Toimialajohtaja Timo Jalonen 7.10.2015:

1.Kaupunginhallitus päätti 21.9.2015 § 395, ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 16.9.2015 tai ruotsinkielisen jaoston 15.09.2015 pöytäkirjoja.

2.Kaupunginhallitus päätti 21.9.2015 § 393 hakea opetus- ja kulttuuriministeriöltä lukiokoulutuksen määräaikaista erityisen koulutustehtävien pidennystä lukuvuodeksi 2016–2017 liitteiden 1-5 mukaisesti.

3.Kaupunginvaltuusto päätti 28.9.2015 § 156 myöntää Johannes Yrttiaholle pyytämänsä eron luottamustehtävästään Turun kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenenä ja valita Aki Haapasen hänen tilalleen Turun kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunnan jäseneksi sekä Teemu Luoma-Ahon tämän henkilökohtaiseksi varajäseneksi, molemmat valinnat päätöksentekopäivästä jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

4.Kaupunginvaltuusto päätti 28.9.2015 § 160 hyväksyä Raunistulan päiväkoti 1 päivitetyn hankesuunnitelman. Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää, että •hanke toteutetaan kumppanuusmuotoisena vuokrahankkeena TVT Asunnot Oy:lle perustettavan tytäryhtiön kanssa ja että asiasta annetaan TVT Asunnot Oy:lle konserniohje •esisopimus hankkeen toteuttamiseksi, vuokrasopimus ja lainoitussopimus tuodaan myöhemmin kaupunginhallituksen hyväksyttäviksi.

5.Kaupunginvaltuusto päätti 28.9.2015 § 161 hyväksyä Sofiankadun päiväkodin päivitetyn hankesuunnitelman. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti, että hanke toteutetaan kumppanuusmuotoisena vuokrahankkeena TVT Asunnot Oy:lle perustettavan tytäryhtiön kanssa ja että asiasta annetaan TVT Asunnot Oy:lle konserniohje ja että kiinteistöliikelaitoksen tulee huolehtia, että Tallimäenkentän tontti (tunnus 853-9-9903-0) saatetaan rakennuskuntoon vuoden 2017 alkuun mennessä ja että esisopimus hankkeen toteuttamiseksi, vuokrasopimus ja lainoitussopimus tuodaan myöhemmin kaupunginhallituksen hyväksyttäviksi.

6.Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle esitetään 6,8 miljardin euron määrärahaa vuodelle 2016. Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeisiin varataan yhteensä 300 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018. Hallinnonalalle kohdistuvista säästöistä on sovittu hallitusohjelmassa ja vuosien 2017–2019 julkisen talouden suunnitelmassa.

Hallituksen kärkihankkeilla uudistetaan osaamista ja koulutusta vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Uuden pedagogiikan ja uusien oppimisympäristöjen hyödyntämistä vahvistetaan peruskouluissa. Opettajien perus- ja täydennyskoulutus uudistetaan vastaamaan uuden ajan oppimisen tarpeisiin. Toisen asteen ammatillinen koulutus uudistetaan. Nuorten siirtymistä työelämään siirtymistä nopeutetaan edistämällä joustavien opintomahdollisuuksien, kuten verkko-opintojen ja tenttiakvaarioiden käyttöä. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta parannetaan. Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan innovaatioiden kaupallistamisen edistämiseksi. Nuorisotakuuta uudistetaan yhteisötakuun suuntaan. Hankkeille esitetään vuoden 2016 budjetissa 30 miljoonaa euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan säästöistä on sovittu hallitusohjelmassa ja julkisen talouden suunnitelmassa osana valtiontalouden sopeuttamistoimia. Vuoden 2016 noin 190 miljoonan euron säästöt kohdistuvat yleissivistävän koulutuksen avustuksiin, ammatilliseen koulutukseen ja korkeakoulutukseen. Osana valtion talouden sopeuttamistoimenpiteitä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalan virastojen toimintamenomäärärahoja vähennetään 1 478 000 euroa vuonna 2016.

Yleissivistävään koulutukseen ja varhaiskasvatukseen uudistuksia ja leikkauksia

Varhaiskasvatus ja yleissivistävä koulutus turvaavat sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle. Tavoitteena on varhaiskasvatuksen sekä koulu- ja oppilaitosverkon toimintakyvyn, saavutettavuuden sekä toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen. Yleissivistävään koulutukseen ja varhaiskasvatukseen esitetään opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle 767 miljoonan euron määrärahaa.

Subjektiivista päivähoito-oikeutta esitetään muutettavaksi siten, että jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Lapsella olisi oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, kun vanhemmat työskentelevät tai opiskelevat kokoaikaisesti. Päiväkodeissa yli 3-vuotiaiden kokopäivähoidossa kasvattajien ja lasten suhdeluku olisi jatkossa 1/8 nykyisen 1/7 sijaan. Pienten, alle 3-vuotiaden lasten ryhmäkokoihin ei tehdä muutoksia. Päivähoitomaksuja ja aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja esitetään korotettaviksi.

Lastentarhaopettajien koulutusta lisätään ja kehitetään varhaiskasvatuksen laatua ja pedagogiikkaa. Osana opettajankoulutuksen kehittämisohjelmaa lisätään kertaluontoisesti yliopistoissa lastentarhanopettajien koulutusmäärää 120 opiskelijalla vuonna 2016.

Peruskoulun uuden pedagogiikan, uusien oppimisympäristöjen ja opetuksen digitalisaation tavoitteena on parantaa oppimistuloksia, uudistaa pedagogiikkaa kokeillen ja tehdä oppimisesta innostavaa läpi elämän. Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeen avulla on tarkoitus tukea kaikkien oppilaiden mahdollisuutta saada moderniin tekniikkaan ja työskentelytapoihin perustuvaa opetusta. Opettajien perus- ja täydennyskoulutus uudistetaan. Kärkihankkeeseen on varattu kolmelle vuodelle yhteensä 90 miljoonan euron määräraha. Vuonna 2016 esitetään käytettäviksi opettajankoulutukseen 9,5 miljoonaa euroa ja digitaalisten materiaalien käyttöönoton vauhdittamiseen ja digioppimisen kokeiluihin ja kehittämiseen 6 miljoonaa euroa.

Lukiokoulutusta kehitetään ja valmistellaan rahoitusjärjestelmän uudistamista. Ylioppilastutkintoa kehitetään mahdollistamaan tutkinnon nykyistä laajempaa hyödyntämistä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa.

Vapaa sivistystyö vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta sekä elinikäistä oppimista. Vapaassa sivistystyössä otetaan käyttöön uusi rahoitusjärjestelmä. Vapaaseen sivistystyöhön esitetään opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle 158 miljoonan euron määrärahaa.

Ammatillisen koulutuksen reformi käyntiin

Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen toteutetaan hallituksen kärkihankkeena laaja reformi, jossa koulutuksen sääntely, rahoitus ja ohjaus uudistetaan. Tavoitteena on uudistaa ammatillinen koulutus osaamisperustaiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja tehostaa sitä. Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan ja sääntelyä puretaan. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista edistetään muun muassa luomalla uusi koulutussopimusmalli ja vähentämällä oppisopimuksesta työnantajille aiheutuvaa taloudellista ja hallinnollista taakkaa. Lisäksi jatketaan ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä.

Ammatilliseen peruskoulutukseen esitetään 483 miljoonan euron määrärahaa ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen 292 miljoonan euron määrärahaa.

7.Työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö ja Kuntaliitto ovat lähettäneet Suomen kunnille 21.9. kirjeen, jossa annetaan tietoa kansainvälistä suojelua hakevien ja oleskeluluvan saaneiden henkilöiden vastaanotosta. Kirjeen liitteenä olevassa informaatiopaketissa annetaan lisätietoja sekä turvapaikanhakijoiden vastaanotosta että myönteisen oleskelulupapäätöksen jälkeisestä kuntaan muutosta. Seuraavaan on poimittu tietopaketin varhaiskasvatusta ja esi- ja perusopetusta koskevat kohdat.

Varhaiskasvatus ja esi- ja perusopetus vastaanottovaiheessa

Kunnan velvollisuus järjestää esi- ja perusopetusta koskee kaikkia kunnan alueella asuvia lapsia, myös kansainvälistä suojelua hakevia. Lisäksi kunnan on kiireellisissä tapauksissa tai olosuhteiden muutoin niin vaatiessa huolehdittava varhaiskasvatuksen järjestämisestä muullekin kunnassa oleskelevalle henkilölle kuin kunnan asukkaalle. Kunta voi perusopetuslain 5 §:n mukaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Kunnalla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta valmistavan opetuksen järjestämiseen, mutta kunta voi sitä itsenäisesti omalla päätöksellään järjestää. Vaikka valmistavan opetuksen järjestämiseen ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta, on se lähes aina välttämätöntä, jotta turvapaikanhakijalapsi saisi riittävät edellytykset osallistua varsinaiseen perusopetukseen.

Varhaiskasvatus ja esi- ja perusopetus kuntaan muuttovaiheessa

Kunnan on huolehdittava varhaiskasvatuksen järjestämisestä asukkailleen sisällöltään sellaisena ja siinä laajuudessa kuin varhaiskasvatuslaissa säädetään, myös kunnassa asuville maahanmuuttajille. Oikeus varhaiskasvatukseen on pääsääntöisesti lapsilla, jotka eivät ole oppivelvollisuusikäisiä.

Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille lapsille perusopetusta sekä tätä edeltävänä vuonna esiopetusta. Esi- ja perusopetuksen lisäksi on mahdollista järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta, jonka aikana oppilaalla on tavoitteena saavuttaa sellaiset kielelliset ja muut valmiudet, että hän voi tämän jälkeen siirtyä perusopetukseen. Oppilaita integroidaan koulun toimintaan valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen.