VARHAISKASVATUKSEN SUBJEKTIIVISEN OIKEUDEN RAJAUKSEN, SUHDELUKUJEN MUUTOKSEN JA ASIAKASMAKSULAIN TOIMEENPANON VAIKUTUKSET TURUSSA TOTEUTETTAVAAN VARHAISKASVATUKSEEN
Toimialajohtaja Timo Jalonen, palvelualuejohtajat Maija-Liisa Rantanen, Vesa Kulmala ja Liliane Kjellman 1.4.2016:
1.Lapsen subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen
Varhaiskasvatuslain 11 a §:ää ja 11 b §:ää on muutettu 1.8.2016 lukien. Muutos koskee lapsen oikeutta saada kunnan järjestämää varhaiskasvatusta päiväkodissa tai perhepäivähoidossa eli niin kutsuttua subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen.
Muutetun lain mukaan jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Esiopetusikäisellä lapsella, jonka subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus on 20 tuntia, ei ole oikeutta esiopetuksen lisäksi järjestettävään osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen. Lapsella on kuitenkin oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen sekä esiopetusta täydentävään osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen, mikäli lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti taikka opiskelevat päätoimisesti, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä. Lapsella on lisäksi oikeus tarpeen mukaan 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen vanhemman osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Varhaiskasvatus on kuitenkin aina järjestettävä nykyisen laajuisena, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista.
Varhaiskasvatusoikeuden laajuuden muutokset eivät saa johtaa siihen, että varhaiskasvatuksen aloittanut lapsi joutuu muuttamaan varhaiskasvatuspaikkaa muutoksen seurauksena. Oikeus samaan paikkaan säilyy päiväkodissa ja mahdollisuuksien mukaan perhepäivähoidossa. Osa-aikainen varhaiskasvatus järjestetään lapselle lapsen vanhemman tai muun huoltajan valinnan mukaan joko päivittäin osapäiväisesti tai osaviikkoisesti.
Vastaavat muutokset on tehty myös lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain yksityisen hoidon tukea koskevaan sääntelyyn. Yksityisen hoidon tukena maksetaan pääsääntöisesti alempaa tukea. Vastaavasti lapsesta ei pääsääntöisesti makseta yksityisen hoidon tukea lainkaan tapauksissa, joissa oikeutta esiopetuksen ja perusopetuksen lisäksi järjestettävään varhaiskasvatukseen ei olisi. Suurempaa yksityisen hoidon tukea maksetaan, jos lapsella olisi oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen.
Yksityisen hoidon tukeen kuuluu nykyiseen tapaan hoitoraha ja tulosidonnainen hoitolisä, joita korotetaan kuntalisällä, jos tuen rahoituksesta vastaava kunta on niin päättänyt. Tapauksissa, joissa yksityisen hoidon tuen hoitorahaa maksetaan 20 viikkotunnin varhaiskasvatusoikeutta vastaavasti, on myös hoitolisän määrä puolet siitä, mikä sen määrä muutoin olisi.
Muutoksella ei rajoiteta lapsen hoitopäivän pituutta yksityisessä hoidossa. Perhe voi sopia esimerkiksi lapsen kokopäiväisestä hoidosta yksityisessä päivähoitopaikassa, mutta Kela maksaa yksityisen hoidon tukea sen mukaan, kuinka laaja varhaiskasvatusoikeus perheellä on.
Kela selvittää varhaiskasvatusoikeuden laajuuden niiden lasten osalta, joista maksetaan yksityisen hoidon tukea. Lain mukaan määräytyvä varhaiskasvatusoikeus määrittää Kelan maksaman yksityisen hoidon tuen suuruuden siten myös niissä kunnissa, jotka eivät muutoin ole rajaamassa lapsen varhaiskasvatusoikeutta.
Rajauksen piiriin kuuluvat lapset Turussa
Turussa noin 20 – 22 % varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevista lapsista arvioidaan olevan varhaiskasvatusoikeuden rajauksen piirissä.
| Kunnallinen varhaiskasvatus | Yksityinen varhaiskasvatus |
Äitiys- ja vanhempainvapaalla olevien lapset | 230 | 124 |
Työttömien lapset | 174 | 107 |
Vieraskieliset lapset | 276 | 87 |
Muut lapsi- ja perhekohtaiset syyt (lähinnä sosiaaliset syyt) | 240 | 53 |
Yhteensä | 920 | 371 |
Karkeasti arvioiden reilusti puolet kotona olevien vanhempien lapsista käyttää tällä hetkellä kokopäiväistä hoitopaikkaa, osa 11 tai 16 päivän laajuista kokopäiväistä varhaiskasvatusta ja pieni osa osa-aikaista varhaiskasvatusta. Kaikkien lasten kohdalla rajaus ei siten muuttaisi oleellisesti varhaiskasvatusaikaa nykyisestä.
Valtakunnallisissa laskelmissa on arvioitu, että 20 tunnin osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen siirtyy 6,7 % kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Edelleen on arvioitu, että kokoaikainen varhaiskasvatus jatkuisi 2,8 %:lla lapsista lapsen tarpeen tai perheen olosuhteiden vuoksi. Arvioiden mukaan kokoaikainen varhaiskasvatus jatkuisi niin ikään 0,7 %:lla lapsista, joiden vanhemmat ovat alle kahden kuukauden työttömyysjaksolla.
Subjektiivisen oikeuden rajaamisen linjaaminen kuntatasolla
Kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on 1.8.2016 alkaen oikeus 20 tunnin varhaiskasvatukseen viikossa. Kunnalla on velvollisuus tarjota lapselle mahdollisuus osallistua lapsen vanhempien tai muiden huoltajien päätöksen mukaisesti joko osapäiväiseen tai osaviikkoiseen varhaiskasvatukseen. Kunta voi kuitenkin päättää lapsikohtaisesti määräajaksi tarkemmat säännölliset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat. Vanhemmilla tai lapsen muilla huoltajilla on oikeus valita kunnan tarjoamista vaihtoehdoista lapselleen ja perheelle sopivin vaihtoehto.
Varhaiskasvatuspaikkaa haettaessa lapsen huoltajat voivat hakea subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisen piiriin kuuluvalle lapselle oikeutta laajempaan kuin 20 viikkotunnin varhaiskasvatukseen esittämällä selvityksen laajemman tai kokopäiväisen varhaiskasvatuksen edellytyksistä. Lapsen ja perheen tilanteen ja tarpeen mukaan neuvotellaan, mikä varhaiskasvatuksen muoto ja laajuus on.
Uusien asiakasperheiden kohdalla neuvottelu käydään huoltajien ja varhaiskasvatuksen palveluohjauksen kesken. Palveluiden piirissä olevien lasten varhaiskasvatusoikeutta arvioidaan lapsen tai perheiden tilanteen muuttuessa siinä päivähoitoyksikössä, jossa lapsi on jo hoidossa. Vanhempi tai huoltaja on velvollinen ilmoittamaan varhaiskasvatusoikeuden laajuuteen vaikuttavissa seikoissa tapahtuvista olennaisista muutoksista. Kuntalaisten tasa-arvoisen kohtelun turvaamiseksi tulee Turussa kaupunkitasolla laatia linjaukset, jotka määrittelevät yleisellä tasolla varhaiskasvatusoikeuden laajuuden ja perusteet laajemman varhaiskasvatusoikeuden myöntämiseksi.
Lain hengen mukaisesti kynnys kokopäiväisen varhaiskasvatuksen järjestämiselle tulee olla matala. Kun lapsen varhaiskasvatusoikeuden laajuutta arvioidaan, tarkastellaan tilannetta niiden lapsen vanhempien tai muiden huoltajien osalta, jotka asuvat lapsen kanssa. Lapsen vanhempien tai muiden huoltajien asuessa erillään etenkin niin kutsutun jaetun asumisen tilanteissa, lapsen varhaiskasvatuksen tarvetta voidaan joutua arvioimaan erikseen kummankin vanhemman kannalta.
Vaikutusten arviointi
Lapsen kannalta pysyvät, jatkuvat ihmissuhteet ovat suotuisan kehityksen kannalta tärkeitä, minkä vuoksi lasten varhaiskasvatusaikojen ja etenkin lapsiryhmän toistuvia muutoksia tulee välttää. Saman päiväkotipaikan säilyminen varhaiskasvatusajan muutoksesta huolimatta turvaa myös lapsen suotuisan kehityksen kannalta tärkeitä pysyviä ja jatkuvia ihmissuhteita sekä ehkäisee arjen muutoksia. Perhepäivähoidossa varhaiskasvatuspaikka pyrittäisiin pitämään samana varhaiskasvatusoikeuden laajuuden muuttuessa. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä laajuuden vaihtelulla on vaikutus perhepäivähoitajan palkkaan.
