SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

Tilivelvollinen viranhaltija: sosiaali- ja terveysjohtaja Riitta Liuksa

Tilivelvollisen viranhaltijan arvio talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta

Keskeiset toimintaympäristön muutostekijät

Vuosi 2022 jatkui hyvin haasteellisena. Tilannetta voi kuvata kolmen kokonaisuuden kautta: Covid-19 pandemia, henkilöstön saatavuus ja Ukrainan sodan myötä kasvanut kustannuskehitys.

Covid-19 pandemia ei hellittänyt täysin otettaan. Jäljittämistyötä jatkettiin vielä alkuvuonna. Suojainten käyttö ym. asiakas- ja potilastilanteissa jatkuvat pääosin edelleen. Rokotustoimintaa jatkettiin koko vuoden Satakunnantien rokotuspisteessä. Terveysturvallisuudesta huolehtiminen satamassa ja lentokentällä jatkuivat kesäkuun loppuun asti.

Covid-19 pandemian myötä syntynyt hoito- ja palveluvelka alkoivat realisoitua ja erityistoimenpiteitä tehtiin erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi sekä terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi. Hoito- ja palveluvelka on ilmiönä kumulatiivinen ja sen hoitaminen vakavassa henkilöstöpulassa siirtyy perintönä Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle.

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuudessa vuoden 2022 suurimpana haasteena voidaan kuitenkin pitää henkilöstön saatavuutta niin terveydenhuollon kuin sosiaalihuollon tehtäviin. Palvelukokonaisuudessa on jouduttu turvautumaan henkilöstön vuokrauspalveluihin. Henkilöstön saatavuusongelma on näkynyt myös palveluntuottajilla, mikä on tarkoittanut sitä, että monien palvelujen saatavuudessa on ollut haasteita ja hinnan korotuspaineet ovat olleet huomattavia. Työmarkkinatilanne oli vuoden aikana haastava; sopimusneuvottelut olivat pitkät ja haastoivat työyhteisöjä ja henkilökuntaa.

Vuonna 2022 puhjennut Ukrainan sota ja sen seurauksena eri raaka-aineiden ja energian hinnan nousu haastoivat myös palvelukokonaisuuden taloutta. Syksyn aikana varauduttiin myös energiapulaan päivittämällä ja täydentämällä varautumissuunnitelmia eri kohderyhmiä ja tilanteita varten.

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuudessa on osallistuttu aktiivisesti hyvinvointialuevalmisteluun vuoden 2022 aikana. Valmisteluun osallistuminen on tarkoittanut sitä, että osin sama henkilökunta on tehnyt virkatyötään niin hyvinvoinnin palvelukokonaisuudessa kuin valmisteluorganisaatioissa. Siten hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden palveluita ei ole kyetty kehittämään aktiivisesti vaan on panostettu siihen, että on osallistuttu hyvinvointialuevalmisteluun ja sitä kautta palvelujen kehittämiseen.

Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden olennaiset poikkeamat

Toimintaympäristön muutoksista johtuen talous on ollut erittäin haasteellinen koko vuoden 2022. Talousarviota muutettiin siten, että toimintakate oli 721M€, joista tulojen osuus oli 85,1M€ ja kulujen 806,1M€. OV3 perusteella ennustettiin muutetun talousarvion riittävän, lopullinen toteutuma osoitti kuitenkin –0.8 % poikkeamaa. Toimintakate toteumassa on 727M€, josta tulojen osuus on 90,6M€ ja menojen 817,7M€.

Henkilöstökulujen muutettu talousarvio oli 222,4M€ ja toteumassa samoin 222,4M€. Palvelujen ostoissa poikkeama muutettuun talousarvioon oli –1,5 % eli lukuina TA 510,9M€ ja toteuma 518,5M€. Palvelujen ostoista asiakaspalvelujen ostojen poikkeama muutettuun talousarvioon oli –0,4 % eli lukuina TA 401,9 ja toteuma 403,6M€. Muissa palvelujen ostoissa poikkeama oli suurempi –5,5 %. Lukuina TA oli 109,9M€ ja toteuma oli 114,9M€. Aineissa ja tarvikkeissa oli myös poikkeamaa muutettuun talousarvioon –8,8 %. Lukuina TA oli 22,5M€ ja toteuma oli 24,5M€.

Palvelualueiden poikkeamat muutetusta talousarvoista ovat katemuutoksina seuraavat: terveyspalvelut – 3,5 %, perhe- ja sosiaalipalvelut –4,3 % ja vanhuspalvelut –2,1 %.

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirille muutettuun talousarvioon oli varattu 267,4M€ ja toteuma oli 262,4M€ eli 1.9 % alempi.

 

 

Perhe- ja sosiaalipalvelujen työtä vaikeuttivat henkilöstön saatavuusongelmat niin neuvolassa, kouluterveydenhuollossa, lastensuojelussa kuin päihdehuollossakin. Myös koronan aikana syntynyt hoito- ja palveluvelka vaikutti. Neuvolan ja kouluterveydenhuollon tarkastusvelkaa saatiin kurottua kiinni loppuvuoden 2022 aikana yli- ja lisätöiden avulla. Neuvolan, kouluterveydenhuollon ja psykososiaalisen tuen kysyntää lisäsi myös ukrainalaisten pakolaisten palvelutarve. Neuvolan toiminnan turvaamiseksi hyväkyttiin syksyllä toimenpideohjelma. Oppilashuollon lisäpanostuksin kuraattoriresurssi on lain mitoituksen edellyttämällä tasolla, psykologiresurssi on lähes 8/23 voimaantulevan mitoituksen tasolla. Koulupsykologien rekrytointi on ollut vaikeaa. Lastensuojelussa rekrytointihaastetta lisäsi v. 2022 alussa voimaan tullut sosiaalityöntekijöiden asiakasmitoitus. Vajetta on ollut erityisesti lastensuojelun avohuollossa, jossa rekrytointi on ollut paikoin vaikeaa. Uudet huostaanotot ja sijoitettujen lasten määrä on vähentynyt, mutta ostopalvelukustannukset ovat edelleen palvelujen vaativuuden ja kustannuskehityksen vuoksi kasvaneet. Päihdehuollon kustannuksia on nostanut asumispalveluissa asiakasmäärän kasvun lisäksi yleinen hintojen nousu. Palvelualueelle siirtyi kasvatus- opetuspalveluista vuoden alussa kuraattoritoiminta ja Turun seudun tulkkikeskus siirtyi liikkeenluovutuksella Monetra Oulu Oy:lle 1.2.2022 alusta.

Vanhus- ja vammaispalveluissa jatkettiin rakennemuutosta; laitoshoitoa vähennettiin ja kevyempien palvelumuotojen kehittämistä jatkettiin. Tavoitteiden saavuttamista vaikeutti kuitenkin yhä heikentynyt henkilöstötilanne. Yksityisen sektorin ympärivuorokautisen hoidon saatavuus heikkeni palveluntuottajien vähennettyä tuotantoaan lakisääteisen henkilöstömitoituksen toteuttamisen vaikeutuessa. Myös kaupungin omassa tuotannossa jouduttiin ensimmäisen kerran vähentämään asumispalvelujen tuotantoa henkilöstövajeen vuoksi kesäkuukausina. Nämä vähennykset kohdennettiin kuitenkin tilapäishoidon paikkoihin, jotta välittömät haittavaikutukset eivät kohdentuisi terveydenhuollon hoitoketjuihin. Välimuotoisen asumispalvelun palvelusetelin sääntökirja vahvistettiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja vuoden lopulla kaksi palveluntuottajaa hakeutui palveluntuottajaksi. Kotihoidon saatavuuden turvaamiseksi palvelun kriteereitä tarkistettiin vastaamaan paremmin hyvinvointialueella yleisesti käytössä olevia kriteereitä. Lääkkeiden koneellinen annosjakelu saatiin projektisuunnitelman mukaisesti kattavasti käyttöön koko kaupungin alueella ja annostelurobotiikan käyttöönotto saatiin alkuun. Virtuaalisen kotihoidon asiakas- ja käyntimäärät lisääntyivät tavoitteen mukaisesti. Vammaispalveluissa jatkettiin niin ikään palvelurakenteen keventämistä ja pitkäaikainen laitoshoito on saavuttanut sen tason, joka asiakaskunnassa on mahdollista.

Terveyspalveluissa Covid-epidemian hoito rasitti edelleen palvelutuotantoa monin tavoin vuonna 2022. Avoterveydenhuollossa järjestettiin koronarokotuksia ja ohjeistettiin puhelimessa koronaan liittyvissä asioissa, tehtiin tartuntatautilain mukaisia päätöksiä sekä hoidettiin infektiovastaanotolla covid-potilaita. Sairaalapalveluissa koronaepidemia vaikutti erityisesti syksyllä sairaalan covid-potilasmäärää lisäävästi, kun covid-epidemia yltyi kesän jälkeen.

Henkilöstön saatavuusongelmat vaikeuttivat terveyspalveluiden toimintaa laajasti. Vaikea terveydenhuollon henkilöstötilanne oli valtakunnallinen ongelma eikä koskenut ainoastaan Turkua. Selittävinä tekijöinä vaikeaan henkilöstötilanteeseen oli mm. covid-epidemiaan liittyvät poissaolot, lakisääteinen vanhuspalveluiden asumispalveluiden hoitajamitoituksen lisäys sekä hoitajalakko keväällä ja syksyllä. Avoterveydenhuollossa vaikea henkilöstötilanne näkyi alkuvuodesta terveysasemilla hoitaja- ja lääkärivajeena. Yhteydensaanti terveysasemille oli vaikeutunut jo vuoden 2021 aikana, kun puhelumäärät terveysasemalle pahimmillaan tuplaantuivat koronaepidemian seurauksena, mutta vaikea henkilöstötilanne huononsi tilannetta vielä vuoden 2022 puolella. Terveysasemien toimenpideohjelman myötä solmittiin sopimus Kaiku 24:n kanssa ja tämän myötä yhteydensaanti terveysasemille saatiin lainmukaiselle tasolle. Sairaalassa henkilöstön saatavuusongelma näyttäytyi erityisesti hoitajavajeena. Sairaalasta 3 osastoa suljettiin henkilöstövajeen vuoksi. Tämä vaikeutti potilaan palveluketjua TYKS sairaalapalveluista kaupunginsairaalaan.

