Esityslistat/pöytäkirjat

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä avustuksella toteutetaan varhaiskasvatuksen tuen kehittämishanke, jonka tarkoituksena on kehittää Turun varhaiskasvatuksen kolmitasoisen tuen malli ja jalkauttaa se käytäntöön. Osana kehittämistä toteutettiin tuen rakenteiden arviointi ja tarkastelu. Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkieliselle jaostolle esitellään arvioinnin ja tarkastelun keskeiset tulokset ja kerrotaan jatkosuunnitelmista.

Erityispalvelupäällikkö Jarna Peltonen ja palvelualuejohtaja Vesa Kulmala 6.2.2024:

Turun kaupungille on myönnetty opetus- ja kulttuuriministeriön valtion erityisavustusta varhaiskasvatuslain mukaisen tuen uudistamisen edistämiseksi vuosille 2022-2023. Rahoitukselle on haettu lisäaikaa vuoden 2024 heinäkuun loppuun asti. Rahoitusta saatiin noin 1 374 000 euroa ja omarahoitusosuus on noin 343 000 euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä avustuksella toteutetaan varhaiskasvatuksen tuen kehittämishanke, jonka tarkoituksena on kehittää Turun varhaiskasvatuksen kolmitasoisen tuen malli ja jalkauttaa se käytäntöön. Avustuksella on palkattu henkilöt, joiden tehtävänä on hallinnoida hanketta ja vastata tuen kehittämistyöstä yhdessä varhaiskasvatuksen johdon kanssa. Lisäksi avustuksella palkataan lisähenkilöstöä Turun varhaiskasvatukseen sekä koulutetaan henkilöstöä tuen eri teemoista.

Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muotoja ja vakiinnuttaa niitä varhaiskasvatuksen käytäntöihin ja rakenteisiin. Yleisen tuen saatavuus ja laatu paranee, ja henkilöstö tunnistaa tehostetun ja erityisen tuen tarpeen. Tehostettuun ja erityiseen tukeen liittyvät toimintamallit on rakennettu ja juurrutettu osaksi varhaiskasvatuksen normaalia toimintaa. Osana kehittämistä toteutettiin tuen rakenteiden arviointi ja tarkastelu.

Vertikal Oy valittiin kilpailutuksen myötä tarkastelun toteuttajaksi. Arviointi ja tarkastelu toteutettiin pääsääntöisesti vuoden 2023 jälkimmäisellä puoliskolla. Prosessiin aikana toteutettiin työpajoja, toteutettiin kysely ja haastatteluita. Lisäksi käytiin läpi talouteen liittyviä seikkoja ja perehdyttiin laadulliseen materiaaliin. Raportti valmistui tammikuussa 2024. Tämän jälkeen asiaa on yhteisesti esitelty lähijohtajille ja varhaiskasvatuksen erityisopettajille. Asiaa on käyty läpi useissa muissakin tapaamisissa.

Tavoitteiksi määriteltiin seuraavia näkökulmia:

-	Kehittää varhaiserityiskasvatusta osana varhaiskasvatuksen palvelutarjontaa siten, että tuki toteutuu alueellisesti, yksikkö- ja lapsiryhmäkohtaisesti sekä lapsikohtaisesti yhdenvertaisesti. Tämä edellyttää sen tarkastelua, miten ja millaisin periaattein resurssit tulee jakaa.

-	Lapsen tarvitsema tuki tulee olla saatavilla viipymättä ja riittävän vahvana tuen tarpeen ilmetessä, minkä tulee olla kehityksen ja oppimisen tuen järjestämisen ja resurssoinnin keskeinen periaate. Eli tuen saamiseen ei saa vaikuttaa esimerkiksi se, mihin aikaan vuodesta lapsen tuen tarve havaitaan.

-	Lapsen tarvitsema tuki järjestetään lapsen omaan ryhmään ja niihin ympäristöihin, joissa lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen.

-	Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin muutos - inkluusion, oppimisen ja hyvinvoinnin, tasa-arvoisuuden, yhdenvertaisuuden ja vuorovaikutuksen vahvistaminen sekä lapsen varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta välttämätön ja riittävän varhainen tuki.

