Palvelualuejohtaja Vesa Kulmala 5.11.2024

Taustaa

Varhaiskasvatuslain (540/2018) 24 §:n mukaan varhaiskasvatuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata varhaiskasvatuslain tarkoituksen toteuttamista ja tukea varhaiskasvatuksen kehittämistä ja edistää lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana on inklusiivinen varhaiskasvatus, jossa kukin lapsi voi toimia, kehittyä ja oppia omana ainutlaatuisena yksilönään sekä yhteisön jäsenenä. Inkluusio tulee ymmärtää arvona ja käsitteenä, jotta sitä voidaan arvioida ja toimintakulttuuria kehittää inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja tuottajan tulee arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa.

Kehittävä Palaute on palvelu, joka tarjoaa valmiin konseptin varhaiskasvatuslaissa säädetyn arviointivelvoitteen toteuttamiseksi, toiminnan nykytilan kartoittamiseksi ja varhaiskasvatuksen kehittämiseksi. Palvelussa kerätään reaaliaikaista aineistoa varhaiskasvatuksesta usealla eri mittarilla. Aineistoa analysoidaan tilastollisesti päätöksenteon tueksi, ja varhaiskasvatuksen asiantuntijat, johtajat, henkilökunta ja vanhemmat saavat hyvän kokonaiskuvan lasten kokemuksista varhaiskasvatuksessa. Aineisto perustuu tieteellisesti testattuihin menetelmiin. Aineistona käytetään observoijien varhaiskasvatuksesta kirjaamia havaintoja. Observoijat ovat vierailleet satunnaisesti päiväkotiryhmissä, joissa he ovat kirjanneet havaintoja systemaattisesti 4-5 minuutin sykleissä ja tarkastelleet hyvinvoinnin osatekijöitä, päiväkodin yleistä tilannetta, lapsen toimintaa ja huomion kohdetta, kontakteja muhin lapsiin ja lähimmän aikuisen toimintaa.

Analyysissä tarkastellaan varhaiskasvatuksen tilaa hyvinvoinnin nelikentän kautta. Hyvinvoinnin indikaattorien avulla tunnistetaan lasten hyvinvointia ja oppimista tukevat tekijät, kuten oppimaanoppimisen valmiudet eli toimintaan sitoutuneisuus, osallisuus ja vertaisryhmätoiminta, positiivisten emootioiden ilmentymät. Lisäksi aineiston pohjalta voidaan seurata syrjäytymisen riskin synnyttäviä tekijöitä, kuten vetäytyminen, liikkumattomuus, negatiiviset emootiot ja sitoutumattomuus.

Toimintakauden yhteenvetoa

Turussa analyysiaineistoa on kerätty jo vuodesta 2017. Analyysissä 2023 - 2024 observointeja on ollut 15 799. Kaikkiaan Turussa on observoitu varhaiskasvatusta vuodesta 2017 lähtien seuraavasti: 2017 / 4 839 observointia, 2018 / 7 792 observointia, 2019 / 9 101 observointia, 2020 / 3 817 observointia, 2021 / 6 473 observointia, 2022 / 16 226 observointia ja 2023 / 12 388 observointia. Lisäksi analyysitiedon tuottamiseen käytetään varhaiskasvatusta ohjaavien lakisääteisten asiakirjojen pohjalta laadittuja kyselyjä, oppimisympäristökyselyjä, lapsiarviointia ja johtajuuskyselyä. Tämä antaa mahdollisuuden tieteellisesti luotettavaan arviointiin, niin kuntatasoisesti kuin alueellisten ilmiöiden tunnistamiseen.

Kehittävän Palautteen avulla saatuja tuloksia hyödynnetään päiväkodin ja perhepäivähoidon pedagogisessa kehittämisessä ja tiedolla johtamisessa. Kehittämistyössä voidaan lähteä liikkeelle vahvuuksien hyödyntämisestä, pohtia tuloksia suhteessa ohjaaviin asiakirjoihin, kuten varhaiskasvatussuunnitelmaan tai esiopetussuunnitelmaan. Kehittämisen teemoiksi voidaan nostaa nelikentän osa-alue ja pohtia sitä toimintakulttuurin kehittämisen näkökulmasta.

Turussa lasten tunteiden osalta toiminta näyttäytyi myönteisessä valossa. Havaintoja lasten kokemasta onnesta ja tyytyväisyydestä sekä ilosta ja riemusta tehtiin runsaasti. Oppimiselle otollisia korkean sitoutuneisuuden hetkiä havainnoitiin aiempaa enemmän. Lasten korkeaa sitoutuneisuutta tavattiin 45,5 % lasten valveillaolon ajasta, kun vastaava osuus oli edeltäneellä toimintakaudella 40,6 %. On huomioitava, että päiväkotien välillä on suuriakin eroja. Vaikka korkeaa sitoutuneisuutta havainnoitiin aiempaa enemmän, myös matalan sitoutuneisuuden osuus oli kohonnut.

Kaupungin tasolla lasten mukautuvan orientaation osuus oli kohonnut, osallistuvan orientaation osuus laskenut ja omaehtoisuus noussut. Osallistuvaa toimintaa tulisi saada kannateltua lapsiryhmissä aiempaa vahvemmin.

Kuten edellisellä toimintakaudella kuormittavan liikkeen osuus on hiukan kohonnut ja paikallaan istuskelun määrä näyttäisi vähenevän. Kun tarkasteltiin lasten valveillaolon toimintaa, liikkumattomuus oli kohonnut aiemmasta. Lepohetket huomioiden liikkumatta vierähtää neljännes päivästä. Toiminnassa lepohetkien ulkopuolella on syytä tarkkailla liikkumattomia lapsia ja oppimisympäristön rakenteita, joissa lasten liikkuminen on vähäistä. Onko sisätiloissa liikkumiselle rajoitteita, joita olisi mahdollista purkaa? Onko tilat suunniteltu niin, että liikkuminen on helposti toteutettavissa arjessa? Onko väistötiloissa huomioitu liikunnan mahdollisuus? Liikkuvatko kaikki lapset sittenkään ulkona kuormittavasti vai korostuuko lasten yksilölliset erot liikkumisen määrässä?

Lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta aikuisen osallistuva, lapsen aloitteisiin tarttuva ja lapsen näkemykset huomioiva ja niitä rikastava aikuinen on keskiössä kannattelemaan lapsen hyvinvointia, kasvua ja kehitystä. Erilaisista aikuisen suhtautumistavoista aikuisen osallistuva ote kohosi vahvimmin yhteyteen lapsen oppimisen prosesseissa. Osallistuvalla aikuisella oli lisäksi yhteys lasten kuormittavaan liikuntaan, lapsen osallisuuteen sekä koko myönteiseen tunnekirjoon.

Reunamo Education Researchin toimitusjohtaja Leena Lahtinen on kokouksessa etäyhteydellä esittelemässä tuloksia.

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää merkitä selvityksen tiedoksi.