Lasten ja nuorten diabetesyksikkö, silmätaudit ja fysiatria siirtyivät Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille liikkeenluovutuksella vuoden 2022 alussa sekä sairaalapalveluista gastroenterologia, hematologia, endokrinologia ja nefrologia siirtyivät liikkeenluovutuksella Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille 1.5.2022. Loppuvuotta 2022 haastoi erityisesti hyvinvointialueelle siirtymisen valmistelu.

Toiminnan tavoitteet

Talousarviolausekkeet

Lautakunta

Talousarviolauseke

Toteutunut 31.12.2022

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kaupunginhallitus päätti 5.10.2021 § 455 hyväksyä terveysasemien hoitoonpääsyn parantamisen toimenpidesuunnitelmasta. Toimenpidesuunnitelman osana ovat kehittämistoimenpiteet, joiden osana on mm. pormestariohjelmassa todettu omalääkäriyden vahvistaminen sekä paljon palveluita käyttävien tunnistaminen, yksilöllinen hoitosuunnitelma ja omalääkäritiimi. Kehittämistoimet sisältyvät vuoden 2022 talousarvioon mutta vuoden 2022 talousarvioesitykseen lisätään hoitoon pääsyn toimenpidesuunnitelman mukaisesti käytettäväksi 4M€

Kehittämistoimenpiteet on saatu valmiiksi ja työ jatkuu osana normaalia toimintaa. Tavoitteisiin on päästy lähes suunnitellusti: palveluseteli ei ole toistaiseksi käynnistynyt, koska palveluntuottajia ei ole rekisteröitynyt. Digitaalinen vastaanotto on toteutunut rajatusti ja jatkosuunnittelu on käynnissä osana HVA:n toiminnan kehittämistä. Muilta osin tavoitteet on saavutettu.

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Asiakasohjaukseen kiinnitetään huomiota erityisesti vanhuspalveluissa.

TulKoti-hankkeessa on jatkettu jo aiemmin keskitetyn maakunnallisen palveluohjausyksikön kehittämistä, kehitystyö tulee jatkumaan hyvinvointialueen järjestämistoiminnon kehittämisyksikössä. SA 31.1.

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Selvitetään rintasyövän seulontojen ulottamisen vaikuttavuus yli 70-vuotiaiden ikäryhmään ja päätetään mahdollisesta käyttöönotosta vuoden 2022 aikana.

Asia selvitetty. Määrärahaa seulonnan laajentamiselle ei ole varattu vuodelle 2022. Vuoden 2023 osalta päätöksenteko kuuluu HVA:lle.

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Palveluiden laadunvalvonnan toteutuminen varmistetaan.

Laadunvalvontaa ohjaavat palvelu- ja toimintasuunnitelmat, laadunhallinta-, potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma sekä riskienhallinnansuunnitelma, joka sisältää myös sisäisen valvonnan ohjeen sekä valvontavastuut. Jokaisella organisaation tasolla on tehty omavalvontasuunnitelmat (terveydenhuollon puolelle potilasturvallisuussuunnitelmat), joihin on kirjattu keskeiset toimintaa ohjaavat tekijät sekä seurantamenettelyt. Palveluja toteuttavan henkilöstön osalta on määritelty tehtävänkuvat (lakisääteisyys, mitä tehtäviä kukin ammattiryhmä voi toteuttaa, kelpoisuusehdot) ja ammattiryhmät, jotka tehtäviä toteuttavat. Riittävä osaaminen kyseiseen tehtävään erillisillä suoritteilla, kuten lääkelupa (terveydenhuollon henkilöstö). Toiminnan toteuttamista valvotaan mittareiden avulla mm. sopimus- ja taloudenseuranta, palvelutakuu, jonotusaikoja, haittatapahtumat, vaaratapahtumat, asiakaspalautteet, muistutukset ja kantelut, SHQS, itsearvioinnit, johdon turvallisuuskävelyt, työtapaturmat, riskienhallinnan itsearviointi, henkilöstön osaaminen ja sen varmistaminen. Lisäksi palvelukokonaisuudessa tehdään sisäisiä auditointeja, joissa mm. tarkistetaan omavalvontasuunnitelmien ajantasaisuus ja todentaminen yksikössä sekä vuosittain päätettävät laatukriteereiden kohteet.

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Turussa toteutetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan päättämä toimenpidekokonaisuus terveysasematoiminnan kehittämiseksi, jotta kertynyttä hoitovelkaa saadaan purettua

Kehittämistoimenpiteet on saatu valmiiksi ja työ jatkuu osana normaalia toimintaa. Tavoitteisiin on päästy lähes suunnitellusti: palveluseteli ei ole toistaiseksi käynnistynyt, koska palveluntuottajia ei ole rekisteröitynyt. Digitaalinen vastaanotto on toteutunut rajatusti ja jatkosuunnittelu on käynnissä osana HVA:n kehittämistä. Muilta osin tavoitteet on saavutettu.

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Turun kaupunki jatkaa tehostetusti palkkojen tarkistamista niiden oikeellisuuden varmistamiseksi ja rekrytointihaasteisiin vastaamiseksi huomioiden eri ammattiryhmät ja palkkausjärjestelmän kokonaisuuden kestävyys. Henkilöstön työhyvinvointiin ja työn kuormittavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota

Rekrytointihaasteisiin vastaamiseksi on käyttöönotettu sitoutumispalkkio, joka kohdennetaan niihin ammattiryhmiin ja yksiköihin, jotka todennetusti kärsivät suurimmista rekrytointivaikeuksista. Yhteiset toimintaohjeet/raamit tyhy-toiminnalle on määritelty palvelukokonaisuuden henkilöstölle. Turun kaupungin koko henkilöstölle tulivat käyttöön virkistyssetelit syyskuussa e-passi muodossa.

 

Sopeuttamisohjelman toimenpiteet

Toimielin

Lauseke ja kuvaus

Toteutunut 31.12.2022

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Vanhuspalvelujen rakennemuutos.

 

Lisätään tehostetun palveluasumisen paikkoja sekä lyhytaikaisen intervallihoidon käyttöä tulevien 5 vuoden aikana. Samalla ajanjaksolla lisätään merkittävästi välimuotoisten asumispalvelujen tarjontaa. Tavoitteena on nostaa välimuotoisten asumispalvelujen kattavuus 3 %:iin 75 vuotta täyttäneistä. Tämän myötä mahdollistetaan vanhuskeskusten pitkäaikaisesta laitoshoidosta sekä kotihoidon intensiivisimmästä palveluluokasta luopuminen seuraavan 5 vuoden aikana. Yhtenäistetään kotihoidon eri palveluluokkien kriteerit ja palvelutuotannon muodot. Lisäksi vanhuspalvelujen kyvykkyyttä vastata haastavien asiakkaiden yksilöllisiin asumispalvelutarpeisiin kohennetaan esim. perustamalla psykogeriatrinen asumisyksikkö yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Turun kaupunki tarjoutuu toiminnan vastuukunnaksi.

Vanhusten asumispalvelujen saatavuus edelleen vaikeutunut henkilöstön heikentynen saatavuuden vuoksi. Yksityisellä sektorilla paikkoja on otettu pois käytöstä em. syystä johtuen. Kaupungin omassa toiminnassa kesäajalle ajoitetut sulut kohdennettiin tilapäishoitoon, jotta hoitoketjuille aiheutunut välitön haitta minimoitaisiin. SA 30.1.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Siirtoviiveen minimoiminen (ks. myös vanhuspalvelut osana integroituja sote-palveluja)

 

Kokonaisvaltainen asiakkaiden kotiuttamisprosessin uudistaminen ja tehostaminen. Edellyttää muutoksia palveluprosesseihin, palvelujen tuottamistavoissa ja resurssien uudeelleen kohdentamisia vanhuspalveluissa, terveyspalveluissa sekä sairaalapalveluissa. Lisäksi prosessikehittämistä tulee toteuttaa yhdessä VSSHP:n kanssa. ks. lisäksi toimenpiteet diaarista 6934-2018.

Hoitoketjun kehittämistä haastaa henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat. Henkilöstövajetta on palveluprosessin joka tasolla (erikoissairaanhoidossa, kaupunginsairaala, vanhuspalvelut). Hyvinvointialueella koko hoitoketjun tarkastelu helpottunee, kun kaikki prosessin tasot ovat saman johdon alla.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Sairaalatoiminnan kehittäminen

 

1. Käynnistetään Turun kaupungin erikoissairaanhoidossa erillisvalmistelu työnjakojen selkeyttämiseksi ja toiminnan kehittämiseksi Turun sairaalapalveluiden akuutin ja kuntouttavan osastoryhmän (~kaupunginsairaalan ja Kaskenlinnan sairaalan) sekä Tyksin palvelujen välillä.

2. Sairaalan vuodeosastoilla toimintatapojen muuttaminen, kuten sisäisistä osastosiirroista ja sisäisestä jonotuksesta luopuminen, osaston käytäntöjen tarkastelu mm. henkilötyövoiman käytön osalta, laadun varmistamisen ja potilasturvallisten menetelmien käytännöt (hukan poistaminen,
check-listat, yhtenäiset osastot ja toimintakäytännöt)

Kehittämistoimenpiteet ovat pitkällä ja tavoitteisiin päästiin vuoden loppuun mennessä. Koronaepidemian jatkuminen (paljon poissaoloja työntekijöissä) ja resurssipula haastaa sairaalan toimintaa.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Sairaalatoimintojen tiiviimpi yhteistyö

 

Kaupunginsairaalan ja TYKS:n tukitoimintojen- ja apuvälinepalvelujen yhdistäminen.

Kokonaisuuden valmistelu on edennyt osana Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valmistelua.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Hyvinvointitoimialan henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen

 

Kehitetään toimialan henkilöstön työhyvinvointia lisäämällä työntekijöiden itseohjautuvuutta, parantamalla työn hallintaa, parantamalla työskentelyolosuhteita (mm. toimitilat)

Epassi on otettu käyttöön koko Turun Kaupungin henkilöstölle syyskuussa ja sitä kautta toteutettu virkistysseteleiden jako työhyvinvointia tukemaan. Työterveyshuollon toimintaohjelma palvelukokonaisuudelle on päivitetty. Hybridityöskenlymalli on käytössä ja tukee osaltaan työn hallintaa, tuo vaihtoehtoja työskentelyolosuhteisiin.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Mielenterveys- ja päihdepalvelut osaksi terveyskeskuspalveluita. (Kytkös terveyskeskuskonseptin uudistamiseen sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin (perustaso, nuorten mielenterveyspalvelut, päihdehuolto ja asumispalvelujen kustannusten hillintä))

 

Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen vahvistaminen perustasolla. Hoitokontaktiin pääsee ilman lähetettä, ja yksikkö toimii moniammatillisesti sekä myös konsultaatiotukea muille yksiköille antaen.

Toiminta osoittautunut todella tarpeelliseksi, mutta kaikkeen kysyntään ei pystytä toivotulla tavalla vastaamaan. Vakanssirakenteen pienen muutoksen myötä ollaan saamassa hieman vahvistusta työntekijämäärään, mutta lisätyöntekijätarve on huomattavasti isompi. Myös tilanpuute on haasteena. Työn tehostamiseksi tehdään myös sisäistä työtä. Terapiat etulinjaan -hankkeen koulutukset ovat alkamassa. HVA:ssa toiminnan kehittäminen jatkuu ja mukaan otetaan yhtenäisen toiminnan suunnittelu koko VARHAn alueelle.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Raskaamman tuen palvelut

 

Systeemisen sosiaalityön toimintamallin (Hackney-malli) käyttöönotto. Systeemisellä työotteella asiakasprosessit paremmin hallintaan ostopalvelujen käytön hillitsemiseksi - pohjoinen alue vahvemman resurssoinnin kokeilualueena. Lisäksi perhehoidon rekrytointia ja tukea kehitetään kuntien yhteistyönä, jotta saadaan entistä useampi lapsi sijoitettua perhehoitoon. Omien pitkäaikaislaitoksien toiminnan profilointi ja kehittäminen: avohuollon sijoituksia, vahvempaa psykiatrista osaamista.

Systeemisen työotteen koulutukset jatkuvat. Systeemiset tiimit ovat vakiinnuttaneet paikkansa työskentelyssä, asiakkaita ja verkostoja on otettu yhä enemmän mukaan työskentelyyn. Mallin käyttöönoton edistäminen on mukana Tulevaisuuden Sote-keskuksen lastensuojelun osiossa. Malli on käytössä avohuollon lastensuojelussa, ulkomaalaistoimistossa, jälkihuollossa, lapsiperhesosiaalityössä ja aikuissosiaalityössä. Myös ympärivuorokautisia laitoksia on koulutettu. Lyhyt-, ja pitkäaikaista perhehoitoa on kehitetty kunnallisena yhteistyönä sijaishuoltoyksikkö Tammen kanssa. On perustettu uusia sosiaaliohjaajan vakansseja tukemaan perhehoitajia. Perhehoitajien saama tuki ja säännöllinen työnohjaus on näyttäisi vähentäneen sijaishuollon muutoksia alkuvuonna 2022 suhteessa aiempiin vuosiin. Omat pitkäaikaislaitokset ovat olleet mukana TOP-hankkeen kehittämistyössä, jossa on luotu uusia käytännönläheisiä toimintamalleja lastensuojelun ja psykiatrian välille. Vakka-Suomen lastenkoti on vakiinnuttanut paikkansa tarjoten avohuollon tukea lapsille, joilla on suuria koulun käyntiin liittyviä haasteita.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Asiakasmaksutuottojen lisääminen

 

Lautakunta tarkistaa asiakasmaksuja siten, että euromääräinen tavoite saavutetaan.

Samalla terveysasemien maksupäätteiden käyttöönottoa kiirehditään ja mahdollinen sairaanhoitajakäynnin maksu otetaan käyttöön, vasta kun maksu voidaan periä maksupäätteellä
terveysasemalla. Toimenpiteen 33 mukainen käyttöönotettava digitaalinen etävastaanottopalvelu lieventää asiakasmaksujen käyttöönoton mahdollisia vaikutuksia palveluiden kysyntään.

Maksuvapautukset säilyvät ennallaan. Selvitetään
korkeakouluopiskelijoiden maksuvapautusten muutoksia, kun AMK-opiskelijat ovat YTHS:n piirissä 2021 huolehtien kuitenkin palvelusta YTHS:n kiinni ollessa.

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuus noudattaa uutta asiakasmaksulakia, joka yhdenmukaisti ison osan asiakasmaksuista valtakunnallisesti.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Teknologian hyödyntäminen vanhuspalveluissa

 

Otetaan kotihoidossa koneellinen lääkejakelu ja lääkerobotti. Lääkerobotin käyttöönoton edellytyksenä on, että koneellinen annosjakelu on otettu käyttöön ja että se on toiminnallisen ja taloudellisesti perusteltua.
Kehitetään ja toimeenpannaan edelleen
KomPAssi-hankkeen jatkumona monikanavaista vanhusten palveluohjausta.


Laajennetaan kotihoidossa käyttöön otettuja etäkäyntejä
. Otetaan kotihoidossa käyttöön etäkonsultaatiomahdollisuudet kotihoidon, vanhusten asumispalveluyksiköiden ja terveyskeskusten/sote-keskusten Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus ammattilaisten välille. Toteutettava hyton toimialan ohjauksessa keskitetyllä malilla.

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu otettiin kattavasti käyttöön projektisuunnitelman mukaisessa aikataulussa. Annostelurobotiikan käyttöönotto käynnistettiin vuoden 2022 aikana ja se jatkuu Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Palveluohjaukseen liittyvää teknologiaa jatkokehitettiin TulKoti-hankkeessa ja se tulee jatkumaan järjestämisen toiminnon kehittämisyksikössä. SA 30.1.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Mielenterveys- ja päihdepalvelut (perustaso, nuorten mielenterveyspalvelut, päihdehuolto ja asumispalvelujen kustannusten hillintä)

 

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen palvelurakenteen keventäminen: Tehostettu SAS-toiminta – osaamisen vahvistaminen henkilöstöjärjestelyillä. Ostopalvelujen toiminnan tehostaminen ulkopuolisen palvelutuottajan tuella, hankinta valmistelussa.

Perustason mielenterveyspalvelujen kehittäminen: Yhteistyötä terveyspalvelujen ja
VSSHP:n kanssa.

Päihdehuollon palvelut: Monipalvelukeskuksesta on suunnitelma. Monipalvelukeskus tukirakenteena päihdekuntoutujien itsenäiseen asumiseen siirtymiselle


Nuorten mielenterveystyön kehittäminen: Psykiatriset sairaanhoitajat kouluissa pystyvät nopeaan tukeen ja hoitoon erikoissairaanhoidon osaamisella, mahdollisuus toimia koulun ja kodin välimaastossa. Koulujen ja oppilaitosten merkitys toimintaympäristönä auttamiselle kasvaa koko ajan.

Mielenterveyskuntoutujien asumismäärä pysynyt tasaisena, ei painetta muualla kuin tuetussa asumisessa. Tuetun asumisen vähentämiseksi tarvitaan avopalveluja. Kotihoidon uudet kriteerit lisäävät jatkossa palvelun tarvetta: alle 50-vuotiaiden päihde- ja mt-asiakkaiden pääsy kotihoitoon päättynyt. Omissa palveluissa palveluasuminen keskeisin muoto, tehostettu asuttaminen vähentynyt: henkilöstön saatavuusvaikeudet haittaavat omien palveluiden lisäämistä (mitoitus). Asumisen tukipartio tuottanut nopealla aikataululla hyviä tuloksia ehkäisten häätöjä, mutta tarvitaan nopeammin ennalta ehkäiseviä toimia koko palvelujärjestelmässä. Hankkeelle saatu jatkopäätös 2023 loppuun. Vastuu asumispalvelujen osalta siirtyy vuoden 2023 alusta alkaen Varsinais-Suomen hyvinvointialueella, jossa jatketaan aiemmin tehtyjä asunnottomuuden vähentämistoimenpiteitä mm. asumisneuvonnan, laajan yhteistyöverkoston ja jalkautuvan työn avulla. Asunnottomuuden vähentämisessä on edelleen haasteita.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Lastensuojelun sijoitukset

 

Oman tuotannon lisääminen ja ostopalvelujen vähentäminen lastensuojelun sijoituksissa. Tukihenkilötoimintaan omaa henkilökuntaa, korvaa nykyisiä ostopalvelutyöntekijöitä. Lisäksi ostopalvelujen korvaaminen vahvemmin omalla tuotannolla, ensimmäisenä yksi osasto uusi vastaanottokotiosasto.