Tarkastelun aikana todettiin seuraavia seikkoja:

-	Nykytilanteen ongelmaksi nähtiin (työpajoissa) osittainen inkluusion puute, koska lapset sijoitetaan alueelliseen integroituun ryhmään eikä lähipäiväkotiin. Ongelmana nähtiin myös, että alueellisiin integroituihin ryhmiin eivät kaikki hakijat ole mahtuneet ja tämä on muodostanut epätasa-arvoisuutta.

-	Tavoitteeksi asetettiin luopuminen nykymuotoisista pienryhmistä ja siirtyminen kattavaan rakenteelliseen inkluusioon.

-	Nykytilanteessa päiväkodille muotoutuva resurssi ei pohjaudu laskentaan vaan erillisiin päätöksiin ja osittain sattumaan.

-	Nykytilanteessa tuki toteutuu pienempinä lapsiryhminä ja annettuna henkilöstöresurssina, tätä kahden resurssin mallia pidettiin jatkossakin hyvänä.

-	Tavoitteeksi asetettiin malli, jossa lapset pääsevät lähipäiväkotiin siten, että tukea voidaan edelleen tarjota kahdella tavalla. Tärkeänä pidettiin myös lähipäiväkodin mahdollisuutta muodostaa ryhmiä aiempaa joustavammin ja lasten tarpeisiin kohdentuvammin.

-	Tavoitteiden pohjalta on suunniteltu Turun varhaiserityiskasvatuksen uusi resurssimalli.

Vertikal Oy:n tarkastelussa päädytään esittämään, että tuen antaminen toteutuisi jokaisessa päiväkodissa eikä enää kiinteästi sijoitetuissa alueellisissa integroiduissa ryhmissä tai pienennetyissä ryhmissä, joihin lapsia on valittu. Lapsen päiväkoti on usein muuttunut, jos hänet on valittu alueelliseen integroituun ryhmään, ja tämä on tuottanut perheelle tarpeen lapsen taksikuljetukseen. Pienelle lapselle jokapäiväinen taksikuljetus päiväkotiin on kuormittavaa. Lisäksi on todettava, että integroiduissa ryhmissä tulisi toimia varhaiskasvatuksen erityisopettaja, mutta vaikean henkilöstötilanteen johdosta vain hyvin harvoissa integroiduissa ryhmissä toimii kelpoisuuden antavan koulutuksen suorittanut varhaiskasvatuksen erityisopettaja.

Jatkossa päiväkotitasolla päiväkodin johtotiimi yhdessä päiväkodinjohtajan kanssa suunnittelisi varhaiskasvatuksen ja lapsen tuen kulloinkin päiväkodissa oleville lapsille. Taloudelliset resurssit varmistettaisiin erillisellä laskentamallilla, jota esitellään tarkemmin raportissa. Jatkossakin olisi mahdollista joko pienentää lapsiryhmää tai lisätä henkilöstöresurssia siten, että jokaisen lapsen varhaiskasvatus ja mahdollinen tarpeellinen tuki toteutuu. Resurssikerroinmalli edellyttää päiväkotien täyttöasteisiin yhtenäisyyttä, sillä matalan täyttöasteen päiväkodissa ryhmät ovat jo valmiiksi pienempiä, toisaalta tällä varmistettaisiin entistä paremmin varhaiskasvatuksen tasalaatuisuus ja kuntalaisten yhdenveroisempi kohtelu.

Mallin vahvuudet ja heikkoudet

Vahvuudet

-	Resurssi perustuu tuen päätöksiin.
-	Resurssi jakautuu yhtä oikein kuin päätökset on tehty.
-	Tuen resurssin tunnuslukuja voidaan ja pitää seurata.
-	Tuen kertoimet johtavat täyttöasteseurannan tarkentumiseen ja yhdentymiseen.

-	Päiväkodin johtajan päätösvalta kasvaa.
-	Päiväkodille tulee mahdollisuus tehdä omia valintoja.
-	Lapsen oikeus tukeen toteutuu joustavasti riippumatta kaupunginosasta ja alueesta, jossa lapsi asuu, tai ajankohdasta, jolloin tuen tarve havaitaan.

