Tulosaluejohtaja Maija-Liisa Rantanen, 27.6.2014:

Alueellisen eriytymisen tarkastelussa on hyödynnetty perusopetuksen tasa-arvorahahakemuksen taustamateriaalia, jossa on tarkasteltu väestön äidinkieltä, työttömyysastetta sekä koulutustaustaa (ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 30-54-vuotiaista). Mainittu materiaali on ryhmitelty päivähoidon pienalueittain ja siihen on liitetty tiedot kunnalliseen päivähoitoon sijoitetuista lapsista sekä heidän kielitaustastaan. (Taulukko 1)

Taulukko 1.    Väestö päivähoitoalueittain sekä kunnalliseen päivähoitoon sijoittuminen.

Taulukosta nousevat esiin vieraskielisyyden, työttömyysasteen sekä koulutustaustan perusteella Varissuo, Lauste, Halinen, Perno, Pääskyvuori, Härkämäki-Vienola sekä Runosmäki.

Haettaessa perusopetukseen valtion myöntämää tasa-arvorahaa, hyödynnettiin Taulukon 1 tietoja lukuun ottamatta päivähoidon taulukkoon liittämiä tietoja. Rahoituksen jyvitysehdotus sidottiin Taulukon 2 mukaan koko maan keskimääräisiä prosenttiosuuksia ylittäviin tekijöihin seuraavasti:

Taulukko 2.    Oppilaaksi ottoalueiden luokittelu koko maan prosenttiosuuksien ylittävien tekijöiden perusteella perusopetuksen tasa-arvorahaa määriteltäessä

Rinnastaen päivähoidon pienalueiden kriteerit perusopetuksen oppilaaksi ottoalueiden kriteereihin päivähoidon pienalueista eniten em. perustein arvioitua lisäresurssin tarvetta on Varissuolla, jossa kunnalliseen päivähoitoon sijoitettuja lapsia on 388 ja joista 60,1 %:lla äidinkieli on muu kuin kotimainen sekä Pernossa, jossa kunnalliseen päivähoitoon sijoitettuja lapsia on 205 ja joista 22,9 %:lla äidinkieli on muu kuin kotimainen. Varissuolla ko. ajankohtana 0-6-vuotiaita oli 755 ja Pernossa 411. Varissuolla 51,4 % ja Pernossa 49,9 % lapsista oli kunnallisen päivähoidon piirissä. Muiden alueiden vastaavat luvut ilmenevät taulukosta 3.

Taulukko 3.    Lisäresurssin tarve päivähoitoalueittain:

Kuuden tarvitsevimman pienalueen lisäksi alla olevasta taulukosta nousevat esiin vielä Haritun ja Runosmäen pienalueet.

Taulukko 4.    Kolmella osa-alueella ylittyviä prosenttiosuuksia, joista yhdellä alueella huomattavasti:

Valtuustoaloitteessa viitatussa Helsingin positiivisen diskriminaation mallissa on varhaiskasvatukseen resursoitu lisämäärärahaa vuosina 2013–2015 850 000 euroa vuositasolla. Helsingissä päivähoitoikäisistä lapsista 15,6 % (5 585) on muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Turussa vastaava määrä 31.12.2013 tilaston mukaan on 14,0 % (1 426). Turussa on siis vieraskielisten lasten määrä 25,5 % vastaavasta Helsingin määrästä. Mikäli Turussa resursoitaisiin positiiviseen diskriminaatioon suhteellisesti yhtä paljon kuin Helsingissä, tarkoittaisi tämä 216 750 euron budjettilisäystä.

Turun varhaiskasvatuksessa nähdään henkilöstön koulutustason nostamista yhtenä keskeisimmistä keinoista varhaisen tuen antamiselle ja yksilöllisten tuen tarpeiden huomioimiselle päiväkotien lapsiryhmissä. Mikäli Varissuon, Pernon, Lauste-Huhkolan ja Halisten alueiden päiväkodeissa jokaiseen ryhmään saataisiin kaksi lastentarhanopettajaa, tuottaisi muutos 20 lastenhoitajan palkkaamisluvan / vakanssin muuttamisen lastentarhanopettajan vakansseiksi. Vuositasolla muutoksesta syntyisi kustannuslisäystä 101 500 €. Näiden lisäksi alueellisen eriytymisen tarkastelussa tarvitsevimmiksi alueiksi nousseihin Varissuon, Pernon ja Lauste-Huhkolan alueelle esitetään perustettavaksi kullekin alueellisen resurssilastentarhanopettajan vakanssi. Resurssilastentarhanopettajan tehtävänä olisi toimia alueen lasten kasvun ja kehityksen tukena vuosittain laaditun suunnitelman mukaisesti. Resurssilastentarhanopettajien vakanssilisäysten vuosikustannus on 116 169 €.

Kokonaisuudessaan edellä mainituin periaattein turkulaisen positiivisen diskriminaation malli tuottaisi budjettiin vuositasolla 217 669 euron lisäkustannukset.

Esitetyn mallin lisäksi koko kaupungissa tulisi kiinnittää huomiota lastentarhanopettajien määrään ja pysyvyyteen. Kaupungin päivähoitoyksiköissä työskentelee tällä hetkellä 42 lastentarhanopettajaa tilapäisillä palkkaamisluvilla tehtävissä, jotka kuuluvat rakenteelliseen hoitopaikkojen kokonaisuuteen. Palkkaamisluvat tulisi muuttaa vakansseiksi, jotta pätevien lastentarhanopettajien pysyvyys pystyttäisiin takaamaan kaupungin päivähoitoyksiköissä.

Kielen oppimisella on keskeinen merkitys lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistymisessä. Laadukas varhaiskasvatus tarjoaa vieraskieliselle lapselle hyvät edellytykset kielen oppimiselle ja muun kehityksen edistymiselle. Tutkimustenkin mukaan on todettu, että laadukas varhaiskasvatus toimii sinänsä jo ennaltaehkäisevänä toimena erityisesti silloin, kun kyseessä on taloudellisesti tai sosiaalisesti heikoista lähtökohdista tulevien lasten kasvu, kehitys ja oppiminen. Erityisesti alueilla, joissa on vieraskielisen väestön keskittymää, tulisi olla tarjolla riittävästi perheiden erilaisia tarpeita vastaavia varhaiskasvatuspalveluita, jotta lapset pystyisivät osallistumaan varhaiskasvatuksen pedagogiseen toimintaan viimeistään 4-vuotiaasta lähtien. Panostamisella lasten varhaisten kehitysvaiheiden tukemiseen on vaikutusta mm. perusopetuksessa tarvittavan tuen laatuun ja määrään.

Liite 1                                  Aloite

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee tiedokseen Johannes Yrttiahon ym. tekemään alueellisten erojen tasoittamista varhaiskasvatuksessa koskevaan aloitteeseen annetun vastauksen.