Toimialajohtaja Timo Jalonen 20.4.2016:

1. Kaupunginhallitus päätti 18.4.2016, että

•varhaiskasvatuksen subjektiivista oikeutta ei rajata. Kasvatus- ja opetuslautakunnan on käynnistettävä 20 tunnin varhaiskasvatuspalvelun tuotteistus, hinnoittelu (ml. tuntiperusteisen maksun käyttöönotto) ja palveluohjaus.

•kolme vuotta täyttäneiden lasten ja hoito- ja kasvatustehtävissä olevien henkilöiden välistä mitoitusta ei muuteta. Sivistystoimialan johdon, ympäristöterveydenhuollon, kiinteistötoimialan ja strategisen tilojen ohjauksen yhteistyönä tulee tehdä selvitys tilojen käytettävyydestä. Selvitys tuodaan kasvatus- ja opetuslautakunnan ja kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

•varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja koskeva asia ei tässä vaiheessa anna aihetta toimenpiteisiin. Kun varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki säädetään, asia käsitellään kaupungin talousarvion valmistelun yhteydessä erikseen.

•tästä päätöksestä seuraavat muut talousarviovaikutukset käsitellään kaupungin talousarvion valmistelun yhteydessä.

2. Kaupunginhallitus päätti 18.4.2016, ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 6.4.2016 eikä varhaiskasvatus- ja perusopetusjaoston 13.4.2016 pöytäkirjoja.

3. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala julkisen talouden suunnitelmassa 2017–2020:

Opintotuki uudistetaan

Korkea-asteen ja toisen asteen opintorahan tasot yhtenäistetään siten, että opintorahan enimmäismäärä on enintään 250,28 €/kk. Eri koulutusasteiden yhdenvertaisuuden parantamiseksi luovutaan vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta opintorahaan itsenäisesti asuvien 18- ja 19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta. Hallitus valmistelee syksyn 2016 budjettiriiheen mennessä esityksen sekä toisen että korkea-asteen opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin. Mikäli esitys lisää asumistukimenoja, ne katetaan STM:n hallinnonalan menokehyksen puitteissa. Ulkomailla opiskelevat säilyisivät edelleen opintotukijärjestelmän mukaisen asumislisän piirissä.

Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden koulutukseen varaudutaan

Maahanmuuttajien reittejä koulutukseen ja työelämään nopeutetaan ja aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tehostetaan. Kielenopiskelua integroidaan muuhun koulutukseen. Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kouluttamiseen varaudutaan lisäämällä perusopetukseen valmistavan opetuksen, muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen, vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä opetuksen ja ammatillisen koulutuksen rahoitusta yhteensä 89,5 – 42,1 miljoonalla eurolla kehyskaudella. Maahanmuuttajien osaamisen tunnistamis- ja tunnustamispalveluihin ja koulutuspolkuja tukevien menettelyjen kehittämiseen sekä maahanmuuttajien kotoutumista tukeviin kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimenpiteisiin lisätään 5,9 miljoonaa euroa vuosina 2017–18 ja 1,9 me vuosina 2019–20.

Osaamista ja koulutusta uudistavat kärkihankkeet etenevät

Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeille esitetään vuosille 2017–2018 hallitusohjelman mukaisesti yhteensä 208 miljoonaa euroa. Peruskoulun pedagogiikan ja oppimisympäristöjen uudistamista jatketaan. Opettajien perus- ja täydennyskoulutus uudistetaan. Uudistukseen osoitetaan 75,5 miljoonan euron määräraha vuosille 2017–2018. Liikuntaa lisätään kaikille peruskoululaisille. Kärkihankkeen tavoitteen mukaisesti Liikkuva koulu -ohjelman laajentamista jatketaan. Kärkihankkeen panostus on yhteensä 14 miljoonaa euroa vuosina 2017–2018. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus etenee. Ammatillisen koulutuksen sääntely, rahoitus ja ohjaus uudistetaan. Tavoitteena on osaamisperustainen ja asiakaslähtöinen kokonaisuus. Opintoprosesseja ja joustavia opiskelumahdollisuuksia kehitetään työurien pidentymiseksi. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta lisätään opiskelijavalinnoissa. Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan innovaatioiden kaupallistamisen edistämiseksi.

Nuorisotakuuta uudistetaan yhteisötakuun suuntaan. Etsivän nuorisotyön määrärahaan sisältyy 3,6 miljoonan euron kärkihankepanostus vuosina 2017-2018.

Hallinnonalalle kohdistuvat säästöt toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kohdistuvat säästöt toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti. Uusia säästöjä ei tule koulutukseen ja tutkimukseen. Vuodesta 2017 lukien tulee voimaan ammatillisen koulutuksen 190 miljoonan euron menovähennys, yliopistojen apteekkimaksujen 30 miljoonan euron kompensaation poistuminen ja opintotukiuudistuksen perusteella tehtävät 47 miljoonan euron menovähennykset. Määrärahataso alenee vuoden 2017 noin 6,9 miljardista eurosta 6,6 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä.

4. Hallitus on 14.4.2016 antanut eduskunnalle esityksen varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain säätämisestä.

Asiakasmaksun suuruus määräytyy esityksen mukaan edelleen perheen koon ja tulojen sekä varhaiskasvatuksen tuntimääräisen käytön perusteella. Myös maksun määräämisessä huomioon otettavat tulolajit säilyisivät ennallaan. Pienituloisten kahden ja kolmen hengen perheiden asiakasmaksut pienenevät jonkin verran tulorajojen korottamisen johdosta. Tällä halutaan parantaa yksinhuoltajien edellytyksiä ottaa työtä vastaan.

Enimmäismaksu nousee 22 prosentilla. Ylin varhaiskasvatuksesta perittävä kuukausimaksu olisi esityksen mukaan 354 euroa nykyisen 290 euron sijasta. Ylin perittävä maksu nousisi siten 64 euroa. Toisesta lapsesta maksu olisi entiseen tapaan 90 prosenttia ensimmäisen lapsen maksusta. Toisen lapsen enimmäismaksu olisi siten enintään 319 euroa kuukaudessa.

Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen maksua ehdotetaan muutettavaksi siten, että jos varhaiskasvatus kestää korkeintaan 20 tuntia viikoittain, olisi maksu 60 prosenttia kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Varhaiskasvatuksen kestäessä keskimäärin vähintään 35 tuntia viikoittain, voitaisiin kuukausimaksuna periä kokoaikaisen maksu. Kunnat voivat halutessaan käyttää edelleen tuntiperusteisia maksuja. Maksutonta varhaiskasvatusta (0-maksuluokkaa) koskeva sääntely säilyisi ennallaan.

Muutoksella pyritään lisäämään kuntien maksukertymää 54 miljoonaa euroa vuodesta 2017 lukien hallitusohjelman säästötavoitteen mukaan. Vuonna 2016 vaikutus kuntien talouteen olisi noin 24,5 miljoonaa euroa. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan elokuun alusta 2016.

Ehdotus         Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen.