Palvelualuejohtaja Vesa Kulmala 16.10.2023:

Taustaa

Varhaiskasvatuslain (540/2018) 24 §:n mukaan varhaiskasvatuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata varhaiskasvatuslain tarkoituksen toteuttamista ja tukea varhaiskasvatuksen kehittämistä ja edistää lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana on inklusiivinen varhaiskasvatus, jossa kukin lapsi voi toimia, kehittyä ja oppia omana ainutlaatuisena yksilönään sekä yhteisön jäsenenä. Inkluusio tulee ymmärtää arvona ja käsitteenä, jotta sitä voidaan arvioida ja toimintakulttuuria kehittää inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja tuottajan tulee arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa.

Kehittävä Palaute on palvelu, joka tarjoaa valmiin konseptin varhaiskasvatuslaissa säädetyn arviointivelvoitteen toteuttamiseksi, toiminnan nykytilan kartoittamiseksi ja varhaiskasvatuksen kehittämiseksi. Palvelussa kerätään reaaliaikaista aineistoa varhaiskasvatuksesta usealla eri mittarilla. Aineistoa analysoidaan tilastollisesti päätöksenteon tueksi, ja varhaiskasvatuksen asiantuntijat, johtajat, henkilökunta ja vanhemmat saavat hyvän kokonaiskuvan lasten kokemuksista varhaiskasvatuksessa. Aineisto perustuu tieteellisesti testattuihin menetelmiin. Aineistona käytetään observoijien varhaiskasvatuksesta kirjaamia havaintoja. Observoijat ovat vierailleet satunnaisesti päiväkotiryhmissä, joissa he ovat kirjanneet havaintoja systemaattisesti 4-5 minuutin sykleissä ja tarkastelleet hyvinvoinnin osatekijöitä, päiväkodin yleistä tilannetta, lapsen toimintaa ja huomion kohdetta, kontakteja muhin lapsiin ja lähimmän aikuisen toimintaa.

Analyysissä tarkastellaan varhaiskasvatuksen tilaa hyvinvoinnin nelikentän kautta. Hyvinvoinnin indikaattorien avulla tunnistetaan lasten hyvinvointia ja oppimista tukevat tekijät, kuten oppimaanoppimisen valmiudet eli toimintaan sitoutuneisuus, osallisuus ja vertaisryhmätoiminta, positiivisten emootioiden ilmentymät. Lisäksi aineiston pohjalta voidaan seurata syrjäytymisen riskin synnyttäviä tekijöitä, kuten vetäytyminen, liikkumattomuus, negatiiviset emootiot ja sitoutumattomuus.

Toimintakauden yhteenvetoa

Turussa analyysiaineistoa on kerätty vuosina 2017 - 2022. Analyysissä (2022 - 2023) observointeja on ollut 12 388, ja kaiken kaikkiaan Turussa on observoitu varhaiskasvatusta vuodesta 2017 lähtien seuraavasti: 2017 (4 839 observointia), 2018 (7 792 observointia), 2019 (9 101 observointia), 2020 (3 817 observointia), 2021 (6 473 observointia) ja 2022 (16 226 observointia). Lisäksi analyysitiedon tuottamiseen käytetään varhaiskasvatusta ohjaavien lakisääteisten asiakirjojen pohjalta laadittuja kyselyjä, oppimisympäristökyselyjä, lapsiarviointia ja johtajuuskyselyä. Tämä antaa mahdollisuuden tieteellisesti luotettavaan arviointiin, niin kuntatasoisesti kuin alueellisten ilmiöiden tunnistamiseen.

Kehittävän Palautteen avulla saatuja tuloksia hyödynnetään päiväkodin ja perhepäivähoidon pedagogisessa kehittämisessä ja tiedolla johtamisessa. Kehittämistyössä voidaan lähteä liikkeelle vahvuuksien hyödyntämisestä, pohtia tuloksia suhteessa ohjaaviin asiakirjoihin, kuten varhaiskasvatussuunnitelmaan tai esiopetussuunnitelmaan. Kehittämisen teemoiksi voidaan nostaa nelikentän osa-alue ja pohtia sitä toimintakulttuurin kehittämisen näkökulmasta.

Lasten ilon ja riemun tunteet kaverin kanssa toimiessa ovat nousseet, lasten osallisuus korostui vahvimmin ulkoilussa ja vapaassa leikissä. Leikeistä etenkin roolileikit, fyysiset leikit, sääntö-, ja esineleikit olivat lasta osallistavia. Aikuisen osallistumisella on merkitystä lasten osallisuuden määrään ja laatuun.

Aikuiset panostavat vahvasti tavoitteelliseen tehtävälähtöiseen toimintaan ja lasten itseohjautuvaan toimintaan. Pedagogisen toiminnan suunnittelu ja arviointi on tärkeää, jotta tunnistetaan lasten liikkumisen laatu, määrä ja sitoutuminen lasten kanssa yhdessä rakennettuun toimintaan. Vertaisryhmän toimintakulttuurin tavoitteiden tulee pohjautua toimintakulttuurista tunnistettujen pedagogisten dokumenttien pohjalta, niin alueellisesti, yksikkö ja ryhmäkohtaisesti.

Lasten korkea sitoutuneisuus painottui etenkin leikissä ja aikuisen kannattelemassa toiminnassa. Vapaassa leikissä, ohjatussa toiminnassa ja tuetussa leikissä oppimisen potentiaali on vahvaa, joka antaa hyvät mahdollisuudet varhaiskasvatuksen onnistumiselle. Tämä vaatii suunnittelua ja yhteistä ymmärrystä inklusiivisen toimintakulttuurin kannattelevista oppimisympäristöistä ja teoista.

Liikkuminen ja toiminnallisuus vaatii edelleen toimenpiteitä, paikallanolo ja liikkumattomuus on lisääntynyt, vaikka ulkoilua on runsaasti. Myös osallistumisen astetta tulisi vahvistaa, nyt lasten osallistavaa orientaatiota havaittiin 39,9 %. Turussa tulee vahvistaa vertaistoimintaa, jossa aikuiset ovat mukana.

Edelleen tulee pohtia, kuinka mahdollistaa lapsille tilaisuuksia peilata omia ajatuksia ja ideoita vertaisryhmätilanteissa. Kasvattajien tulee varmistaa, että kukaan ei jää ryhmän ja toiminnan ulkopuolelle. Varhaiskasvatuksessa tulee pysähtyä perusasioiden äärelle ja varmistetaan läsnäolo, kiireetön ja positiivinen kohtaaminen, jossa jokainen kokee olevansa tärkeä ja pääsee vaikuttamaan toimintaan.

Lapsen eheäpäivä ja yhteisöllinen toimintakulttuuri tulee ottaa yhteiseksi tavoitteeksi. Varhaiskasvatuksessa tulee tarkastella erityisesti leikkiä psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen oppimisympäristön ja aikuisen roolin näkökulmasta. Samalla pysähdytään tarkastelemaan kasvattajien yhteistä työtä ja omaa roolia perustehtävän näkökulmasta. Tavoitteeksi tulee asettaa lasten kanssa yhdessä suunniteltu toiminnallinen arki ja eheäpäivärytmi, joka tukee inklusiivisuutta ja pitkäkestoista leikkiä.

Reunamo Education Researchin toimitusjohtaja Leena Lahtinen on kokouksessa esittelemässä tuloksia.

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää merkitä selvityksen tiedoksi.