Lapsen edun tulee olla ensisijainen varhaiskasvatusoikeuden muutoksen mukaista toimintaa järjestettäessä. Lapsen säännöllinen osallistuminen varhaiskasvatukseen antaa suotuisan lähtökohdan lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja oppimiselle, oppimisvaikeuksien ehkäisemiselle, vertaissuhteiden muodostumiselle ja laissa varhaiskasvatuksen toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumiselle. Järjestämistavasta riippumatta laissa säädettyjen varhaiskasvatuksen tavoitteiden tulee toteutua myös osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa. Lapsikohtaiset tavoitteet kirjataan ja niiden toteutumista arvioidaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa.
Epätasa-arvoa yksityisessä ja kunnallisessa hoidossa olevien lasten välillä saattaa aiheuttaa se, että tilanteessa, jossa lapsi on oikeutettu vain osa-aikaiseen tai -päiväiseen varhaiskasvatukseen, on mahdollista, että yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevan lapsen huoltaja tai vanhempi voi säilyttää lapsen kokoaikaisen varhaiskasvatuspaikan maksamalla itse enemmän varhaiskasvatuspaikasta. Tätä mahdollisuutta kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ei ole. Lisäksi kunnat ovat tehneet uusien säännösten osalta itsenäisiä ratkaisuja. Turun seutukunnalla osa kunnista on jo päättänyt varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta, osa taas on päättänyt olla rajaamatta. Seutukuntayhteistyössä kuntien päätökset tulee huomioida päivähoitopaikkoja myytäessä ja ostettaessa.
Varhaiskasvatukseen ottamisesta ja varhaiskasvatusoikeuden laajuudesta tehdään hallintopäätös. Lain mukaan päätökseen saa hakea muutosta mm. siltä osin, kuin se koskee varhaiskasvatusoikeuden laajuutta ja laajuuden muuttamista. Muutoksenhaku varhaiskasvatukseen ottamista koskeviin päätöksiin saattaa uuden lain myötä hieman kasvaa, ja aluehallintovirastojen varhaiskasvatukseen liittyvät valvonta- ja neuvontatehtävät saattavat jossain määrin lisääntyä.
Kuntalaiskysely subjektiivisen oikeuden rajauksesta
Turun kaupungin nettisivuilla on 1. – 19.2.2016 ollut avoinna subjektiivista päivähoito-oikeutta koskeva kuntalaiskysely. Vastaajia oli yhteensä 1 697, joista ruotsinkielisiä oli 89.
Kyselyssä selvitettiin kuntalaisten mielipidettä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta ja 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden riittävyydestä. Lisäksi kuntalaisilta kysyttiin, millaisen 20 tunnin laajuisen varhaiskasvatusmuodon he valitsisivat ja valitsisivatko he avoimen palvelun 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden sijasta, mikäli avoimet palvelut olisivat maksuttomia.
Liite 1 Subjektiivinen päivähoito-oikeus. Kuntalaiskysely 2016.
Taloudelliset vaikutukset
Kustannusvaikutuksia arvioitaessa tulee huomioida, että perheiden valintoja subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta rajattaessa ei voida ennustaa. Osa perheistä, kuten nykyisinkin, ei käyttäisi oikeuttaan kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen, vaan valitsisi lasten hoitamisen kotona kotihoidon tuella tai yksityisen hoidon tuella yksityisen palvelun tuottajan järjestämässä varhaiskasvatuksessa.
Valtakunnan tasolla säästöjä arvioidaan syntyvän noin 10 800 lapsen varhaiskasvatusoikeuden muutoksen myötä, jolloin vuosittaiset valtionosuusjärjestelmän mukaiset kokonaissäästöt olisivat noin 62 miljoonaa euroa. Turussa kustannussäästöjä mahdollisesta rajauksesta arvioidaan kertyvän vuositasolla 1,25 miljoonaa euroa.
2.Varhaiskasvatuksen suhdeluvun kasvattaminen
Lasten päivähoidosta annettua asetusta on 1.8.2016 lukien muutettu siten, että yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhde muuttuu 1/7:sta 1/8:aan. Varhaiskasvatuslain mukaan päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Päiväkotiryhmissä on pääsääntöisesti kolme hoito- ja kasvatushenkilöä, joten päivähoidosta annetun asetuksen muutoksen myötä ryhmäkokoa on mahdollista kasvattaa kolmella lapsella 21 lapsesta 24 lapseen. Alle 3-vuotiaiden lasten henkilöstön suhteeseen ei ole tehty muutoksia, joten se on edelleen 1/4. Myöskään perhepäivähoidon osalta ei ole tehty muutoksia.
Mikäli suhdelukua muutetaan, se tehostaa kuntien ja yksityisten toimijoiden varhaiskasvatuksen toteuttamista, koska lapsia voidaan ottaa toimintayksiköihin ja lapsiryhmiin nykyistä enemmän kasvattajia kohden. Turussa päiväkotien tilat eivät kuitenkaan mahdollista lisälapsien sijoittamista kuin harvoihin toimipaikkoihin ja ryhmiin, koska päiväkotitilat on rakennettu aiemmin voimassa olleiden mitoitusten ja suunnitteluohjeiden pohjalta. Lasten määrää rajoittaa mm. asumisterveysasetuksen 10 §, jonka mukaisesti ulkoilmavirran tulee olla päiväkodissa käytön aikana pääsääntöisesti vähintään kuusi litraa sekunnissa henkilöä kohden. Ympäristöterveydenhuolto on ehtinyt selvittää 1.4. 2016 mennessä vain noin joka neljännen päiväkodin tilanteen. Näistä vain yhteen olisi mahdollisuus ottaa lisää lapsia ryhmiin. Kokonaisuudessaan tällaisia tiloja tulee ehkä olemaan 4-8.
Turussa lain sallimaa suhdeluvun muutosta ei siten voida toteuttaa täysimääräisesti lapsimäärää lisäämällä. Suhdelukua on mahdollista muuttaa henkilöstömäärää vähentämällä, jolloin päiväkoteihin jää laskennallisesti tyhjiä paikkoja.
Toinen vaihtoehto on, että 21 lapsen ryhmästä vähennettäisiin yksi aikuinen. Tämän kokoisia lapsiryhmiä on 1.4. 2016 yhteensä 136. Tällöin voitaisiin vähentää 136 henkilötyövuotta, jonka kustannusvaikutus on 4,9 miljoonaa euroa. Kun näiden ryhmien paikkaluku vähenisi samaan aikaan viidellä (21->16), jouduttaisiin vähentämään 680 hoitopaikkaa. Tällaisen hoitopaikkamäärän vähentäminen ei käytännössä onnistu, koska kaupungin väestönkasvusta johtuen päivähoidon kysyntä on edelleen laajaa. Tämä vaihtoehto pitää toteuttamiskelvottomana hylätä.
Turussa on paljon kunnallisia ja yksityisiä päiväkotitiloja, jotka on muunnettu päiväkotikäyttöön muusta käyttötarkoituksesta ja joissa on tästä syystä käyttörajoitteita. Lisäksi päiväkodeissa on 3 vuotta täyttäneitä lapsia, jotka tarvitsevat pienemmän ryhmän kasvun ja oppimisen tukemiseen johtuvista syistä. Siten taloudelliset hyödyt, jotka suhdeluvun muuttaminen mahdollistaa, eivät toteudu täysimääräisinä pitkälläkään aikavälillä. Tilanne on samankaltainen sekä kaupungin että yksityisissä päiväkodeissa. Kuntalaisten tasapuolisen kohtelun näkökulmasta ei ole perusteltua järjestää palvelua niin, että osassa rakennuksista noudatettaisiin suhdelukua 1/7 ja osassa 1/8 sen mukaan, miten em. ilmanvaihdolle asetetut normit sattuvat toteutumaan.
Toisaalta suhdeluvun kasvattaminen mahdollistaisi sen, että nykyistä tiukkaa normia voidaan soveltaa tilapäisesti nykyistä väljemmin. Tälläkin hetkellä joudutaan suhdelukua tarkastelemaan säädettyä väljemmin, jos tilat tai lasten varhaiserityiskasvatuksen tarpeet eivät mahdollista asetuksen mukaista suhdelukua.
Vaikutusten arviointi
Lasten määrän kasvaessa lapsiryhmissä ja toimintayksiköissä lasten vuorovaikutussuhteiden kokonaismäärä varhaiskasvatuspäivän aikana kasvaisi sekä toisiin lapsiin että aikuisiin. Samalla se vähentäisi henkilökunnan mahdollisuuksia jokaisen lapsen yksilölliseen ja lapsiryhmän tarpeenmukaiseen kohtaamiseen, huomioimiseen, havainnoimiseen sekä kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Nämä seikat saattaisivat vaikuttaa lapsen kognitiiviseen, sosiaaliseen ja emotionaaliseen kehitykseen sekä sitä kautta myöhempään koulumenestykseen.
Kun lasten määrä toimintayksiköissä ja lapsiryhmissä kasvaisi, edellytettäisiin johtajalta ja hoito- ja kasvatushenkilöstöltä nykyistä tarkempaa toiminnan järjestelemistä, suunnittelua ja arvioimista sekä pedagogisten toimintakäytäntöjen tarkastelua, jotta kaikkien lasten tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan ja varhaiskasvatuksen tavoitteet yksilö- ja lapsiryhmätasolla saavutettaisiin. Varhaiskasvatuslain mukaisesti jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi, joten tehtävien lapsikohtaisten suunnitelmien määrä lapsiryhmätasolla tai toimintayksikkötasolla kasvaisi lasten määrän lisääntymisen johdosta, samoin niiden vanhempien määrä, joiden kanssa henkilöstön tulisi olla yhteistyössä muun muassa lapsikohtaisten suunnitelmien laatimisessa ja lapsen kehityksen tukemisessa.
Lisäksi suhdeluvun muutoksella voisi olla vaikutusta henkilöstön jaksamiseen työssä, työhyvinvointiin ja -motivaatioon sekä alan vetovoimaisuuteen ja alalta poishakeutumiseen. Suhdeluvun muutos vähentäisi varhaiskasvatuksessa tarvittavan henkilöstön määrää.
Taloudelliset vaikutukset
Asetusmuutoksen valmisteluaineistossa todetaan, että suhdeluvun muutoksesta johtuvat suorat palkkakustannuksien vähennykset kunnissa ovat vuositasolla arviolta 59,1 miljoonaa euroa. Lisäksi säästöjä syntyy tilakustannuksista, joiden osalta on arvioitu säästöksi 7,8 miljoonaa euroa eli 50 % arvioidusta maksimisäästöstä, joka olisi noin 15,5 miljoonaa euroa. Kokonaissäästöarvio on yhteensä noin 66,9 miljoonaa euroa. Laskelmassa on huomioitu subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos, erityisen tuen tarpeessa olevat lapset sekä henkilöstörakenne. Säästöarvioon ei ole sisällytetty sitä, että palkkauskulujen lisäksi lisäsäästöjä tulee myös muista henkilöstömenoista, kun henkilöstön määrä pienenee.
Valmisteluaineiston mukaan myös kuntien tarve uusiin tilainvestointeihin vähenee. Jos säästöarvio suhteutetaan väestömäärään, Turussa voitaisiin säästää jopa 2,2 miljoonaa euroa vuositasolla. Nykyisellä rakennuskannalla suhdeluvun kasvattamisesta tulee tässä tilanteessa enintään muutaman sadantuhannen euron säästöt.
Suhdeluvun muutos vaikuttaa myös peruspalvelujen valtionosuuksiin. Vuonna 2016 arvioitu säästö on noin 25,2 miljoonaa euroa, josta valtionosuus on noin 6,470 miljoonaa 25,72 %:n valtionosuusprosentilla laskettuna ja kuntien omarahoitusosuus noin 18,730 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 säästö on noin 62,4 miljoonaa euroa, josta valtionosuus on noin 16,042 miljoonaa 25,72 %:n valtionosuusprosentilla laskettuna ja kuntien omarahoitusosuus noin 46,358 miljoonaa euroa. Turun osalta valtionosuudet vähenevät vuonna 2016 noin 450 000 euroa ja vuonna 1,1 miljoonaa euroa.
Jotta suhdelukua voitaisiin laajasti kasvattaa, pitäisi sekä kunnan että yksityisen käytössä olevaa rakennuskantaa merkittävästi uusia. Tällä olisi kannustava vaikutus siihen, että ryhdyttäisiin tuottavuutta lisääviin investointeihin.
3.Uuden varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain toimeenpano
Lakiesityksen pääasiallinen sisältö
Maan hallitus edellyttää muutoksia varhaiskasvatuksesta perittäviin asiakasmaksuihin. Asiakasmaksuja tulee muuttaa siten, että kuntien maksutulot nousisivat vuodesta 2017 alkaen yhteensä 54 miljoonaa euroa. Hallitus on päättänyt toteuttaa muutokset valmistelemalla uuden varhaismaksuja koskevan lain, jossa säädettäisiin kunnan järjestämässä päiväkoti- ja perhepäivähoidossa perittävistä asiakasmaksuista. Asiakasmaksulakia koskeva luonnos hallituksen esitykseksi on ollut lausunnoilla ja se hyväksyttäneen keväällä 2016. Asiakasmaksulaki tulisi myös voimaan 1.8.2016. Hallituksen esitystä ei ole edes annettu 1.4. 2016 mennessä.
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaissa säädettäisiin kunnan järjestämässä päiväkoti- ja perhepäivähoidossa perittävistä asiakasmaksuista. Muusta kunnan järjestämästä varhaiskasvatuksesta, esimerkiksi leikkitoiminnasta ja muista avoimista varhaiskasvatuspalveluista sekä tilapäisesti järjestettävästä varhaiskasvatuksesta kunta voisi periä päättämänsä asiakasmaksun. Esitys pohjautuu voimassa oleviin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja –asetuksen asiakasmaksuja koskeviin säännöksiin. Maksu määräytyisi edelleen perheen koon ja tulojen sekä varhaiskasvatuksessa vietetyn ajan perusteella. Myös maksun määräämisen perusteena olevat tulot säilyisivät ennallaan. Asia tullee eduskunnan käsittelyyn maalis-huhtikuussa 2016. Oletettavaa on, että eduskunta tulee hallituspuolueiden kansanedustajien tuella hyväksymään asiakasmaksulain. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1.8.2016.
Hallitusohjelman edellyttämä kuntien 54 miljoonan suuruinen maksutulojen lisäys on toteutettu pääosin siten, että nykyistä enimmäismaksua korotetaan 22 %. Esityksen pohjautuminen aikaisempaan asiakasmaksulainsäädäntöön on nähty hyvänä. Kuntien ja myös Turun on näin ollen mahdollista hyödyntää olemassa olevia tietojärjestelmiä ja prosesseja mahdollisesti muuttuvassa tilanteessa. Velkaantuvan kuntatalouden näkökulmasta maksujen korotus on perusteltua.
Nykyisen enimmäismaksun alle jääviä maksuja esitetään korotettavaksi hieman. Toisaalta maksun määräämisen perusteena olevia tulorajoja esitetään korotettaviksi siten, että pienituloisten yhden ja kahden lapsen yksinhuoltajien asiakasmaksut pienenevät jonkin verran. Tämä parantaisi yksinhuoltajien edellytyksiä ottaa työtä vastaan. Kaikkein pienituloisimpien kotitalouksien päivähoitomaksut joko nousisivat tai laskisivat niin vähäisessä määrin, että sillä ei ole mitään tosiasiallista merkitystä kaupungin talouteen.
Toisesta lapsesta perittävä maksu olisi aina enintään 90 % ensimmäisen lapsen kokoaikaisesta maksusta. Seuraavien lasten maksu olisi edelleen 20 % nuorimman lapsen maksusta.
Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen maksu ehdotetaan porrastettavaksi siten, että maksu olisi korkeintaan 60 % kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta, jos lapsi on varhaiskasvatuksessa korkeintaan 20 tuntia viikossa. Jos lapsi olisi varhaiskasvatuksessa vähintään 35 tuntia, voitaisiin kuukausimaksuna periä kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksu. Varhaiskasvatuksen kestäessä enemmän kuin 20 tuntia mutta alle 35 tuntia, voisi kunta periä maksun, joka on suhteutettu lapsen varhaiskasvatusaikaan. Tuntimääriin tai varattuun hoitoaikaan perustuva varhaiskasvatuspalvelu on ollut jo pitkään keskusteluissa, ja palveluiden suuntaaminen ko. mallin mukaisesti vaikuttaa asiakaslähtöiseltä ja lapsiperheiden tarpeita vastaavalta.
Varhaiskasvatusaikaan sidottu maksu tarkoittaisi sitä, että kaupungin olisi järkevää investoida sähköiseen järjestelmään, jossa päivähoidon käyttöaikaa seurattaisiin samaan tapaan kuin mitä kaupunki seuraa työntekijöidensä työaikaa. Sähköisiä järjestelmiä on käytössä jo tällä hetkellä eri kaupungeissa. Tällaisen investoinnin vuotuinen käyttökulu on 35.000 euroa ja hankintahinta tätä alhaisempi. Sähköinen järjestelmä vähentäisi merkittävästi päivähoidon työntekijöiden hallinnollista työtä ja selkiyttäisi merkittävästi kiistatapauksia hoitoajoista huoltajien ja kaupungin välillä.
Maksutonta varhaiskasvatusta eli niin sanottua 0-maksuluokkaa koskeva sääntely säilyisi ennallaan. Alle 27 euron maksua ei perittäisi. Varhaiskasvatuksen kustannukset kuuluvat jatkossa julkisten menojen hintaindeksissä opetus- ja kulttuuritoimeen ja sen vuoksi esityksessä ehdotetaan, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksut sidottaisiin opetustoimen hintaindeksiin. Maksujen määräämisen perusteena olevat tulorajat seuraisivat edelleen yleistä ansiotasoindeksiä.
Kaupunki haluaisi luopua kokonaan mm. leikkipuistotoiminnan maksuista, koska asiakkaita halutaan ohjata kevyempiin ja julkisen talouden näkökulmasta edullisempiin palvelumuotoihin. Maksu on 23 - 27 euroa kuukaudessa ja vuositulo on noin 175.000 euroa. Maksujen laskutuskustannukset aiheuttavat sen, että tosiasiallinen tuotto on tätä merkittävästi alhaisempi.
Liite 2 Selvitys avoimien varhaiskasvatuspalveluiden toimintamuodoista
Ylimmässä maksuluokassa päivähoitomaksut nousevat merkittävästi. Kahden huoltajan ja yhden lapsen perhe, jonka yhteenlasketut tulot ovat 5 500 euroa, näyttäisi nousevan korkeimpaan maksuluokkaan. Vastaavassa kaksilapsisessa perheessä tulot voisivat olla noin 6 000 euroa. Luonnoksen laskelmat perustuvat keskimääräisiin perheiden tulotietoihin, kuntien välillä on kuitenkin merkittäviä eroja väestön tulojakautumassa. Varsin vaatimattomillakin perheen tuloilla asiakasmaksu nousee korkeimpaan maksuluokkaan, jolloin maksun korotus on merkittävä ja kahden palvelunpiirissä olevan lapsen osalta 122 euroa kuukaudessa. Julkisen maksun nosto tulee heikentämään perheen muuhun kulutukseen käytettävissä olevia varoja 1 464 eurolla vuodessa.
Liite 3Maksuluokkataulukot, palvelun piirissä olevat lapset tai perheet
Liite 4Päivähoitomaksujen muutos eri tuloryhmissä tällä hetkellä, tehtävän indeksikorotuksen jälkeen ja maksuasetuksen täysimääräisen toteuttamisen jälkeen
Esitetyillä päivähoitomaksujen muutoksilla on vaikutus myös palvelusetelien arvon määritykseen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisään suuruuteen. Luonnollisesti myös näiden osalta tulisi tarkistukset tehdä säädösluonnoksen mukaisesti. Jos palvelusetelin arvoon ei tehdä muutoksia, kunnan näkökulmasta syntyy merkittäviä taloudellisia säästöjä. Uhkana on kuitenkin se, että tuottajat korottavat hoitopaikan hintaa lisäämällä omavastuuosuuden päälle merkittävän maksuosuuden, minkä jälkeen voi kysyä, onko palveluseteli tämän jälkeen todellinen vaihtoehto perheelle.
Liite 5Asiakasmaksun vaikutus palvelusetelillä järjestettävään päivähoitoon
Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1.8.2016. Esityksen 22 §:n siirtymäsäännöksissä mainitaan kuitenkin, että uudet säännökset voidaan ottaa käyttöön viimeistään 1.1.2017. Tällöin kuitenkin niiden asiakasmaksujen osalta, jotka tulisivat lain mukaan pienentymään 1.8.2016 alkaen, tulisi liikaa määrätty maksu palauttaa asiakkaille. Takaisinmaksusäännös aiheuttaisi käytännössä kaikkien päivähoitomaksujen tarkistamisen uudelleen 1.8. – 31.12.2016 välisenä aikana joka kuukauden osalta. Tarkistaminen aiheuttaisi Turussa kaksinkertaisen työn ja merkittävän työpanoksen kohdentamisen tarkistamiseen.
Mikäli kaupunki haluaisi poiketa ehdotetuista päivähoitomaksuista, tulisi muutokset tehdä prosenttiperusteisesti eikä euromääräisenä, koska tietojärjestelmä ei taivu euromääräisiin alennuksiin.
Taloudelliset vaikutukset
Päivähoitomaksuja on korotettu viimeksi 1.8.2014. Perinteisesti maksuja tarkistetaan kahden vuoden välein, joten maksuja ja tulorajoja koskeva indeksikorotus tulisi voimaan 1.8.2016 lukien.
Turussa uusi varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain toimeenpano sellaisenaan tarkoittaisi yhteensä 1,6 miljoonan euron maksukertymän lisäystä ja toisaalta säästöä palvelusetelimenoista vuositasolla. Mikäli Turku luopuisi kokonaan edellä kerrotuista avoimen kerhotoiminnan maksuista, tulovähennys olisi 175 000 euroa vuodessa. Toisaalta ohjausvaikutus kevyempiin palvelumuotoihin on menoja alentava, mikäli kerhotoiminnan suosio kasvaa.
4.Kuusikkokuntien ratkaisut liittyen esitettyihin muutoksiin
Kuusikkokunnista Espoo, Helsinki ja Tampere ovat päättäneet, että ne eivät rajaa varhaiskasvatusoikeutta eivätkä ota käyttöön suhdelukumuutosta. Vantaa on päättänyt rajata varhaiskasvatusoikeutta, mutta ei lähde kasvattamaan lasten ja henkilöstön välisiä suhdelukuja. Oulu on päätynyt sekä rajaamaan varhaiskasvatusoikeutta, että kasvattamaan lasten ja aikuisten välistä suhdelukua.
5.Yhteenveto
-Sivistystoimialan arvion mukaan subjektiivisen oikeuden rajaaminen tuo vuositasolla säästöjä 1,25 miljoonaa euroa. Henkilötyövuosien vähennys on 12.
-Suhdeluvun kasvattaminen mahdollistaa joustavamman ja tehokkaamman toimintatavan, mikäli tilat ja varhaiserityiskasvatuksen rajoitukset tämän mahdollistavat. Suurena haasteena on, että vanhat päiväkotirakennukset ja erityisesti muut päiväkotikäyttöön otetut tilat eivät mahdollista lapsimäärän kasvattamista. Ongelma on samanlainen sekä kunnallisessa että yksityisessä päivähoidossa. Suhdeluvun kasvattaminen kannustaa kuitenkin päivähoidon toteuttajia tekemään uusia päiväkoti-investointeja. Sivistystoimiala arvioi, että suhdeluvun kasvun toteuttaminen vähentää menoja 0,2 miljoonaa euroa vuodessa.
-Asiakasmaksulaki on vielä päättämättä. Jos laki säädetään hallituksen esittämällä tavalla, on ratkaisulla palvelusetelimenoja vähentävä ja maksutuloja lisäävä vaikutus. Saatava nettohyöty on 1,6 miljoonaa euroa vuositasolla. Asiakasmaksulaki on teknisesti helppo toteuttaa nykyisessä varhaiskasvatuksen tietojärjestelmässä.
-Vuoden 2016 talousarviossa päivähoidon järjestämiseen on noin 2 miljoonaa euroa liian vähän rahaa. Talousarvioesitys laadittiin siitä näkökulmasta, että esitetyt leikkaukset tullaan toteuttamaan. Osa puuttuvasta määrästä voidaan saada toimialan sisältä menoja uudelleen kohdentamalla, mutta loput pitäisi saada edellä esitetyt toimenpiteet toteuttamalla tai lisärahoituksella. Vuoden 2015 aikana palvelujen kysyntä kasvoi 250 lapsen verran. Vuoden 2016 aikana palvelujen kysynnän kasvun arvellaan olevan samalla tasolla.
LIITTEET
Liite 1 Subjektiivinen päivähoito-oikeus. Kuntalaiskysely 2016.
Liite 2 Selvitys avoimien varhaiskasvatuspalveluiden toimintamuodoista
Liite 3Maksuluokkataulukot, palvelun piirissä olevat lapset tai perheet
Liite 4Päivähoitomaksujen muutos eri tuloryhmissä tällä hetkellä, tehtävän indeksikorotuksen jälkeen ja maksuasetuksen täysimääräisen toteuttamisen jälkeen
Liite 5Asiakasmaksun vaikutus palvelusetelillä järjestettävään päivähoitoon
Liite 1
Subjektiivinen päivähoito-oikeus Kuntalaiskysely 2016
Johdanto
Kysely oli avoinna www.turku.fi-sivuilla 1.-19.2.2016 suomeksi ja ruotsiksi. Vastaajia oli yhteensä 1697, joista ruotsinkielisiä 89. Vastauksia oli tulostettuna yhteensä 170 sivua.
Alla olevissa taulukoissa on vastauksia tarkasteltu vastaajan taustatietojen (kysymys 2) mukaisesti
Kysymys 3. Lapseni kuuluu lain mukaan mielestäni
Lapsi tällä hetkellä | 20 h varhaiskasvatusoikeus | Kokopäivähoito (työ/ opiskelu) | Kokopäivähoito (laajennettu oikeus) |
Kokopäivähoito | 5,38 % | 82,89 % | 12,74 % |
Osapäivähoito | 50,68 % | 36,99 % | 12,33 % |
Osaviikkohoito | 32,54 % | 54,44 % | 13,02 % |
Avoimet vk-palvelut | 54,24 % | 28,81 % | 16, 95 % |
Kotona | 39,68 % | 40, 48 % | 19,84 % |
Kysymys 5. Mitä mieltä olet yleensä siitä, että subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan?
Lapsi tällä hetkellä | Pidän hyvänä | En pidä hyvänä | En osaa sanoa | Muu |
Kokopäivähoito | 25,66 % | 62,73 % | 7,49 % | 4,12 % |
Osapäivähoito | 36,48 % | 54,05 % | 8,11 % | 1,35 % |
Osaviikkohoito | 25,51 % | 60,52 % | 8,5 % | 5,87 % |
Avoimet vk-palvelut | 37,7 % | 50,82 % | 9,84 % | 1,64 % |
Kotona | 35,38 % | 53,85 % | 8,46 % | 2,31 % |
Kysymys 6. Pidätkö 20 tunnin varhaiskasvatusoikeutta yleisesti riittävänä, kun toinen vanhemmista on kotona?
Lapsi tällä hetkellä | Kyllä | Ei |
Kokopäivähoito | 45,81 % | 54,19 % |
Osapäivähoito | 55,41 % | 44,59 % |
Osaviikkohoito | 51,18 % | 48,82 % |
Avoimet vk-palvelut | 65 % | 35 % |
Kotona | 56,92 % | 43,08 % |
Kysymys 8. Mikäli oikeutta rajataan, minkälaisen hoitomuodon valitset?
Lapsi tällä hetkellä | 4 h päivässä | osaviikkoinen | En osaa sanoa |
Kokopäivähoito | 18,21 % | 22,48 % | 59,31 % |
Osapäivähoito | 41,1 % | 19,18 % | 39,73 % |
Osaviikkohoito | 8,81 % | 57,14 % | 34,04 % |
Avoimet vk-palvelut | 17,24 % | 15,52 % | 67,24 % |
Kotona | 31,78 % | 22,83 % | 62,2 % |
Kysymys 9. Mikäli varhaiskasvatuksen avoimet palvelut (leikkipuistot, kerhot) olisivat maksuttomia, valitsisitko avoimen palvelun 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden sijasta?
Lapsi tällä hetkellä | Kyllä | Ei | En osaa sanoa |
Kokopäivähoito | 14,4 % | 42,61 % | 43 % |
Osapäivähoito | 14,86 % | 55,41 % | 29,73 % |
Osaviikkohoito | 10,61 % | 52,12 % | 37,27 % |
Avoimet vk-palvelut | 50,82 % | 18,03 % | 31,15 % |
Kotona | 31,78 % | 33,33 % | 34,88 % |
1. Lapseni/ lasteni syntymäajat (vastaajia 1667)
Kysely koskee yhteensä 2305 lasta, sillä huoltajilla oli mahdollisuus valita jokaisen alle kouluikäisen lapsen syntymävuosi vaihtoehdoista. 30 vastaajaa jättänyt kysymykseen vastaamatta.
2. Onko lapsesi tällä hetkellä päivähoitopalvelujen piirissä? (vastaajia 1679)
3. Kuuluvatko lapsesi lain mukaan mielestäsi (vastaajia 1665)
Kysymys 4.
Mikäli vastasit edelliseen kysymykseen viimeisen vaihtoehdon, mikä on syy lapsen laajennettuun varhaiskasvatusoikeuteen?
Avoimia vastauksia 257.
TYÖ
-kokopäivä / arbetar på heltid
-freelancer
-työnhakija
-opiskelija / båda föräldrarna arbetar och studerar vid sidan om arbetet
-työ kotona
LAPSEEN LIITTYVÄT SEIKAT
-kehitys, haasteet (erilaiset ongelmat, sairaus)
-kotiolot
-sosiaalisuus
-muut taidot
-ainut lapsi
-ystävät
OIKEUS VARHAISKASVATUKSEEN
-tasavertaisuus
-vanhempien päätettävissä
-”Ei tällaisia asioita tarvitse selittää ja perustella. En halua että taustoja tutkitaan jotta lapseni saa samaa hoitoa kuin muut.”
-alla barn skall ha rätt att få leka och lära sig socialt beteende
HUOLTAJIEN TILANNE
-mielenterveys
-sairaus
-elämäntilanne
-vauva, joka vie kaiken ajan
-alkoholism, separation och ensam vårdnad utan varken ekonomiskt eller annat stöd av den andra föräldern
Kysymys 5.
Mitä mieltä olet yleensä siitä, että subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan? (vastaajia 1687) 
-ryhmäkokojen kasvu osapäiväisiä lisäämällä huonoa
-lasten ja perheiden erityistarpeet huomioitava
-tapauskohtainen (elämäntilanne, tuntimaksu)
-vauva kotona (tuetaan vanhemmuutta sillä, että isompikaan ei saa kokopäivää; toisaalta vauvan kanssa pitäisi saada olla rauhassa kotona)
-byrokratian kasvu (rajaus ei saa kasvattaa byrokratiaa, 20 h liian pieni tuntimäärä, rajauksen toteutus vaikuttaa à miten se 20 tuntia jaetaan)
-jos on säästettävä, niin tässä hyvä kohde
-ganska OK så länge flexibilitet finns!
-bra att den begränsas men detta skall inte göras enligt timmar utan enligt dagar per vecka eller månad.
-det är inte bra att begränsa men hellre begränsning än större grupper
-jag tycker att det är bra att den begränsas ifall det i verkligheten finns möjlighet till deltidsdagvård om barnet behöver det (t.ex. är fem år och behöver sällskap av jämnåriga på dagarna)
Kysymys 6 & 7 (perustelut vastaukselle).
Pidätkö 20 tunnin varhaiskasvatusoikeutta yleisesti riittävänä, kun toinen vanhemmista on kotona? (vastaajia 1679 kysymykseen 6, vastaajia 1277 kysymykseen 7)
Alla olevaan taulukkoon on luokiteltu vastausesimerkkejä erikseen eri vastausvaihtoehtojen valinneilta henkilöiltä.
Teema | Kyllä-vastauksia 823 | Ei-vastauksia 856 |
Perheen olosuhteet, erityiset syyt, vauva | •”Mikäli ei ole erityistä sosiaalista syytä, jonka perusteella lapsen olisi syytä saada kokopäiväistä varhaiskasvatusta, riittää 20 tuntia hyvin varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutumiseen lasten osalta. Minusta on erityisen tärkeää huomioida tässä myös tasavertaisuus veronmaksajan näkökulmasta. Hyvin pienillä bruttotuloilla ’pääsee’ ylimpään maksuluokkaan ja tähän ollaan kaavailemassa jopa 60€ suuruista maksukorotusta per lapsi, mikä on vuositasolla todella suuri korotus! Nettomaksajan näkökulmasta ei ole erityisen motivoivaa, mikäli yhteiskunnan säästöt eivät kohdennu kaikille. Mikäli perheessä ei ole työntekemisen tai opiskelun takia tarvetta täysiaikaiselle varhaiskasvatukselle, ei sitä tulisi myöskään myöntää.” •”Pidän tätä riittävänä, jos lakiin sisällytetty mahdollisuus laajempaan varhaiskasvatustuntimäärään lapsen edun tai kehityksen tukemisen sitä vaatiessa todella tulee toteutumaan. Eli että lapset, joiden kohdalla täysipäiväinen varhaiskasvatus katsotaan tarpeelliseksi mm. perheen mielenterveys/päihdeongelmien tai lapsen kielellisen/sosiaalisen kehityksen tukemiseksi.” •”20 tunnissa saadaan tarjottua lapselle samanikäistä seuraa, jota kotona esim. vauvaa hoitava äiti ei ehdi tarjota. Jos kaikki aika menee äidillä imetykseen, kuten voi joskus käydä, silloin on hyvä, että isompi lapsi saa huomiota, seuraa ja virikkeitä päiväkodissa.” -20 timmar är tillräcklig endast om man själv får välja hur man fördelar timmarna på en vecka -tycker det räcker ifall man får ha barnet i heldagsvård, alltså hela dagar men 2-3 dagar i veckan -20 timmar är tre till fem dagar dagvård och riktigt passligt om man t.ex. skall söka jobb -ena föräldern torde kunna/hinna vara med sitt barn de timmarna barnet inte får dagvård om hen inte arbetar/studerar! -rätten är tillräcklig om familjen kan välja vårdtiden själv -ifall en förälder verkligen är där hemma och inte har något bättre för sig, så tycker jag att hen bra kan sköta barnen själv. Däremot tycker jag att det nuförtiden är svårt att definiera vad det betyder att "ha heltidsjobb", då många kombinerar sin sysselsättning från många håll | ”Perheissä saattaa olla esim päihde- ja mielenterveysongelmia, sekä pätkätöitä, jolloin päiväjoidon vakituinen olemassaolo turvaa lapsen kasvua ja kehitystä. Helpottaa myös vanhempien työllistymistä, jos lapsella on hoitopaikka.” ”Olen huolissani niistä perheistä, joissa vanhempien jaksaminen on vähäistä esim. mielenterveysongelmien takia. Näille lapsille turvallisella kokopäivähoidolla on suuri merkitys kasvun ja kehityksen kannalta.” -en mamma under en moderskapsledighet behöva hjälp genom att ha ett äldre barn på dagis för att orka -det försämrar arbetslösa föräldrars möjlighet att i snabb takt ta emot arbetserbjudanden och tyvärr drabbar detta i högre grad kvinnor, eftersom de oftare är hemma med barnet -problematiskt med transporten till och från daghemmet -i allmänhet_ ja, när det är på samhällets bekostnad. Men är det tillräckligt för att utsätta dem som behöver heldagsvård för den skam det innebär att bli stämplad som "heltidsanvändare" trots att omgivningen märker att någon av de vuxna är hemma? Hur gör man med ensamförsörjare som kanske inte jobbar heltid, men för vilka dagis är den enda möjlighet till avlastning som finns? -märkte vi tydligt, då vi fick vårt andra barn, att vårt första barn verkligen behövde och mådde bra av den dagliga verksamheten. Samtidigt kunde mamman fokusera på den nyfödde på dagarna, och samtidigt samla krafter inför eftermiddagarna, då den äldre kom hem. Jag, som far, kunde satsa på karriären under dagarna, och samtidigt hade jag energi att leka med den äldre på kvällarna, samt hjälpa mamman med kvällsrutiner för den mindre.. för samhället (skatteintäkter)
|
Henkilökunta, ryhmäkoot. ryhmä | •”Lapsen sosiaalisen kehityksen tarpeiden kannalta 20 tuntia on täysin riittävä ja vieläpä niin, että harjoittelua on vain muutama tunti päivässä. Ongelmana ovat kasvavat ryhmäkoot, kun osapäiväiset lapset lasketaan ryhmään eri tavalla kuin kokopäiväiset. Vuorovaikutustapahtumien määrä kasvaa moninkertaiseksi, konfliktien määrä, tautitartuntojen määrä, melu ja lapsille ja henkilökunnalle haitallinen stressi kasvaa "pienestä" ryhmäkoon kasvattamisesta huomattavasti enemmän kuin poliitikkojen mielikuvissa.” •”Perheen ja lapsen kannalta riittänee, ellei erityistä tuen tarvetta ole, mutta päivähoidon ryhmäkokoihin päivähoito-oikeuden rajaaminen vaikuttaa haitallisesti.” •”Riippuu, tuijotetaanko vaan kokonaisia täyttöasteita eikä hetkellisiä suhdelukuja. Ryhmässä ei tulisi olla kerrallaan enempää kuin nykyinen sallittu lapsimäärä, esim. alle 3-vuotiailla max. 13 lasta kolmelle kasvattajalle.” | ”Ryhmäkoot kasvavat liian suuriksi ja ryhmien kokovaihtelu tulee liian suureksi. Vaikka joku käyttää 20h viikossa päivähoitopalveluja lähes kaikki tähän ryhmään kuuluvat tarvitsevat hoidon juuri aamupäivästä keskipäivään eli silloin kun kokopäivähoitolaisetkin aina ovat paikalla. Eli ryhmäkoot kasvavat liian suuriksi jos henkilökuntaa ei lain mukaan mukaan tarvitse mitoittaa 20tuntilaisten tuoman lisäyksen mukaan.” •”Lapsi ei sopeudu päiväkotiryhmäänsä, jos hän käy päiväkodissa vain 4h päivässä. Lisäksi, jos esim äiti on vastasyntyneen kanssa kotona, lapsi ei saa tarpeeksi huomiota. Hänen olisi siinä tapauksessa parempi olla ikätovereidensa kanssa päivähoidossa.” •”Haittaa lapsen sopeutumista ryhmään, katkaisee varhaiskasvatustyön pedagogisen jatkumon, jättää lapsen ulkopuolelle oman ikäisestä seurasta, joustamaton tapa rajata viikkotunteina” -jag är rädd för att en begränsning av den subjektiva rätten till dagvård i praktiken kommer att leda till större grupper eftersom halvdagsbarn räknas som 1/2 ... kanske man kommer att försöka koncentrera halvdagsbarnen till speciella grupper = barnet blir tvunget att byta miljö och vänner och bekant daghemspersonal |
Lapsen kehitys, leikki | •”Jos lapsen kehityksen kannalta ei ole mitään sitovaa että lapsen täytyisi olla kokopäivähoidossa niin mielestäni on hyvä että edes osa lapsista haetaan pois ennen päiväunia, jolloin myös useimmiten päiväkotien henkilökunta osittain päättää työpäivänsä.” •”Pienempikin määrä riittäisi. Mikäli perheessä asiat hyvin ja lapsen kasvu ja kehitys on normaalia.” •”20 tuntia viikossa lapselle hyvin, mikäli toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona. Lapsen sosiaalinen kehitys ei tästä kärsi. Tämän lisäksi kaupungin ja julkisen sektorin kulut ovat joka tapauksessa kasvamassa huolestuttavaa vauhtia ja tämäntyyppiset päätökset ovat joka tapauksessa edessä.” •”20 tuntia viikossa on jo pitkä aika leikkiä ja touhuta muiden lasten kanssa, joten lapsi ehtii hyvin tässä ajassa sekä opettelemaan muiden lasten kanssa yhdessä toimimista että saamaan ammattilaisen tarjoamaa varhaiskasvatusta.” •”Varhaiskasvatuksen osuus on 20 h. Muu aika hoidossa on uni- ja leikkiaikaa, jota voidaan tarjota myös kotona.” •”Jos se riittää alakoululaiselle, pitää sen riittää myös taaperolle/leikki-ikäiselle.” -åtminstone deltidsdagvård är oerhört viktig för barnets sociala utveckling -då hinner barnet ta del av planerad verksamhet, träffa kompisar och öva på sina sociala färdigheter MEN hinner också vara tillsammans med sin förälder/föräldrar hemma, vilket är av allra största vikt! -halvdagsvård borde räcka, men är det 4 eller 5 timmar per dag kan jag inte säga. Det beror lite på dagvårdens schema - när det är bra att anlända och fara -barn behöver få vara hemma med mamma om hon är hemma med ett syskon | •”Lapsen kehitys on minun lapseni kohdalla parempaa kun käy päivähoidossa, leikkii, laulaa, syö ja nukkuu ajallaan, oppii tapoja ja on sosiaalisempi. Kielitaito kehittyy ja lapsi on terveempi.” •”20 tuntia ei ole riittävä, mikäli lapsen kehitystä edistäisi päiväkodissa oleminen täyspäiväisesti. Esim. kotona vanhemmat masentuneita tai lapsi opettelee suomenkieltä.” •”Vaikka vanhempi on kotona ei hän välttämättä pysty tarjoamaan lapselle kehitystehtävien mukaisia virikkeitä.”
-många barn behöver mera aktiviteter och social stimulans -sannolikt barnet lider mest, ifall föräldrarna har snuttjobb och barnet slängs från ett daghem till ett annat (det är inte sagt att barnets halvdagsdagis med kort varsel kan erbjuda heldagsvård) ... Det kan också leda till att barn som nu har en heldagsplats förlorar sin trygga dagisplats när mamman får ett barn till och blir moderskapsledig, eftersom barnets daghem nödvändigtvis inte erbjuder 20h vård (vissa privata daghem erbjuder endast 100% eller 75%). -20 h är alldeles för lite får att barnet skall lära sig och anpassa sig i samhället och skolan
|
Kokopäivähoito | •”Jos on kokopäiväoikeus vaikka toinen on esim työttömänä niin tämä mahdollistaa kätevästi pimeän työn tekemisen. Tämä systeemi on erittäin yleistä tällä hetkellä. Saadaan hyöty halvasta hoitopaikasta kun on työttömänä eikä makseta veroja tehdystä työstä.” •”Itse tehnyt töitä kokopäiväisesti ja silti vanhempi meni hoitoon vasta 4v iässä ja nuorempi täytettyään 3v. En näe syytä, mikseivät työttömät kykenisi hoitamaan lapsiaan kotona, kun itse kykenin tähän tehdessäni samalla töitä. 20h viikossa on aivan riittävästi "virikehoitoa". Tietenkin tapauskohtaisesti täytyy tilanne arvioida.” •”Mielestäni on lapselle raskasta käydä kokopäiväisesti hoidossa, ellei siihen ole pakottava tarve.” | ”Lapsilla tulisi olla samanlainen oikeus osallistavaan sosiaaliseen toimintaan päivähoidossa riippumatta vanhempien sosioekonomisesta asemasta. Koska "vapaa leikki" -aikana lapset kehittävät sosiaalisia taitojaan, jää osalta lapsista tärkeiden kaverisuhteiden muodostaminen puuttumaan, jos heillä ei ole oikeutta tätä milloinkaan harjoittaa (vapaata leikkiä lapsilla on yleensä iltapäivisin). Lisäksi eriarvoistuminen ja leimaantuminen lisääntyy: lapset jakautuvat helposti jo näin varhaisessa vaiheessa "parempiin" ja "huonompiin" sen mukaan miten heidän vanhempansa ovat töissä. Lisäksi esimerkiksi omassa tapauksessani epäsäännölliset osatyöt lisäävät turhaa byrokratiaa, epävarmuutta ja vaikeuttavat työllistymistä.” ”Kaikilla lapsilla kuuluisi olla oikeus kokopäivähoitoon. Lapset asetetaan eriarvoiseen asemaan mikäli päivähoito-oikeutta rajataan ja esim. oma lapseni haluaa olla kavereiden kanssa koko päivän. Mikäli lapsi saisi olla vain 4 t/pvä päivähoidossa ei esim. lepotauko olisi lapselle enää mahdollinen. Päivähoito-oikeuden rajaaminen vanhemman tilanteen mukaan ei ole lapsesta johtuva syy. Pitäisi ottaa huomioon lapsen oikeus.” |
Oikeus | ”Nähdäkseni kaikilla lapsilla tulisi olla oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ammattilaisten ohjauksessa ja ikätovereiden seurassa. Tämä edistää sosiaalisia taitoja, jotka ovat puolestaan edellytys koulua varten. Olen kuitenkin sitä mieltä että toisen vanhemman ollessa kotona on 20h/vko aivan riittävä määrä hoitoa. Neljä tuntia päivässä on hieman vähemmän kuin esiopetusaika, eli siinä ehtii varmasti saamaan hoitopäivästä kaikki mahdolliset hyödyt.” -man skall inte utnyttja staden och skattebetalarna -arbetslösa eller på föräldraledighet kan själv sköta sina barn eftersom det är eget val att bli fler barns förälder
| •”Perheiden tulee itse saada päättää, tarvitseeko lapsi 20 tuntia varhaiskasvatusta vai kokopäiväisen hoitopaikan riippumatta siitä, onko toinen vanhemmista kotona vai ei.” •”Perheissä tiedetään parhaiten mitä lapsi ja perhe tarvitsevat.” •”Perheillä tulisi olla oikeus päättää mikä heidän elämäntilanteeseensa on sopiva vaihtoehto varhaiskasvatuksessa ja maksavana asiakkaana sen ei pitäisi olla ongelma? Jokaiselle lapselle pitäisi olla mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen kokopäiväisesti. Tällainen rajaaminen lokeroi turhaan ihmisiä.” -det finns en massa olika människor i varierande livssituationer/kriser och det är knappast vettigt att ytterligare tvinga dem att "tigga" om ytterligare vård -det finns en massa olika människor i varierande livssituationer/kriser och det är knappast vettigt att ytterligare tvinga dem att "tigga" om ytterligare vård -fruktansvärd administrativ rumba att hålla reda på vem som får och vem som inte får mer än 20 h vård, tror inte att det i längden sparar något -påfrestande för redan hårt belastade föräldrar - att fallspecifikt reda ut om ett barn har rätt till heldagsvård eller inte -att reda ut vem som är berättigad till vad och vilken familjesituation som ger rätt till extra timmar känns byråkratiskt och godtyckligt.. många som kanske skulle behöva extra hjälp inte vill be om det om det betyder att man ska börja motivera varför det behövs -en begränsning innebär att dessa föräldrar skulle bli tvungna att anhålla speciellt om ökad tid, vilket riskerar att gå ut över barnen som i så fall inte får tillgång till andra sociala sammanhang -det finns familjer där föräldrarna mår dåligt, och att ha hemma ett aktivt barn kan försämra förutsättningarna för hela familjen, vilket kommer att kosta samhället bra mycket mera jämfört med nyttan i forma av besparingar |
Kysymys 8. (Vastauksia 1556)
Kunnan tulee tarjota 20 tunnin laajuisen varhaiskasvatuksen piirissä olevan lapsen vanhemmille tai muille huoltajille ainakin kaksi vaihtoehtoista tapaa järjestää varhaiskasvatus. Varhaiskasvatus järjestetään mainitun tuntimäärän puitteissa lapsen vanhemman tai muun huoltajan valinnan perusteella joko päivittäisenä osapäiväisenä tai kahtena tai useampana päivänä järjestettävänä osaviikkoisena varhaiskasvatuksena. Pykälässä ei rajoiteta mahdollisuutta sopia myös muista järjestelyistä. Varhaiskasvatuksen järjestäjä päättää tarkemmat lapsikohtaiset toiminta-ajat ottaen lapsen ja tämän huoltajien toiveet huomioon.
Kysymys 9. (Vastauksia 1626)
Mikäli varhaiskasvatuksen avoimet palvelut (leikkipuistot, kerhot) olisivat maksuttomia, valitsisitko avoimen palvelun 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden sijasta?
Kysymys 10. (Vastauksia 610)
Mikäli vastasit edelliseen kohtaan ”EI”, kerro, miten avoimia palveluita kehittämällä ne voisivat olla vaihtoehto lapsellesi.
Avoimia varhaiskasvatuspalveluja ei nähty vaihtoehtona vaan lisänä tarjontaan. ”Ne ovat juurikin vaihtoehto, ei korvaava palvelu. Siihen ei tule pyrkiä.”
Vastaukset koskivat
-henkilöstön pedagogista osaamista (päiväkodeissa osaavampaa henkilökuntaa)
-toiminta-aikaa (vain aamupäivisin, vain 3 h, vain tiettynä aikana)
-lasten eriarvoisuutta
-päiväkodin toiminnan suunnitelmallisuutta
-tiloja (ei välttämättä sisätiloja tai kunnon wc:tä)
-seurakunnan kerhoissa uskonnollinen painotus
-lapsen saaman tarvittavan tuen puute
-kerhotoiminnan mainonta puutteellista
-hoitopaikan vaihto ei ole ajankohtaista (esim. töissä olon takia)
-toiminta ei ole niin säännöllistä kuin päiväkodissa
-kuljetusongelmat (ei joka puolella kaupunkia)
-osassa vastauksia todettiin, että ovat nyt jo niin edullisia, ettei maksuttomuudella olisi merkitystä
Kysymys 11. (Vastauksia 1148)
Mitä on mielestäsi tärkeä ottaa huomioon, jotta varhaiskasvatuspalvelut pysyvät edelleen laadukkaina mahdollisista rajauspäätöksistä huolimatta?
Vastaukset koskivat
-ryhmäkokojen pitämistä ennallaan
-henkilökunnan koulutustasoa
-lapsen edun huomioimista, lasten tasa-arvoisuuden huomioimista
-eriarvoisuuden ehkäisyä
-pysyviä hoitosuhteita ja –paikkoja
-perheiden tilanteiden huomioimista
-nähtiin, että varhaiskasvatukseen kohdennetut säästöt tulevat kalliiksi myöhemmin tai kostautuvat lastensuojelun puolella
-byrokratian pitämistä alhaisena
Liite 2
Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden toimintamuotoja
Leikkipuistotoiminta
Leikkipuistotoiminta on ulkona tapahtuvaa varhaiskasvatusta 1,5 – 6 -vuotiaille lapsille. Toiminta tukee lapsen ensiaskeleita kodin ulkopuolelle erossa omista vanhemmistaan. Lapsi saa leikin ja liikunnan kokemuksia yhdessä toisten lasten kanssa. Leikkipuistotoiminta tukee lapsen myönteistä minäkäsitystä, ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä ajattelun kehittymistä. Lapsilähtöisyys on tärkeä periaate toimintaa suunniteltaessa.
Leikkipuistot ovat avoinna maanantaista perjantaihin klo 9.00 – 12.30. Mukaan pääsee ilmoittautumalla suoraan leikkipuistoon päivähoitotyöntekijöille. Leikkipuistossa lapsi voi ulkoilla turvallisesti päivähoitotyöntekijän seurassa sekä kokea leikin ja liikunnan iloa yhdessä toisten lasten kanssa. Turun kaupungin järjestämää leikkipuistotoimintaa järjestetään 26 leikkipaikassa. Leikkipuistoissa työskentelee yleensä kaksi osa-aikaista päivähoitotyöntekijää (4 h/päivä).
Leikkipuistotoiminnan perusmaksu on 27 euroa kuukaudessa perheen nuorimmalta toimintaan osallistuvalta lapselta. Vanhemmilta sisaruksilta maksu on 23 euroa kuukaudessa. Puistoaikana järjestettävään kerhotoimintaan osallistuvalta lapselta maksu on 23 euroa kuukaudessa (seurakunnan päiväkerho tai vastaava). Myös ulkopaikkakuntalaiset voivat osallistua toimintaan, jolloin maksu on 33 euroa kuukaudessa.
Leikkikoulut
Leikkikoulu on pääsääntöisesti aamupäivisin tapahtuvaa pedagogista toimintaa, jota ohjaa Turun kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma. Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa toimii myös ulko- ja liikuntaleikkikouluja. Leikkikoulussa liikutaan, leikitään, askarrellaan, lauletaan ja opetellaan tärkeitä ryhmässä toimimisen taitoja. Sadut ja draama ovat myös tärkeänä osana toimintaa. Perinteiset suomalaiset juhlat sisältyvät myös leikkikoulun toimintasuunnitelmaan. Leikkikoulussa toimitaan pienryhmissä lasten iän ja kehityksen mukaan. Toiminta on suunniteltua ja tavoitteellista lapsen kasvua ja kehitystä tukevaa. Yhteistyö vanhempien kanssa on osa arkea.
Leikkikoulutoiminta on suunnattu ensisijaisesti kotona olevien vanhempien 3 – 5 -vuotiaille lapsille. Leikkikoulutoimintaa järjestetään sisätiloissa sekä ulkoleikkikouluina.
Kaupungin kuuden leikkikoulun lisäksi kaupungissa toimii yksityinen kielileikkikoulu.
Avoin päiväkotitoiminta
Avoimen päiväkodin ryhmässä toiminta perustuu aktiiviseen yhdessäoloon. Toiminnan sisällöllinen vastuu on lastentarhanopettajalla ja lastenhoitajilla. Lapset toimivat yhdessä vanhempiensa kanssa. Avoimen päiväkotiryhmän toiminta suunnitellaan vanhempien ja lasten esittämien toiveiden mukaan. Toiminta sisältää arjen yhdessäoloa, leikkiä, taito- ja taideaineita, musiikkia, liikuntaa ja retkiä lähiympäristöön.
Turussa on neljä avointa päiväkotia. Avoin päiväkotitoiminta on perheille maksutonta.
Varhaiskasvatuksen perheryhmätoiminta
Varhaiskasvatuksen perheryhmätoiminnan tavoitteena on yhdistää Turun kaupungin toteuttaman varhaiskasvatuksen ja lastensuojelutyön perhetyön osaamisen vahvuudet siten, että molemmat toimijat pystyvät tukemaan turkulaisia lapsiperheitä tavalla, joka on perheille merkityksellinen ja auttaa heitä suoriutumaan arkeensa sisältyvistä tehtävistä. Perheryhmissä työskentelee varhaiskasvatuksen lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja sekä lastensuojelun perhetyön perhetyöntekijä.
Varhaiskasvatuksen perhetyön sisältö voidaan jakaa kahteen painopistealueeseen, ennaltaehkäisevään työhön, jossa keskeistä on vanhemmuuden tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Toinen keskeinen alue on intensiivisempi perheen tukeminen erilaisin työmenetelmin.
Perheryhmätoiminnan pyrkimyksenä on luoda myönteinen ilmapiiri, jolloin on mukava viettää aikaa yhdessä. Huomiota kiinnitetään lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen sekä pyritään luomaan helposti omaksuttavia vuorovaikutusmalleja. Ryhmässä harjoitellaan iloitsemaan yhdessä tekemisestä lapsen kanssa: laulut, leikit, askartelut, juhlat jne. Lapsi oppii myös ryhmässä toimimisen taitoja: yhdessä leikkiminen, vuoron odottaminen, toisen huomioiminen jne. Toiminnan tavoitteena on vertaistuen lisäksi mahdollistaa sosiaalisten kontaktien ja tukiverkostojen rakentaminen vanhemmille. Moniammatillisen työtavan vahvuutena on perheen kokonaisvaltainen huomioiminen sekä mahdollisuus tukea perhettä juuri heidän tarpeitaan vastaavasti.
Turussa on perheryhmätoimintaa kuudessa ryhmässä.
Varhaiskasvatuksen ja seurakunnan välinen yhteistyö
Avointa leikkikoulutoimintaa toteutetaan yhteistyössä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa. Leikkikoulutoiminta tarjoaa kotona oleville lapsille mahdollisuuden harjoitella ryhmässä toimimista. Toiminta on laadukasta ja suunniteltua varhaiskasvatusta. Sisällöllisesti päiväkodin toimintaan verrattavissa oleva leikkikoulu tarjoaa mahdollisuuden perheille, joilla ei ole kokopäiväistä hoidon tarvetta.
Toimintaa ohjaavat lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja ja seurakunnan perhetyöntekijä ja/tai lastenohjaaja. Leikkikoulu/perhekerho ja päiväkerho pitävät sisällään toimintatuokioita ja pienen hartaushetken, joka on perheelle vapaaehtoinen. Arjessa opetellaan toisen ihmisen huomioimista, auttamista, jakamista, ihmisistä ja luonnosta välittämistä. Leikkikoulun ohjelmaan kuuluu leikkimistä, liikkumista, tutkimista, lukemista, musiikkia ja kädentaitoja. Yksilöllinen kehittyminen ja lapsen kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa. Työntekijät ja vanhemmat sitoutuvat yhdessä kumppanuuteen lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi.
Turussa on kuusi varhaiskasvatuksen ja seurakunnan yhteistä leikkikoulua tai kerhoa. Osallistuminen on maksutonta eikä vaikuta päiväkotipaikan saamiseen.
Varhaiskasvatuksen ja Mannerheimin lastensuojeluliiton välinen yhteistyö
Turun varhaiskasvatus tekee yhteistyötä Mannerheimin lastensuojelujärjestön kanssa Perhetalo Heidekenin Perhekahvila-toiminnassa tiistaisin ja torstaisin sekä lasten kerhotoiminnassa perjantaisin. Perhekahvilassa lastaan hoitavat vanhemmat tapaavat toisiaan ja jakavat kokemuksiaan samanlaisessa elämäntilanteessa elävien vanhempien kanssa. Lapsille järjestetään toimintaa ja tekemistä muiden lasten kanssa. Perhekahvila edistää yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.
Yhteenveto avoimista varhaiskasvatuspalveluista
Käyttäjämäärät avoimen varhaiskasvatuksen / kokopäivähoitoa kevyemmissä vaihtoehdoissa eri toiminnoissa 15.12.2015:
Toiminta | Lapsia |
Oman toiminnan leikkikoulut | 102 |
Yksityisen toiminnan kerhot | 20 |
Kunnallinen osapäivähoito | 180 |
Yksityinen osapäivähoito | 17 |
Leikkipuisto | 429 |
Yhteensä | 748 |
Avoimet päiväkodit, perhekerhot sekä varhaiskasvatuksen yhteistyötoiminnat muiden toimijoiden kanssa, asiakasmäärä/kk keskimäärin vuonna 2015:
Toiminta | Lapsia/kk |
Avoimet päiväkodit | 502 |
Pernon perhetelakka ja Lausteen perhetupa | 254 |
Varhaiskasvatuksen ja seurakunnan yhteistyö | 169 |
Varhaiskasvatuksen ja MLL:n yhteistyö | 277 |
Yhteensä | 1 202 |
Liite 3
Maksuluokkataulukot, palvelun piirissä olevat lapset tai perheet
Liite 4
Päivähoitomaksujen muutos eri tuloryhmissä tällä hetkellä, tehtävän indeksikorotuksen jälkeen ja maksuasetuksen täysimääräisen toteuttamisen jälkeen
Liite 5
Asiakasmaksun vaikutus palvelusetelillä järjestettävään päivähoitoon
| setelin suurin arvo | kunnallisen päivähoidon maksu | lapsikohtaisen setelin arvo, jonka kaupunki maksaa | asiakkaan omavastuu | tulokertymä tuottajalle, jos hoitopaikan hinta on sama kuin setelin suurin arvo |
voimassa oleva suurin maksu | 815 | 283 | 532 | 283 | 815 |
0-maksu | 815 | 0 | 815 | 0 | 815 |
esitys suurimmasta maksusta | 815 | 354 | 461 | 354 | 815 |
0-maksu | 815 | 0 | 815 | 0 | 815 |
Arvo tarkistetaan OKM ilmoituksen mukaisella korotuksella asiakasmaksun korotuksella, 7 euroa | 822 | 290 | 532 | 290 | 822 |
| 822 | 0 | 822 | 0 | 822 |
Arvo tarkistetaan asiakasmaksulain suurimmalla korotuksella, 71 euroa | 886 | 354 | 532 | 354 | 886 |
| 886 | 0 | 886 | 0 | 886 |