Lastensuojelun kiireellisissä ja avohuollon sijoituksissa käytetään ensisijaisesti omia vastaanottopaikkoja. Omaa perhekuntoutustoimintaa on vahvistettu vuokraamalla isompia perhekuntoutusasuntoja TVT:ltä 15.9.2022 alkaen. Pitkäaikaisissa sijoituksissa kartoitetaan omien lastenkotien kyky vastata sijoitettavan lapsen tarpeisiin. Omat lastenkodit ovat olleet pääsääntöisesti täynnä. Ostopalvelulaitoksia käytetään vaikeasti käytöshäiriöisten, psyykkisesti tai päihteiden käytöllä oireilevien lasten sijoituksissa. Makslankadun lastenkoti on siirtynyt väistöön syyskuussa 2022 - profilointi muuttuu väistön ajaksi yli 15-vuotiaiden sijoituksiin keskittyväksi yksiköksi. Lastensuojelun käytössä on kaksi ammatillista tukihenkilöä, joita käytetään aktiivisesti. Henkilöstöresurssi on riittämätön, jotta ostopalveluiden käyttöä olisi tällä henkilöstölisäyksellä saatu vähennettyä riittävästi. Vähäheikkilän perhetukikeskuksen uuden vastaanotto-osaston perustaminen siirtyy Mäntymäen kahden vastaanotto-osaston remontoinnin vuoksi - Mäntymäen 1 osasto siirtyy Vähäheikkilään. Mäntymäen perhetukikeskuksen päätalo siirtyy väistöön 2023 sisäilmaongelmien vuoksi.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Vanhuspalvelujen hallinnollisen työn tehostaminen

 

Otetaan käyttöön jo käynnissä olevan hankintaprosessin jälkeen kotihoidon optimointijärjestelmä ja luovutaan samassa yhteydessä alueellisista työaikajärjestelijöistä. Hyödynnetään sähköisiä rekrytoinnin työkaluja ja toteutetaan sijaisten rekrytointi keskitetysti omana toimintana tai hyödynnetään rekrytointipalveluja tuottavia yrityksiä.
Tehostetaan ja laajennetaan varahenkilöstöjärjestelmiä ja resurssipoolia.

Siirretään kaikki vanhuspalvelujen asiakasmaksupäätöksenteko resursseineen hyvinvointitoimialan maksutoimistoon.

Turun kaupunki toteuttaa ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen hankinnan käänteisellä kilpailutuksella ja tuottajien ilmoittautumismenettelyä hyödyntäen. Tavoitteeksi tulee asettaa tuloista riippumatta asiakkaan vaikutusmahdollisuuksien lisääminen tuottajien valinnassa.

Kotihoidon optimointijärjestelmä on kattavasti käytössä kaikilla kotihoitoalueilla, kotihoitoaluekohtaisista työnjärjestelijöistä on luovuttu ja on siirrytty kuuteen työnjärjestelyalueeseen, dynaamisen hankintaprosessin myötä on laadittu sopimukset asumispalvelujen tuottajien kanssa. SA 30.1.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Kotihoidon henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen

 

Kehitetään kotihoidon henkilöstön työhyvinvointia lisäämällä työntekijöiden itseohjautuvuutta, parantamalla työn hallintaa, parantamalla työskentelyolosuhteita (mm. toimitilat).

Hoitohenkilöstön työvoimatilanne on heikentynyt edelleen, tämä vaikuttaa välittömästi myös henkilöstön työhyvinvointiin. Toimitila- ja logistiikka-asioihin on kuitenkin saatu parannuksia. SA 30.1.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Palvelutarpeen arvioinnin keskittäminen

 

Kehitetään ja otetaan käyttöön keskitetty palvelutarpeen arvioinnin yksikkö, johon sisällytetään nykyiset arviointia ja palvelupäätöksiä tekevät ryhmät.

Järjestämissuunnitelmassa määritellään keskitetyn palvelutarpeen arviointimallin laajentuminen (
KomPAssi) laajentaminen työikäisten ja vammaisten palveluohjaukseen.

Kaupungin johtamisjärjestelmäuudistuksen myötä on konsernihallinnon järjestämistoimintoon perustettu asiakasohjausyksikkö, jonka tehtävänä on koordinoida asiakasohjauksen prosesseja ja niiden kaupunkitasoista kehittämistä. Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden arvioinnin keskittäminen kytkeytyy tiiviisti osaksi tätä toimintoa. Alun perin suunniteltu aikataulu on tämän johdosta viivästynyt. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueelle vuoden 2023 alusta lukien, tapahtuu jatkovalmistelu kokonaisuuteen liittyen osana hyvinvointialueen valmistelua. Valmistelun yhteydessä huomioidaan se, että kokonaisuus toimii mahdollisimman hyvin yhteen kaupungin asiakasohjauksen kanssa.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Ostopalvelujen kustannusten hillintä - Lastensuojelun hankintojen kehittäminen

 

Lastensuojelun kehittämiseen liittyen selvitetään mahdollisuuksia hyödyntää uudenlaisia hankintakäytäntöjä lastensuojelussa. Uusi lastensuojelun palvelujen kilpailuttamiskierros käynnistymässä, esitys lautakuntaan alkusyksystä. Dynaaminen kilpailuttaminen, kumppanuusperustainen hankinta – myös menetelmällä on vaikutusta tuleviin kustannuksiin.

Lastensuojelun palvelujen kilpailuttaminen ei tuottanut tavoiteltua kustannussäästöä Palveluntuottajia saatiin riittävästi, mutta ostopalvelujen kustannukset nousivat keskimäärin 10 %. Vaikutukset näkyivät v. 2021 ja edelleen vuonna 2022. sk 22.4.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Kehitysvammaisten palvelutarpeen kartoittaminen

 

Kehitysvammaisten palvelutarpeen kartoitus, asumispalveluista kotihoidon avulla itsenäiseen asumiseen tai kevyempään asumispalvelumuotoon.

Tehostetusta palveluasumisesta on siirretty asiakkaita toimintakyvyn perusteella ohjattuun ja tuettuun asumiseen normaalina työkäytäntönä jo useita vuosia. Kustannusten kasvu on saatu taittumaan, mutta säästöjä ei synny, koska asiakasmäärä on kasvava.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Terveyskeskuskonseptin uudistaminen / Terveysasemien toimintamalliuudistus

 

Kuvataan terveyspalveluiden palvelutuotannon nykytila ja suunnitellaan sekä toimeenpannaan terveyskeskuksen toimintamalliuudistus ja konseptiuudistus.

Toimintamalliuudistus: Kartoitetaan tarvittavat toimenpiteet terveysasemien siirtymiseksi
tiimi-malliseen työskentelyyn. Tiimimallista työskentelyä toteutetaan terveyskeskuksissa sekä sote-keskuksissa. Tehostetaan jo käynnissä olevien kehitysprojektien läpivientiä. Lukuun ottamatta esitettyä säästökohdetta, muu vapautuva resurssi käytetään täysimääräisenä toiminnan jatkokehittämiseen.

Konseptiuudistus: Perustetaan elämänkaarimallin mukaisia sote-keskuksia lähtökohtaisesti nykyisillä hyvinvointitoimialan henkilöstöresursseilla. Sote-keskuksilla varmistetaan perustason palvelujen vahvistaminen tarvittavilla erikoistason palveluilla ja tuella sekä sote-palvelujen palveluintegraatio. Sote-keskuksilla varaudutaan mm. taloudellisesti kestävällä tavalla Rinteen hallituksen hallitusohjelman perusterveydenhuollon 7 päivän hoitotakuuseen.

Ks. myös edellä, sosterla lauseke #17. Toimintamalliuudistus on saatu valmiiksi siten, että se jatkuu osana normaalia toimintaa. Konseptiuudistus toteutettiin aikataulun mukaisesti ja elämänkaarimallin mukaiset sotekeskus-konseptien kehitysprojektit saatiin päätökseen: mielenterveys- ja päihdeyksikkö (toimenpide 6), ikäihmisten ja kuntoutuksen yksikkö (toimenpide 27) sekä lasten ja nuorten polikliinisten palveluiden yksikkö ovat aloittaneet toimintansa.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Terveyspalveluiden asiakas- ja palveluohjausyksikön perustaminen

 

Kehitetään nykyisestä Turun avoterveyspalveluiden ja ehkäisevän terveydenhuollon call center –toiminnasta asiakas- ja palveluohjauksen toiminnallinen kokonaisuus, sekä digitaaliset etävastaanotot tuottava digiklinikka. Toteutuksessa mahdollisesti hyödynnetään yhteistyötä EPLL:n call center –tuotannon kanssa. Lukuun ottamatta esitettyä säästökohdetta, muu vapautuva resurssi käytetään täysimääräisenä toiminnan jatkokehittämiseen.

Etäpalveluihin keskittyvää virtuaalista sotekeskusta kehitetään osana Tulevaisuuden sotekeskushanketta. Toimenpiteessä laaditaan suunnitelma Varsinais-Suomen etäpalveluista ja niiden toteutuksesta saavutettavasti kaikille alueen asukkaille. Työskentely jatkuu osana hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kokonaisuutta.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Vuodeosastopaikkojen vähentäminen

 

Vuodeosastopaikkojen vähentäminen kytkeytyy Sairaalatoiminnan kehittäminen ja Siirtoviivemaksujen vähentämisen toimenpidekokonaisuuksiin, ja mahdollistuu niissä tehtävien muutostöiden myötä.

50 vuodepaikkaa vähentynyt 3/2021 mennessä.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Tehtäväkuvien läpikäynti ja työnjako

 

Tehtävä- ja hoitoketjujen tarkastelu resurssien ja osaamisen kohdistamiseksi optimaalisesti, samalla myös työvaiheiden ja -osatekijöiden tarkastelu.

Prosesseja on kuvattu ja kehitetty osana laatutyötä. Osin vakava henkilöstöpula on pakottanut pohtimaan, miten työtä tehdään mahdollisimman tehokkaasti.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Terveydenhuollon asiantuntijatyöryhmä perustaminen - työnjaolliset linjaukset esh:n ja pth:n kesken

 

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon väliset merkittävät tehtäväsiirrot ja tehtäväkokonaisuuksien muutokset valmistellaan asiantuntijatyöryhmän kautta (edustus Tyksistä ja pth:sta).

Asiantuntijatyöryhmä päätti työskentelynsä kesäkuussa 2022. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjakoa linjattiin syksyllä 2022 osana hyvinvointialueen valmisteluorganisaation toimintaa.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Alueellisen yhteistyön kehittäminen vuodeosastojen käytössä

Seutukuntaisissa työryhmissä käydään läpi käytännön mahdollisuudet yhteistyön kehittämiseen vuodeosastokapasiteetin ylikunnallisessa hyödyntämisessä.