-	Yhtenäinen tuen malli ja selkeä jaettu arvopohja mahdollistavat tuen käytänteiden yhdenmukaisuuden.

-	Varhaiskasvatuksen erityisopettajan tuen ja jaetun pedagogisen johtamisen kautta henkilöstön ymmärrys ja osaaminen tuen käytännöistä ja menetelmistä vahvistuu.

-	Lapsen tuen järjestelyt voidaan suunnitella lapsi- tai päiväkotikohtaisesti, eivätkä resurssit ole sidottu kiinteästi johonkin tiettyyn ryhmään tai päiväkotiin.

-	Varhaiskasvatuksen opettajan rooli ja vaikutusmahdollisuudet tuen kysymyksissä vahvistuvat.

-	Tuen lisäresurssihenkilöstön työnkuvien kehittäminen - pedagogisen osaamisen vahvistaminen.

Heikkoudet

-	Avustajien ja tuen parissa työskentelevien hoitajien sijoittuminen vaatii mahdollisesti uusia menettelytapoja.

-	Syksyn resursointi pohjautuu osin keväällä tehtävään arvioon, joka saattaa kannustaa liioitteluun.

-	Tuen tuoma lisäresurssi kannustaa tuen tarpeen löytämiseen.

Raportissa esitettyä mallia perustellaan seuraavilla seikoilla:

Malli mahdollistaa tuen riittävyyden, joustavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden, jolloin lapsi saa riittävän tuen kehitykseensä ja oppimiseensa omassa lähipäiväkodissaan. Tuen tarpeeseen vastataan oikea-aikaisesti ja yhteistyö huoltajien kanssa on joustavampaa. Kaikki lapset saavat tukea omassa ryhmässään, jolloin inklusiivisuus vahvistuu. Tuen käytännöt ovat yhtenäisemmät, jolloin resurssien kohdentaminen on joustavaa ja oikea-aikaista. Tukeen on varattu resursseja, joiden jakoperuste on selkeä ja joustava. Henkilökunnan tukeen liittyvä osaaminen lisääntyy, koska henkilöstö saa omaan osaamiseensa varhaiskasvatuksen erityisopettajan tukea päiväkodissa toimivalta varhaiskasvatuksen erityisopettajalta. Tuen jatkumo varhaiskasvatuksesta esiopetukseen on selkeä, sillä suunnitelmallista ja johdonmukaista tukea on tarjolla riittävästi.

Aikataulusta

Raportin perusteella voidaan todeta, että toimenpiteitä tulee tehdä. Varhaiskasvatuksen johtoryhmä erityispalvelupäällikön johdolla valmistelee raportin pohjalta toimintasuunnitelman tavoitteet ja reunaehdot maaliskuun 2024 loppuun mennessä. Toimenpiteet ja tarkemmat aikataulut suunnitellaan kesäkuun 2024 loppuun mennessä yhteistyössä organisaation edustajien kanssa. Toimenpiteet käynnistetään asteittain syksyn 2024 aikana. Toimenpiteet toteutetaan syksyyn 2025 (2026) mennessä. Arviointia toteutetaan jatkuvasti, mutta muutoksen vaikuttavuutta arvioidaan Kehittävän palautteen menetelmällä viimeistään kevään 2025 ja 2026 aikana.

Keskeisiä näkökulmia ovat resurssien kohdentamisen toimenpiteet, varhaiskasvatuksen erityisopettajien osaamisen kohdentaminen, päiväkodin johtotiimien tukeminen suunniteltaessa päiväkodin varhaiskasvatusta ja tuen resurssien kohdentamista sekä lapsiryhmien henkilökunnan osaamisen lisääminen pedagogisen tuen toteuttamiseen.

Liite 1 Vertikal Oy:n raportti

Liite 2 Alueellisten varhaiskasvatuksen erityisopettajien kannanotto

Palvelualuejohtaja Vesa Kulmala:

Ehdotus Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää merkitä raportin ja valmistelutilanteen tiedoksi.

Turun kaupunki	§	Kokouspvm	Asia	1
Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto	21	29.02.2024	10