SIVISTYSTOIMIALAN STRATEGINEN SOPIMUS
1.SOPIMUKSEN JA TOIMINNAN KUVAUS
Sopijatahot
Tämän sopimuksen osapuolia ovat Turun kaupunginhallitus ja Turun kaupungin sivistystoimialan kasvatus- ja opetuslautakunta.
Sopimuksen tarkoitus
Tällä strategisella palvelusopimuksella kaupunginhallitus ja kasvatus- ja opetuslautakunta sopivat kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisen toiminnan lähtökohdista, kehittämistavoitteista ja resursseista.
Sivistystoimialan visio ja arvot
Sivistystoimialan visio
Turussa kasvatus- ja opetuspalvelut mahdollistavat kaiken ikäisille oppijoille edellytykset kehittyä yksilöinä omien vahvuuksiensa ja tavoitteidensa pohjalta.
Sivistystoimiala on haluttu työpaikka, jossa työskentelee innostunutta, arvostettua ja osaavaa henkilökuntaa.
Turun kasvatus- ja opetuspalvelut ovat maan parhaimmistoa ja toimivat esimerkkinä muille.
Sivistystoimialan toiminta-ajatus
Turun sivistystoimialan henkilöstö järjestää laadukkaita ja monipuolisia kasvatus- ja opetuspalveluita yhteiskuntavastuullisesti asiakkaan tarpeista lähtien.
Sivistystoimiala edistää Turun seudun vetovoimaisuutta sekä asukkaiden hyvinvointia, elämänhallintaa ja aktiivisuutta.
Sivistystoimialan arvot
Sivistystoimialan arvot noudattavat kaupungin yhteisiä arvoja. Näiden arvojen pohjalta on luotu sivistystoimialan ohjaavat periaatteet, jotka ovat
Asiakaslähtöisyys
•palvelutarpeiden ennakointi ja joustava reagointi muuttuviin tarpeisiin
•palvelut ovat monipuolisia, sisältävät riittävästi valinnan mahdollisuuksia ja ovat joustavasti ja tasa-arvoisesti asiakkaiden käytettävissä
•asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen
Osaaminen ja luovuus
•monialaisen henkilöstön osaamispääomasta huolehtiminen
•muiden osaamisen arvostaminen
•ennakkoluuloton uusien keinojen ja menetelmien käyttäminen toiminnassa
•rohkea vaihtoehtojen etsintä käytäntöjen toimivuuden lisäämiseksi sekä lähi- että verkko- ja etäpalveluiden avulla
Vastuullisuus
•sosiaalinen kestävyys (terveet elämäntavat, oikeudenmukaisuus, hyvät ihmissuhteet)
•kulttuurinen kestävyys (suomalaisen ja turkulaisen kulttuurin ja perinteen välittäminen ja arvostaminen sekä monikulttuurinen oppimisympäristö)
•ekologinen kestävyys (luonnon monimuotoisuuden ja puhtaan luonnon säilyttäminen tuleville sukupolville, säästeliäs raaka-aineiden ja energian käyttö)
•taloudellinen kestävyys (kokonaisvaltainen taloudellisuus, jossa huomioidaan päätöksen vaikutukset tulevaisuudessa myös suhteessa muihin toimijoihin)
Tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus
•tasapuolisesti ja oikein kohdennettu tuki kasvulle ja kehittymiselle
•tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen toisten ihmisten huomioonottaminen
•yhteistoiminta sidosryhmien kanssa (koti, muut hallintokunnat, luottamusmiehet, muut vertaistoimijat, työelämä) paikallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti
•toimivat työyhteisötaidot
•hyvä johtaminen
Kansainvälisyys
•valmius toimia kulttuurikontekstista riippumatta eri tilanteissa, eri kulttuurien ymmärtäminen, omien arvojen ja kulttuuripohjan tiedostaminen
•kansainväliseen opiskeluun ja työelämään valmentaminen
•liikkuvuuden lisääminen
Lyhyt kuvaus toiminnasta ja tavoitteista
Sivistystoimialan tavoitteena on järjestää korkeatasoisia ja laadukkaita kasvatus- ja opetuspalveluja, jotka johtavat aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Henkilöstö on laadukkaan kasvatuksen lähtökohta, joten henkilöstön osaamiseen kohdennetaan resursseja.
Varhaiskasvatusta järjestetään kaupungin omissa päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja avoimena varhaiskasvatustoimintana. Kaupungin ohjaamaa ja valvomaa yksityistä varhaiskasvatusta hankitaan pääsääntöisesti palvelusetelillä. Yksityiset palveluntuottajat tuottavat päiväkotihoitoa, ryhmäperhepäivähoitoa, perhepäivähoitoa sekä leikkitoimintaa. Esiopetusta järjestetään päiväkodeissa ja kouluissa. Esiopetusta ostetaan myös yksityisiltä palveluntuottajilta.
