Vt. Integraatiojohtaja Minna Sartes ja järjestämispäällikkö Heini Parkkunen:​

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.12.2022(§252) Turun kaupungin kotouttamisohjelman vuosille 2022-2025. Kaupunginvaltuusto päätti samalla käynnistää ohjelman osallistavan päivitystyön ja edellytti päivitetyn kotouttamisohjelman tuomista päätettäväksi kevätkauden 2023 aikana. Lisäksi päätöksen mukaisesti kotouttamisohjelman ja sen päivitykset tulee ottaa huomioon ohjaavasti palvelujen kehittämisessä ja sekä palvelukokonaisuuksien että konserniyhteisöjen toiminnan ja talouden suunnittelussa ja toteutuksessa vuosittain.

Oheismateriaali 1​ ​Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelma 2022-2025​

Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelman 2022-2025 viitekehyksenä toimivat Turun kaupunkistrategia: Turku 2030-luvulla (KV 14.2.2022), kaupunkistrategiaa konkretisoiva pormestariohjelma (Pormestarien Turku – toiminnan vuosikymmen) sekä kuluvan valtuustokauden kärkihankkeet (KH 17.1.2022), erityisesti Yhteisöllisyyden, osaamisen ja asuinalueiden tasapainoisen kehityksen kärkihanke Näkökulmana kotouttamisohjelmassa on Uuden Turun ihmislähtölsen ja yhteisvaikuttavan johtamisen toteuttaminen.

Kotouttamisohjelman toimenpiteet pohjautuvat laajaan maahanmuuttajaväestöstä kerättyyn tietopohjaan, josta erityisesti kotoutujan tarpeita kuvaava hyvinvointitutkimukseen perustuva Gofore Oy:n klusterianalyysi tarjoaa näkökulman erilaisiin kotoutumisen polkuihin ja profiileihin. Tämä on olennaista tietoa, kun valitaan toteutettavia toimenpiteitä ja määritellään niiden kohdentamista mahdollisimman vaikuttavalla tavalla.​

Kotouttamisohjelma kuvaa kattavasti Turun palvelut maahanmuuttajille ja muunkielisille. Kuitenkin kohta 3.9 Hyvinvointipalveluissa ulkomaalaistoimisto kotouttaa pakolaisia kaipaa päivitystä sote-palveluiden siirryttyä vuoden vaihteessa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen vastuulle. Myös kohta 4. Maahanmuuttoasioissa suuria muutoksia tulee kokonaisuudessaan päivittää ajan tasalle sekä hyvinvointialueen että lakiuudistusten osalta.

Digitaalisia järjestelmiä ja niiden yhteiskäyttöisyyttä käsitellään kohdassa 3.13 kolmannen sektorin toimijoiden osalta ja kohdassa 4.1 kotoutumissuunnitelman ja sosiaalihuoltolain mukaisen palvelutarpeen yhteensovittamisen osalta, ja molempien välttämättömyys todetaan. Kaupunkitasoisesti on käynnissä kaikkikanavaisen asiakasohjauksen ja asiointitilin kehittäminen sekä siihen liittyvien taustajärjestelmien, muun muassa asiointitiedon hallinta. Koto-ohjelman toimenpiteisiin tulee sisällyttää digitaalisten järjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto kotoutumiseen liittyen.

Kotouttamisohjelmassa puhutaan Turun kaupungin maahanmuuttajapalveluista ja Turku International House -brändistä. Näiden kahden välinen toiminnallinen ero ei käy kuitenkaan selvästi ilmi. Jotta olisi lukijalle ja toimijoille selvää, mitä toimintaa tapahtuu Turun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden nimissä ja mitä toimintaa Turku International House Turku -brändin alla, tulisi toiminnot kuvata tarkoituksenmukaisella tavalla osana kotouttamisohjelmaa. ​

