Erityisasiantuntija Minna Lainio-Peltola:​

Tausta​

Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (hyte) on sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueiden ja kuntien yhteinen tehtävä (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021: 6 ja 7 §). Työn on perustuttava sekä hyvinvointialueen että kunnan strategiaan, jotka luovat puitteet yhteisesti tehtävälle hyte-työlle.​

Kunnan on lain mukaan strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet sekä otettava päätöksenteossaan huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja kunnan on nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho.

Lain mukaan kunnan on myös seurattava kuntalaisten elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Lisäksi kunnassa on raportoitava kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustolle vuosittain sekä valmisteltava valtuustolle valtuustokausittain hyvinvointikertomus ja -suunnitelma edellä mainituista asioista. Kunnan on myös toimitettava hyvinvointikertomus ja -suunnitelma hyvinvointialueelle ja julkaistava se julkisessa tietoverkossa.​

Turku on jo 2010 lähtien osallistunut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johdolla kansallisella tasolla toteutettuihin aikuisväestön hyvinvointia ja terveyttä sekä palveluita ja niissä tapahtuneita muutoksia mittaaviin tutkimuksiin. Tutkimuksia on toteutettu eri nimillä ja uusimpana 2022 lähtien TerveSuomi -nimellä. Maahanmuuttaneeseen väestöön keskittyvästä tutkimuksesta käytetään MoniSuomi- nimeä. Turussa on tehty näiden tutkimusten yhteydessä alueellista lisätiedonkeruuta siten, että tuloksista on voitu tehdä myös suuralueittaisia tarkasteluja pitkäaikaisen kehityksen tarkastelun lisäksi.​

Hyvinvointikertomuksen sisältö​

Turun kaupungin laaja hyvinvointikertomus 2021–2024 sisältää katsauksen kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä tarkastellen erityisesti valtuustokauden aikana tapahtuneita muutoksia TerveSuomi- ja MoniSuomi-tutkimusten pohjalta, mutta riippuen indikaattorin kehityksestä on voitu tarkastella myös pidempää aikajaksoa, jotta on voitu päätellä kehityksen pidempää kulkua. Turun vuoden 2023 tuloksia vertaillaan niin koko Suomeen kuin kuutoskaupungeista Helsingin, Espoon ja Oulun tuloksiin, sillä näissä kaupungeissa on tehty Turun tapaan lisätiedonkeruita.​

Kertomuksessa esitellään myös lyhyesti Turun kokonaisvaltaista hyvinvointityötä, kuntien hyvinvointityön ”palkitsemista” hyte-kertoimella sekä palvelualueiden keskeisiä hyvinvointia edistäneitä toimenpiteitä, joilla tilanteeseen on pyritty vaikuttamaan.​

Uuden Turun toimintamallin ja yhteisvaikuttavan johtamisen pilottina on Lasten ja nuorten muutoshankkeen kautta 2023–2025 määritelty yhteisiä tavoitteita ja mittareita yhdessä kaikkien lasten ja nuorten parissa toimivien palvelualueiden kanssa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi onkin tehty Turun kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta 2020–2023 loppuraportti, erillinen kooste lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista ja terveydestä, ja sen pohjalta oma erillinen hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma. Siksi tässä kertomuksessa keskitytään erityisesti aikuisten hyvinvoinnin tilanteeseen.​

Hyvinvoinnin edistämistyö​

Turussa edistetään lain mukaisesti hyvinvointia ja terveyttä laajasti kaikissa palvelukokonaisuuksissa ja palveluissa yhteistyössä mm. eri järjestöjen, hyvinvointialue Varhan ja muiden yhteistyökumppanien (esim. tutkimus- ja oppilaitosten, yritysten) kanssa. Turun kokonaisvaltainen hyvinvoinnin edistäminen on ajassa jatkuvasti kehittyvää ja arvioidun tarpeen mukaan eri väestöryhmiin keskittyvää kehittämistyötä osana palvelualueiden normaalia palvelujen kehittämistä.​

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta on vastannut kuntatasoisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja yhteistyön ohjauksesta ja ohjeistuksesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmista sekä kuntalaisvaikuttamisen ohjauksesta. Se on toiminut myös ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavana kunnan monijäsenisenä toimielimenä. Eri toimialojen yhteistyötä hyvinvoinnin edistämisessä on valtuustokauden aikana koordinoitu konsernihallinnon integraatiotoiminnan (1.3.2025 alkaen yhteisvaikuttava ohjaus) alle kuuluvasta hyte-tiimistä ja monialaisena yhteistyöryhmänä on toiminut Hyvinvoinnin johtoryhmä.​

Kuntien hyte-työtä on arvioitu vuoden 2023 alusta HYTE-kertoimen avulla. Kunnan yleiskatteelliseen valtionosuuteen saaman lisäosan suuruus määräytyy eri palvelualueiden hyte-työn perusteella laskennallisesti toimintaa kuvaavien prosessi-indikaattorien ja tuloksia kuvaavien tulosindikaattorien avulla. Turun laskennallinen hyte-kerroin on edelleen valtakunnan keskiarvon tasolla. Nykyisellä hyte-työn tasolla Turun hyte-työ tuotti n. 3,94 miljoonaa euroa valtionosuutta vuonna 2024.​

Yhteenveto hyvinvoinnin tilanteesta

Terve Suomi -tutkimuksen perusteella turkulaisten hyvinvoinnin tilanne heijastelee kansallista tilannetta. Monilla turkulaisilla menee hyvin. He ovat elämäänsä ja asuinalueeseensa tyytyväisiä, työ- ja toimintakykyisiä sekä monella tapaa toimeliaita ja aktiivisia osallistujia ja harrastajia. Esimerkiksi 4/5 on työkykyisiä, eikä koe psyykkistä kuormitusta, noin 2/3 kokee terveytensä hyväksi, 85 % ei koe itseään yksinäiseksi ja lähes puolet kokee itsensä onnelliseksi sekä elämänlaatunsa hyväksi ja liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaan.​

Turussa ovat kuitenkin valtuustokauden aikana erityisesti aikuisväestön erilaiset psyykkistä pahoinvointia, ja mielen hyvinvointia kuvaavat mittarit kehittyneet huonompaan suuntaan kuten koko maassakin. Yksinäisyys, psyykkinen kuormitus ja heikko osallisuuden tunne ovat erityisesti työikäisten haasteina. Psyykkiset haasteet ovat kasvaneet koko ajan vuodesta 2010 lähtien, josta alkaen Turussa asioita on mitattu. Edellisen laajan ennen koronaa vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen jälkeen psyykkistä pahoinvointia kuvaavissa mittareissa on huomattavaa heikkenemistä nähtävissä niin koko Turun alueella kuin eri suuralueilla. Myös elämänlaatu on heikentynyt ja on kansallisen tason alapuolella. Turkulaisten aikuisten onnellisuuden kokemus on ollut myös lievässä laskusuunnassa ja hiukan alle puolet raportoi kokeneensa elämänlaatunsa hyväksi tai itsensä onnelliseksi.​

Aikuisten elämänlaatua ja onnellisuutta haastaa mm. muuta maata yleisempi yksinäisyyden kokeminen sekä monien taloudelliset haasteet. Kun tarkastellaan asuntokuntien mukaan hyvinvoinnin tilaa, yksinasuvilla miehillä on eniten haasteita. Esimerkiksi onnellisia ja elämänlaatunsa hyväksi kokevia on yksinasuvissa miehissä noin kaksikymmentä prosenttiyksikköä vähemmän. Asuntokuntien mukaan jakautuvaa hyvinvointitilannetta tullaan jatkossa analysoimaan lisää toimenpiteiden kohdentamiseksi entistä tarkemmin.​

Sen sijaan koetun terveyden tilanteessa ei ole koko turkulaisväestön pitkäaikaistarkastelussa kovastikaan tapahtunut muutosta. Myöskään turkulaisten elinoloissa, mitattuna ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä tinkimisenä, ei ole yleisellä tasolla tapahtunut oleellista muutosta vuodesta 2010 lähtien. Huomioitavaa on kuitenkin, että Turun väestössä on pitkään jo ollut muihin isoihin kaupunkeihin tai valtakunnan tilanteeseen verrattuna enemmän tällaisessa tilanteessa eläviä.​

Alueellisesti tarkasteltuna esimerkiksi rahanpuutteessa välttämättömiin elämiseen tarvittaviin asioihin, koetussa terveydessä, yksinäisyydessä ja psyykkisessä kuormituksessa on kuitenkin merkittävät alueelliset erot, ja sen lisäksi niissä on tapahtunut entisestään suurta kasvua tietyillä alueilla. Esimerkiksi psyykkinen kuormitus on jollain alueilla kasvanut vuoden 2018 jälkeen jopa kymmenen prosenttiyksikköä. Myös tyytyväisyydessä asuinalueeseensa on merkittäviä alueellisia eroja ja alueellinen kehitys on kulkenut Turussa vahvasti eri suuntiin.​

Myös maahanmuuttajataustaisilla on isoja alueellisia eroja hyvinvointia tarkasteltaessa. Kaikkiaan Turun vieraskielisen väestön määrän kasvu on merkittävä tekijä turkulaisten hyvinvointia edistettäessä, sillä 2020–2024 aikana Turun vieraskielisen väestön kasvun osuus on ollut kaikesta väestönkasvusta 91 %. Turussa on kotoutumisen ja maahanmuuttajien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi voimassa oleva oma ohjelma, jossa raportoidaan maahanmuuttajaväestöön kohdistuneista poikkihallinnollisten toimenpiteiden toteutumisesta ja hyvinvoinnin tilasta erikseen.​

Turkulaisten hyvinvointia ja sen ilmenemistä tarkasteltaessa onkin hyvä myös huomioida ns. elinvoimaisuutta kuvaavien muuttujien tilannetta hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Esimerkiksi alle 15-vuotiaiden määrä on kuutoskaupunkeihin verrattuna pienin ja ikääntyneiden väestöosuus suurin. Myös yhden vanhemman lapsiperheiden sekä yhden hengen asuntokuntien osuus, samoin kuin pienituloisuusaste on suurin kuutoskaupunkeihin verrattuna. Työttömiä on enenevässä määrin, erityisesti nuoria työttömiä. Myös asunnottomuus on kasvanut. ​

Opit valtuustokaudelta​

Turkulaisten melko haasteellinen hyvinvoinnin tilanne on hyvin tunnistettu jo ennen valtuustokauden alkua aiempien tutkimusten pohjalta. Valtuustokaudella onkin eri palvelualueiden ja kärkihankekehittämisten sekä monien ulkopuolisten rahoitusten turvin tehty paljon erilaisia toimenpiteitä ja hankkeita asukkaiden terveyden ja hyvinvointitilanteen kehittymiseksi parempaan suuntaan niin Turun kaupunkistrategia Turku 2030-luvulla kuin Turun pormestariohjelman 2021–2025 mukaisesti. Näiden valtuustokauden uusien hankkeiden hyviä tuotoksia on pyritty integroimaan palvelualueiden normaaliksi toiminnaksi, jotta ne jäisivät elämään hankkeiden jälkeenkin. Näitä valtuustokauden hyvinvointia edistäviä toimia tuodaan esille hyvinvointikertomuksen liitteessä 1.​

Panostaminen jo aiemmin tunnistettuihin hyvinvointihaasteisiin näyttää, että joidenkin indikaattorien kohdalla (esim. yksinäisyys) kasvun vauhti on huomattavasti hidastunut valtuustokaudella. Myös ikääntyneillä määrätietoinen panostaminen toimintakyvyn tukemiseen näyttäisi indikaattorien mukaan jo tuottaneen tulosta siten, että yli 75-vuotiaiden turkulaisten elämänlaadussa on tapahtunut kohenemista ja kaatumisiin ja putoamisiin liittyviä hoitojaksoja on selvästi vähemmän kuin Suomessa muualla.​

Hyvinvointilanteeseen puuttumiseksi ja toimenpiteiden kohdentamiseksi entistä paremmin on tutkimustietoon perustuen tunnistettava isot niin eri väestöryhmien kuin myös eri alueiden väliset erot Lisäksi on pyrittävä määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti kohdentamaan toimenpiteitä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tukemiseksi, myös Turun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo-ohjelman Turku kuuluu kaikille- linjauksen mukaisesti. Kaikkiaan tärkeää on jatkaa matalan kynnyksen saavutettavien hyvinvointipalveluiden kehittämistä.​

