Erityispalvelupäällikkö Tea Kiviluoma 20.3.2015:

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan 1.8.2014. Lain tarkoituksena on turvata varhainen tuki sitä tarvitseville sekä turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu. Lain mukaan opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon.

Laissa psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin antamaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta. Laissa kuraattorin kelpoisuusvaatimukseksi on määritetty vähintään sosiaalihuollon ammatillisista kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 6 §:n mukainen kelpoisuus. Jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava sellaisen opiskeluhuollon vastaavan kuraattorin palveluja, joilla on mainitun lain 3 §:n mukainen kelpoisuus.

Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Oppilaitoksen sijaintikunnalla on velvollisuus järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut opiskelijoille myös silloin, kun koulutuksen järjestäjä on yksityinen tai valtio, jollei koulutuksen järjestäjä päätä järjestää näitä palveluja osittain tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan. Oppilaitoksen sijaintikunta voi tukea koulutuksen järjestäjää psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisessä.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa todetaan, että opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä.

Selvitys oppilas- ja opiskelijahuoltolain toteutumisesta Turussa keskittyy jatkossa vain kuraattoripalveluihin, koska hyvinvointitoimiala on vastannut 1.1.2015 alkaen psykologipalveluista.

Sivistystoimialan kuraattorien kelpoisuusvaatimukset muutettiin kesällä 2014 oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisiksi. Nämä uudet vaatimukset otettiin huomioon jo kesäaikana tehdyissä rekrytoinneissa.

Laissa ei määritellä vastaavan kuraattorin toimenkuvaa. Vastaava kuraattori -nimikettä voivat käyttää ne työntekijät, joilla on sosiaalityöntekijän pätevyys. Tällaisia työntekijöitä on tällä hetkellä neljä.

Sivistystoimialalle perustettiin 1.1.2015 alkaen kuraattoripalvelut-yksikkö. Yksikköön siirrettiin kuraattorien toimet perusopetuksen (12 toimea, 2 määräaikaista), lukiokoulutuksen (1 toimi) ja ammatillisen koulutuksen (3 toimea) tulosalueilta. Muutosvaiheessa ei ole tehty muutoksia työntekijöiden työalueisiin.

Jo aikaisemmin syksyllä 2014 lain muutoksen myötä ammatillisen koulutuksen kuraattoreille on tehty muutokset siten, että jokaiselle työntekijälle on tullut hoidettavaksi myös muun opetuksen järjestäjän koulutalo (Turun ammattiopisto, Bovallius-ammattiopisto, Turun konservatorio, Paasikiviopisto). Yhdellä työntekijällä koulutaloja on 2 - 4 ja oppilasmäärä vaihtelee n. 600 - 1500.

Lukiokoulutuksen kuraattori toimii kaikissa viidessä lukiossa. Oppilasmäärä hänellä on n. 3500.

Perusopetuksen kuraattoreilla koulutaloja tai -yksikköjä on 3 - 4 ja oppilasmäärä vaihtelee n. 700 - 1100. Perusopetuksessa on toiminut lv. 2013 - 2014 ja lv. 2014 - 2015 kaksi määräaikaista kuraattoria ns. tasa-arvorahoilla palkattuna. Heidän työpanoksensa on suunnattu ns. ”tasa-arvokouluille”. Näitä määrärahoja ei ole enää lv. 2015 - 2016 käytettävissä kuraattorien palkkaukseen.

Esiopetuksessa kuraattoripalveluja ei ole. Yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön on kehitetty kevään 2015 aikana mallia yhdessä varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon kanssa. Mallia on tarkoitus kokeilla vielä kevään aikana.

Turun normaalikoulu on ilmoittanut järjestävänsä kuraattoripalvelut itse sekä perusopetukseen että lukiokoulutukseen omassa koulutalossaan.

Yksittäisen kuraattorin oppilas- tai kouluyksiköiden määrää ei ole aiheellista kasvattaa, koska se vaarantaa varhaisen puuttumisen. Se ei myöskään tue ennaltaehkäisevää koko kouluyhteisöä tukevaa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. On tärkeää, että kuraattori toimii koulussa ja on osa kouluyhteisöä.

Selvitys oppilashuoltolain toteutumisesta / psykologityö

Perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelualuejohtaja Sirpa Kuronen, hyvinvointitoimiala 17.4.2015

Koulupsykologeista säädetään oppilashuoltolain 7. ja 15. §:ssä vastaavalla tavalla kuin kuraattoreista. Koulupsykologisella työllä turvataan lain mukaan varhainen tuki sitä tarvitseville. Opiskeluhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää koko kouluyhteisöä tukevaa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Koulupsykologipalveluja on oltava käytettävissä kaikilla kouluilla, perus- ja toisella asteella sekä esiopetuksessa. Oppilaitoksen sijaintikunnalla on velvoite järjestää psykologipalvelut myös muihin kuin kunnan omiin oppilaitoksiin, ellei oppilaitos palveluja itse järjestä. Kunnan alueella sijaitsevissa kouluissa ja oppilaitoksissa opiskelevien ulkopaikkakuntalaisten oppilaiden psykologityön kustannukset kunta voi periä oppilaan kotikunnalta. Käytännössä tämä koskee yksilötyöstä syntyviä kustannuksia.

Koulupsykologien työssä on vastaava palvelutakuu kuin kuraattoreilla. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä.

Koulupsykologit siirtyivät hallinnollisesti hyvinvointitoimialalle 1.1.2015. Koulupsykologit toimivat perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelualueella osana psykososiaalisia palveluja, jonne on keskitetty kaupungin psykologit (pois lukien työterveyshuolto) sekä kasvatus- ja perheneuvola kokonaisuudessaan. Yksikköä johtaa psykososiaalisten palvelujen johtaja; koulupsykologien lähiesimiehenä on vastaava koulupsykologi, kuten aikaisemminkin. Vuoden vaihteessa koulupsykologien kanssa samaan kokonaisuuteen tulivat myös toisen asteen oppilaitosten psykologit.

Perusopetuksen psykologit (12 + 2 tasa-arvorahoin palkattua) työskentelevät koulutaloissa osana koulun oppilashuoltohenkilöstöä oppilashuoltolain edellyttämällä tavalla. Tässä ei ole tapahtunut muutosta aikaisempaan. Ammatillisten oppilaitosten psykologit (4) työskentelevät koulutaloilla, lukioiden psykologit (2) työskentelevät osin keskitetysti. Pääsääntöisesti psykologeilla on vastuullaan useampi koulu, joille työpanos on jaettu. Perusopetuksessa oppilasmäärä / psykologi vaihtelee koulujen palvelutarpeen mukaan, vaihteluväli on n. 300-1100 oppilasta/koulupsykologi. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijamäärät / psykologi ovat n. 1100-1500, lukioissa n. 1400-1780. Muut kuin kaupungin omat toisen asteen oppilaitokset on keskitetty yhdelle psykologille.

Perusopetuksessa toimii edelleen kaksi määräaikaista psykologia opetushallituksen tasa-arvorahoilla palkattuna. Heidän työpanoksensa on suunnattu ns. ”tasa-arvokouluille”. Perusopetus ei ole kohdentanut näitä määrärahoja enää lukuvuodeksi 2015 - 2016 psykologien palkkaukseen. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaan tullessa sivistystoimiala sai uusia vakansseja oppilashuoltotyöhön, mutta tällöin saamatta jäi yksi psykologin vakanssi. Resurssivajetta pyritään hyvinvointitoimialalla korjaamaan, huomioiden kuitenkin talousarvion ja henkilöstötavoitteiden asettamat rajat.

Esiopetukseen ei ole ollut erikseen osoitettua psykologia. Osalla esiopetuksessa olevista lapsista on asiakassuhde kasvatus- ja perheneuvolaan mikä osin täyttää psykologitarvetta. Esikouluyksiköille nimetty perusopetuksen psykologeista yhteyshenkilöt, joita voi konsultoida. Yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön on kehitetty kevään 2015 aikana mallia yhdessä varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon kanssa. Mallia on tarkoitus kokeilla vielä kevään aikana.

