Toimialajohtaja Timo Jalonen 31.10.2014:

Kaupunginvaltuusto on uudistamisohjelma 2:sta hyväksyessään 25.8.2014 linjannut, että kouluverkosta päätetään kokonaisuutena erillisestä valmistelusta marraskuun 2014 loppuun mennessä siten, että lähipalvelulupaus pienimmille koululaisille huomioidaan.

Sivistystoimialan palveluverkkoratkaisun 2015–2020 valmistelusta on vastannut työryhmä apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtasen johdolla. Työryhmään ovat kuuluneet tilajohtaja Tuomas Koskiniemi, sivistystoimialan toimialajohtaja Timo Jalonen, kiinteistötoimialan toimialajohtaja Jouko Turto, kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen, ympäristötoimialan toimialajohtaja Markku Toivonen ja tilacontroller Minna Juselius. Palveluverkkokokonaisuuden valmisteluun on lisäksi osallistunut asiantuntijoita sivistystoimialalta ja kiinteistöliikelaitokselta.

Työryhmä on työssään linjannut, että lähikouluperiaate toteutuu, kun kunnalle ei synny koulukuljetusvelvoitetta. Tämä tarkoittaa alle 5 kilometrin etäisyyttä kodin ja koulun välillä. Perusopetuslain 6 §:n mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun ottaen huomioon mm. sen, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Pääsääntöisesti oppilas aloittaa koulunkäynnin oman oppilasalueensa koulussa.

Aiemmat verkkopäätökset

Kouluverkko 2009–2013

Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.6.2009 §134. Verkkoratkaisun mukaiset toimenpiteet ovat kaikki toteutuneet.

Sivistystoimialan perus- ja lukio-opetuksen palveluverkko 2014–2020

Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 23.9.2013 §179. Hyväksytyksi tulivat seuraavat toimenpiteet:

1.Syvälahden koulu perustetaan 1.8.2016 lukien.

2.Turun lyseon lukio lakkautetaan ja se yhdistetään Luostarivuoren lukioon 1.8.2016 lukien.

3.Runosmäen koulu lakkautetaan ja sen toiminnat yhdistetään Turun Lyseon kouluun 1.8.2016 lukien.

4.Yli-Maarian koulu perustetaan 1.8.2017 lukien.

5.Samppalinnan koulu lakkautetaan ja se yhdistetään hallinnollisesti Luostarivuoren kouluun 1.8.2016 lukien.

Kaikki edellä mainitut toimenpiteet tulevat toteutumaan, mutta aikatauluihin on tullut muutoksia.

Syvälahden koulu- ja päiväkotihankkeen hankintaprosessi on keskeytetty urakkatarjouskilpailun myötä havaittujen liian korkeiden kustannusten vuoksi kaupunginhallituksen toimesta 16.6.2014. Tämän seurauksena siirrytään hankkeessa allianssimalliin, jonka myötä uudisrakennuksen valmistuminen siirtyisi arviolta syksyyn 2017.

Lyseon lukion siirto Luostarivuoren lukioon ja täten myös Runosmäen koulun siirto Lyseon koulukiinteistöön ovat riippuvaisia Syvälahden koulu- ja päiväkotihankkeelle, joten myös niiden aikataulu viivästyy noin vuodella. Runosmäen koulu on huonokuntoinen ja se esitetään purettavaksi koulun muutettua pois.

Sivistystoimialan varhaiskasvatuksen palveluverkko 2014–2018

Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.2.2014 § 20. Hyväksytyssä verkkopäätöksessä linjattiin mm. seuraavaa:

”Kaupungin talouden tasapainottamisen näkökulmasta tulee varsinkin ohjelmoituihin uudisrakennusten investointihankkeisiin suhtautua hyvin kriittisesti tulevalla taloussuunnittelukaudella 2014–2017. Uusien päiväkotien investointien toteuttamisen painopiste pyritään siirtämään yksityisille palvelutuottajille tai kaupungin konserniyhtiöille.

Palveluverkkopäätöksen ensimmäisinä vuosina kattavuustavoitteeksi asetetaan 72 % ja nostetaan tarjontaa työryhmän esittämällä tavalla 75 %:iin, kun kysyntätrendi ja lainsäädännön vaikutukset ovat konkreettisemmin nähtävissä.

Koko kaupungin tasolla yksityisen palvelutuotannon osuutta kasvatetaan vuoden 2018 loppuun mennessä noin 26 prosenttiin ja se on linjassa kaupunginhallituksen aiemman päätöksen kanssa (yksityisen palvelun osuus vuoteen 2020 mennessä 30 %).

Varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvät lainsäädännön muutokset alkavat vaikuttaa konkreettisella tasolla päivähoidon kustannuksiin arviolta vasta vuodesta 2015 lukien. Koska tässä vaiheessa hyväksytään varhaiskasvatuksen palveluverkkolinjaukset vuosille 2014–2018, on voimakkaasti muuttuvan toimintaympäristön vuoksi perusteltua arvioida päätöstä uudelleen tarkastelujakson puolessa välissä vuonna 2015.”

Vuoden 2014 lopussa ei edelleenkään kyetä arvioimaan lainsäädännön muutosten mukanaan tuomia toimintaympäristön muutosten vaikutuksia. Palveluverkkoa on perusteltua tarkastella uudestaan lakimuutosten tullessa voimaan siitä näkökulmasta, vastaako nykyinen verkko päätettyihin muutoksiin.

Uudistamisohjelma 2:n mukaiset toimenpiteet

Hyväksyessään uudistamisohjelma 2:n kaupunginvaltuusto linjasi 25.8.2014 kouluverkkoratkaisun valmistelun lisäksi selvitettäväksi toimenpiteeksi varhaiskasvatuksen palvelusetelin käytön laajentamisen. Toimenpiteen tarkemmassa kuvauksessa ohjeistettiin tehtäväksi selvitys, mistä kunnallisista toimipaikoista voidaan luopua, ja tavoitteena tuli olla 500 hoitopaikan siirtäminen kunnallisesta yksityiseen (toimenpide nro 24).

Lisäksi hyväksytyiksi tulivat perusopetuksen tilankäytön selvityksen laatiminen, Samppalinnan koulun tulevan käytön suunnittelu sekä Kiinanmyllynkoulun tilakysymyksen uudelleenarviointi.

Talousarvion edellyttämät toimenpiteet

Kaupunginvaltuuston 23.6.2014 hyväksymät suunnitteluluvut pakottavat sivistystoimialan tehostamaan tilojen käyttöä ja uudistamaan perusopetuksen hallintoa sekä suomenkielisten että ruotsinkielisten koulujen osalta. Sivistystoimiala esittää talouden sopeuttamiseksi eräiden päiväkotien ja koulujen lakkauttamista, niiden hallintojen yhdistämistä tai kouluyksiköiden lakkauttamista.

Perusopetuksen tilakartoitus 2014

Turun peruskouluissa on sivistystoimialan toimesta suoritettu elo-syyskuussa 2014 koko peruskouluverkon kattava tilakartoitus. Selvityksellä oli kolme tavoitetta:

1. Selvittää, onko perusopetuksen tiloja mahdollista käyttää tehokkaammin ja siten, että tilavuokrista on mahdollista säästää.

2. Selvittää, onko perusopetuksen koulujen tiloihin mahdollista sijoittaa varhaiskasvatuksen/esiopetuksen ryhmiä.

3. Luoda katsaus tilojen kuntoon ja korjaus- ja muutostarpeisiin sekä välittää em. tiedot edelleen toimenpiteitä varten.

Selvityksen perusteella on todettavissa, että

Turun perusopetuksen koulujen opetustilat ja erityisesti ns. perusluokat noudattavat pääosin perinteistä opetustilajaottelua, jossa ot1 on alle 35m², ot2 on 35 m² – noin 55 m² ja ot3 on yli 55m².

