Vs. tulosaluejohtaja Maija-Liisa Rantanen ja palvelujohtaja Vesa Kulmala:

Valtuutettu Piia Elo on jättänyt aloitteen 3.9.2012 siirtymisestä tuntiveloitteiseen todelliseen käyttöön pohjautuvaan päivähoitomaksukäytäntöön siirtymisestä.

Taustaa päivähoitomaksujen määräytymisestä tällä hetkellä:

Laki lasten päivähoidosta takaa oikeuden päivähoitoon alle kouluikäisille lapsille (36/1973). Kunnan tulee järjestää lapselle päivähoitopaikka vanhempainrahakauden päätyttyä. Päivähoito voidaan järjestää päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana. Päivähoitoa on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä vanhempien toivomassa muodossa. Päivähoitoa tulee päivähoitoasetuksen mukaan järjestää kokopäivä- ja osapäivähoitona (239/1973). Lapsen hoitoaika kokopäivähoidossa voi yleensä olla yhtäjaksoisesti enintään kymmenen tuntia vuorokaudessa ja osapäivähoidossa enintään viisi tuntia vuorokaudessa.

Päivähoidosta perittävän maksun perusteista ja kokopäivähoidon maksun määrästä säädetään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Maksu voidaan periä enintään yhdeltätoista kalenterikuukaudelta toimintavuoden aikana. Kokopäivähoidon kuukausimaksu on enintään perheen koon mukaan määräytyvän maksuprosentin mukainen euromäärä vähimmäistulorajan ylittävistä kuukausituloista. Maksulle on asetettu enimmäismäärä, ja tietyn euromäärän alittavaa maksua ei peritä. Päivähoitomaksuihin tehdään joka toinen vuosi indeksitarkistus. Osapäivähoidosta tai säännönmukaisesti lyhyemmästä hoitoajasta tulee periä hoitoaikaan suhteutettu, kokopäivähoidon maksua alempi maksu. Osapäivähoidon maksun perusteet ovat kunnan päätettävissä. (734/1992).

Päivähoitomaksuun vaikuttavat perheen koko ja tulotaso. Se määräytyy tietyn prosenttiosuuden mukaan perheelle määritellyn tulorajan ylittävistä bruttotuloista (Taulukko 1). Korkein kokopäivähoidon maksu perheen nuorimmasta lapsesta on 1.8.2012 alkaen 264 euroa kuussa. Toiseksi nuorimman lapsen päivähoitomaksu on enintään 238 euroa kuussa ja seuraavista päivähoidossa olevista lapsista perittävä maksu on 20 prosenttia nuorimman lapsen maksusta, enimmillään 52,80 euroa kuussa. Pienin perittävä maksu on 24 euroa kuussa. Perhekoossa huomioidaan kaikki perheen alaikäiset lapset.

Taulukko 1. Päivähoitomaksujen määräytyminen 1.8.2012 alkaen asiakasmaksulain mukaan.

Turun kaupungissa tällä hetkellä voimassa olevat päivähoidon asiakasmaksujen ja maksun määräämisen periaatteet on vahvistettu Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnassa 1.2.2012 § 16. Päätöstä tarkennettiin Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnassa 28.3.2013 § 43 vastaamaan Turun seudun kuntien yhtenäisiä päivähoidon asiakasmaksujen ja maksun määräämisen periaatteita. Päivähoitomaksujen maksuprosenttien määräytymisen tulorajat määrittyvät Turussa asiakasmaksulain mukaisesti, jonka perusteella voidaan todeta oikeudenmukaisuuden myös toteutuvan. Turun kaupungin päivähoidossa osapäivähoidosta perittävä maksu on 65% kokopäivähoidon maksusta. Mikäli lapselle on sovittu kuukausittaisia hoitopäiviä korkeintaan 11, peritään hoitomaksuna 65% laskennallisesta päivähoitomaksusta. Mikäli sovittuja kuukausittaisia hoitopäiviä on korkeintaan 16, peritään 85% laskennallisesta päivähoitomaksusta. Ympärivuorokautisessa päivähoidossa hoitomaksu on 85% kokopäivähoidon maksusta, mikäli hoitotunteja on kalenterikuukaudessa enintään 160 ja 65% kokopäivähoidon maksusta, mikäli hoitotunteja on kalenterikuukaudessa enintään 110. Maksuun vaikuttavien hoitotuntien määrästä tulee sopia vähintään kolmen kuukauden ajaksi ja sovittuja hoitotunteja seurataan kalenterikuukausittain. Jos toteutuneet hoitotunnit ylittävät sopimuksen, laskutetaan ko. kalenterikuukaudelta täysi hoitomaksu.

