Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kasvatus- ja opetuslautakunta6202.04.20145

3208-2014 (5110, 111)

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano sivistystoimialalla

Tiivistelmä:

Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013) tulee voimaan ensi elokuun alusta lukien. Uusi laki kattaa oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen.

Kasopelk § 62

Toimialajohtaja Timo Jalonen 17.3.2014:

 

Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013) tulee voimaan ensi elokuun alusta lukien. Uusi laki kattaa oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen.

 

Uusi laki lisää kuntien velvollisuuksia erityisesti lukiolaisten ja ammatillisten oppilaitosten ja niiden opiskelijoiden palvelujen järjestämisessä. Lain voimaan tullessa kunnalla tulee olla tarjolla sen alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille kuraattorin, vastaavan kuraattorin sekä opiskeluhuollon psykologipalvelut. Kunnan tulee järjestää lain mukaiset palvelut kaikille sen alueen oppilaitosten opiskelijoille riippumatta oppilaitoksen ylläpitäjästä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltona järjestettävät palvelut järjestetään terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön nojalla nykyiseen tapaan. Kunnan velvollisuudet esi- ja perusopetuksen oppilaiden palvelujen järjestämisessä lisääntyvät. Nykyisten kuraattorin ja psykologin palvelujen lisäksi kunnalla on velvollisuus järjestää kunnan omien koulujen käyttöön vastaavan kuraattorin palvelut. Perusopetuslain mukaisessa opetuksessa yksityiset ja valtion koulut vastaavat palvelujen järjestämisestä omille oppilailleen. Laki ei koske oppilaalle tai opiskelijalle annettavaa oppilaanohjausta tai opinto-ohjausta eikä oppilaalle tai opiskelijalle annettavaa yleistä, tehostettua tai erityistä tukea.

 

Kelpoisuusvaatimukset kiristyvät

 

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa tiukennetaan koulukuraattoreiden kelpoisuusvaatimuksia. Nykyisin kuraattorin tehtävän kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus. Uuden lain mukaan kuraattorin tehtävään pääsemiseksi vaaditaan sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto (laki sosiaalihuollon ammatillisista kelpoisuusvaatimuksista 6 §).

 

Uusi laki tuo mukanaan velvollisuuden järjestää vastaavan kuraattorin palvelut. Vastaavalta kuraattorilta edellytetään sosiaalityöntekijän kelpoisuutta (laki sosiaalihuollon ammatillisista kelpoisuusvaatimuksista 3 §). Lain mukaan jokaisen koulun ja oppilaitoksen käytettävissä tulee olla vastaavan kuraattorin palvelut. Laista ja sen esitöistä ei ilmene, mitä vastaavan kuraattorin toiminnan tulee olla.

 

Kuraattoreiden kelpoisuusvaatimuksista annetun siirtymäsäännöksen mukaan henkilö, joka on lain voimaantullessa (1.8.2014) hoitanut työ- tai virkasuhteessa kuraattorin tehtäviä vähintään kaksi vuotta välittömästi ennen lain voimaan tuloa, voi jatkaa tehtävien hoitamista työ- tai virkasuhteessa niin kauan kuin tämä työ- tai virkasuhde jatkuu keskeytyksettä. Jos tällainen henkilö on hoitanut näitä tehtäviä alle kaksi vuotta, hän voi jatkaa tehtävien hoitamista tässä työ- tai virkasuhteessa 31.7.2018 saakka.

 

Määräajat palvelujen saamiseksi

 

Uusien lakisääteisten määräaikojen täyttäminen vaikuttaa kunnan henkilöstömitoitukseen. Kunnan on järjestettävä oppilaille ja opiskelijoille mahdollisuus päästä henkilökohtaisesti keskustelemaan opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun tai oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun oppilas tai opiskelija on sitä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Edellä mainittuna määräaikana palvelu on järjestettävä myös muun henkilön yhteydenoton perusteella, jos kyse ei ole neuvonnasta tai ilmene, että keskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.

 

Terveydenhoitajan ja lääkärin tavoitettavuus koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa

 

Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että oppilas ja opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta.

 

Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu sairaanhoito ja tämän vuoksi säännökset hoitoon pääsystä koskevat myös opiskeluterveydenhuoltoa. Terveydenhuoltolain sekä uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. Hoidon tarpeen arviointi ja hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä terveydenhuoltolain 51 §:n mukaisesti opiskeluterveydenhuollossa tai jos se ei ole mahdollista, niin muussa terveyskeskuksen toimipisteessä.

 

Uusia suunnitelmavelvollisuuksia

 

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lisää kunnan suunnitelmavelvollisuuksia, sillä sen mukaan lastensuojelulain 12 §:n mukaiseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tulee kirjata laissa säädetyt oppilas- ja opiskelijahuollon asiat. Tämän lisäksi opetuksen ja koulutuksen järjestäjien tulee laatia opiskeluhuoltosuunnitelma, johon on kirjattava laissa säädetyt asiat. Suunnitelmavelvollisuus sisältää myös omavalvonnan. Opetushallitus määrää opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta opetussuunnitelman perusteissa.

 

Opiskeluhuoltoryhmät

 

Uusi laki edellyttää opetuksen ja koulutuksen järjestäjäkohtaista opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaavan monialaisen opiskeluhuollon ohjausryhmän perustamista. Lisäksi tulee olla koulun ja oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaava oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä sekä yksittäisen oppilaan tai opiskelijan taikka tietyn oppilas- tai opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvien asioiden käsittelemistä varten tapauskohtaisesti koottava monialainen asiantuntijaryhmä.

 

Laskuttaminen oppilaan tai opiskelijan kotikunnalta

 

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain säätämisen yhteydessä lisättiin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin uusi 41 a §, joka mahdollistaa sen, että opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen käyttämisestä aiheutuneet henkilöstökustannukset voidaan laskuttaa oppilaan tai opiskelijan kotikunnalta.

 

Laki kokonaisuudessaan: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131287

Liite 1                                   Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos

 

Nykytilanne Turussa

 

Uusi laki koskee esiopetusta, perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista opetusta. Lain asettamat tavoitteet toteutuvat Turussa varsin hyvin lukuun ottamatta esiopetusta ja lukiokoulutusta.

 

Perusopetuksessa kuraattoreita on 12, joista yksi on palkattu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämillä tasa-arvorahoilla. Syyslukukauden alusta on tarkoitus palkata tasa-arvorahoilla vielä 13. kuraattori. Psykologeja on 13, joista yksi on palkattu tasa-arvorahoilla. Syyslukukauden alusta on tarkoitus palkata tasa-arvorahoilla vielä neljä uutta psykologia.

 

Esiopetuksessa ei tällä hetkellä ole lainkaan oppilashuoltohenkilöstöä. Palvelut on saatu osin perusopetuksesta ja hyvinvointitoimialalta.

 

Lukiokoulutuksessa on kaksi psykologia.

 

Ammatillisessa koulutuksessa on kolme psykologia ja kaksi kuraattoria.

 

Koska lainsäädännön valmistelu on ollut syksyllä hyvin tiedossa pääpiirteittäin, on talousarvion laadinnassa otettu huomioon, että toimialalle palkattaisiin yksi psykologi ja kolme kuraattoria. Psykologi ja kuraattori oli tarkoitus palkata perusopetukseen sekä kuraattorit lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen.

 

Oppilas- ja opiskelijaterveydenhuolto kuuluvat hyvinvointitoimialan sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan vastuualueelle.

 

Eräät turkulaiset koulutuksen järjestäjät ovat jo lähestyneet toimialajohtajaa psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämiseksi Turussa toimiviin kaupungin organisaation ulkopuolisiin oppilaitoksiin.

 

Rahoitus

 

Kaupungin saamaa rahaa ei ole korvamerkitty, vaan se tuli VM:n yhden putken järjestelmään ja tarkemmin sanottuna sosiaalihuollon laskennallisten määräytymisperusteiden (kustannusten) 7-64 -vuotiaiden ikäryhmähintaan. Tämä tarkoittaa, että ao. ikäryhmän ns. perushintaa nostettiin +4,27 eurolla per 7-64-vuotias, jolloin kokonaiskustannukset kasvoivat 16,9 milj. euroa koko maan tasolla. Koska em. oli uusi tehtävä, siitä maksettiin 50 %:n valtionosuus, kun normaali valtionosuusprosentti on n. 30 % ja euroissa tämä tarkoitti sen 8,45 milj. euroa.

 

Yksittäisen kunnan osalta Turun summaksi muodostuu bruttona 571 901 euroa, joka saadaan kaavalla = 4,27 € * 7-64 v. määrä (134 082). Tästä pitää kuitenkin vielä huomioida valtionosuusprosentti eli em. 571 901 euroa kerrotaan uusien tehtävien valtionosuusprosentilla eli 50 %:lla, jolloin nettomääräksi jää Turulle 285 951 euroa.

 

Kuntakohtainen laskenta on kuitenkin lähinnä teoreettinen, koska kaikki VM:n yhden putken valtionosuudet ovat yleiskatteisia ja kunnat saavat päättää valtionosuuksien käytöstä vapaasti. Vuonna 2014 tuli tuon oppilashuollon lisäksi muitakin tehtävämuutoksia, jotka vaikuttivat kuntien valtionosuuksiin tosin pääsääntöisesti heikentävästi.

 

Koska lukioiden ja ammatillisen koulutuksen osalta noin kolmasosa opiskelijoista on muita kuin turkulaisia, voidaan psykologi- ja kuraattoripalveluista kolmannes laskuttaa muilta kunnilta. Toki turkulaisia opiskelijoita on myös muissa kunnissa ja muiden ylläpitäjien oppilaitoksissa, jolloin näistä aiheutuvat kustannukset päätyvät Turun kaupungin maksettaviksi. Lisäksi Turku on velvollinen järjestämään laissa tarkoitetut palvelut myös muiden Turussa sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille.

 

Kustannusvaikutus kolmen psykologin ja viiden kuraattorin osalta on 8x 45.000 euroa eli 360.000 euroa. Koska kuusi tehtävistä kohdistuu nuorisoasteelle ja koska palveluista voidaan jatkossa laskuttaa nuorisoasteen opiskelijoiden kotikuntia myös nykyisen nuorisoasteen opiskelijahuoltohenkilöstön osalta, muodostuu kokonaiskustannuksiksi noin 180.000 euroa.

 

Yhteenveto

 

-Hyvinvointitoimiala vastaa edelleen oppilas- ja opiskelijaterveydenhuollon toteuttamisesta Turussa.

-Sivistystoimiala vastaa kuraattori- ja psykologipalveluiden järjestämisestä Turussa toimiville oppilaitoksille ja käy tarvittavat sopimusneuvottelut asiasta.

-Sivistystoimiala esittää kaupunginhallitukselle tässä vaiheessa kolmen psykologin ja viiden kuraattorin toimen perustamista eri turkulaisten oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuollon turvaamiseksi.

 

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee tiedokseen oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanoa koskevan tilanteen.

 

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Liite 2Oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädäntö


Liitteet:

Kasopelk § 62
Liite 1:Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos
Liite 2:Oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädäntö