Esityslistat/pöytäkirjat

Tuen tarpeiden määrittely varhaiskasvatuksessa ja erityisen ja tehostetun tuen lapset 15052014

Erityispalvelupäällikkö Anne Luoma ja tulosaluejohtaja Maija-Liisa Rantanen, 9.9.2014:

1.Tuen tarpeiden määrittelynlähtökohdat

Tuen tarpeiden määrittelyn varhaiskasvatuksessa tekevät konsultoivat erityislastentarhanopettajat, jotka havainnoivat lasta ja lapsiryhmän toimintaa, käyvät keskustelua henkilöstön ja vanhempien kanssa. Näiden tietojen perusteella konsultoivat erityislastentarhanopettajat esittävät yksittäisille lapsille rakenteellisia tukitoimia (kertoimet / avustaja). Syksyllä 2014 tätä prosessia on tarkennettu siten, että kaikki esitykset tuodaan erityispalvelupäällikön tietoon, joka hyväksyy tai hylkää esitykset suhteutettuaan ne kokonaistilanteeseen.

Lapsen tuen tarpeet määritellään aina yksilöllisesti huomioiden yksittäisten lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvät haasteet. Annettava tuki on sidoksissa siihen lapsiryhmään ja lapsiryhmässä toteutettavaan varhaiskasvatukseen, jossa lapsi on. Tuen määrittely lähtee aina arvioinnista, ovatko kaikki yleisen tuen kriteerit toteutuneet lapsen päivähoitojärjestelyissä. Alla olevassa taulukossa on määritelty kaikki ne yleisen tuen kriteerit, joiden on toteuduttava ryhmän toiminnassa ennen kuin voidaan lähteä arvioimaan tehostetun tai erityisen tuen tukitoimien tarvetta.

YLEINEN TUKI

Kaikki lapset ovat yleisen tuen piirissä – yleinen tuki on osa lapsen arkea

Yleinen tuki	Toteutuu	Muuta
Kasvatuskumppanuus - toimiva yhteistyö lapsen huoltajien kanssa	X	Alkukeskustelu kotona tai päiväkodissa, hoitosopimus, tutustumisjakso, arjen yhteistyö, osallisuus
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma	X	Vanhempien kanssa keskustellaan ja kirjataan vasut vähintään kerran syksyllä ja kerran keväällä, yte-kansiot ja oikeudet ajan tasalle
Selkeä struktuuri ja suunnitelmallisuus, viikko- ja päiväjärjestys	X	Tiimin jokainen jäsen tietää, mihin työhön tullessaan ryhtyy, toiminta etukäteen suunniteltu ja kirjattu.
Oppimisympäristö psyykkinen; kognitiivinen, emotionaalinen (tunteet, motivaatio)	X	Tunteeko lapsi itsensä tervetulleeksi, aikuisten asenteet ja aikuisten välinen tunneilmapiiri, houkutteleeko ympäristö oppimaan ja tutkimaan
Oppimisympäristö fyysinen; tilat, välineet	X	Ympäristön joustava muunneltavuus lapsiryhmän tarpeiden mukaan
Oppimisympäristö sosiaalinen; sosiaalinen verkosto ja vuorovaikutus	X	Miten pettymykset ja ristiriidat käsitellään ryhmässä, aikuisen apu ja ohjaus lasten välisissä suhteissa, lapsen osallisuus
Menetelmät
pienryhmätoiminta, päivittäin	X	Vähintään aamupäivät lepohetkeen asti päivittäin, vuorohoidossa myös iltaisin
toiminnan kuvittaminen; oppimisympäristö, päivittäistoiminnot, päiväjärjestys, leikin valinta	X	Kuvat aktiivisessa käytössä
turvaviittomia tarpeen mukaan	X	Puhku-kansiossa perusmateriaalit, josta löytyy tarvittavat alkeet päivittäistoiminnoille, opetellaan ”viittoma viikossa” –periaate. Aikuisen motivaatio ja asenne
Yksikön struktuuri;
työvuorot (hoitoaikabarometri)	X	Lastentarhanopettajan työaika, kaikki työntekijät paikalla klo 9 mennessä, pienryhmätoiminnan alkuun. Kahvitauot eivät saa rytmittää toimintaa.
viikkopalaverit	X
tiimipalaverit		Kerran viikossa; tuleva toiminta, sovitut asiat, keskustelut lapsista, tiedon ja taidon jakaminen ym. kirjataan
viikkosuunnitelmat	X	Tehty etukäteen kirjallisesti
Erityislastentarhanopettajan konsultointi	X	Kelto/relto tutustuu kaikkiin ryhmiin ja sen pohjalta suunnitellaan yhteistyö
Monialainen yhteistyö	X
S2-opetus	X

2. Erityisen ja tehostetun tuen lapset 15052014 / kunnallinen päivähoito

Näkövamma	2
Liikuntavamma	3
Kuulovamma	4
Autismin kirjo	7
Monivamma	9
Laaja-alainen kehitysviive	13
Krooninen sairaus	16
Tarkkaavaisuushäiriö	20
Sosiaalisemotionaalista tukea tarvitseva lapsi	87
Kehityksen erityisvaikeus	149
Kielen kehityksen erityisvaikeus	169
Muu syy	48
Yhteensä 527, joista erityisen tuen lapsia 25	Yhteensä 527
Lapsia yhteensä 5466, tuen tarpeessa 9,6 %

3. Erityisen ja tehostetun tuen lapset 15052014 / yksityinen päivähoito

Tehostetun tuen lapset kertoimella 1,5	28 lasta
Tehostetun tuen lapset kertoimella 2	9 lasta
Erityisen tuen lapset kertoimella 3	1 lapsi
Yhteensä 42 lasta, joista erityisen tuen lapsia 1	Yhteensä 42
Lapsia yhteensä 1289, tuen tarpeessa 3,26 %

4. Kertoimien määrittely

Kerroin 1,50

3 vuotta täyttänyt ummikkolapsi; vähintään puolen vuoden ajaksi, jos ryhmässä vähintään 25 % vieraskielisiä lapsia.

Edellyttää kielisuunnitelman tekemistä.

Kerroin 2,00

Lapsi, jolla selvää tuen tarvetta jollakin kehityksen osa-alueella ja jonottaa tutkimuksiin, kelton päätös puoleksi vuodeksi.

Lapsella on tutkivan tahon lausunto:

-kieli- tai kommunikaatiovaikeus

-vaikeudet tarkkaavaisuudessa

-sosioemotionaalisen tuen tarve; vaikeutta vuorovaikutustaidoissa, on vetäytyvä, ylivilkas tai impulsiivinen

-krooninen sairaus, joka vaatii jatkuvaa seurantaa ja toimenpiteitä

-pitkäaikaissairaus, joka vaatii jatkuvaa seurantaa ja toimenpiteitä

-aistivamma (ei muuta kehityksen viivettä)

-ummikko esikoululainen, joka juuri Suomeen muuttanut eikä aiemmin ollut päivähoidossa ja ryhmässä vähintään 25 % vieraskielisiä lapsia

Kerroin 3,00

Integroidussa ryhmässä ja harkinnanvaraisesti myös muussa ryhmässä, kun lapsella on merkittävä:

-kielenkehityksen erityisvaikeus

-kontakti- ja kommunikaatiovaikeus

-tarkkaavaisuuden vaikeus

-kehitysviive, kehitysvamma

-kehityksen erityisvaikeus

-sosioemotionaalisen tuen tarve

-aistivamma

Kerroin 3,50

Käytetään kahdessa erityisryhmässä; sosioemotionaalista tukea tarvitsevien ja monivammaisten lasten ryhmässä

Kerroin 4-6

Käytetään integroidussa ryhmässä sosioemotionaalista tukea tarvitsevalle lapselle sekä harkinnanvaraisesti.

Päätetään erillisessä työryhmässä.

Toimialajohtaja Timo Jalonen:

Ehdotus Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee selvityksen tiedoksi.

Turun kaupunki	§	Kokouspvm	Asia	1
Kasvatus- ja opetuslautakunta	168	01.10.2014	1