Perusopetusta järjestetään perusopetuslain ja opetussuunnitelman mukaisesti oppivelvollisille. Turun kaupungissa on erikoisluokkatoimintaa mm. kielissä, matematiikassa, liikunnassa, musiikissa ja kuvataiteessa. Kaupungin koulujen lisäksi Turussa perusopetusta tarjoavat myös Turun normaalikoulu sekä Turun Steiner-koulu.
Lukiokoulutusta järjestetään lukiolain ja opetussuunnitelman mukaisesti. Lukiokoulutusta annetaan suomenkielisenä Turun kaupungin kuudessa päivälukiossa sekä Turun iltalukiossa, ruotsinkielisenä Katedralskolan i Åbossa ja englanninkielisenä Turun kansainvälisessä koulussa. Kaupungin lukioiden lisäksi Turussa lukiokoulutusta tarjoavat myös Turun normaalikoulun lukio sekä Turun Steiner-koulun lukio. Erityinen koulutustehtävä Turun lukioilla on Kerttulin lukiossa (urheilu- ja ICT-linjat), Puolalanmäen lukiossa (musiikki), Turun klassillisessa lukiossa (ilmaisulinja) ja Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa (meri- ja luonnontiedelinjat) sekä lisäksi Turun Normaalikoulussa IB-linja.
Nuorten ammatillista koulutusta tarjotaan suomeksi ja ruotsiksi ammatillisen koulutuksen lain ja ammatillisten perustutkintojen perusteiden mukaisena tutkintoon johtavana koulutuksena Turun ammatti-instituutissa.. Ammatillisten perustutkintojen lisäksi tarjotaan valmistavaa ja valmentavaa koulutusta.
Oppisopimuskoulutusta tarjotaan Turun oppisopimustoimistossa. Oppisopimuskoulutus toteutetaan henkilökohtaisen opetussuunnitelman perustalta, joka perustuu koulutuskohtaisiin opetussuunnitelmiin.
Ammatillista aikuiskoulutusta tarjotaan ammatillisen aikuiskoulutuslain mukaisena Turun ammatti-instituutissa näyttötutkintoperusteisesti sekä ammatillisesti täydentävää että ammatillisiin perustutkintoihin valmistava koulutusta. Koulutusta toteutetaan valtionosuusperusteisen lisäksi työvoimapoliittisena, oppisopimuskoulutuksena sekä muuna maksullisena koulutuksena.
Turun työväenopistoissa tarjotaan vapaan sivistystyön lain mukaisesti opetusta Turun suomenkielisessä työväenopistossa sekä suomen että muilla kielillä ja Åbo svenska arbetarinstitutissa ruotsinkielellä.
Tulosalueiden tarkemmat palvelukuvaukset
Varhaiskasvatuksen tulosalue
Päiväkotiyksiköitä on 50 (luvussa ei ole mukana 9 perhepäivähoitoyksikköä ja 3 ruotsinkielistä päivähoitoyksikköä). Vuorohoitoa tuottavia yksiköitä on 7. Hoitajia on työssä (31.7.) 93 kotona työskentelevää, 29 kolmiperhehoitajaa tai varahoitajaa eli yhteensä 122. Avointa varhaiskasvatusta toteutetaan avoimena päiväkotitoimintana 3 yksikössä, 26 leikkipuistossa, 7 leikkikoulussa sekä muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä 7 eri yksikössä. Yksityisiä päiväkotihoidon palveluntuottajia on 16 (30 päiväkotia), ryhmäperhepäiväkoteja on 8 ja perhepäivähoitajia 92 sekä perheen kanssa työsopimuksen tehneitä hoitajia on noin 50.
Perusopetuksen tulosalue
Perusopetuksen kouluja on yhteensä 38, joista neljä on ruotsinkielisiä kouluja ja kuuluvat siten ruotsinkielisen kasvatuksen ja koulutuksen tulosalueeseen. Kansainvälinen koulu antaa opetusta englanniksi, kaupunki ostaa ko. opetuksen Turun normaalikoulusta.
Lukiokoulutuksen tulosalue
Lukiokoulutusta on keskitetty Turun keskustaan monipuolisen kurssitarjonnan turvaamiseksi yhdistämällä lukioita. Turun lukiot ovat valtakunnallisissa vertailuissa yo-tulosten perusteella maan kärkitasoa.