Koulupsykologien palvelutakuu on alkuvuodesta (1-2/2015) toteutunut seuraavasti

1 vuorokauden sisällä ajan tarvinneita akuuttiyhteydenottoja on raportoitu olleen 7 ja niihin on pystytty kaikkiin vastaamaan. 7 vuorokauden palvelutakuun asiakaslukuja ei ole saatavilla. Uusien asiakkaiden määrä psykologia kohden vaihtelee paljon riippuen tehtäväkentästä. Suurin raportoitu asiakasmäärä on ollut 24 uutta yhteydenottoa tammi-helmikuussa, monilla noin 15, osalla vähemmän. 40 % koulupsykologeista on ilmoittanut, että on pystynyt ottamaan uudet asiakkaat palvelutakuun puitteissa. Tämä koskee siis sekä 1 vuorokauden kiireellisiä että 7 vuorokauden uusia asiakkaita. 60 % koulupsykologeista on ilmoittanut, että ovat pystyneet toteuttamaan palvelutakuun osittain.

Koulupsykologien palvelutakuun toteutumisen seuraamista vaikeuttaa tilasto-ongelmien lisäksi mm. kiireellisen yhteydenoton määrittelyn epäselvyys. Uuden lain tulkinta ja sen soveltaminen ei ole vakiintunut. Epäselvää on myös, katsotaanko 7 päivän palvelutakuu toteutuneeksi esim. tilanteessa, jossa ajan antaminen menee pidemmälle asiakkaasta johtuvasta syystä (esim. vanhemman pyynnöstä aika on myöhemmin). Huomattava on myös, että mikäli oppilasta tai opiskelijaa koskeva huoli on niin akuutti, että tarvitaan puuttumista vuorokauden kuluessa, kyseessä on yleensä päivystyksen tai akuuttipsykiatrisen avun tarve, eikä koulupsykologin antama palvelu ole riittävä

Lopuksi todettakoon, että vaikka siirtyminen toimialalta toiselle herätti kiivastakin keskustelua niin ammattikunnan keskuudessa kuin julkisuudessakin, työ kouluissa ja oppilaitoksissa on jatkunut normaalisti. Oppilaat, opiskelijat ja kouluyhteisöt ovat saaneet palvelunsa niin hyvin, kuin se on resurssien puitteissa ollut mahdollista.

Toimialajohtaja Timo Jalonen 25.3.2015:

Sen lisäksi, mitä edellä on todettu, on kaupunkiin perustettu lain tarkoittama monialainen oppilashuoltotyöryhmä ja oppilaitosten toimintatapoja on muutenkin uudistettu lain mukaiseksi. Toimintaa on toki oppilaitoksissa ollut jo pitkään, mutta asiasta ei ole ollut erityislainsäädäntöä.

Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaan tullessa sivistystoimiala sai uusia vakansseja oppilashuoltotyöhön, mutta vakansseja jäi saamatta 2 kuraattoritoimintaan ja 1 psykologitoimintaan.

Erityisiä tarpeita on edelleen esiopetuksessa, ja myös lukiokoulutuksessa resurssimäärä on ilmeisen riittämätön. Laki lähtee liikkeelle siitä, että oppilaita olisi 780 kuraattoria kohti. Luku ei kuitenkaan ole kirjattuna lakiin, joten se ei ole sitova. Tarve ainakin kahden uuden kuraattorin saamiseksi on kuitenkin olemassa, mutta samaan aikaan on olemassa talousarviopaineet, jotka tähtäävät henkilöstön määrän vähentämiseen ja palvelutason alentamiseen.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki mahdollistaa myös vieraskuntalaisten käyttämien yksilöllisten palveluiden laskuttamisen. Laskutus voidaan käynnistää 1.1.2015 lukien. Tämä tulee lisäämään toimialan tuloja, koska turkulaisia on muiden koulutuksen järjestäjien oppilaitoksissa huomattavasti vähemmän kuin mitä muiden kuntien oppilaita on turkulaisissa oppilaitoksissa. Saatavilla maksuilla voitaneen rahoittaa 1 - 2 henkilön palkkausmenot.

Kasvatus- ja opetuslautakunta on käsitellyt asiaa 1.4.2015 § 57. Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi.

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee selvityksen tiedokseen.