Palvelualuejohtaja Vesa Kulmala 2.1.2023:

Varhaiskasvatuslain (540/2018) 24 §:n mukaan varhaiskasvatuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata varhaiskasvatuslain tarkoituksen toteuttamista ja tukea varhaiskasvatuksen kehittämistä ja edistää lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana on inklusiivinen varhaiskasvatus, jossa kukin lapsi voi toimia, kehittyä ja oppia omana ainutlaatuisena yksilönään sekä yhteisön jäsenenä. Inkluusio tulee ymmärtää arvona ja käsitteenä, jotta sitä voidaan arvioida ja toimintakulttuuria kehittää inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja tuottajan tulee arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa.

Kehittävä Palaute on palvelu, joka tarjoaa valmiin konseptin varhaiskasvatuslaissa säädetyn arviointivelvoitteen toteuttamiseksi, toiminnan nykytilan kartoittamiseksi ja varhaiskasvatuksen kehittämiseksi. Palvelussa kerätään reaaliaikaista aineistoa varhaiskasvatuksesta usealla eri mittarilla. Aineistoa analysoidaan tilastollisesti päätöksenteon tueksi, ja varhaiskasvatuksen asiantuntijat, johtajat, henkilökunta ja vanhemmat saavat hyvän kokonaiskuvan lasten kokemuksista varhaiskasvatuksessa. Aineisto perustuu tieteellisesti testattuihin menetelmiin. Aineistona käytetään observoijien varhaiskasvatuksesta kirjaamia havaintoja. Observoijat ovat vierailleet satunnaisesti päiväkotiryhmissä, joissa he ovat kirjanneet havaintoja systemaattisesti 4-5 minuutin sykleissä ja tarkastelleet hyvinvoinnin osatekijöitä, päiväkodin yleistä tilannetta, lapsen toimintaa ja huomion kohdetta, kontakteja muhin lapsiin ja lähimmän aikuisen toimintaa.

Analyysissä tarkastellaan varhaiskasvatuksen tilaa hyvinvoinnin nelikentän kautta. Hyvinvoinnin indikaattorien avulla tunnistetaan lasten hyvinvointia ja oppimista tukevat tekijät, kuten oppimaanoppimisen valmiudet eli toimintaan sitoutuneisuus, osallisuus ja vertaisryhmätoiminta, positiivisten emootioiden ilmentymät. Lisäksi aineiston pohjalta voidaan seurata syrjäytymisen riskin synnyttäviä tekijöitä, kuten vetäytyminen, liikkumattomuus, negatiiviset emootiot ja sitoutumattomuus.

Turussa analyysiaineistoa on kerätty vuosina 2017 - 2022. Analyysissä (2021 - 2022) observointeja on ollut 15 123, ja kaiken kaikkiaan Turussa on observoitu varhaiskasvatusta vuodesta 2017 lähtien seuraavasti: 2017 (4 839 observointia), 2018 (7 792 observointia), 2019 (9 101 observointia), 2020 (3 817 observointia), 2021 (6 473 observointia) ja 2022 (16 226 observointia) yht. 48 248. Lisäksi analyysitiedon tuottamiseen käytetään varhaiskasvatusta ohjaavien lakisääteisten asiakirjojen pohjalta laadittuja kyselyjä, oppimisympäristökyselyjä, lapsiarviointia ja johtajuuskyselyä. Tämä antaa mahdollisuuden tieteellisesti luotettavaan arviointiin, niin kuntatasoisesti kuin alueellisten ilmiöiden tunnistamiseen. Ensimmäistä kertaa yhteenvedot on tehty yksikkökohtaisesti.

Kehittävän Palautteen avulla saatuja tuloksia hyödynnetään päiväkodin ja perhepäivähoidon pedagogisessa kehittämisessä ja tiedolla johtamisessa. Kehittämistyössä voidaan lähteä liikkeelle vahvuuksien hyödyntämisestä, pohtia tuloksia suhteessa ohjaaviin asiakirjoihin, kuten varhaiskasvatussuunnitelmaan tai esiopetussuunnitelmaan. Kehittämisen teemoiksi voidaan nostaa nelikentän osa-alue ja pohtia sitä toimintakulttuurin kehittämisen näkökulmasta.

Kasvattajien osallisuus näyttäisi vahvistuneen, mutta pedagogiset tavoitteet jäävät usein saavuttamatta, joten pedagogista tietoisuutta tulee lisätä ja toimintakulttuurin kannatteluun tarvittavaa osaamista/työtapoja tulisi myös vahvistaa sekä psykologisesti turvallisia sosiaalisia ja psyykkisiä oppimisympäristöjä kehittää. Lapsiryhmän kanssa yhdessä jaettua todellisuutta rakennetaan ennen kaikkea tuetussa leikissä. Leikin arvostaminen näkyykin tuloksissa tuetun leikin lisääntymisenä. Kuitenkin voidaan todeta, että ei fokusoituneiden lasten määrä on lisääntynyt ja lasten sitoutuminen on heikentynyt. Oikea suunta on myös se, että aikuiset huomaavat liikkumattomat lapset entistä paremmin, kutenkin liikkumiseen laatuun ja määrään vaikuttaa aktiivinen osallistuminen, joten vertaistoiminta vaatisi vahvistamista. Näyttäisi myös siltä, että sääntöleikit ja fyysinen leikki on vähentynyt, eikä näin ollen fyysisen aktiivisuuden suositukset toteudu kaikkien lasten kohdalla. Arjessa rutiinit ja päivittäin toistuvat toiminnot vievät ison osan päivittäisestä ajasta.

Reunamo Education Researchin toimitusjohtaja Leena Lahtinen on kokouksessa esittelemässä tuloksia.

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää merkitä selvityksen tiedoksi.