Ohjelman kohta 5. Kotouttamisohjelman toimenpiteet on Stiglizin hyvinvointimallin mukaisesti jaoteltu kahdeksaan eri alaotsikkoon, joiden alle toimenpiteet on ryhmitelty. Toimenpiteitä on yhteensä 33 Toimenpidekokonaisuus on laaja, ja useimmille toimenpiteille on lueteltu useita eri vastuutahoja. Jotta kokonaisuus olisi seurattavissa ja koordinoitavissa, tulisi jokaiselle toimenpiteelle määritellä päävastuutaho. Toteutumisen varmistamiseksi vastuutahojen kanssa tulisi ennen päätöksentekoa varmistaa, että toteutukseen on riittävät resurssit. Lisäksi päävastuutahoksi toteutuksen varmistamisessa ja seurannassa tulee nimetä Turun kaupungin maahanmuuttajapalvelut. Tässä yhteydessä tulisi vielä arvioida toimenpiteiden vastaavuutta Goforen tutkimuksessa muodostettuihin klustereihin ja organisaation mahdollisuuksia toteuttaa ne kaikki sekä seurata niiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta.

Yhteiskunnassamme on kriittisiksi menestystekijöiksi tunnistettavia haasteita, joiden ratkaisemisessa meidän on pakko onnistua lyhyemmällä ja pidemmällä tähtäimellä. Nämä koskettavat myös Turun kaupunkia. Kotouttamisohjelmaan liittyen näitä haasteita ovat erityisesti syrjäytymisen ehkäiseminen, lasten ja nuorten laaja-alainen hyvinvoinnin edistäminen ja nuorten pahoinvoinnin väkivaltaisen oireilun vähentäminen. Näitä haasteita on toimenpiteissä käsitelty pirstaleisesti, mutta kokoava näkemys toimenpiteistä ja mittareista puuttuu.

Kotoutumisen tukemisessa ja edistämisessä on huomioitava koko ekosysteemi eli kaupungin lisäksi järjestöt ja yhdistykset, seurakunnat, hyvinvointialueet, muut viranomaiset, vapaaehtoistyö ym. Tätä tulisi koto-ohjelman toimenpiteissä tarkastella kokonaisuutena.​

Tärkein kotouttamisen väline on suomen kielen riittävän oppimisen varmistaminen. Suomen kielen oppimisen polkuja on käsitelty toimenpiteissä yksittäisten toimenpiteiden osalta, mutta myös tältä osin puuttuu kokoava näkemys ja mittari.​

Vt. Integraatiojohtaja Minna Sartes:​

Ehdotus​Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päättää antaa edellä olevan lausunnon Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelmasta 2022-2025.

Päätös​Ehdotus hyväksyttiin.​

Lisäksi lautakunta päätti yksimielisesti Erikssonin Seittenrannan kannattamana, että lausuntoon lisätään seuraavaa: Lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta pyytää huomioimaan ohjelman muissakin kohdissa kuin kieliopetuksessa, että Suomessa on kaksi virallista kieltä (suomi ja ruotsi) mm. siten, että strategiassa ei käytetä “suomenkielisiä”, kun viitataan suomalaisiin ja/tai turkulaisiin.

Päätös asiassa tehtiin 6 äänestyksen jälkeen.

1.äänestys

Ensimmäisessä äänestyksessä äänestettiin esittelijän ehdotuksen ja Suvannon Lammen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen välillä:

Lausuntoon lisätään seuraavaa:

Turun kaupungin kotouttamisohjelma on muokattava suuntaan, jossa kotoutumisen vastuu siirtyy enemmän yhteiskunnalta yksilölle. Toimenpiteitä ja mittareita pitää tarkastella uudelleen siten, että aidot edellytykset onnistuneelle kotoutumiselle ovat mahdollisia.

Kotouttamisohjelman toteutumista seurataan ja kotoutumisen edistymisestä informoidaan toimielimiä säännöllisesti. Kotouttamisen toimenpiteitä tarkastellaan tarvittaessa uudelleen.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät. Hersi, Seittenranta, Alvesalo, Granroth, Niemi, Nurmio, Seila, Ojanen, Eriksson ja Rantanen.