Keväällä 2020 on tehty ylikunnallinen yhteistyösopimus vuodeosastokapasiteetin käytöstä, liittyen koronatilanteeseen.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Kotiin vietävien akuuttipalvelujen kokonaisuuden kehittäminen

 

Kotiin vietävien akuuttipalveluiden osalta ensihoito, kotihoito, kotiutustiimi, kotisairaala ja sosiaalipäivystys tarkentavat omaa tehtävänkuvaansa. Esimerkkitapauksena käydään läpi kotona kaatuneen -palveluprosessi ja tältä pohjalta esitetään kehittämistoimenpiteitä. Tavoitteena on parantaa ja tehostaa palvelukokonaisuutta.

Tehtävän kuvat on kartoitettu käyttäen esimerkkinä "Kotona kaatuneen prosessia". Prosessi olisi syytä käydä läpi uudelleen, kun sopeuttamisohjelma on loppusuoralla, jotta selvitetään, onko sopeuttamisohjelman muutoksilla ollut vaikutusta tähän prosessiin. Muilta osin kotiin vietävät akuuttipalvelut eivät etene, koska ensihoidon näkökulmasta Turku on liian pieni alue toteuttaa esim. yhden hengen ambulanssipalvelua. Projektin jatko olisi siis järkevämpää toteuttaa osana alueen yhteistä järjestämissuunnitelmaa.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Suun terveydenhuollon päivystyksen uudelleenorganisointi

 

Laaditaan suunnitelma, jolla alueen suun terveydenhuollon kiirehoitoa ja päivystystä kehitetään niin, että uusia toimintamalleja voidaan ottaa käyttöön vuodesta 2021 alkaen. Esim. suun terveydenhuollon palvelutuotanto vuorotyönä (perustuu tällä hetkellä vapaaehtoisuuteen). Liikkuvan yksikön mahdollisuus selvitetään.

Hankkeen tilanne kuten 1/2022. Hanke jäänyt osittain odottavalle kannalle päivystystoiminnan työnjaon selkeyttämisen takia HVA muutosten tiimoilta.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Ikäasumisen ohjelma osaksi kaupungin strategista suunnittelua sekä vanhuspalvelujen palvelurakenteiden uudistamista - sisältyy Vanhuspalvelujen rakennemuutokseen

 

Ikäväestön asumisen ja asuinympäristöjen nykytilan tarkempi analysointi pohjaksi asuntokannan parantamiselle, uustuotannolle ja asuin- ja elinympäristöjen kehittämiselle. Huomioitava yhteisöllisen asumisen mahdollisuudet, palvelujen tuominen asumisen yhteyteen / läheisyyteen sekä hyvinvointiteknologian mahdollisuudet asumisessa.

Varsinais-Suomen Ikäasumisen hanke on keväällä käynnistynyt Ympäristöministeriön tukemana. Hankkeessa ovat mukana kaikkien hyvinvointialueella sijaitsevien kuntien ja hyvinvointialueen ikääntyneiden palvelujen asiantuntijoita. Hankkeen keskeisimpinä tavoitteina on luoda toimiva yhteistyömalli kuntien ja hyvinvointialueen toimijoiden välille ikäystävällisen asumisen ja asuinympäristöjen kehittämiseksi ja luoda ikääntyvälle väestölle toimivat välineet oman asumistilanteensa arvoimiseksi. Hanketta edeltävässä Avara-hankkeessa luotiin yhteisöllisen asumisen malli ja siihen liittyvä palveluseteli. Tämän konseptin mukaisia palveluyksiköitä Turkuun käynnistyi syksyn aikana kaksi. Hanke jatkuu vielä kevään ajan Varsinais-Suomen hyvinvointialueen järjestämistoiminnon kehittämisyksikön hallinnoimana SA 30.1.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Vanhuspalvelut osana integroituja sote-palveluja

 

Perustetaan vanhuspalveluihin profiloitunut moniammatillinen sote-keskus tai sote-keskuksia
Jatketaan jo käynnistettyä työtä erikoissairaanhoidosta kotiuttamiseen tarvittaessa organisaatiomuutoksilla ja palveluketjusta vastaavien toimijoiden vastuiden ja oikeuksien lisäämisellä. Kotiuttamiset tehtävä TYKS:stä pääsääntöisesti kotiin tai vanhuksen omaan asumisyksikköön.

Projekti on saatu päätökseen ja päätetty. Muistitalo on aloittanut toimintansa. Uudenlainen toimintamalli on vakiintunut. Toiminnasta on viestitty. Muistitalon toiminta on siirretty geriatrisiin ja kuntouttaviin palveluihin. Muistihoitajien rekrytoinnit on tehty. Jonotilanne on parantunut. Palaute toiminnasta terveysasemilta hyvää. Lääkäriresurssissa vajetta, sairaalapalvelut eivät ole pystyneet toimittamaan 2 lääkärin työpanosta muistitaloon. Uutta vakanssia ei ole saatu täytettyä hakijoiden puuttuessa. Projektissa asumisen tuen kokonaisuutta ei aloitettu ja sen suunnittelussa päädyttiin siirtämään valmistelu hyvinvointialueen suunnitteluun, jotta päällekkäiseltä työltä vältytään. Ikäneuvolan palvelujen jatkumisen turvaamiseksi HVA:lla on tehty suunnitelma.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Kuntouspalvelujen kokonaisvaltainen uudistaminen

 

Arvioidaan nykyiset kuntoutusprosessit ja laaditaan esitys uudesta hyton kuntoutusmallista. Kehitetään ja otetaan käyttöön keskitetyn yhden johdon alaisuudessa toimiva ikäihmisten kuntoutusmalli ja -organisaatio.

Projekti valmis ja operatiiviset toimet viety loppuun. Tilastoinnissa on siirrytty maaliskuussa 2021 uuteen malliin. Hoitajavakanssit täytöt tehty nyt 9–10/2021 ja toiminta täysimääräistä. 1 erikoislääkäri vakanssi täyttämättä, mutta tässä ostopalvelulääkäri. Tulokset hyviä jo ennen resurssin täydentymistä; jaksomuotoisen kuntoutuksen määrä kolminkertaistunut ja yksikön asiakkuuden lisääntyneet noin 1000 asiakkaalla/ vuosi pelkästään uudenlaisella toimintamallilla ja rakenteella. Palaute hyvää asiakkailta ja yhteistyötahoilta. 13.10.2022 TF

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Varhainen tuki lapsiperheille - Perhekeskustoiminnan jalkauttaminen Turussa

 

Perhekeskuskonseptin laadinta ja toiminnan implementointi Syvälahteen (Hirvensalo), Ypsiloniin (Yli-Maaria) sekä mahdollisesti Runosmäessä, Pansio-Pernossa ja Varissuolla. Alueellisten perhekeskusverkostojen toiminta käynnistetään yhteistyössä kaupungin aluekehittämisen kanssa. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen palvelukonseptin muuttamisella vähennetään lasten tuen tarvetta.

Perhekeskuskäsikirja on valmis ja käyttöönotto käynnissä, viestintä käynnissä. Perhekeskuskehittäminen on osa Tulevaisuuden sotekeskushanketta. Sähköisen perhekeskuksen kehittäminen etenee valtakunnallisesti.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Ostopalvelujen kustannusten hillintä -
OT-keskusten toiminnan käynnistäminen

Kehittäminen siirtynyt osin VSSHP:n koordinoimaan Länsi-Rannikon OT-keskus-hankkeeseen. Käynnissä on myös OM:n rahoittama Rokki-hanke, jossa kehitetään menetelmiä rikoksilla oireilevien nuorten kanssa työskentelyyn. Osin tavoitteen toteuttaminen jää hyvinvointialueelle. sk/22.4.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikön perustaminen Hyton hallintoon.

Hyton palvelulupauksen toimeenpano: asiakasymmärryksen ja -osallisuuden koordinointi ja kehittäminen

Lasten elintapaohjauksen kehittäminen osana kouluterveydenhuollon uudistamista. Koulu hyvinvointiyhteisönä mallin kehittämisen tukeminen. Luodaan laaja-alainen poikkihallinnollinen yhteistyö (mm.
Hyto, Sito, Vapa, VSSHP, Turun AMK).

Liikunta- ja elintapaohjauksen kehittäminen osana terveysasemien toimintaa. Ehkäisevän työn osuuden lisääminen perusterveydenhuollossa. Ihmisten terveellisiä elintapoja (lepo, liikunta ja ravinto) tukevan sovelluksen tarjoaminen.


Asiakaslähtöisen toiminta- ja hoitokulttuurin kehittäminen ikääntyneiden palveluissa. Asiakkaan osallisuuden ja elämänlaadun parantuminen tuomalla kulttuurihyvinvointiin liittyvät toiminnot vahvemmin osaksi sote-palveluita. Asumispalveluyksiköihin laaditaan kulttuurihyvinvointisuunnitelmat.
Kokemusasiantuntijaverkoston rakentaminen yhteistyössä
VSSHP:n kanssa. Tuottaa meille kehittämisen kohteita omassa palvelutuotannossa, jotka sujuvoittavat palvelupolkuja ja siten säästää rahaa.

1) Hyte-yksikön perustaminen viivästyi kaupungin johtamisjärjestelmän ja hallinnon uudistamisen vuoksi. Asiaa on valmisteltu osana hallinnon uudistamista ja järjestämistoiminnon organisoitumista. Hypan hyte-tiimi aloitti toimintansa 1.6.2021 ja kustannuspaikka perustettiin 1.10.2021. Yksikkö siirtyi kokonaisuutena osaksi Varhan järjestämisen tulosalueen hyte-tulosryhmää 1.1.2023.

2) Palvelulupauksen ja osallisuusasioiden toimeenpano eteni suunnitellusti. Erityisesti toimenpiteitä valmisteltiin asiakkaan kohtaamisen parantamiseen.

