Toimialajohtaja Timo Jalonen 8.6.2015:

1.OKM: Varhaiskasvatuslain ensimmäinen vaihe voimaan 1.8.2015

Lasten päivähoidosta annetun lain nimi muuttuu varhaiskasvatuslaiksi. Varhaiskasvatus määritellään ensimmäistä kertaa lain tasolla ja sille asetetaan kattavat tavoitteet. Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen on ensisijaisesti lapselle kuuluva oikeus ja sillä tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Laissa korostetaan lapsen etua toiminnan järjestämisessä. Varhaiskasvatus korvaa käsitteenä lasten päivähoidon.

Lasten ja vanhempien osallisuutta ja vaikuttamista vahvistetaan. Lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen varhaiskasvatusta, ja vastaavasti lapsen vanhemmille ja muille huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatukseen sekä toimintayksikön varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin. Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista, sosiaalihuollosta, lastensuojelusta, neuvolatoiminnasta ja muusta terveydenhuollosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa.

Laissa säädetään varhaiskasvatusympäristöstä. Ympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Säännös kattaa niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisen ympäristön ja edellyttää mm. kiusaamisen ehkäisemistä ja siihen puuttumista. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia ja niissä on huomioitava esteettömyys.

Lainmuutoksen myötä varhaiskasvatuksen asiantuntijavirastona toimii Opetushallitus. Sen tehtävänä on vastata varhaiskasvatuksen kehittämisestä sekä seurata varhaiskasvatuksen järjestämistä ja laatia valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Perusteiden pohjalta kuntien ja muiden palvelun tuottajien tulee laatia paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat.

Kaikille päiväkodissa tai perhepäivähoidossa oleville lapsille on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. Opetushallituksen tulee hyväksyä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet niin, että paikalliset suunnitelmat voidaan ottaa käyttöön ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmia voidaan ryhtyä laatimaan viimeistään 1.8.2017.

Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on velvoite arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Varhaiskasvatuksen arviointi tulee osaksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintaa.

Laissa säädetään ryhmien enimmäiskoosta päiväkodeissa. Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Säännös ei estä eri-ikäisten lasten ryhmien perustamista eikä toiminnallisia pienryhmiä. Edelleen voidaan järjestää esimerkiksi koko päiväkodin yhteisiä tapahtumia ja retkiä. Varhaiskasvatuksesta huolehtivien aikuisten ja lasten suhdeluvun osalta noudatetaan edelleen lasten päivähoidosta annettua asetusta.

Eduskunta edellytti vastauksessaan, että hallituksen tulee antaa selvitys varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksista sivistysvaliokunnalle vuoden 2017 keväällä.

2.OKM: Esiopetuksesta velvoittavaa 1.8. alkaen

Esiopetuksen velvoittavuutta koskeva muutos tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Lakia (1040/2014) sovelletaan 1.8.2015 lukien. Lain mukaan oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan.

Lain tavoitteena on parantaa lasten oppimisedellytyksiä ja siten lisätä koulutuksellista tasa-arvoa saamalla esiopetuksen piiriin ne noin 1 200 esiopetusikäistä lasta, jotka eivät ole osallistuneet maksuttomaan esiopetukseen. Muutos korostaa lapsen oikeutta esiopetukseen ja oppimisen ja kehityksen kannalta tärkeisiin tukitoimiin. Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietinnön (SiVM 11/2014 vp) mukaan esiopetuksen velvoittavuutta koskeva muutos ei muuta esiopetuksen sisällöllisiä perusperiaatteita. Muutoksen tavoitteena ei ollut lisätä esiopetuksen järjestämiseen liittyvää hallinnollista työtä ja sitä kautta lisätä esiopetuksen järjestäjien tehtäviä.

Laki noudattaa samaa ajatusta kuin oppivelvollisuuden suorittaminen eli osallistuminen esiopetukseen ei ole pakollista, vaan vanhemmat voivat myös itse järjestää lapsen opetuksen ja kasvatuksen niin, että esiopetukselle opetussuunnitelman perusteissa (OPH 2010 ja 2014) asetetut tavoitteet saavutetaan. Huoltaja vastaa lapsen osallistumisesta muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Lapsen asuinkunnalla ei ole velvollisuutta valvoa toimintaa, eikä lapsen osallistumista siihen.

Esiopetuksen velvoittavuutta koskeva lainsäädännön muutos ei muuttanut pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetuksen järjestämistä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen on osallistuttava esiopetukseen oppivelvollisuuden alkamisvuonna ja hänellä on oikeus saada esiopetusta sinä vuonna, jona hän täyttää viisi vuotta.

Esiopetukseen osallistuminen ei saisi aiheuttaa lapselle ja vanhemmille kohtuuttoman pitkiä kuljetusmatkoja tai päivän aikana hankalasti järjestettäviä siirtymisiä esiopetuksen ja päivähoidon välillä eikä pidentää lapsen esiopetus- ja hoitopäivää kohtuuttomasti. Erityistä huomiota tulee kohdistaa vuorohoidossa annettavaan esiopetukseen. Vuorohoidossa olevat esiopetusikäiset lapset ovat erityinen ryhmä, jonka esiopetus on usein järjestettävä yksilöllisesti. Esiopetuksen järjestäjän on huolehdittava vuorohoidossa olevien lasten esiopetuksen järjestämisestä lapsen edun mukaisesti niin, että lapsen esiopetus- ja päivähoitopäivästä ei muodostu kohtuuttoman pitkä ja rasittava.

Esiopetuksessa olevan lapsen tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Huoltajille on tärkeää tiedottaa esiopetuksen tavoitteista ja toiminnasta sekä säännöllisen osallistumisen merkityksestä. Koska esiopetus ei ole osa oppivelvollisuutta ja koska esiopetus ei vaikuta lapsen oikeuteen päästä perusopetukseen, voidaan riittävänä pitää, että huoltajat ilmoittavat sairauspoissaoloista sekä sopivat muista syistä johtuvista poissaoloista esiopetusyksikön kanssa.

Opetuksen järjestäjä voi opetussuunnitelmassaan päättää esiopetuksessa olevalle lapselle annettavasta osallistumistodistuksesta. Todistuksella ei ole vaikutusta lapsen koulunkäyntiin esiopetuksen jälkeen.

3.Kaupunginhallitus päätti 1.6.2015 § 258, ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 27.5.2015 kokouksen pöytäkirjaa.

4.Kaupunginhallitus päätti 8.6.2015, ettei se ota käsittelyynsä ruotsinkielisen jaoston 2.6.2015 pöytäkirjaa.

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää merkitä ilmoitusasiat tiedokseen.