Suvannon Lammen kannattamana tekemän ehdotuksen puolesta äänestivät Suvanto ja Lampi.

Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin äänin 10-2, 1 poissa.

2.äänestys

Toisessa äänestyksessä äänestettiin esittelijän ehdotuksen ja Suvannon Lammen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen välillä:

Lisäksi itse ohjelmaan tehdään seuraavanlaiset muutokset:

5.3.5.Lisätään mittariksi​ kohderyhmään kuuluvien opiskelijoiden oppimistulokset suomen tai ruotsin kielessä.

​Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Hersi, Alvesalo, Nurmio, Seila, Ojanen, Eriksson ja Rantanen.

Suvannon Lammen kannattamana tekemän ehdotuksen puolesta äänestivät Seittenranta, Alvesalo, Nurmio, Suvanto ja Lampi.

Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin äänin 7-5, 1 poissa.

3.äänstys

Kolmannessa äänestyksessä äänestettiin esittelijän ehdotuksen ja Suvannon Lammen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen välillä:

5.3.7. Lisätään mittariksi ruotsin kielen opiskelun oppimistulokset.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Hersi, Granroth, Niemi, Seila, Ojanen, Eriksson ja Rantanen.

Suvannon Lammen kannattamana tekemän ehdotuksen puolesta äänestivät Seittenranta, Alvesalo, Nurmio, Suvanto ja Lampi.

Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin äänin 7-5, 1 poissa.

4.äänestys

Neljännessä äänestyksessä äänestettiin esittelijän ehdotuksen ja Suvannon Lammen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen välillä:

5.4.4. Poistetaan koko kappale.​

Perustelu: On luonnollista, ettei maahanmuuttajataustaisten suhteellinen osuus kaupungin työntekijöistä vastaa heidän suhteellista osuuttaan väestöstä, koska kielitaito on heikompaa. Paras tapa nostaa maahanmuuttajataustaisten osuutta on panostaa ensisijaisesti kielikoulutukseen. Maahanmuuttajataustaisten osuuden nostaminen ei voi olla itseisarvo.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Hersi, Alvesalo, ​ Granroth, Niemi, Nurmio, Seila, Ojanen, Eriksson ja Rantanen.

Suvannon Lammen kannattamana tekemän ehdotuksen puolesta äänestivät, Suvanto ja Lampi.

Seittenranta äänesti tyhjää.

Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin äänin 9-2, 1 tyhjä,1 poissa

5.äänestys

Viidennessä äänestyksessä äänestettiin esittelijän ehdotuksen ja Suvannon Lammen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen välillä:

5. 5.3. Muutetaan tavoite seuraavanlaiseksi: "Kokeillaan uusia rohkeita ideoita asuinalueiden arvostuksen lisäämiseksi ja lisätään myös alueiden houkuttelevuutta suomenkielisille​ puuttumalla alueilla ilmeneviin ongelmiin."

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Hersi, Alvesalo, Seittenranta, Granroth, Niemi, Nurmio, Seila, Ojanen, Eriksson ja Rantanen.

Suvannon Lammen kannattamana tekemän ehdotuksen puolesta äänestivät Suvanto ja Lampi.

Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin äänin 10-2, 1 poissa.

6.äänestys

Kuudennessa äänestyksessä äänestettiin esittelijän ehdotuksen ja Suvannon Lammen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen välillä:

5.7.1 Poistetaan kirjaus​ tiedostamattoman​ rasismin vähentämisestä ja puhutaan pelkästä rasismin vähentämisestä.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät. Hersi, Alvesalo, , Granroth, Niemi, Nurmio, Seila, Ojanen, Eriksson ja Rantanen.

Suvannon Lammen kannattamana tekemän ehdotuksen puolesta äänestivät Suvanto, Lampi ja Seittenranta.

Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin äänin 9-3, 1 poissa.

Valtonen oli poissa kokouksesta.​