Palvelujohtaja Vesa Kulmala ja perhepäivähoidon ohjaaja Satu Leppänen 29.11.2013

Taustaa

Kasvatus- ja opetuslautakunta on päättänyt käynnistää palvelusetelin käyttöönoton valmistelun ryhmäperhepäivähoidossa kokouksessaan 27.3.2013 §:ssä 52. Lasten päivähoidossa palveluseteli on ollut käytössä vuoden 2010 alusta asti, aluksi päiväkotihoidossa peruspalvelulautakunnan päätöksen 30.9.2009 § 400 mukaisesti. Leikkitoimintaan palveluseteli otettiin käyttöön vuoden 2011 aikana varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan päätöksen 9.6.2011 § 118 mukaisesti. Molemmissa palvelumuodoissa palveluseteli oli käytössä kokeiluluonteisesti. Palveluseteli vakinaistettiin omalta osaltaan sekä kaupunginhallituksen päätöksessä 7.5.2012 § 234 että varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan päätöksessä 6.6.2012 § 99. Palvelusetelikäytäntöjä ohjaava sääntökirja hyväksyttiin varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnassa 20.6.2012 §:ssä 120 ja sitä täsmennettiin kasvatus- ja opetuslautakunnassa 5.6.2013 §:ssä 107.

Ryhmäperhepäivähoidosta

Turussa toimii tällä hetkellä kahdeksan yksityistä ryhmäperhepäivähoitokotia, joissa on hoidossa noin 70 lasta. Vuoden 2014 alusta aloittaa kaksi uutta yksityistä ryhmäperhepäivähoitokotia, joihin tulee yhteensä 16 hoitopaikkaa.

Lainsäädäntö ei lähtökohtaisesti tunne ryhmäperhepäivähoitoa, mutta lainsäädännössä käsitellään useamman hoitajan muodostamaa perhepäivähoitoryhmää. Laki lasten päivähoidosta 361/1973 ohjeistaa (ryhmä)perhepäivähoitoa seuraavasti:

1 §:ssä Perhepäivähoitoa voidaan järjestää yksityiskodissa tai muussa kodinomaisessa hoitopaikassa, jota kutsutaan perhepäiväkodiksi.

Edelleen Asetus lasten päivähoidosta 239/1973 ohjeistaa (ryhmä)perhepäivähoitoa:

8 §:ssä Perhepäiväkodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää lasta mukaan luettuina perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa. Lisäksi voidaan hoitaa yhtä perusopetuslain mukaista esiopetusta saavaa lasta, perusopetuksen aloittanutta lasta tai sellaista kunnan järjestämässä osapäivähoidossa olevaa lasta, joka aloittaa perusopetuksen toimintavuotta seuraavana vuonna.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, perhepäiväkodissa kaksi hoitajaa voi samanaikaisesti hoitaa enintään kahdeksaa lasta ja lisäksi osapäiväisesti kahta 1 momentin toisessa virkkeessä tarkoitettua lasta.

Erityisistä syistä ja huomioon ottaen paikalliset olosuhteet kolme hoitajaa voi hoitaa samanaikaisesti enintään kahtatoista lasta.

Kun perhepäiväkodissa hoidetaan samanaikaisesti useampaa lasta kuin 2 momentissa säädetään, tulee yhdellä perhepäivähoitajalla olla vähintään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen 5 §:ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus.

Palvelusetelistä

Laki lasten päivähoidosta 10 §:ssä toteaa, että kunta voi järjestää lasten päivähoidon alaan kuuluvat tehtävät:

1) hoitamalla toiminnan itse;

2) sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa;

3) olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä;

4) hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta;

5) antamalla palvelunkäyttäjälle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaisen palvelusetelin.

Hankittaessa palveluja yksityiseltä palvelujen tuottajalta kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta.

Kunta ja kuntayhtymä ovat velvollisia suorittamaan yksityiselle palvelujen tuottajalle korvausta vain osoittamiensa henkilöiden käyttämistä lasten päivähoidon palveluista ja palveluseteliä käytettäessä hyväksymälleen yksityiselle palvelujen tuottajalle enintään palvelusetelin arvoon saakka.

Sääntökirja ohjaavana asiakirjana

Palvelusetelin sääntökirja sisältää palvelusetelillä hankittavan ryhmäperhepäivähoidon palvelukuvauksen, palveluntuottajan hyväksymiskriteerit sekä kunnan, asiakkaan ja palveluntuottajan oikeudet ja velvollisuudet palvelusetelijärjestelmässä. Osa kriteereistä on palvelusetelilaissa tai muissa laeissa määriteltyjä kriteereitä ja osa kriteereistä on Turun määrittelemiä mm. laatuun ja toiminnan sisältöön liittyviä kriteereitä.

Tässä yhteydessä päätettävä yleinen osa pitää sisällään mm. seuraavia asiakokonaisuuksia: Käsitteiden määritelmät, lainsäädännön merkitykset, palvelun luonne, sitoumukset, asiakkaan asema, palveluntuottajan velvoitteet, kaupungin velvoitteet ja sääntökirjan voimassaoloajan.

Erityinen osa, josta päättää sivistystoimialan toimialajohtaja, puolestaan tarkentaa kaupungin ja palveluntuottajan välisiä käytäntöjä mm. asiakaspalautteen käsittelystä, tietojärjestelmien käytöstä, laskutuksesta sekä laadunhallinnasta ja omavalvontasuunnitelmasta. Erityisessä osassa on kyse toimintakäytännöistä, joihin tulee nopealla aikataululla muutoksia, siksi on perusteltua että virkamies päättää tästä kokonaisuudesta.