3) Lasten elintapaohjauksen kehittäminen viivästyi koronaepidemian takia, koska kehittämistyö oli pysähdyksissä kevään 2020 ajan. Kehittämistyö käynnistyi syksystä 2020 alkaen ja eteni vauhdilla kaikkien mukana olevien toimialojen osalta. Hankkeessa toteutetuista toimenpiteistä on koostettu kirjallinen raportti kevään 2022 aikana ja keskeiset opit kytkettiin HVA valmisteluun. Työ jatkuu osana Varhan ja Turun yhdyspintatoimintaa 1.1.2023 alkaen.

4) Liikunta- ja elintapaohjauksen kehittäminen terveysasemilla kirjattiin sisään Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeeseen. Terveysasemille on koulutettu unihoitajia. Ravitsemuksen sekä liikunnan osalta palveluita kehitetään osana digiklinikan kokonaisuutta ja kestävän kasvun hanketta (Onnikka elintapasovelluksen pilotti toteutettiin 2021). Jatkotoimenpiteet toteutuvat 2023 eteenpäin Varhan elintapaohjauksen tiimin koordinoimana sekä kestävän kasvun RRP-hankkeessa.

5) Taidekori kulttuurihyvinvointityö viivästyi koronaepidemian takia, koska henkilöstön koulutuksia ei voitu aloittaa keväällä 2020. Koulutukset on toteutettu syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana. Toimintamalli valmistui Turun pilottien osalta 2022 aikana ja ne on siirretty osaksi Varhan ikääntyneiden tulosalueen kehittämistyötä, jotta malli voidaan levittää 2023 alkaen koko alueelle.

6) Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen viivästyi koronaepidemian takia. KAT koulutukset käynnistyivät yhteistyössä VSSHP:n kanssa ja osana hva valmistelua keväällä 2022 ja uudet kokemusasiantuntijat valmistuvat keväällä 2023. Toimintamalli on siirretty osaksi Varhan toimintaa. KL 8.2.2023

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen

 

Asiakas- ja potilastietojärjestelmän kilpailutuksen käynnistäminen valmistellaan osana Kaari-hanketta (osa UNA-hanketta).

Asiakas- ja potilastietojärjestelmien konsolidaatiota on edistetty vuoden 2022 aikana Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valmistelussa. Järjestelmien kilpailutukseen lähdetään Varhassa 2023–2024.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Tietojohtaminen

 

Kehitetään tiedon hallintaa, varastointia ja hyödyntämistä. Tämä tarkoittaa käytännössä yhtenäistä tietoalustaa, tietovarastojen rakentamista sekä niihin liittyvää asiakkuus-, palvelu- ja kustannustiedon keräämistä yhtenäiseen ratkaisuun, esimerkiksi tietoaltaaseen / -varastoon ja yhteisesti hyväksyttyä hallintamallia tietoaltaan ja tietovaraston välille sekä tiedon ensi- ja toissijaisen käytön eriyttämiseen.

Laaditaan yhteistyömalli tiedolla johtamisen kehittämiseen (konsortio, jossa mukana Turun yliopisto, VSSHP, Turku) sekä toteutetaan pilottiprojekti, jossa toteutetaan sovitun palvelukokonaisuuden osalta tietosisällön määrittely, integraatiot perusjärjestelmiin, tietojen talletus tietoalustaan sekä tietojen jalostus mittaritiedoksi.


Kehitetään talous- ja toimintatietojen yhdistämistä ja suoritekustannusten kiinnittämistä asiakkaaseen Turun ja
VSSHP:n yhteisprojektina. Tarvittaessa haetaan tutkimuslupaa THLlta.

Valmistelu on edennyt osana hyvinvointialueen tietojohtamisen suunnittelua ja käynnistämistä. Ensi vaiheen tietojohtamisen tueksi on kehitteillä summatason mittaristotietovaranto, ja varhan tietoalustaan liittyvät päätökset valmistellaan hyvinvointialueen aloitettua ja otettua haltuun sille organisaatioilta siirtyvät ratkaisut. Varhan yhtenäisen tietoalustan etenemissuunnitelman tarkentaminen synkronoidaan yhteen asiakas- ja potilastietojärjestelmäkonsolidointi- ja yhdistämissuunnitelmien kanssa hyvinvointialueella. STMn vähimmäistietosisältöasetus on viivästynyt.

Hyvinvoinnin

palvelukokonaisuus

Tehdään terveysasemaverkkoa ja hammashoitoa koskeva palveluverkkoselvitys

 

Otetaan käyttöön digitaalinen etävastaanottopalvelu.
Käynnistetään pilotti terveyskeskusten tai mahdollisesti laajemmin sotekeskusten toiminnan parantamiseksi ja tehostamiseksi. Pilotin tavoitteena on selvittää, voidaanko rahoitus- ja terveyskeskusjärjestelmää muuttamalla parantaa asiakaspalvelua ja
hoitoonpääsyä sekä tehdä terveysasemalla työskentelystä houkuttelevampaa. Tavoitteena on kiireetön hoitoonpääsy 7 pv:ssä, erikoissairaanhoidon laskutuksen väheneminen ja henkilökunnan työhyvinvoinnin ja pysyvyyden parantaminen.

Tehdään terveysasemaverkkoa ja hammashoitoa koskeva palveluverkkoselvitys. Verkkoselvityksen yhteydessä selvitetään optimaalisen väestövastuun laajuus.


Otetaan henkilökunta mukaan terveysasemaverkon kehittämistyöhön.

Terveysasemien palveluverkkoselvitys on valmistunut 1/2022. Suun terveydenhuollon palveluverkkoselvitys keskeytettiin 1/2022, mutta aloitettiin suppeammassa muodossa uudelleen keväällä 2022 ja valmistui syksyllä 2022. Dentalian tilojen tilatarveselvitys valmistui 9/2021. Pidemmän aikavälin toteutukset ovat mukana hyvinvointialueen palveluverkkoa koskevassa päätöksenteossa.


Pormestariohjelman toimenpiteet

Teema: Hyvinvoinnin edistäminen ja palveluiden kehittäminen – Hyvinvoiva Turku

Nro

Tavoite

Talousarvio 2022

Toteutunut 31.12.2022

28

Siirretään sote-palveluiden painopistettä voimakkaasti oikea-aikaisuuteen. Tunnistetaan henkilöt, jotka käyttävät paljon palveluita ja luodaan heille yksilöllinen hoitosuunnitelma ja nimetään omalääkäritiimi.

Terveysasemien akuutin ruuhkautumisen purkuun tehdään lisähankinta, joka kohdentuu puhelinkontakteihin ja hoidon tarpeen arviointiin, määräaikaisesti terveysasemien vastaanottokäynteihin sekä lääkereseptien uusintoihin. Jononpurun myötä pystytään terveysasemilla tehostamaan terveyshyötymalliin perustuvan tiimimallin käyttöönottoa. Hyvinvointialueelle siirryttäessä valmistaudutaan ottamaan paljon palveluja käyttävien asiakkaiden henkilökohtainen asiakasohjauspalvelu, jota jo pilotoidaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen osana useissa Varsinais-Suomen kunnissa.

Sopeuttamisohjelman mukaisen terveysasemien toimintamalliuudistuksen mukaisesti terveysasemilla on otettu käyttöön tiimimalli, jossa potilaan omalääkäri on osa sitä tiimiä, joka potilasta hoitaa. Osana alueellista Tulevaisuuden sotekeskus -hanketta pilotoidaan henkilökohtaista asiakasohjauspalvelua Keskustan ja Mäntymäen terveysasemilla.

29

Toteutetaan terapiatakuu.

 

Palvelukysyntään vastataan uuden, mielenterveys- ja päihdeyksikön turvin. Mielenterveys- ja päihdeyksikön henkilökuntaa tullaan kouluttamaan lyhytterapeuttisiin interventioihin. Laajemmin palvelujen saatavuuteen ja erityisosaamisen vahvistamiseen liittyvää resursointitarvetta arvioidaan osana hyvinvointialueen palvelustrategian valmistelua.

Mielenterveys- ja päihdeyksikkö: Vakanssirakenteen muutosta tehdään (sh muutetaan ft:ksi ja lääkärin vakanssi kahdeksi hoitajaksi). Erikoistumisoikeudet saatu, tällä suuri merkitys lääkäreiden saatavuuteen. Yhteistyö Terapiat etulinjaan -hankkeen koulutusten ja toimintatapojen koulutukset alkaneet. Kestävän kasvun ohjelman (RRF) rahoitus korona ajan palveluvelan hoitamiseen mm. mielenterveyspalveluissa on saatu vuosille 2023–6/2025. Nuorten mielenterveyden tukipaketin vakanssit ovat käytössä ja valtaosin vakinaistettu. Pyydä apua -nappi on käytössä. sk 30.1.

30

Tärkein tavoite on hallittu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtäminen hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta alkaen.

Henkilöstöä kannustetaan aktiivisesti osallistumaan tulevan hyvinvointialueen valmisteluun. Kaupunki sitoutuu myöntämään valmisteluun työ- ja virkavapauksia. Kehittämistyössä huomioidaan, että toiminta on siirrettävissä hyvinvointialueen toiminnaksi ja että mahdolliset yhdyspinnat kaupungin toimintoihin järjestämisvastuun siirron jälkeen toimivat sujuvasti.

Kaupunkitasoinen työryhmä teki tiivistä yhteistyötä Hyvinvointialueen kanssa. Erityisesti työtä teettivät tietojärjestelmien yhteensovittaminen. Sopimukset saatiin tarkastettua. Henkilöstön siirto Hyvinvointipalveluista ja Pelastuslaitokselta toteutui suunnitelmien mukaisesti.

31

Määritetään lääkäreille oikeankokoinen väestövastuu. Jokainen turkulainen saa halutessaan valita ensisijaisen lääkärinsä. Omalääkärimallin rakentamisessa priorisoidaan yli 60-vuotiaita sekä työterveyshuollon ulkopuolella olevia lääkäreiden saatavuuden puitteissa. Toteutusmalli hoitoonpääsylle valmistellaan syksyn 2021 aikana.