Ammatillisen koulutuksen tulosalue
Ammatillista koulutusta annetaan aloilla, joissa nuorilla realistiset mahdollisuudet työllistyä. Opetusta annetaan kahdessa tutkinnossa suomeksi ja ruotsiksi. Opetuksessa painottuu tekeminen ja työssäoppiminen. Ammatillisen koulutuksen tulosalueella on myös Turun oppisopimustoimisto, jonka sopimuksissa painottuvat rekrytoivat nuorten ja pk-yritysten kanssa tehtävät oppisopimukset.
Aikuiskoulutuksen tulosalue
Aikuiskoulutuksen tulosalueella sekä tarjotaan aikuisille ammatillista koulutusta Turun ammatti-instituutissa että annetaan suomenkielisessä työväenopistossa yleissivistävää koulutusta muun koulutustarjonnan ulkopuolella oleville. Ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta tavoitteena on työllisyyden parantaminen ja ammatillisen osaamisen vahvistaminen. Sen ensisijaisena kohderyhmänä ovat työttömät ja nuorisotakuun mukaiset nuoret. Työväenopiston koulutustarjonnassa otetaan erikseen huomioon maahanmuuttajien ja erityisryhmien koulutustarpeet.
Ruotsinkielisen kasvatuksen ja koulutuksen tulosalue
Ruotsinkielisellä kasvatuksen ja koulutuksen tulosalueella turvataan ruotsinkieliset kasvatus- ja koulutuspalvelut. Tulosalueeseen kuuluu ruotsinkielinen varhaiskasvatus (kolme päiväkotia), perus- ja lukio-opetus (neljä peruskoulua ja yksi lukio) sekä ruotsinkielinen työväenopisto.
Toimintaympäristön muutostekijät
Haasteina sivistystoimialan palveluja järjestettäessä ovat kaupunginosien eriarvoistuminen, väestörakenteen muutos sekä taloudellisten resurssien riittävyys ja kohdentaminen.
Merkittävimmät uudisrakennushankkeet ovat sopimuskaudella ruotsinkielinen Braheskolan, Syvälahden koulu ja päiväkoti.
Tärkeimmät muutokset Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessin näkökulmasta
Varhaiskasvatuksen palveluiden kysynnän odotetaan kasvavan ja siihen vaikuttaa lasten määrän lisääntymisen lisäksi myös palveluun osallistumisaste, jonka on todettu olevan nousussa myös valtakunnallisella tasolla.
Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavat lainsäädäntö ja valtakunnallinen ohjeistus sekä kuntien omat ohjausasiakirjat. Päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi on käynnissä. Lainsäädäntöön on lisäksi valmisteilla muutoksia, jotka saattava vaikuttaa merkittävästi päivähoidon kysyntään. Subjektiivista päivähoito-oikeutta ollaan rajaamassa. Päivähoidon maksuperusteita muutettaneen tuntiperusteiseksi hoitoaikaperusteiseksi perustuen ennalta varattuihin tunteihin. Lisäksi kotihoidon tukeen on tulossa muutoksia siten, että kotihoidon tukeen on tulossa tullut ns. joustava hoitoraha ja kotihoidon tukea ollaan kohdentamassa molemmille vanhemmille. Lainsäädäntö, kaupungin omat tavoitteet ja palvelujen kysynnän kasvu antavat reunaehdot varhaiskasvatuksen palvelujen järjestämiselle ja kehittämiselle. Turun kaupungin päivitetty varhaiskasvatussuunnitelma on otettu käyttöön syksyllä 2013.
Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma uudistetaan siten, että uusien opetussuunnitelmien on oltava kunnissa käytössä elokuussa 2016.
Perusopetuksessa oppilasmäärien väheneminen on pysähtynyt, oppilasmäärät ovat kääntymässä kasvuun erityisesti alakouluissa. Kehittämisen pinopisteenä oppilaan tuen uudistus ja laadunhallintajärjestelmän kehittäminen.
Perusopetuksen lainsäädäntöön on esitetty muutosta päätetty muutoksesta koskien opetusta ja oppilashuoltoa. Muutoksilla edistettäisiin koulujen työrauhaa ja lisättäisiin oppilaiden hyvinvointia ja osallistumismahdollisuuksia. Oppilas- ja opiskelijahuollossa siirrettäisiin painopiste ennaltaehkäisyyn. Laki edellyttää riittävän tasoisia psykologi- ja kuraattoripalveluja kaikille kouluille, mikä merkitsee tarvetta lisätä ko. henkilöstöä.
Nuorisotakuu edellyttää, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.
Tärkeimmät muutokset Nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessin näkökulmasta
Yhteisvalinnassa perusasteen päättäneet ja lisäopetuksen, valmistavan koulutuksen tai kansanopiston opinnot suorittaneet sekä ilman toisen asteen tutkintoa olevat saavat lisäpisteitä toisen asteen opiskelijavalinnoissa ensi vuoden yhteisvalinnassa ja toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet ohjataan aikuiskoulutukseen.
Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tulee voimaan 1.8.2014. Ennen lain voimaan tuloa selvitetään sen Turulle tuomat velvoitteet. Lukiokoulutuksen tulosalueelle palkataneen kuraattori ja ammatillisen koulutuksen tulosalueelle uusi kuraattori. Näihin on varauduttu talousarviossa ja henkilöstösuunnitelmassa. Lukiokoulutuksesa on lisäksi lain toteutumiseksi tarve vahvistaa psykologipalvelujen saatavuutta, mutta nykyinen talousarvio ei mahdollista uusien lukiopsykologien palkkaamista. toteutuessaan edellyttää sekä lukioon että ammatilliseen koulutukseen uusien kuraattorien ja psykologien palkkaamista. Näihin on pyritty varautumaan talousarviossa ja henkilöstösuunnitelmassa siten, että sekä ammatilliseen että lukiokoulutukseen lisätään yksi kuraattori ja yksi psykologi.
Jos oppivelvollisuus pidennetään vuodella, kuntien pitäisi kustantaa esimerkiksi koulukirjat ja muut varusteet lukion ja ammattikoulun ensimmäisellä vuosikurssilla sekä maksaa oppilaiden opetuskäynti ym. kustannukset. Tämä lisäisi Turun sivistystoimialan kustannuksia arviolta 1-2 miljoonaa euroa. Tätä ei ole otettu huomioon talousarviossa.
Lukiokoulutuksessa siirrytään vuodesta 2016 alkaen vaiheittain sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Oppilashuoltolaki toteutuessaan edellyttää lisäpanostuksia kuraattori- ja psykologipalveluihin niin lukioissa kuin nuorten ammatillisessa koulutuksessa. Lukioiden tuntijaon ja opetussuunnitelman uudistustyö on käynnissä.
Ammatillisessa koulutuksessa koulutuksenjärjestäjien on otettava käyttöön laadun varmennusjärjestelmä vuoteen 2015 mennessä.
Turulle on myönnetty yhdessä muiden varsinaissuomalaisten koulutuksen järjestäjien kanssa Taitaja 2015 kilpailujen järjestämisoikeudet.
Aikuiskoulutuksen osalta merkittävä muutos tulee olemaan kilpailuneutraliteettiin liittyvä muutos, joka siirtymäajan jälkeen 2016 kieltää kuntia tai kuntayhtymiä osallistumista maksullisista koulutuksista käytäviin kilpailutuksiin muun muassa työvoimapoliittisten koulutusten osalta.
Toiminnan kehittämislinjaukset ja kehittämissuunnitelma
Kehittämistyön keskiössä on nuorisotakuun toteuttaminen, osallisuus ja koulutuksellinen tasa-arvo, vieraskielisen väestön kielitaidon kehittäminen, hyvinvoinnin lisääminen sekä käyttöenergiansäästö. Kehittämistyössä tehdään tiivistä yhteistyötä kaupunkitasolla, seudullisesti, maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016 Kehittämissuunnitelma linjaa toimialan järjestämien palvelujen kehittämistä valtakunnallisesti. Sopimuksen voimassaoloaikana laaditaan paikallinen kehittämissuunnitelma.
Lasten kasvatus ja opetus
Tarkastuslautakunnan vuonna 2013 tekemässä arvioinnissa varhaiskasvatuksesta todetaan: ”Kaupungin eri alueiden välillä on eroa päivähoitopaikan saatavuudessa lähipalveluna. Kaikilta osin subjektiivinen oikeus neljän kuukauden kuluessa saatavaan päivähoitopaikkaan ei Turun kaupungissa toteudu. Tämä aiheuttaa paineita palveluohjaukselle.” Palveluiden riittävyyden ja monipuolisuuden takaaminen tulee nostaa keskeiseksi kehittämisalueeksi varhaiskasvatuksessa.
Perusopetuksessa jatketaan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen toimintamallin toteuttamista lain mukaisesti lähikouluperiaatteella.
Turku on hakenut vuosiksi 2014 – 2015 perusopetusryhmien pienentämiseen valtionavustusta . Lisäksi Turku sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä erityisavustusta tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 2 348 118 euroa vuosiksi 2014 - 2015. Kaksikieliset kunnat saavat valtionosuutta 12 % suomenkielisiä kuntia enemmän ruotsinkielisten koulujen ylläpitoon suomenkielisten rinnalla. Em. syistä ruotsinkielisten koulujen resursointi on jonkin verran suomenkielisten koulujen resursointia korkeampi.
Nuorten ja aikuisten koulutus
Toisen asteen koulutuksen vetovoimaa ja laatua kehitetään sekä läpäisyastetta pyritään edelleen vahvistamaan puuttumalla keskeyttämisen syihin ja tukemalla valmistumista sekä kehittämällä pedagogiikka.
Opettajien pedagogista osaamista, TVT-valmiuksia, työelämäyhteyksiä ja yrittäjyyskasvatuksellisia valmiuksia vahvistetaan.
Opiskelijoiden osallisuutta ja tasa-arvoisuutta vahvistetaan.
Valtionosuuteen oikeuttavat paikat pidetään käytössä talousarvion sallimissa rajoissa.
Kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioesityksessä ei ole voitu varautua toimintoihin, joiden osalta puuttuvat valtion päätökset ja joiden rahoittamiseen on saatavissa valtionosuuksia. Tällä sopimuksella kaupunginvaltuuston on sitouduttava seuraaviin talousarviovarauksiin , joiden toteutuminen edellyttää lisätalousarviota, jos valtio tekee näiden rahoittamiseksi positiiviset päätökset:
•Taitaja2015 kisojen harkinanvaraisen avustuksen hakeminen ja käyttäminen kisojen rahoitukseen.
•Turulle myönettyjen 30 ammatillisen peruskoulutuksen lisäpaikan vastaanottaminen ja niiden rahoittaminen näiden paikkojen tuottamalla valtionosuudella.
•Oppisopimuksen talousarvion pohjana olevien paikkojen yli menevien paikkojen osalta sopimusten tekeminen ja niiden rahoittaminen näiden paikkojen tuottamalla valtionosuudella. Oppisopimuksen osalta talousarvion pohjana on 390 perustutkintopaikkaa ja 1020 lisäkoulutuspaikkaa. Perustutkintopaikkoja ei ole kiintiöity ja lisäkoulutukseen tulee mahdollisesti hakuun lisäpaikkoja esimerkiksi nuorten aikuisten osaamisohjelmaan liittyen.
•Nuorisotakuuseen liittyvän nuorten aikuisten osaamisohjelman mukaisten paikkojen hakeminen ja näiden toteuttamisen rahoittaminen näiden paikkojen tuottamalla valtionosuudella.
2.TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN/MUUTOKSEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET
Toimialan kehittämistoimenpiteet ja tulokset strategisiin ohjelmiin ja toimialan kehittämiseen pohjautuen
2.1Kasvatus- ja opetuslautakunnan kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet
2.1.1Tarjotaan korkeatasoista kasvatusta ja opetusta, joka johtaa aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi | ||||||||||||||||||||||||||
Mittari ja toimenpide |
Lähtötaso/ vuosi |
Toteutunut 2012 |
Enn. 2013
| TAE 2014 | TS 2015 | TS2016 | ||||||||||||||||||||
Mittari: Yhteisvalinnassa perusasteen jälkeisiin opintoihin siirtyvien osuus
|
% |
% |
89,5%* |
95 |
96% |
97% |
| |||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||
Toimenpide: Tuetaan toiseen asteen koulutukseen siirtymistä riittävällä yksilöllisellä ohjauksella * tilanne kevään 2013 yhteisvalinnan jälkeen
| ||||||||||||||||||||||||||
Mittari: Kunnallisen ja hankitun palvelun osuudet peruspäivähoidossa (päiväkoti- ja perhepäivähoidossa) | %
| % 77/23*
| % 76/24 | % 75/25 | % 74/26 | % 74/26 |
| |||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||
Toimenpide: Varhaiskasvatuspalveluja lisätään monipuolisesti, yksityisen palvelutuotannon osuutta kasvatetaan erityisesti peruspäivähoidossa * tilanne ko. vuoden joulukuussa | ||||||||||||||||||||||||||