Perusluokkien lisäksi kouluissa on vaihtelevasti ns. opetuksen erikoistiloja/-luokkia, kuten liikuntatilat, käsityöluokat (tekninen ja tekstiilityö), kuvataiteen luokat, musiikin luokat, fysiikka-kemialuokat, biologia-maantiedeluokat, atk-luokat, yhdistelmäluokat ja kirjastot.

Lisäksi kouluissa on otettu laajasti käyttöön muita mahdollisia tiloja, joita tarvitaan mm. opetuksen eriyttämisen ja oppilashuollon tiloiksi.

Rakentamisajankohta vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka paljon kouluissa on hyödynnettäväksi kelpaamattomia tiloja, kuten käytäviä, kellaritiloja jne.

Koulukiinteistöjen kunto on erittäin vaihteleva. Osa tiloista on uusia ja peruskorjattuja, osa tiloista on eritasoisten, kiireellistenkin korjausten tarpeessa. Koulukäytössä olevia kiinteistöjä on korjattu Turussa viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi.

Alakouluilla ja yhtenäiskoulujen luokka-asteilla 1.–6. on lähes poikkeuksetta käytössä ns. kotiluokkamenetelmä, jossa jokaisella luokalla on käytössään oma tila. Erityisesti kahdella ensimmäisellä luokalla, viikkotuntimäärän ollessa noin 20, jää ko. tilojen prosentuaalinen käyttöaste suhteellisen alhaiseksi kello 8–15 välisenä aikana.

Vuosiluokilla 7.–9. (yläkoulun) tilojen tuntimääräinen käyttö on suurempaa oppilaiden viikkotuntimäärän takia. Em. luokilla oppilaiden viikkotuntimäärä on noin 30, alakoulussa sen ollessa keskimäärin 23 tuntia.

Keskitetyn palvelun kouluissa (erityiskouluissa) korostuvat oppilaiden kehitystason vaatimukset korostuneesti myös koulutilojen osalta. Tällöin työpäivän aikana osa toiminnasta on/saattaa olla oppilaan perustarpeista huolehtimista oppimisen lisäksi.

Keskimääräiset opetustilojen käyttöasteet Turun perusopetuksessa:

62,9 % vuosiluokkien 1. – 6. koulut (alakoulut)

67,4 % vuosiluokkien 1. – 9. koulut (yhtenäiskoulut)

68,3 % vuosiluokkien 7. – 9. koulut (yläkoulut)

75,4 % keskitetyn palvelujen koulut (erityiskoulut)

Keskiarvo on 68,5 % eli noin 4 tuntia 48 minuuttia/ 7 tuntia/klo 8–15.

Lukuja arvioitaessa on huomioitava, että käyttöaste kertoo vain opetustiloista. Se ei koske kaikkia koulun tiloja, kuten esim. ruokailu- ja hallintotiloja. Koska käyttöasteen kartoitus koski vain aikahaarukkaa 8–15, ei esim. joillakin yläkouluilla käytössä oleva koulupäivän päättymisaika (kello 16) ole vaikuttanut käyttöasteeseen korottavasti. Koulujen liikuntatilat ovat laajasti käytössä kello 16 alkaen ilta kymmeneenkin.

Myös muita tilojen käyttäjiä on runsaasti kello 15 jälkeen (iltapäivätoiminta, koulujen kerhot ja harrastustoiminta jne).

Keskeiset johtopäätökset

Tilakartoituksen tulosten mukaan Turun perusopetuksen kouluissa ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta käyttämättömiä tiloja.