Terveysasemien akuutin ruuhkautumisen purkuun tehdään lisähankinta, joka kohdentuu puhelinkontakteihin ja hoidon tarpeen arviointiin, määräaikaisesti terveysasemien vastaanottokäynteihin sekä lääkereseptien uusintoihin. Jonon-purun myötä pystytään terveysasemilla tehostamaan terveyshyötymalliin perustuvan tiimimallin käyttöönottoa. Hoitoonpääsyn varmistamiseksi lisätään palvelujen digitalisointia ja omahoidon mahdollistavien digitaalisten välineiden käyttöönottoa.

Yhteydensaanti ja hoitoonpääsy toteutuvat tällä hetkellä hyvin, AVI on päättänyt tilanteen seurannan valvonta-asiana. Kiireellisiin ja Keskustan terveysaseman kiireettömiin puheluihin vastaa Kaiku24 Oy (Sosterla 28.4.2022 §183). Omalääkärimallin sisältävä Turun oma tiimityömalli toteutuu tällä hetkellä kaikilla terveysasemilla.

33

Selvitetään vanhusten asumispalveluiden lisäämisen mahdollisuudet. Arvioidaan vanhusten koti- ja asumispalveluiden kokonaistilanne ulkoisella arvioinnilla.

 

Pohja-analyysina toimii syksyn 2021 ai-kana ”AVARA”-projektissa laadittava kartoitus ikääntyneiden nykyisistä asumisratkaisuista ja potentiaalista välimuotoisen asumisen ratkaisuille. Projektissa laaditaan aikataulutettu toimeenpanosuunnitelma ikääntyneiden välimuotoiselle asumiselle, mukaan lukien perhehoito. Tarvittaessa kuvaa täydennetään vuonna 2022 ulkoisella arvioinnilla (joko kaupungin tai hyvinvointi-alueen toimesta).

Vanhusten asumispalvelujen saatavuus on edelleen heikentynyt henkilöstön rekrytointivaikeuksien myötä. Yksityiset palveluntuottajat ovat supistaneet toimintaansa koska vaadittavaa lakisääteistä henkilöstömitoitusta ei saada täytettyä. Syksyn aikana on kuitenkin käynnistynyt kaksi uutta asumisyksikköä, jotka tuottavat Avara-hankkeessa kehitetyn konseptin mukaista välimuotoisen asumisen palvelua. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi loppuvuodesta välimuotoisen asumisen palvelusetelelin sääntökirjan, em. yksiköt hyväksyttiin loppuvuodesta ko. sääntökirjan mukaisen välimuotoisen asumispalvelun tuottajiksi. Kuntien ja hyvinvointialueen yhteisten toimintamallien kehittäminen käynnistyi syksyn aikana. Hankkeen keskeisinä tavoitteina on luoda hyvinvointialuella sijaitsevien kuntien ja hyvinvointualueen sote-asiantuntijoiden välille toimiva yhteistyöprosessi ikäystävällisen asumisen ja asuinympäristöjen kehittämiseksi sekä luoda välineet ja tiedotuskanavat ikääntyvän väestön oman asumistarpeiden arviointiin. SA 30.1.

34

Vahvistetaan palveluohjausta, erityisesti vanhuspalveluissa ja lasten ja nuorten palveluissa ja selvitetään perhekeskusmallin laajentamista huomioiden sote-uudistuksen tavoitteet

Asiakasohjauksen prosesseja kehitetään kaupungin järjestämistoiminnon asiakasohjausyksikön linjausten mukaisesti. Päätetään asiakas- ja palveluohjauksen ja siihen liittyvien teknisten ratkaisujen jakaantumisesta kaupungin toteuttamaan ohjaukseen ja neuvontaan sekä hyvinvointialueella tehtävään ohjaukseen ja neuvontaan. Perhekeskuksen toimintamalleja rakennetaan alueellisena yhteistyönä Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen rahoituksen turvin. Tavoitteena on malli, joka toimii sujuvasti myös sote-palvelujen järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueelle. Lisätään sähköisen asioinnin mahdollisuuksia (esim. Pyydä apua –nappi, chat –palvelut). Alakouluilla käynnistetään Koulukoutsitoiminta (vrt. psykiatriset sairaanhoitajat yläkouluissa).

Perhekeskustoiminnalle on luotu kaupungin yhteisiä toimintaperiaatteita, toimintaa on sovitettu yhteen aluetyön kanssa ja käsi. Turun perhekeskustoimijoiden käsikirja on valmistunut ja sitä on levitetty viestintäsuunnitelman mukaisesti. Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeessa on kehitetty toimintaa hyvinvointialueen tarpeisiin. Pyydä apua –nappi on käytössä ja puhelin- ja chat palvelujen kehittäminen perheneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa jatkuu. Koulukoutsitoiminta alakouluissa on käynnistynyt Reppu-tiimi-nimellä. SK 30.1.

35

Korona-aikana muodostuneet hoito- ja palveluvelat sekä oppimisvajeet selvitetään ja niiden korjaamiseksi laaditaan hankkeistus ja toimenpideohjelmat.

Laaditaan vuonna 2021 toteutettujen selvitysten pohjalta toimintasuunnitelmat hoito- ja palveluvelan sekä oppimisvajeiden kiinni kuromiseen. Toimintasuunnitelmissa huomioidaan yhteistyö hyvinvoinnin, kasvatuksen ja opetuksen sekä vapaa-ajan palvelukokonaisuuksien välillä. Toteutetaan Sote-yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluiden kanssa.

Yhteistyöverkosto on toiminnassa ja lisäksi kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuteen on palkattu suunnittelija, jonka tehtävänä on toimia kasvatuksen ja opetuksen edustajana yhteistyö- ja yhdyspintarakentamisessa.

 

 

Muut toiminnan tavoitteet

Tavoite 1: Painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön

 

Linkitys pormestariohjelman tavoitteisiin:

 

Hallittu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtäminen hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta alkaen.

Vahvistetaan palveluohjausta ja selvitetään perhekeskusmallin laajentamista huomioiden sote-uudistuksen tavoitteet.

Siirretään sote-palveluiden painopistettä voimakkaasti oikea-aikaisuuteen.

 

 

Arviointikriteerit tai mittarit

Tilinpäätös 2020

Tilinpäätös 2021

Talousarvio 2022

muutoksin

Toteutunut

31.12.2022

 

Avohuollon lastensuojelun asiakkaana olevien 0–17-vuotiaiden määrä ja osuus ikäryhmästä, hlö

1 258

1 202

1 190

1 163

 

Avohuollon lastensuojelun asiakkaana olevien 0–17-vuotiaiden määrä ja osuus ikäryhmästä, %

4,3

4,1

4,1

3,9

 

Neuvolapalveluiden, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sähköisen asioinnin lisääminen: neuvolaikäisten puolesta-asiointisopimusten osuus, kpl

8 209

9 132

..

Tietoa ei tällä hetkellä saatavissa

 

Neuvolapalveluiden, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sähköisen asioinnin lisääminen:

neuvolaikäisten puolesta-asiointisopimusten osuus, %

75,4

86,6

70

Tietoa ei tällä hetkellä saatavissa

 

Neuvolapalveluiden, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sähköisen asioinnin lisääminen:

peruskouluikäisten puolesta-asiointisopimusten osuus, kpl

5 431

7 601

..

Tietoa ei tällä hetkellä saatavissa

 

 

 

 

 

Neuvolapalveluiden, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sähköisen asioinnin lisääminen:

peruskouluikäisten puolesta-asiointisopimusten osuus, %

38,7

50,2

40

Tietoa ei tällä hetkellä saatavissa

 

 

Lihavien lasten ja nuorten osuus: 4- vuotiaat, %

..

..

11

..

 

Lihavien lasten ja nuorten osuus: 8. luokkalaiset, %

..

..

15

..

 

Suun terveydenhuolto. Dmf-indeksi (karieksen esiintyvyys tutkitussa populaatiossa):

1–6-vuotiaat

0,54 (ei vertailukelpoinen)

0,31 (vertailukelpoinen perustaso ei vielä tiedossa)

..

0,25

 

Suun terveydenhuolto. Dmf-indeksi (karieksen esiintyvyys tutkitussa populaatiossa):

7–17-vuotiaat

1,1 (ei vertailukelpoinen)

1,16 (vertailukelpoinen perustaso ei vielä tiedossa)

..

1,00

 

Rokotuskattavuus (neuvolat): 3-vuotaiden rokottamattomien osuus ikäluokasta, %

tieto puuttuu

1,0

0,0

1,0

 

Kumppanuus kolmannen sektorin kanssa lisääntyy ja tiivistyy: Tilojen luovutuksen yhteistyösopimusten määrä

45

97

40

97

 

Kumppanuus kolmannen sektorin kanssa lisääntyy ja tiivistyy: Vakiintuneiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehdyt avustusyhteistyösopimukset (vähintään 2 vuoden ajaksi)

15

19

15

15

 

Kumppanuus kolmannen sektorin kanssa lisääntyy ja tiivistyy: Toiminnallisten kumppanuussopimusten määrä (sis. sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskusten ja Opetus- ja kulttuuriministeriölle ym. ulkopuolisille rahoittajille annetut lausunnot ja aiesopimukset)

34

47

20

34

 

Kotona asuvien +75-vuotiaiden osuus ja lukumäärä, hlö

17 181

17 898

17 400

18 828

 

Kotona asuvien +75-vuotiaiden osuus ja lukumäärä, %

91,5

91

92,5

92,2

 

Säännöllisten palveluiden piirissä olevien 75-vuotta täyttäneiden määrän muutos, hlö

-44

+81

-50

-279

 

Säännöllisten palveluiden piirissä olevien 75-vuotta täyttäneiden määrän muutos: kotihoito, hlö

-13

+25

-50

-277

 

Säännöllisten palveluiden piirissä olevien 75-vuotta täyttäneiden määrän muutos: omaishoidon tuki, hlö

+27

-16

+50

-14

 

75-vuotta täyttäneiden turkulaisten määrän muutos, hlö

+918

+875

+1 200

+742

 

Omaishoidon tukeminen. Omaishoidon tukea saavien määrä (poikkileikkaus):

0–17-vuotiaat, hlö

221

227

245

272

 

Omaishoidon tukeminen. Omaishoidon tukea saavien määrä (poikkileikkaus):

18–74-vuotiaat, hlö

536

461

+15

534

 

Omaishoidon tukeminen. Omaishoidon tukea saavien määrä (poikkileikkaus):

75-vuotta täyttäneet, hlö

624

603

650

673

 

Tilapäishoidon hoitojaksojen määrä

2 796

4 001

3 100

3 114

 

Hoitojakson pituus ympärivuorokautisen hoidon piirissä, yhteensä: asumispalveluissa

1 156,5

1 295,3

1 050,0

1 595,6

 

Tavoitteen kuvaus: Ajoissa ja hyvin kohdennetut peruspalvelut ovat hyvää ehkäisevää työtä. Oikea-aikainen ja oikean tasoinen palvelu vähentää korjaavien ja erityispalveluiden tarvetta.


Tavoite 2: Lisätään korjaavien palveluiden vaikuttavuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta

 

Linkitys pormestariohjelman tavoitteisiin:

 

Hallittu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtäminen hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta alkaen.

Selvitetään vanhusten asumispalveluiden lisäämisen mahdollisuudet. Arvioidaan vanhusten koti- ja asumispalveluiden kokonaistilanne ulkoisella arvioinnilla.

Tunnistetaan henkilöt, jotka käyttävät paljon palveluita ja luodaan heille yksilöllinen hoitosuunnitelma ja nimetään omalääkäritiimi.

Määritetään lääkäreille oikeankokoinen väestövastuu. Jokainen turkulainen saa halutessaan valita ensisijaisen lääkärinsä. Omalääkärimallin rakentamisessa priorisoidaan yli 60-vuotiaita sekä työterveyshuollon ulkopuolella olevia lääkäreiden saatavuuden puitteissa. Toteutusmalli hoitoonpääsylle valmistellaan syksyn 2021 aikana.

Toteutetaan terapiatakuu.

 

 

Arviointikriteerit tai mittarit

Tilinpäätös 2020

Tilinpäätös 2021

Talousarvio 2022

muutoksin

Toteutunut 31.12.2022

 

Jatkohoitojonojen lyheneminen sairaanhoitopiiristä: siirtoviivepäivien määrä / kk

285

523

0

950

 

 

Jatkohoitojonojen lyheneminen sairaanhoitopiiristä: korotetun maksun osuus siirtoviivepäivistä, %

51

63

0

74

   

Vuoden aikana huostassa olleiden lasten määrä (kumulatiivisesti) ja väestöosuus, hlö

430

456

390

444

 

Vuoden aikana huostassa olleiden lasten määrä (kumulatiivisesti) ja väestönosuus, %

1,5

1,6

1,3

1,5

 

Perhehoitoon sijoitettujen lasten osuus huostassa olevista lapsista, %

53,7

56,1

+1,0

54,7

 

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantuminen ja avohoitopainotteisuuden lisääntyminen: mielenterveys- ja päihdeongelman keskimääräinen hoitoonpääsyaika (T3) ensikäynnille

 

mittari käytössä vasta 2022

 

tulos ei

saatavilla

 

 

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantuminen ja avohoitopainotteisuuden lisääntyminen: mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuetun asumisen osuus asumispalveluista, %

54,7

59,9

56,6

59,3

 

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantuminen ja avohoitopainotteisuuden lisääntyminen: 0–3 päivän aikana mtp-vastuualueen palveluohjaukseen yhteyden saaneiden asiakkaiden osuus, %

 

 

100

tulos ei

saatavilla

 

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantuminen ja avohoitopainotteisuuden lisääntyminen: Mtp-vastuualueen käyntimäärät vuodessa

 

 

 

19 660

 

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantuminen ja avohoitopainotteisuuden lisääntyminen: Mtp-vastuualueen asiakkaat vuodessa

 

 

 

3 181

 

Sairaalan hoitojaksojen vaikuttavuus: sairaalahoitojaksojen määrä 1 kuukautta hoitojakson jälkeen, %

14,4

12,1

12

tulos ei

saatavilla

 

Sairaalan hoitojaksojen vaikuttavuus: sairaalahoitojaksojen määrä 3 kuukautta hoitojakson jälkeen, %

26,2

23,8

21

tulos ei

saatavilla

 

Kiireettömän lääkärivastaanoton jonotusaika lyhenee terveyskeskuksessa

keskimäärin 18,7 päivää

3–4 viikkoa

3–4­ viikkoa

3–4 viikkoa

 

Palveluiden vaikuttavuus. Palvelu parantanut asiakkaan elämäntilannetta (vastausten keskiarvo asteikolla 1–5): Vammaispalvelut*

4,3

4,7

4,3

Kyselyä ei tehty

 

Palveluiden vaikuttavuus. Palvelu parantanut asiakkaan elämäntilannetta (vastausten keskiarvo asteikolla 1–5): Vanhusten avopalvelut*

4,3

4,6

4,0

4,5

 

Palveluiden vaikuttavuus. Palvelu parantanut asiakkaan elämäntilannetta (vastausten keskiarvo asteikolla 1–5): Vanhusten asumispalvelut*

4,1

tieto puuttuu

4,3

4,0

 

Palveluiden vaikuttavuus. Palvelu parantanut asiakkaan elämäntilannetta (vastausten keskiarvo asteikolla 1–5): Sairaalapalvelut

 

4,5

4,3

4,4

 

Palveluiden vaikuttavuus. Palvelu parantanut asiakkaan elämäntilannetta (vastausten keskiarvo asteikolla 1–5): Polikliiniset palvelut

 

4,4 muut yksiköt, paitsi terapiapalvelut, joissa kyselyä ei tehty 2021

4,3

Kyselyjä ei tehty

 

Palveluiden vaikuttavuus. Palvelu parantanut asiakkaan elämäntilannetta (vastausten keskiarvo asteikolla 1–5): Mielenterveys- ja päihdepalvelut

tieto puuttuu

tieto puuttuu

4,3

Kyselyjä ei tehty

 

Palveluiden vaikuttavuus. Palvelu parantanut asiakkaan elämäntilannetta (vastausten keskiarvo asteikolla 1–5): Sosiaalityö

4,2

4,7

4,3

Kyselyjä ei tehty

 

Palveluiden vaikuttavuus. Palvelu parantanut asiakkaan elämäntilannetta (vastausten keskiarvo asteikolla 1–5): Avohuollon lastensuojelu

 

tieto puuttuu

4,3

Kyselyjä ei tehty

 

Palveluiden vaikuttavuus. Palvelu parantanut asiakkaan elämäntilannetta (vastausten keskiarvo asteikolla 1–5): Neuvolapalvelut

 

tieto puuttuu

4,4

Kyselyjä ei tehty

 

Palveluiden vaikuttavuus. Palvelu parantanut asiakkaan elämäntilannetta (vastausten keskiarvo asteikolla 1–5): Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

 

tieto puuttuu

4,4

Kyselyjä ei tehty

 

Palveluiden vaikuttavuus. Palvelu parantanut asiakkaan elämäntilannetta (vastausten keskiarvo asteikolla 1–5): Psykososiaaliset palvelut

tieto puuttuu

4,4

4,6

Kyselyjä ei tehty

 

Palveluiden vaikuttavuus. Palvelu parantanut asiakkaan elämäntilannetta (vastausten keskiarvo asteikolla 1–5): Sijaishuolto (kaupungin lastenkodit ja vastaanottokodit)

4,0

3,6

4,2

Kyselyjä ei tehty

 

Suunterveydenhuolto: hoitoonpääsy (T3) (aika yhteydenotosta siihen, kun tutkimus toteutuu) alueiden mediaanin keskiarvo

179

125

80

>80

 

Laitoshoidossa olevia ympärivuorokautisessa hoidossa olevista: +75 vanhusten määrä ja osuus, hlö

222

110

 

72

 

Laitoshoidossa olevia ympärivuorokautisessa hoidossa olevista: +75 vanhusten määrä ja osuus, %

13,9

6,9

9,5

4,2

 

Laitoshoidossa olevia ympärivuorokautisessa hoidossa olevista: kehitysvammaisten osuus, %

3,7

3,5

5,1

3,1

 

Korvattujen potilasvahinkojen määrä (vuoden 2016 korvatut vahingot versus viiden viimeisen vuoden 2011–2015 ka)

2/9

tieto puuttuu

< 1

tieto puuttuu

 

Tavoitteen kuvaus: Korjaavat palvelut tuotetaan tehokkaasti ja vaikuttavasti. Asiakas saa tarvettaan vastaavat palvelut oikea-aikaisesti.

Taloudelliset tavoitteet

Käyttötalouden ja investointien määrärahat ja tuloarviot, euroa

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Käyttötalousosa

 

Talousarvio
2022

Talousarvio
muutokset

2022

Talousarvio
muutoksineen

2022

Toteuma
2022

Poikkeama

 

EUR

EUR

EUR

EUR

EUR

Toimintatuotot

76 792 726

8 176 000

84 968 727

90 648 405

5 679 678

Valmistus omaan käyttöön

0

0

0

0

0

Toimintakulut

-766 033 636

-39 946 164

-805 979 800

-817 658 706

-11 678 906

TOIMINTAKATE

-689 240 910

-31 770 164

-721 011 073

-727 010 302

-5 999 228

Investointiosa


 

Talousarvio
2022

Talousarvio
muutokset

2022

Talousarvio
muutoksineen

2022

Toteuma
2022

Poikkeama

 

EUR

EUR

EUR

EUR

EUR

Investointimenot

-500 000

0

-500 000

0

500 000

Rahoitusosuudet

0

0

0

0

0

Luovutustulot

0

0

0

0

0

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

-500 000

0

-500 000

0

500 000