Palvelualuejohtaja Vesa Kulmala 24.1. 2022:

Varhaiskasvatuslain (540/2018) 24 §:n mukaan varhaiskasvatuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata varhaiskasvatuslain tarkoituksen toteuttamista ja tukea varhaiskasvatuksen kehittämistä ja edistää lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja tuottajan tulee arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa.

Kehittävä Palaute on palvelu, joka tarjoaa valmiin konseptin varhaiskasvatuslaissa säädetyn arviointivelvoitteen toteuttamiseksi, toiminnan nykytilan kartoittamiseksi ja varhaiskasvatuksen kehittämiseksi. Palvelussa kerätään reaaliaikaista aineistoa varhaiskasvatuksesta usealla eri mittarilla. Aineistoa analysoidaan tilastollisesti päätöksenteon tueksi, ja varhaiskasvatuksen asiantuntijat, johtajat, henkilökunta ja vanhemmat saavat hyvän kokonaiskuvan lasten kokemuksista varhaiskasvatuksessa. Aineisto perustuu tieteellisesti testattuihin menetelmiin.

Analyysissä tarkastellaan varhaiskasvatuksen tilaa hyvinvoinnin nelikentän kautta. Hyvinvoinnin indikaattorien avulla tunnistetaan lasten hyvinvointia ja oppimista tukevat tekijät, kuten oppimaanoppimisen valmiudet eli toimintaan sitoutuneisuus, osallisuus ja vertaisryhmätoiminta, positiivisten emootioiden ilmentymät. Lisäksi aineiston pohjalta voidaan seurata syrjäytymisen riskin synnyttäviä tekijöitä, kuten vetäytyminen, liikkumattomuus, negatiiviset emootiot ja sitoutumattomuus. Turussa analyysiaineistoa on kerätty vuosina 2018-2021. Havaintojen määrä on yhteensä 19 165, joka antaa mahdollisuuden tieteellisesti luotettavaan arviointiin, niin kuntatasoisesti kuin alueellisten ilmiöiden tunnistamiseen.

Kehittävän Palautteen avulla saatuja tuloksia hyödynnetään päiväkodin ja perhepäivähoidon pedagogisessa kehittämisessä ja tiedolla johtamisessa. Kehittämistyössä voidaan lähteä liikkeelle vahvuuksien hyödyntämisestä, pohtia tuloksia suhteessa ohjaaviin asiakirjoihin, kuten varhaiskasvatussuunnitelmaan tai esiopetussuunnitelmaan. Kehittämisen teemoiksi voidaan nostaa nelikentän osa-alue ja pohtia sitä kehittämisen näkökulmasta. Poikkeusoloista 2020-2021 huolimatta varhaiskasvatuksessa aikuisen tavoitteellinen toiminta on vahvistunut ja tavoitteet toiminnan tarinallistamisen ja ryhmätoiminnan tukemisessa on lähtenyt hyvin alkuun, vaikka ryhmien ja toimintayksiköiden välillä on hajontaa. Lasten osallisuutta ja oppimista tukeva tuetun leikin määrä ja ulkotoiminta on myös lisääntynyt. Ulkotoiminnassa lasten sitoutuminen ja leikin osuus oppimista tukevassa eheässä päivässä vaatii edelleen vahvistamista. Aikuisten rooli lapsiryhmän vertaistoiminnan varmistajana vaatii tarkastelua, ja ryhmätoiminnan vahvistamista suositellaan.

Reunamo Education Researchin toimitusjohtaja Leena Lahtinen on kokouksessa esittelemässä tuloksia.

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää merkitä selvityksen tiedoksi.