Palveluseteliyrittäjäksi haluava tuottaja sitoutuu hakiessaan palvelusetelituottajaksi sääntökirjan edellyttämiin vastuihin ja velvoitteisiin, joita myös Turun kaupunki sitoutuu noudattamaan.

Asiakkaalla ei ole subjektiivista oikeutta palveluseteliin, mutta jos kunta on sitä hänelle tarjonnut, hän voi ottaa palvelusetelin käyttöönsä tai kieltäytyä sen käytöstä. Asiakkaan kieltäytyessä palvelusetelin käytöstä, kunnan tulee järjestää hänelle palvelu muulla tavoin.

Sääntökirjan ohjeistuksen yhtenä tavoitteena on se, että hankitut palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta.

Palvelusetelin käyttöönoton valmisteluprosessi yksityisessä ryhmäperhepäivähoidossa

Tuottajien kanssa on neuvoteltu 7.2.2013 siitä, että ryhmäperhepäivähoidossa otettaisiin käyttöön palveluseteli ja sääntökirja ohjaamaan palvelusetelillä tuotettua palvelua. Kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksen jälkeen sivistystoimialalla käynnistettiin ryhmäperhepäivähoidon sääntökirjan valmistelu. Nykyisillä yksityisillä ryhmäperhepäivähoitajilla on ollut mahdollisuus kommentoida valmisteilla olevaa sääntökirjaa kolmessa eri osassa. Lisäksi nykyisten toimijoiden kanssa on kokoonnuttu prosessin aikana, jolloin on käsitelty annettuja kommentteja ja avattu sääntökirjan sisältöjä.

Palvelusetelin arvo

Palvelusetelin arvon määrityksessä lähdettäisiin siitä, että lapsen iällä ei olisi vaikutusta palvelusetelin arvoon. Ryhmäperhepäivähoitajat ovat useaan otteeseen hakeneet korotusta yli 3-vuotiaiden yksityisen hoidon tuen kuntalisän arvoon, koska tuki pienentyy merkittävästi lapsen täyttäessä 3 vuotta. Päiväkodeissa lapsiryhmää on mahdollisuus kasvattaa, mutta perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa ryhmäkokoon ei ole mahdollista tehdä muutosta. Tämän vuoksi perhepäivähoitajan tulot ovat pienentyneet tai vanhempien maksama päivähoitomaksu on noussut lapsen täyttäessä 3 vuotta. Valmisteluvaiheessa käydyissä tuottajaneuvotteluissa todettiin, että ryhmäperhepäivähoidossa tulisi olla samansuuruinen palveluseteli sekä alle että yli 3-vuotiaille lapsille.

Yksityisen hoidon tuki kuntalisineen vaihtelee tällä hetkellä 526,40 – 900, 54 euron välillä. Tuen suuruus on riippuvainen lapsen iästä ja mahdollisesta hoitolisästä sekä kuntalisästä. Suurin tuki muodostuu hoitorahasta 171,40 euroa, hoitolisästä 144,14 euroa ja kuntalisästä 585 euroa. Hoitoraha ja hoitolisä ovat lakisääteisiä tukia, mutta kunta maksaa Kelalle myös ko. kustannukset. Palvelusetelin suurimmaksi arvoksi tulisi määritellä 900 euroa, jotta hoitajan tulot eivät pienenisi merkittävästi ja ryhmäperhepäivähoito olisi houkutteleva vaihtoehto 1-5-vuotiaille lapsille.

Määriteltäessä lapsikohtaista tulosidonnaista palvelusetelin arvoa määritellään perheelle ensiksi kunnallisen päivähoidon maksu, mikä vaihtelee tällä hetkellä 0-264 euroa ja elokuusta 2014 alkaen 0-283 euroa. Tämä summa vähennetään palvelusetelin suurimmasta arvosta, jolloin kunnan maksama tulosidonnainen lapsikohtainen palveluseteli olisi 617 – 900 euroa. Päiväkotihoidon palvelusetelin arvot vertailun vuoksi ovat tällä hetkellä 787 euroa yli 3-vuotialla ja alle 3-vuotiaalla 1188,37 euroa.

Käyttöönotto

Palveluseteli on perusteltua ottaa käyttöön uuden toimintakauden alussa 1.8.2014. Tällöin kevään aikana tuottajilla on mahdollisuus ilmoittautua palvelusetelituottajaksi ja viranomaisilla on mahdollisuus tehdä vaadittavat tuottajaksi hyväksymiseen liittyvät tarkastukset ja päätökset. Kevään aikana tulee myös palvelusetelituottajat kouluttaa prosessiin.

Perheillä on jatkossakin mahdollisuus valita yksityisen hoidon tuki ja sen kuntalisä, jolla he voivat rahoittaa lapsensa päivähoitoa ryhmäperhepäiväkodissa.

Liite 1                                   Ryhmäperhepäivähoidon sääntökirja

Toimialajohtaja Timo Jalonen

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää, että palveluseteli otetaan käyttöön ryhmäperhepäivähoidossa 1.8.2014 alkaen ja palvelusetelin suurin arvo ryhmäperhepäivähoidossa on samasta ajankohdasta alkaen 900 euroa lapselta kuukaudessa.

Edelleen kasvatus- ja opetuslautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevan toimintaa ohjaavan sääntökirjan yleisen osuuden sisällön, joka on voimassa 1.8.2014 alkaen toistaiseksi ja sääntökirjan erityisestä osasta päättää toimialajohtaja.