Mittari: Osa-aikaisen erityisopetuksen määrä |
|
0,08 |
0,08 |
0,08 |
0,08 |
0,08 |
| |||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||
Toimenpide: Perusopetuksessa suunnataan resursseja lähikouluperiaatteen mukaisesti ennaltaehkäisevään työhön ja oppilaan oikea-aikaiseen kasvun- ja oppimisen tukeen
| ||||||||||||||||||||||||||
Mittari: Keskeyttämisprosentti toisen asteen nuorisokoulutuksessa •lukio •ammatillinen koulutus
|
|
|
2,0 % 8,8 % |
2,0 % 8,5 % |
2,0 % 8,0 % |
2,0 % 7,5 % |
| |||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||
Toimenpide: Toisen asteen koulutuksen läpäisyä parannetaan/keskeyttämistä vähennetään | ||||||||||||||||||||||||||
Mittari: Tulosalueittain määritellään tulosaluekohtaiset mittarit operatiivisissa sopimuksissa |
|
|
|
määritelty |
mitataan |
mitataan |
| |||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||
Toimenpide: Pedagogiikan kehittäminen työelämälähtöisemmäksi muun muassa toteuttamalla oppimisprojekteja työelämän kanssa peruskouluissa (luokka-aste 7-9), päivälukioissa ja ammatillisissa koulutuksissa. |
2.1.2Uudistamisohjelma toteutuu päätösten mukaisesti | ||||||||
Mittari ja toimenpide |
Lähtötaso/ vuosi |
Toteutunut 2012 |
Enn. 2013
| TAE 2014 | TS 2015 | TS2016 | ||
Mittari: Varhaiskasvatuksen kaupunkitasoinen keskitetty palveluohjausprosessi on kuvattu ja prosessin mukainen toiminta käynnissä
| hajautettu palveluohjaus/ 2011
| kehittämisestä kh:n päätös |
prosessi kuvattu |
toiminta on käynnissä |
toiminta on arvioitu |
toiminta on vakiintunut |
| |
| ||||||||
| ||||||||
Toimenpide: Varhaiskasvatuksen palveluohjauksen kehittäminen ja kysynnän ohjaaminen kevyempien palvelujen piiriin asiakkaan tarpeen mukaisesti ja samalla pyritään lisäämään perhepäivähoidon osuutta
| ||||||||
Mittari: Oppilaskohtainen tuntikehys yleisopetuksessa |
| alakoulu 1,25 yläkoulu 1,78
| sk alakoulu 1,22 sk yläkoulu 1,75 rk alakoulu 1,31 rk yläkoulu 1,90 | sk alakoulu 1,22 sk yläkoulu 1,75 rk alakoulu 1,33 rk yläkoulu 1,89 | sk alakoulu 1,22 sk yläkoulu 1,75 rk alakoulu 1,33 rk yläkoulu 1,89 | sk alakoulu 1,22 skyläkoulu 1,75 rk alakoulu 1,33 rk yläkoulu 1,89 |
| |
| ||||||||
| ||||||||
Toimenpide: Perusopetuksen luokkakokojen kasvattaminen keskimäärin 1,5 oppilaalla. Kasvatus ja opetuslautakunta päätti 22.1.2014 kokouksessa, että ryhmäkokoja ei kasvateta ja näin turvataan valtion erityisavustuksen saaminen (POP-rahat)
| ||||||||
Mittari: Tilaratkaisut ovat toteutuneet uudistamisohjelman mukaisesti |
|
|
|
| Tommilankadun tiloista luopuminen | Lyseo Luostarivuoreen ja Nunnavuoren koulukiinteistö luopuminen Syvälahden uudet tilat |
| |
| ||||||||
| ||||||||
Toimenpide: Uudistamisohjelman mukaisten tilaratkaisujen toteuttaminen (Lyseon lukion yhdistäminen Luostarivuoren lukioon, Nunnavuoren koulukiinteistöstä luopuminen, Tommilankadun tiloista luopuminen) |
2.2Kasvatus- ja opetuslautakunnan kaupunginhallitukseen nähden sitovat tavoitteet
Kilpailukykyohjelma
2.2.1Kasvatus ja opetuspalvelut ovat korkeatasoisia, vetovoimaisia ja kilpailukykyisiä | ||||||||
Mittari ja toimenpide |
Lähtötaso/ vuosi |
Toteutunut 2012 |
Enn. 2013
| TAE 2014 | TS 2015 | TS2016 | ||
Mittari: Palvelua odottavien määrä ei kasva | lasta jonotta 174 31.12.2011 | lasta jonotta 145* 31.12.2012 |
130 |
50 |
0 |
0 |
| |
| ||||||||
| ||||||||
Toimenpide:
Varhaiskasvatuspalvelun järjestäminen lakisääteisessä ajassa * joulukuun tilanne; seuraavan 4 kuukauden aikana käsiteltävät hakemukset, ns. lakisääteinen hakuaika | ||||||||
Mittari: Yksikkökohtaiset oppimisympäristön kehittämissuunnitelmat tehty |
|
|
| 50 % | 75 % | 100 % |
| |
| ||||||||
| ||||||||
Toimenpide:
Oppimista tukevat laadukkaat ja monipuoliset oppimisympäristöt
| ||||||||
Mittari: Vuosittaiset tulosaluekohtaiset asiakastyytyväisyyskyselyt ovat käytössä ja tavoitetasot on määritelty operatiivisissa sopimuksissa
|
|
| 40 % | 100 % | 100 % | 100 % |
| |
| ||||||||
| ||||||||
Toimenpide:
Arvioidaan ja uudistetaan palveluja asiakaslähtöisesti
| ||||||||
Mittari: Ammatillinen koulutus vastaa työelämän tarpeisiin (Tilastokeskuksen sijoittumistilastoissa työssä tai jatko-opinnoissa) •nuorten ammatillinen •aikuisten ammatillinen
|
|
|
75,8 % 90,5 % |
75 % 90 % |
75 % 90 % |
75 % 90 % |
| |
| ||||||||
| ||||||||
Toimenpide: Työelämän tarpeista lähtevä sekä jatko-opintoihin valmentava koulutus
|
2.2.2Palveluverkko mahdollistaa tehokkaan palvelutuotannon | ||||||||
Mittari ja toimenpide |
Lähtötaso/ vuosi |
Toteutunut 2012 |
Enn. 2013
| TAE 2014 | TS 2015 | TS2016 | ||
Mittari: Vuosittainen arviointi palveluverkon vastaavuudesta palvelutarpeeseen |
|
| tehty | tehty | tehty | tehty |
| |
| ||||||||
| ||||||||
Toimenpide:
Palveluverkon jatkuva arviointi suhteessa kysyntään ja tarpeeseen sekä tarvittavien muutosten toteuttaminen
| ||||||||
Mittari: Käytössä olevat tilat |
|
329 477 m2 |
333 172 m2 |
331 614 m2 |
333 634 m2 |
344 280 m2 |
| |
| ||||||||
| ||||||||
Toimenpide:
Tilankäytön tehostaminen
| ||||||||
Mittari: Käyttöenergian säästö
|
|
| 0,5 % | 2 % | 2 % | 2 % |
| |
| ||||||||
| ||||||||
Toimenpide: Säästetään käyttöenergiaa
|
Hyvinvointiohjelma
2.2.3Lasten ja oppijoiden hyvinvointia lisätään kestävällä tavalla | ||||||||
Mittari ja toimenpide |
Lähtötaso/ vuosi |
Toteutunut 2012 |
Enn. 2013
| TAE 2014 | TS 2015 | TS2016 | ||
Mittari: Ennaltaehkäisevän mallin kehittäminen KASTE II-hankkeessa hyvinvointitoimialan kanssa yhteistyössä |
|
|
| Toimintamallia kehitetään | Toimintamallia kehitetään | Malli käytössä |
| |
| ||||||||
| ||||||||
Toimenpide:
Ennaltaehkäisevää toimintaa kehitetään osana perustoimintaa yhteistyössä muiden tahojen kanssa
| ||||||||
Mittari: Tulosalueilla on määritelty tasa-arvotavoitteiden mukaiset toimenpiteet ja ne toteutuvat |
|
| Tavoitteet määritelty | Tavoitteita tarkistetaan tarpeen mukaan ja ne toteutuvat | Tavoitteita tarkistetaan tarpeen mukaan ja ne toteutuvat | Tavoitteita tarkistetaan tarpeen mukaan ja ne toteutuvat |
| |
| ||||||||
| ||||||||
Toimenpide:
Lisätään koulutuksellista tasa-arvoa, sivistystoimiala toimii tasa-arvo ja yhdenvertaisuuden pilottikohteena
| ||||||||
Mittari: Alle 30-vuotiaiden osuus aikuiskoulutuksessa •ammatillinen •yleissivistävä |
|
|
39 % 12 % |
45 % 15 % |
45 % 17 % |
45 % 17 % |
| |
| ||||||||
| ||||||||
Toimenpide: Kohdennetaan koulutuspalveluja etenkin nuorisotakuun parissa oleville.
| ||||||||
Mittari: Ohjeistuksen laatiminen |
|
|
| laadittu | tiedotettu | tiedotettu |
| |
| ||||||||
| ||||||||
Toimenpide: Koulu- ja opiskelumatkoihin sekä saattoliikenteeseen liittyvän liikkumisohjeistuksen laatiminen
| ||||||||
2.2.4Henkilöstön osaamista kehitetään | ||||||||
Mittari ja toimenpide |
Lähtötaso/ 2010 |
Toteutunut 2012 |
Enn. 2013
| TAE 2014 | TS 2015 | TS2016 | ||
34 % | 34.8 % |
| alle 30 % |
| alle 25 |
| ||
| ||||||||
| ||||||||
Toimenpide:
Osallistetaan henkilöstö palvelun ja organisaation kehittämiseen
| ||||||||
Mittari: Talousarviossa varatut määrärahat ergonomiakalusteisiin |
| 0 | 100 000 | 200 000 | 200 000 | 200 000 |
| |
| ||||||||
| ||||||||
Toimenpide:
Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen arjessa
| ||||||||
Mittari: Tulosaluekohtaiset toimintaprosessit tarkastettu |
|
|
| toteutettu | toteutettu | toteutettu |
| |
| ||||||||
| ||||||||
Toimenpide:
Henkilöstöresurssit kohdennetaan ydinprosesseihin
|
3.UUDISTAMISOHJELMAN MUKAISTEN TOIMENPITEIDEN SITOVAT KOKONAISVAIKUTUKSET
Toimielin | TAE 2014 | TS 2015 | TS 2016 | TS 2017 | TS 2018 | TS 2019 |
Kasvatus- ja opetuslautakunta | 2,9 Milj € | 5,8 Milj € | 6,0 Milj € | 6,0 Milj € | 6,0 Milj € | 6,0 Milj € |
4.TOIMIELINKOHTAISET TIEDOKSI ANNETTAVAT TUNNUSLUVUT
4.1 Kasvatus- ja opetuslautakunta | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 |
Palvelunpiirissä olevat |
|
|
|
|
|
|
|
Lapsia kunnan järjestämässä ja tukemassa päivähoidossa sekä kotihoidon tuella yhteensä osuus väestössä ja lkm (Kuusikon mukaan) | 92,1 % 9 105 | 92,7 % 9 273 | 92,6 % 9 383 | 93 % 9 522 | 93,1 % 9 663 | 93,1 % 9 800 | 93,2 % 9 900 |
Oppilasmäärät perusopetuksessa esiopetus ja 1-9 -vuosiluokat | 12 862 | 12 793 | 12 642 | 12 726 | 12 800 | 12 850 | 12 900 |
Toisen asteen ensisijaiset hakijat/aloituspaikat |
|
|
|
|
|
|
|
Varsinaisessa yhteisvalinnassa ’ Turun ammatti-instituutti * Turun lukiot | 1,54 1,15 | 1,66 1,13 | 1,61 1,21 | 1,68 1,17 | 1,5 1,1 | 1,5 1,1 | 1,5 1,1 |
5.TOIMIELIMEN MÄÄRÄRAHAT 1 000 €
5.1Kasvatus- ja opetuslautakunta
Sidotut määrärahat | TP 2012 | TA 2013 | TP/E 2013 | KV 2014 | HKE 2014 | TA 2014 | TS 2015 | TS 2016 |
TOIMINTAKATE | 269533 | 272621 | 276666 | 280863 | 280863 |
| 286286 | 295617 |
Toimintatuotot | 27356 | 26089 | 28122 | 26567 | 26225 |
| 27186 |
|
Valmistus omaan käyttöön | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 0 |
|
Toimintakulut | 296890 | 298709 | 304788 | 307430 | 307088 |
| 313472 |
|
INVESTOINNIT NETTO | 696 | 2000 | 2000 | 1000 | 1000 |
| 1100 | 2480 |
Investointointimenot | 696 | 2000 | 2000 | 1000 | 1000 |
| 1100 | 22480 |
Rah.osuudet investointeihin |
|
|
|
|
|
|
|
|
Pys.vast.hyöd.luovutustulot |
|
|
|
|
|
|
|
|
MUUT RESURSSIT |
|
|
|
|
|
|
|
|
Henkilötyövuodet | 3685 | 3729 | 3737,8 |
| 2697 |
| 3664 | 3676 |
Tilojen käyttö (m2) | 329477 |
| 333172 |
| 331614 |
| 333634 | 344280 |
Määrärahat tulosalueittain 1 000 € | TUOTOT | KULUT | KATE |
Tulosalueet yhteensä | 26 225 | 306 663 | -280 438 |
Yhteiset toiminnot | 0 | 7 031 | -7 031 |
Kasvatus- ja opetusvirasto | 1 661 | 8 512 | -6 851 |
Varhaiskasvatus | 7 553 | 89 084 | -81 531 |
Perusopetus | 10 089 | 112 313 | -102 224 |
Ruotsinkielinen kasvatus ja opetus | 972 | 14 519 | -13 547 |
Lukiokoulutus | 435 | 22 364 | -21 929 |
Ammatillinen koulutus | 2 473 | 43 121 | -40 649 |
Aikuiskoulutus | 3 043 | 9 719 | -6 676 |
6.MUITA SOPIMUKSEEN SISÄLLYTETTÄVIÄ ASIOITA
Sopimuksen seuranta
Sopimuksen toteutumista seurataan toiminnan ja talouden seurannan yhteydessä kaksi kertaa vuodessa heinäkuun ja joulukuun lopun tilanteen mukaisesti.