Maksujen määräytymisestä eri kunnissa ei ole tehty valtakunnallista selvitystä. Kotihoidon tuen ja lasten hoitojärjestelmän joustavuuden edistämistä selvittäneen työryhmän (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:4. Helsinki 2013) mukaan kuntien internetsivuilta poimituista tiedoista ilmenee, että valta-osassa kunnista päivähoitomaksu korkeintaan viisituntisesta hoitopäivästä on 60 prosenttia perheelle määritellystä kokopäivähoidon maksusta. Joissakin kunnissa, kuten Turun kaupungissa, maksu on korkeampi, esimerkiksi 65 prosenttia kokopäivähoidon maksusta. Osa kunnista on porrastanut osapäivähoidon maksuja. Tällöin vanhemmat voivat valita korkeintaan viisituntisen hoitopäivän ja kokopäivähoidon ohella myös viisituntista lyhyemmän tai sitä pidemmän osapäivähoidon. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla valittavana on 5–7-tuntia päivässä kestävä osapäivähoito, jonka maksu on 80 % kokopäivähoidon maksusta. Myös säännöllistä lyhyemmän hoitoajan maksukäytännöt vaihtelevat suuresti kunnittain.

Selvitystä tuntiperusteiseen maksujärjestelmään siirtymisestä:

Ehdotusta tuntiperusteiseen päivähoitomaksujen perintäjärjestelmään siirtymistä voidaan tarkastella monesta, esimerkiksi vanhempien, lasten tai palvelujen järjestäjän näkökulmasta.

Vanhempien näkökulmasta osa-aikatyön tekeminen voi olla keino helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista ja vähentää kokemusta näiden elämänalueiden välisistä ristiriidoista. Osapäivähoidon maksu on suhteessa korkeampi kuin kokopäivähoidon maksu, eikä korkeintaan viisi tuntia päivittäin kestävä osapäivähoito usein ole riittävä silloinkaan, kun vanhempi on lyhentänyt työaikaansa. Perheiden näkökulmasta joustavuutta vähentää myös se, että osapäivähoidossa olevan lapsen päivittäisen hoitoajan tulee yleensä aina olla enintään viisi tuntia eivätkä vaihtelevan pituiset hoitopäivät ole mahdollisia. Vaikka osapäivähoito pääsääntöisesti riittäisikin perheelle, saattavat vanhemmat varmuuden vuoksi varata lapselleen kokopäiväisen päivähoitopaikan.

Kotihoidon tuen ja lasten hoitojärjestelmän joustavuutta selvittänyt työryhmä kuuli työskentelynsä aikana monia varhaiskasvatuksen asiantuntijoita, jotka korostivat sitä, että lapsen ollessa päivähoidossa sen laadulla on suuri merkitys. Erityisesti tarpeeksi pieni ryhmäkoko, hoitajien ja ryhmän pysyvyys sekä hoitajien pätevyys ovat tärkeitä seikkoja. Lisäksi päivähoitopäivien tulee pysyä kohtuullisen mittaisina ja päivärytmin on oltava säännöllinen. Alle kouluikäisellä lapsella on subjektiivinen oikeus laadukkaaseen, hänen kasvuaan, oppimistaan ja kehitystään tukevaan varhaiskasvatukseen, jonka perustana on pysyvä ja ammattitaitoinen henkilökunta sekä lapsen mahdollisuus liittyä vertaisryhmään sekä muodostaa siinä pysyviä vuorovaikutussuhteita sekä aikuisten että lasten kanssa. Tästä näkökulmasta erilaisten palvelujen (mm. osapäivähoitoryhmät, avoimet varhaiskasvatuspalvelut) tarjoaminen on tärkeää.

Palveluiden järjestäjän näkökulmasta joustavuuden haasteena päivähoidossa on hoidon tarpeen yhteensovittaminen henkilöstön työaikojen ja riittävyyden kanssa. Palvelujen järjestäjän tulee suunnitella tilojen käyttö, henkilöstön tarve ja toimintaan varattavat resurssit etukäteen budjetoinnissa vuositasolla ja työvuorojen järjestelyissä 3-6 viikon sykleissä. Näin ollen tuntiperusteisen järjestelmän maksun perusteet tulisi sitoa ennalta kullekin lapselle hoitosopimuksessa suunniteltuun päivittäiseen hoitoaikaan sekä kuukausittaiseen hoitotuntien määrään. Perhepäivähoitoryhmissä toteutuneen päivähoitotuntien määrän seuranta onnistuu ryhmäkoon pienuudesta johtuen nykyisin menetelmin, mutta päiväkodeissa päivähoidon käytön seurannassa tarvitaan sähköisiä järjestelmiä, joita on jo käytössä joissakin kunnissa. Joissakin Turun päiväkodeissa on tällä hetkellä olemassa tekniset edellytykset sähköisen kulunvalvonnan käyttöön ottamiseksi, mutta suuressa osassa päiväkoteja vaaditaan investointeja järjestelmän rakentamiseksi ja käyttöön ottamiseksi. Joustavan maksujärjestelmän luomisen lisäksi kokopäiväisen päivähoidon sijaan muiden varhaiskasvatuspalvelujen, esimerkiksi osapäivähoidon, kerhotoiminnan, leikkitoiminnan ja muiden avoimien palvelujen tarjoaminen ja toiminnan uudelleen järjestäminen on yksi keino joustavoittaa päivähoitoa ja vastata perheiden erilaisiin tarpeisiin. Tällä hetkellä palvelujen järjestämisen lähtökohtana on pitkälti asiakkaiden toivoma kokopäiväinen päivähoito ja esimerkiksi osapäivähoidon käyttö on vähäistä. Eri palvelumuotojen sijoittuminen saman katon alle tai vähintään lähipalveluperiaatteen mukaisesti lisää lapsen näkökulmasta pysyvyyttä silloin, kun hoidon tarve muuttuu.    

Kotihoidon tuen ja lasten hoitojärjestelmän joustavuuden edistämistä selvittänyt työryhmä esittää raportissaan päivähoitomaksujen määräytymisperusteiden uudistamista siten, että maksu määräytyy kuukausittaisten sovittujen hoitotuntien mukaan. Päivähoitomaksuja koskevat yksityiskohtaiset muutokset valmistellaan opetus- ja kulttuuriministeriön varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmässä, jonka toimikausi on 7.12.2012–28.2.2014. Päivähoitomaksujen määräytymisperusteiden uudistaminen yhtenäistäisi maksukäytäntöjä myös osapäivä- ja osaviikkohoidon osalta ja edistäisi siten eri kunnissa elävien perheiden tasavertaisuutta. Päivähoitomaksun määräytyessä kuukausittaisten hoitotuntien mukaan osapäivähoito ei tule perheille kokopäivähoitoa kalliimmaksi, ja osapäivä- ja osaviikkohoidon maksut määräytyvät samoin perustein. Tämä lisää osa-aikatyön tekemisen kannattavuutta. Lisäksi päivähoitomaksun määräytyminen kuukausittaisten hoitotuntien mukaan lisää päivähoidon joustavuutta perheiden näkökulmasta.

Työryhmä esittää päivähoitomaksun määräytymistä kuukausittaisen hoitoajan perusteella (tuntiperusteinen malli). Työryhmässä on ollut esillä malli, jossa maksu määritellään laskemalla asiakasmaksulain 7 a §:n (734/1992) mukaan perheelle määräytyvän kuukausimaksun perusteella yhden hoitotunnin maksu ja kertomalla tämä maksu lapsen kuukausittaisten hoitotuntien määrällä. Yhden päivähoitotunnin laskennallisen hoitomaksun määritteleminen perustuu kuukauden laskennalliseen hoitotuntimäärään. Lapsen hoitoajasta on lähtökohtaisesti sovittava toimintakausittain. Muutoksista sovittuun hoitoaikaan tulisi ilmoittaa mahdollisimman pian. Hoitosopimuksesta määritellystä hoitoajasta voitaisiin poiketa perhetilanteen muuttuessa, vanhemman työllistyessä tai työtilanteen muuttuessa tai opinnoista tai koulutuksesta johtuen.

Päivähoitomaksujen uudistus valmistellaan opetus- ja kulttuuriministeriön varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmässä. Jotta päivähoidon käytön joustavuus paranisi, työryhmän tulisi arvioida lasten päivähoidosta annetun asetuksen 4 § (239/1973) osapäivähoidon rajan muuttamista ja osapäivähoito-termin korvaamista osa-aikaisen hoidon käsitteellä. Lisäksi tarkastelussa tulee ottaa huomioon uudistuksen vaikutus myös lapsen ja varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta. Työryhmä pitää tarpeellisena, että uudistuksen toimeenpanossa ja sen aikataulutuksessa otetaan huomioon joustavan hoitoajan käyttöönoton tuomat lisähenkilöstö- ja muut resurssitarpeet, jotta laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut turvataan.

Koska varhaiskasvatuksen lainsäädännön uudistamistyöryhmä selvittää parhaillaan päivähoitomaksujen määräytymisperusteiden uudistamista valtakunnallisesti, ei kunnallisella tasolla ole syytä tässä vaiheessa lähteä laatimaan omaa tuntiperusteista päivähoitomaksujärjestelmää. Kunnan tasolla uuden maksujärjestelmän käyttöönotto vaatii periaatepäätösten lisäksi paljon valmistelutyötä kaikkia kuntalaisia tasapuolisesti kohtelevan maksuperusteiden aikaansaamiseksi sekä teknistä työtä tietojärjestelmien ajan tasalle saattamiseksi toimimaan uusien laadittujen perusteiden pohjalta.

Oheismateriaali 1               Piia Elon aloite

Sivistystoimialan toimialajohtaja Timo Jalonen:

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee tiedokseen Pia Elon tekemään aloitteeseen annetun vastauksen.