Operatiivinen palvelutuotantosopimus Turun kaupungin lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessin suomenkielisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2013

Sisällys

Sopimuksen tarkoitus   3

Sopimusosapuolet   3

Toiminnan arvot   3

Toimintaympäristö ja sen mahdolliset muutokset   5

Asiakkuudet ja palvelujen kysyntä vuonna 2013   5

Toimintatapoja koskevat keskeiset pariaatteet ja niiden muutokset   6

Turku-sopimus 2013 – 2016   6

Sopimuksen tarkoittaman toiminnan resursointi   7

Talousarviopäätöksestä johtuvat toiminnan sopeuttamistoimenpiteet   7

Tavoitteet toimintavuodelle   8

Tulosalueiden yhteiset tavoitteet   8

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen tavoitteet varhaiskasvatuksen tulosalueella   10

Allekirjoitukset   17

Sopimuksen tarkoitus

Tällä operatiivisella palvelutuotantosopimuksella pääprosessia edustava palvelujohtaja ja palvelutuotantoa edustava tulosaluejohtaja sopivat kasvatus- ja opetuslautakunnan ja kaupunginhallituksen välisen strategisen palvelusopimuksen asettamien tavoitteiden mukaisesta palvelutoiminnan laajuudesta ja resursseista sekä toimista palvelutuotannon kehittämiseksi.

Sopimusosapuolet

Tämän sopimuksen osapuolia ovat Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessi, jota edustaa palvelujohtaja Vesa Kulmala sekä varhaiskasvatuksen tulosalue, jota edustaa tulosaluejohtaja Maija-Liisa Rantanen. Sopimuksen osapuolena on myös sivistystoimialan hallinto, koska se tuottaa tukipalveluja varhaiskasvatuksen tulosalueelle. Sopimuksen hyväksyy kasvatus- ja opetuslautakunta. Prosessin valvojana toimii toimialajohtaja Timo Jalonen.

Toiminnan arvot

Turun kaupungin visio 2015

”Suomen Turku on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen kulttuurin ja osaamisen keskus, jossa on erinomainen elämisen laatu sekä innovatiivinen toimintaympäristö.”

Lähtökohtana on kestävästi kehittyvä ja tasapainoinen Turku ja keskeisiä tavoitelinjauksia ovat:

•Tasapainoinen talous

•Kilpailukykyinen Turku

•Ydinpalveluihin keskittyminen

•Hyvä hallinto

Kasvatus- ja opetustoimen visio

Turussa kasvatus- ja opetuspalvelut mahdollistavat kaiken ikäisille oppijoille edellytykset kehittyä yksilöinä omien vahvuuksiensa ja tavoitteidensa pohjalta.

Kasvatus- ja opetustoimi on haluttu työpaikka, jossa työskentelee innostunutta, arvostettua ja osaavaa henkilökuntaa.

Turun kasvatus- ja opetuspalvelut ovat maan parhaimmistoa ja toimivat esimerkkinä muille.

Kasvatus- ja opetustoimen toiminta-ajatus

Turun kasvatus- ja opetustoimen henkilöstö järjestää laadukkaita ja monipuolisia kasvatus- ja opetuspalveluita yhteiskuntavastuullisesti asiakkaan tarpeista lähtien.

Kasvatus- ja opetustoimi edistää Turun seudun vetovoimaisuutta sekä asukkaiden hyvinvointia, elämänhallintaa ja aktiivisuutta.

Kasvatus- ja opetustoimen arvot

Kasvatus- ja opetustoimen arvot noudattavat kaupungin yhteisiä arvoja. Näiden arvojen pohjalta on luotu kasvatus- ja opetustoimeen ohjaavat periaatteet, jotka ovat

Asiakaslähtöisyys

•palvelutarpeiden ennakointi ja joustava reagointi muuttuviin tarpeisiin

•palvelut ovat monipuolisia, sisältävät riittävästi valinnan mahdollisuuksia ja ovat joustavasti ja tasa-arvoisesti asiakkaiden käytettävissä

•asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen

Osaaminen ja luovuus

•monialaisen henkilöstön osaamispääomasta huolehtiminen

•muiden osaamisen arvostaminen

•ennakkoluuloton uusien keinojen ja menetelmien käyttäminen toiminnassa

•rohkea vaihtoehtojen etsintä käytäntöjen toimivuuden lisäämiseksi sekä lähi- että verkko- ja etäpalveluiden avulla

Vastuullisuus

•sosiaalinen kestävyys (terveet elämäntavat, oikeudenmukaisuus, hyvät ihmissuhteet)

•kulttuurinen kestävyys (suomalaisen ja turkulaisen kulttuurin ja perinteen välittäminen ja arvostaminen sekä monikulttuurinen oppimisympäristö)

•ekologinen kestävyys (luonnon monimuotoisuuden ja puhtaan luonnon säilyttäminen tuleville sukupolville, säästeliäs raaka-aineiden ja energian käyttö)

•taloudellinen kestävyys (kokonaisvaltainen taloudellisuus, jossa huomioidaan päätöksen vaikutukset tulevaisuudessa myös suhteessa muihin toimijoihin)

Tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus

•tasapuolisesti ja oikein kohdennettu tuki kasvulle ja kehittymiselle

•tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen toisten ihmisten huomioonottaminen

•yhteistoiminta sidosryhmien kanssa (koti, muut hallintokunnat, luottamusmiehet, muut vertaistoimijat, työelämä) paikallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti

•toimivat työyhteisötaidot

•hyvä johtaminen

Kansainvälisyys

•valmius toimia kulttuurikontekstista riippumatta eri tilanteissa, eri kulttuurien ymmärtäminen, omien arvojen ja kulttuuripohjan tiedostaminen

•kansainväliseen opiskeluun ja työelämään valmentaminen

•liikkuvuuden lisääminen

Toimintaympäristö ja sen mahdolliset muutokset

Varhaiskasvatuspalvelujen piiriin hakeutuneiden määrä on ollut kasvussa vuodesta 2008. Viralliset ennusteet alle kouluikäisten määrästä ennustavat myös kasvua tulevina vuosina. Samaan aikaan palvelujen piirissä olevien lasten määrän suhteellinen osuus on ollut hitaassa kasvussa. Vieraskielisten lasten määrä omalta osaltaan on kasvussa. Myös erityistä tukea tarvitsevien lasten osuus on ollut kasvussa. Palvelujen kysynnän kasvu asettaa haasteen rekrytointiin, erityisesti lastentarhanopettajien rekrytointiin on panostettava.

Haasteena on perhepäivähoidon säilyminen yhtenä päivähoidon vaihtoehtona. Uusien perhepäivähoitajien rekrytointi työelämästä poistuvien hoitajien tilalle on haasteellista. Perhepäivähoidossa korostuu yksityisen palvelutuotannon osuus. Ryhmäperhepäivähoito tuotetaan ainoastaan yksityisenä tuotantona.

Asiakkuudet ja palvelujen kysyntä vuonna 2013

Toimintatapoja koskevat keskeiset pariaatteet ja niiden muutokset

Valtioneuvosto on valtioneuvoston ohjesäännön nojalla antanut 28.2.2002 periaatepäätöksen varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista. Asiakirjan tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen sisällön ja laadun kehittämistä koko siinä palvelu- ja tukijärjestelmässä, joka on luotu lasten ja perheiden tueksi ennen lasten oppivelvollisuuden alkamista. Siitä huolimatta, että kunnan varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen ei ole lakisääteinen, lähes kaikissa Suomen kunnissa on kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, jonka pohjalta on laadittu yksikkökohtaiset suunnitelmat.

Turun kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman vuoden 2005 painoksesta valmistuu keväällä 2013 uudistettu painos, jossa on huomioitu uusina sisältöalueina media-, globaali- ja ruokakasvatus. Lisäksi huomiota on kiinnitetty kestävään kehitykseen, kiusaamisen ehkäisyyn sekä lapsen ja perheen osallisuuden lisäämiseen. Turun varhaiskasvatussuunnitelma on varhaiskasvatuksen sisällöllisen kehittämisen ja ohjauksen väline, jota noudattamalla perheiden tasa-arvoisuus lisääntyy huolimatta siitä, missä päivähoitomuodossa tai –yksikössä lapsi on hoidossa. Varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön toimintakauden alussa 1.8.2013, ja syksyn aikana henkilökuntaa perehdytetään uuden suunnitelman käyttöönottoon sekä yksikkötason suunnitelmien laadintaan

Turku-sopimus 2013 – 2016

Turku-sopimuksesta on nostettu tähän asiakirjaan seuraavat sivistystoimialaa erityisesti koskevat näkökulmat.

Sopimuksen perusperiaatteet ovat:

-Terve talous on kaiken toiminnan perusta

-Turvataan peruspalvelut

-Sitoudutaan kestävän kasvun ja kestävän kehityksentavoitteiseen – ilman työpaikkoja ei ole kasvua, eikä työpaikkoja synny ilman yritysystävällistä ilmapiiriä

-Uusi Turku on 2016 vahva ja nykyistä laajempi seutukunnan keskus

Ennaltaehkäisy on avainsana palveluiden järjestämisessä ja siihen panostetaan. Varhaiskasvatuksen kehittämistä jatketaan tarjoamalla perheiden eritarpeista lähteviä, monipuolisia palveluita. Uudistuvan Turun perusopetus on laadukasta ja tarjoaa riittävät tukipalvelut. Kansalaisjärjestöt otetaan tiiviimmin mukaan kehittämään hyvinvoivaa Turkua. Uudistuneessa Turussa myös tasataan hyvinvoinnin eroja kaupungin eri alueiden välillä, lähipalveluista pidetään huolta ja maahanmuuttajien kotouttamistoimintaa kehitetään. Osana uudistusohjelman laadintaa tehdään koko kaupungin toiminnan kattava palveluanalyysi sen arvioimiseksi, tehdäänkö strategisiin tavoitteisiin nähden oikeita asioita ja tehdäänkö niitä oikealla tavalla.

Toimintojen vaikuttavuutta arvioidaan entistä paremmin voimavarojen ohjaamiseksi mahdollisimman tuloksellisesti. Samalla arvioidaan mistä toimintatavoista ja -malleista on perusteltua luopua ja mitä palveluja voidaan korvata vaikuttavuudeltaan paremmilla. Uusien palveluprosessien kehittämisessä ja toimintamallien käyttöönottamisessa panostetaan henkilöstön osaamisen ja ideoiden hyödyntämiseen ja hyvään johtamiseen ja vuorovaikutukseen. Kaupungilla on kaikissa tilanteissa vastuu palveluiden laadusta. Tavoitteena on, että palvelut tuotetaan laadukkaasti ja nykyistä kustannustehokkaammin. Tarkemmat linjaukset tuotantotavoista määritellään kutakin palvelua ohjaavassa strategiassa.

Sopimuksen tarkoittaman toiminnan resursointi

Varhaiskasvatuksen tuotantoon on varattu talousarviossa määrärahoja seuraavasti, .

Edellä olevat luvut sisältävät myös seuraavan taulukon määrärahat yksityisten palvelujen hankintaan ja lasten hoidon tukiin.

   Määrärahojen käytössä on huomioitava se, että kaikkia määrärahoja ei ole jaettu ruotsinkielisten palvelujen tulosalueelle.

Talousarviopäätöksestä johtuvat toiminnan sopeuttamistoimenpiteet

Jotta tulosalue pysyisi päätetyssä talousarviossa vuoden 2013 aikana, on tulosalueen toimintaa sopeutettava. Seuraavilla toimenpiteillä voidaan kustannuskehitystä hillitä. Sopeuttamistoimenpiteitä tulee tehdä yhteistyössä muiden tulosalueiden kanssa ja ne tulee suhteuttaa lapsi ja oppilasmäärien mukaisesti. Sopeutettava euromäärä perustuu varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan tekemän talousarvioehdotuksen ja kaupunginvaltuuston päättämän talousarvion erotukseen.

Toimintaa, kokopäivähoito ja avoimet palvelut, ei voida laajentaa päivähoidon kysynnän mukaiseksi. Tämä koskee sekä kunnallista että hankittuja palveluja. Palveluseteliin varatusta määrärahasta on vähennetty n. 520 000 euroa.

Avustajien palkkauslupia vähentämällä saavutetaan n. 170 000 euron säästö. Tämä merkitsee sitä, että toimenpide kohdistuu syksyyn 2013, jolloin vähennys henkilötyövuosivähennys on suurempi kuin jos se toteutettaisiin koko vuoden aikana.

Esiopetuksen uimakoulun lakkauttamisella voidaan saavuttaa 22 500 euron säästö mm. hallivuokrista. Varhaisakasvtus- ja perusopetusjaosto esitti 20.3.2013, että uimakoulua ei lakkautettaisi.

Kuljetuksia vähentämällä voidaan toteuttaa 10 500 euron säästö.

Tavoitteet toimintavuodelle

Tulosalueiden yhteiset tavoitteet

Kaupunginvaltuusto on päättänyt käsitellessään vuoden 2013 talousarviota seuraavista sitovista tavoitteista:

-Varhaiskasvatuksessa monipuolistetaan palvelurakennetta ja palvelua laajennettaessa suunnataan painopiste yksityisiltä tuottajilta hankittuihin palveluihin

oMittari seurantaa varten

oKunnallisen ja hankitun palvelun osuus

-Suunnataan resursseja ennaltaehkäisevään työhön ja lapsen ja oppilaan oikea-aikaiseen kasvun- ja oppimisen tukeen lähikoulu- ja -päiväkotiperiaatteen mukaisesti

oMittari seurantaa varten

oOsa-aikaisen erityisopetuksen määrä

-Hyvinvoinnin lisääminen kehittämällä varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän työn menetelmiä osana perustoimintaa ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa

oMittari seurantaa varten

oKouluterveyskysely ja varhaiskasvatuksen lapset 4- v. neuvolatarkastuksen piirissä 100 %, Kunta10

Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti, että

•opetustoimeen erityisesti perusopetuksen ryhmäkokojen kasvun hillitsemiseen, lisäys toimintamenoihin on 2.000.000 euroa vuodelle 2013,

•varhaiskasvatuksessa turvataan nykyiset perheiden valinnanmahdollisuudet.

•pitää sisällään lasten kulttuuripolun toteuttamiseen tarvittavat määrärahat opetusviraston budjettiin kirjattuna.

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen tavoitteet varhaiskasvatuksen tulosalueella

Seuraavaa lomaketta hyödynnetään yksikkötasolla suunniteltaessa ja arvioitaessa toimintaa tämän sopimuksen keskeisten tavoitteiden osalta.

   Allekirjoitukset

Turussa 1.1.2013

Lasten kasvatuksen ja opetuksen   Pääprosessin tulosalueen puolesta

pääprosessin puolesta

Vesa Kulmala   Maija-Liisa Rantanen

Palvelujohtaja   Tulosaluejohtaja

   Varhaiskasvatus

Timo Jalonen

Toimialajohtaja