Palvelujohtaja Mika Helva

Roda Hassan ym. valtuustoaloitteessa esitetään tehtäväksi selvitys, jonka tavoitteena on tutkia toisen asteen tutkinnon suorittaneiden maahanmuuttajataustaisten nuorten määrän vähenemiseen johtavia syitä. Mahdollisina syinä aloitteessa mainitaan opintojen keskeyttämisestä johtuvat syyt, kielikoulutuksen ja opintojen aikaisen tuen riittämättömyyden.

Aloitteessa viitataan lisäksi kielikokeeseen. Kielikokeen osalta päätettiin Lukio- ja ammattiopetuslautakunnassa 29.3.2011 (§74) muuttaa kielikokeista vapautettavien määrää siten, että vapautettavien joukkoon lisättiin hakija, joka on opiskellut peruskoulussa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiainetta suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan ja hänellä on siitä arvosana 8 tai kiitettävä perusopetuksen päättötodistuksessa (9. luokkalaisilla tai lisäluokkalaisilla hakuvaiheessa ao. luokan välitodistuksessa). Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa (1047/2012) on muuttunut siten, että syksyn 2013 yhteisvalinnasta alkaen kielikoetta ei enää järjestetä niille, joilla on vähintään arvosana 7 eikä mikäli hakijalla on perusopetuksen päättötodistus, joka on suoritettu vastaanottavan oppilaitoksen opetuskielellä. Tällöin hänen kielitaitonsa katsotaan riittäväksi. Toisin sanoen kielikoetta ei enää voida järjestää suomenkielisen peruskoulun käyneille kevään 2013 yhteisvalinnan jälkeen.

Kielikokeeseen osallistuneiden määrä on laskenut.

Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tukitoimia on viime vuosina lisätty. Esimerkiksi kaikkien sosiaali- ja terveysalalle valmistavan koulutuksen nuorille maahanmuuttajille suorittaneet sijoitetaan samaan tammikuussa aloittavaan lähihoitajaryhmään, mikä mahdollistaa opetusmenetelmien ja ohjauksen räätälöinnin kielitaidon kehittymistä tukevaksi. Ensimmäiset kaksi vuotta he opiskelevat ryhmässä, jossa enemmistö on maahanmuuttajia ja kolmantena vuonna opiskelijat jakautuvat kiinnostuksensa mukaan koulutusohjelmien valinnan yhteydessä eri ryhmiin, joissa enemmistö on suomenkielisiä. Tämä on todettu hyväksi käytännöksi. Eri koulutaloissa on esimerkiksi Valmis-hankkeeseen liittyen kehitetty S2 opetusta ja käynnistetty kielipajoja, joissa maahanmuuttajanuoret voivat saada apua opetussisältöjen ja -materiaalin ymmärtävään tulkintaan.

Yleensä maahanmuuttajanuorten keskeyttämisen syyt ovat niitä samoja kuin suomenkielisilläkin: väärä ala tai henkilökohtaiset syyt. Turun ammatti-instituutin ensimmäisenä vuonna keskeyttäneistä on tehty viime vuoden lopulla selvitys. Selvitys on liitteenä. Koska selvityksessä ei haluttu, että yksittäinen nuori olisi identifioitavissa, maahanmuuttajien keskeyttämissyitä ei voitu selvittää erikseen. Nuorten ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on yleisesti kasvussa sekä Turun ammatti-instituutissa että koko Suomessa. Valtakunnallinen keskeyttämisprosentti on ammatillisessa koulutuksessa 11,1 % (2,0 % vaihtoi koulutusalaa ja 1,0 % vaihtoi sektorin toiseen koulutukseen esimerkiksi lukioon) ja lukioissa 4,0 %, joista puolet vaihtoi sektorin toiseen koulutukseen eli lähinnä ammatilliseen koulutukseen. Valtakunnallisestikaan ei ole erikseen tilastoitu maahanmuuttajataustaisten keskeyttämistä erikseen.

Vieraskielisten osuus Turun lukioissa

Turun iltalukiossa on oma ryhmänohjaaja maahanmuuttajien peruskoulussa opiskelevia varten. Tämä mahdollistaa varsinaisen opinto-ohjaajan keskittymisen lukiolaisten, myös maahanmuuttajien ohjaukseen. Maahanmuuttajien lukioon valmistavaa koulutusta valmisteleva työryhmä on aloittanut työnsä ja tavoitteena on, että koulutus alkaisi ensi vuonna. Sen on tarkoitus helpottaa maahanmuuttajataustaisten pääsyä lukioihin.

Liite                                   Selvitys TAI:sta eronneet ja keskeyttäneet

Oheismateriaali 1               Aloite

Toimialajohtaja Timo Jalonen

Ehdotus         Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee tiedokseen Roda Hassanin ym. tekemään maahanmuuttajanuorten toisen asteen tutkintojen suorittamista koskevaan aloitteeseen annetun vastauksen.