Turussa koulut sijaitsevat suhteellisen lähellä toisiaan. Oppilaiden jakautuminen eri kouluihin tasaisemmin olisi perusteltua. Tilanteita, joissa naapurikouluista toinen on osaksi vajaakäytöllä ja toinen täynnä, ei saisi olla, edes viereisillä oppilaaksiottoalueilla. Ko. kaltaisissa tapauksissa oppilaiden lähikoulujen osoittamisessa pitäisi huomioida myös koulujen tasaisempi täyttö.

Tilojen käytön tehostamista siirtymällä ns. vuorolukuun ei pidetä perusteltuna. Tehdyn kyselykierroksen mukaan vuoroluvun katsottiin edustavan aikaa, jolloin esimerkiksi harrastustoimintaa oppilailla ei juuri ollut. Lisäksi aineopettajajärjestelmässä puhdas vuorolukujärjestelmä venyttäisi opettajien päivät kohtuuttoman pitkiksi lukuisine hyppytunteineen. Myös huoli opetushenkilökunnan/työyhteisön jakautumisesta kahteen, ”aamu- ja iltavuoroon”, oli ilmeinen. Ehdotus on, että ei siirrytä vuorolukuun, mutta oppituntien porrastusta ja erityisesti ylempien luokkien koulupäivän kestoa laajennetaan tarvittaessa kello neljään.

Koulun erikoistilat asianmukaisesti käytettyinä lisäävät oppilaan mahdollisuuksia parempiin oppimistuloksiin. Tilan nimeäminen erikoistilaksi ei sitä yksin tee. Osa erikoistiloista on sellaisia, että niiden käyttäminen ns. perusluokkatilana ei ole perusteltua mm. turvallisuussyistä (esim. tekninen työ). Erityisesti alakouluissa joissakin tapauksissa mm. musiikin ja kuvataiteen luokista on mahdollista luopua, mikäli ne ovat hyödynnettävissä esim. perusluokkina ja/tai varhaiskasvatuksen käytössä. Muita mahdollisesti hyödynnettäviä tiloja ovat koulujen kirjastot, joiden aktiivinen käyttö vaihtelee runsaasti eri toimipisteiden välillä.

Erityisesti alakouluissa varhaiskasvatuksen (esiopetus ja sitä täydentävä päivähoito) toimiminen koulujenkin tiloissa on perusteltua myös toiminnallisesti, koska näin yhteistyö alimpien luokkien kanssa muotoutuu luontevaksi. Perusopetuksen tulosalueelle syntyy säästöä, mikäli varhaiskasvatuksesta tulee vuokrien maksaja osaan koulujen tiloista. Toimiala-/kaupunkitasolla säästöä ei vielä tällä keinolla synny. Toimiala-/kaupunkitasolla säästö syntyy, jos varhaiskasvatus voi luopua järjestelyn kautta huono-kuntoisista tai ulkoa vuokratuista tiloista.

Kartoituksen tuloksena selvisi lisäksi, että vain muutamassa perusopetuksen koulussa Turussa on luovuttu ns. atk-luokista. Atk-luokkia voidaan pitää ilmentyminä ajalta, jolloin tietotekniikka tuli kouluihin.

Nykyään ja tulevaisuudessa tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käyttö ei ole/saa olla sidottu yhteen paikkaan, vaan sen pitää olla tukemassa oppimista vapaasti liikuteltavana langattoman yhteyden avulla. Koulujen atk-luokista luopuminen edellyttäisi siirtymistä liikuteltaviin päätelaitteisiin.

Aikataulu

Varsinainen selvitys valmistuu torstaina 6.11.2014. Asiakokonaisuus tulee kaupunginhallituksen käsittelyyn maanantaina 10.11.2014 ja uudestaan kasvatus- ja opetuslautakuntaan keskiviikkona 12.11.2014 sekä vielä tarpeen mukaan ylimääräisessä kokouksessa keskiviikkona 19.12.2014.

Kasvatus- ja opetuslautakuntaa kuullaan vielä ennen selvityksen lopullista hyväksymistä 5.11.2014.

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee selvityksen asian valmisteluvaiheesta tiedokseen.