Moninaisiin hyvinvointihaasteisiin vastaamiseksi tulee myös edelleen Uuden Turun mallin mukaisesti jatkaa palvelukokonaisuuksien rajat yhdistävällä ja entistä vahvemmalla yhteisvaikuttavalla johtamisella ja yhteistyöllä kokonaisvaltaisesti, eikä keskittymällä vain yhteen haasteeseen tai yhden palvelukokonaisuuden toimintaan.​

Toimenpiteitä vaativat haasteet​

Hyvinvointikertomus nostaa esiin kasvaneita turkulaisten hyvinvointia uhkaavia haasteita, sekä lisääntyneitä eriarvoisuutta ja mahdollisesti yhteiskunnan turvallisuutta heikentäviä tuloksia.

Tämän vuoksi turkulaisten työ- ja toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin ja elämänlaadun edistämiseksi on eri palvelualueiden asiantuntijoiden yhteistyössä tunnistettu haasteet, joihin tulisi panostaa ja huomioida tulevissa kaupunkitasoisissa ja palvelukokonaisuuksien suunnitelmissa. Hyvinvointikertomuksessa tuodaan lisäksi esille mahdollisia tunnistettuja keinoja näihin haasteisiin vastaamiseksi.

1. Yksinäisyys ja heikko osallisuus: Yksinäisyys on merkittävä haaste kaikissa ikäryhmissä. Monilla asukkailla on myös heikko osallisuuden tunne, mikä heikentää yhteisöllisyyttä ja vaikuttaa negatiivisesti hyvinvointiin.

2. Liikkumattomuus ja elintavat: liikkumattomuus ja epäterveelliset elintavat ovat yleisiä ongelmia, jotka vaikuttavat niin työ- ja toimintakykyyn kuin työssä ja arjessa jaksamiseen sekä hyvinvointiin.

3. Psyykkinen kuormittavuus ja syrjäytyminen: Psyykkinen kuormittavuus ja syrjäytymiskokemukset ovat merkittäviä hyvinvointia heikentäviä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa sekä henkiseen että fyysiseen terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin ja taloudelliseen tilanteeseen.

4. Segregaatiokehitys: Alueiden eriarvoistuminen heikentää hyvinvointia ja vaikuttaa negatiivisesti yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemiseen.

5. Hyvien väestösuhteiden edistäminen: Hyvien väestösuhteiden kautta vahvistetaan eri väestöryhmien välistä myönteistä vuorovaikutusta, kunnioitusta ja turvallisuuden tunnetta sekä lisätään luottamusta yhteiskuntaan. mm. yhteiskuntarauhan, kotoutumisen ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.​

Lisäksi on tunnistettu aikuisten ikäryhmäkohtaiset painotukset hyvinvointihaasteissa:​

• Nuoret aikuiset/Työikäiset: Vanhemmuuden tukeminen, työkyvyn edistäminen, yksinäisyyden ehkäisy ja liikunnan lisääminen.
• Ikääntyneet: Yhteisöllisyyden vahvistaminen, ehkäisevä päihdetyö, liikkumattomuuden ja kaatumisten ehkäisy sekä kulttuuripalveluiden käyttöön aktivoiminen.​

Tulevan valtuustokauden kaupungin ohjelmien ja suunnitelmien sekä Varhan syksyllä valmistuvan eri ikäisten hyvinvointisuunnitelman pohjalta määritellään kaupungin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisen tarkemmat toimenpiteet, vastuutahot ja niiden seuranta seuraavaksi valtuustokaudeksi. Tämän hyvinvointisuunnittelun pohjana tämän hyvinvointikertomuksen tilannekuva otetaan huomioon.

Liite 1​Turun kaupungin laaja hyvinvointikertomus 2021–2024

Integraatiojohtaja Minna Sartes:

Ehdotus​Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta merkitsee tiedoksi Turun kaupungin laajan hyvinvointikertomuksen 2021–2024 ja lähettää sen kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle.​

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Sihteerinä toimi Jolita Murto.​