Turun kaupunki | § | Kokouspvm | Asia | 1 |
Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta | 5 | 16.01.2013 | 5 |
13659-2012 (011)
Sivistystoimialan palveluverkkoselvityksen 2013 - 2020 laatiminen
Tiivistelmä: -
Vapelk § 5
Toimialajohtaja Timo Jalonen 7.1.2013:
Päiväkotiverkkoselvityksen kanssa on samaan aikaan valmistelussa peruskoulujen, lukioiden ja Ammatti-instituutin palveluverkkoselvitys. Koska päiväkotiverkkoselvitys on osa laajempaa kokonaisuutta, on kaupunginjohtaja Aleksi Randell antanut 13.12. 2012 hyväksyntänsä sille, että osaoptimoinnin välttämiseksi ja kokonaiskuvan luomiseksi koko toimialan palveluverkkoasia voidaan käsitellä yhtenä kokonaisuutena.
Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnalle esiteltiin päivähoitoverkkoselvitystä 11.12.2012/173§.
Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta käsitteli 11.12.2012/174§ peruskoulujen, lukioiden ja Ammatti-instituutin palveluverkon muutoksia 2013-2020.
Lukio- ja ammattiopetuslautakunta käsitteli samaa asiaa 18.12.2012/187§.
Uutta palveluverkkoratkaisua vuoden 2013 jälkeen ei ole olemassa, joten uusi tarkastelu on tarpeellista tehdä
Asiassa tehdyt aiemmat päätökset:
1. Kaupunginvaltuusto on vuosina 2005-2009 hyväksynyt neljä eri ratkaisua, jossa erityisesti yleissivistävän koulutuksen palveluverkkoa on tarkasteltu uudestaan. Kesäkuussa 2009 valtuustossa tehdyn palveluverkkoratkaisun toimeenpano on osin kesken ja viimeiset muutokset toimeenpannaan aikataulun mukaisesti kesällä 2013. Näitä ovat:
•Kerttulin lukio muodostettiin 1.8.2012 ja muutto kesällä 2013 peruskorjattuihin entisen Kerttulin koulun tiloihin.
•Turun klassillinen lukio aloittaa toimintansa 1.8.2013 (Klassikon lukio+Juhana herttuan lukio) Klassikon lukion tiloissa. Samassa tilassa toimii Turun iltalukio.
•Klassikon peruskoulu lakkautetaan 31.7.2013.
•Hirvensalon uudesta koulusta tehty valtuustossa aloittamispäätös vuodelle 2014: päätöstä lykätty viimeksi talousarviossa vuoteen 2016.
2. Kaupunginvaltuusto on käsitellessään vuoden 2013 talousarviota ja vuosien 2014-2016 taloussuunnitelmaa hyväksynyt eräiden peruskorjausten lisäksi uudiskohteiden osalta seuraavaa:
•Yli-Maarian koulu ja päiväkoti vuosille 2015-2019
•Kakskerran koulu vuosille 2016-2020
•”Kombikoulu ja päiväkoti” vuosille 2012-2016
•”Hirvensalo II koulu ja päiväkoti” vuosille 2012-2018
•Raunistulan päiväkoti vuosille 2014-2018 (korvausinvestointi)
•Sofiankadun päiväkoti vuosille 2014-2018 (korvausinvestointi)
3. Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen varhaiskasvatusta koskevat linjaukset.
Kaupunginvaltuusto ja –hallitus ovat linjanneet, että lähivuosina noin 70% varhaiskasvatuksesta järjestetään omana tuotantona ja 30% hankittuina palveluina lähinnä palveluseteleiden avulla. Samalla varhaiskasvatuksen painopistettä on tarkoitus siirtää päiväkotihoidosta avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin.
Lisäksi on todettava, että valtakunnallisena trendinä on ollut perhepäivähoidon tarjonnan väheneminen.
Nykyiset haasteet
•Kupittaan koulurakennuksen erittäin huono kunto ja lisäksi runsaasti peruskoulun (Vasaramäki) omaan toimintaan tarpeetonta tilaa syksystä 2013 lukien, jolloin lukio siirtyy tiloista pois. Koulussa on noin 300 7.-9.-luokkien oppilasta Vasaramäen, Lausteen ja Huhkolan alueilta.
•TSYKin lukiorakennuksen huono kunto. Tilan omistava kannatusyhdistys ja Turun kaupunki on toteuttanut vain välttämättömimpiä korjaus- ja ylläpitoremontteja.
•Ammatti-instituutin logistiikkakoulutuksen huonokuntoiset ja riittämättömät tilat Amiraalistonkadulla.
•Asutuksen painopisteen siirtyminen Hirvensaloon ja kaupungin pohjoisille alueille (Yli-Maaria)
•Päivähoidon kysynnän kasvu. Varhaiskasvatuksen osalta kysyntä tulee lähivuosina kasvamaan. Toisaalta painopistettä suunnataan avoimeen ja yksityiseen toimintaan. Kuitenkin huomattava osa päivähoidon toiminnasta on ulkopuolisissa vuokratiloissa tai sellaisissa tiloissa, jotka ovat niin huonokuntoisia, että niistä joudutaan luopumaan tällä vuosikymmenellä. Ns. virheinvestoinnin vaaraa ei päivähoidossa ole.
•Eräiden päiväkotitilojen huono kunto ja niiden riittämättömyys sekä pienestä yksikkökoosta johtuva kustannustehottomuus.
•Kaupungin taloudellisten resurssien rajallisuus ja epävarmuus Ammattikorkeakoulun kampushankkeen toteuttamisesta.
LAADITUT SELVITYKSET:
Kaupungin tilakeskus on laatinut kaksi selvitystä asiasta:
Oheismateriaali 1 Nora Hildenin johtaman työryhmän laatima päivähoidon palveluverkkoselvitys
Liite 1 Minna Juseliuksen johtaman työryhmän laatima Kampus-hankkeen selvitys
TOTEUTETTAVAT RATKAISUT VUOSINA 2013-2020
Varhaiskasvatus ja perusopetus
1.”Kombikoulu ja päiväkoti”: Ruotsinkielinen koulu ja päivähoitoyksikön valmistuminen 2014 Vähä-Heikkilään tuo 33 päivähoitopaikkaa, 42 esiopetuspaikkaa ja 80 koulupaikkaa. Hanke on kuitenkin pääosin korvaava kohde, jolloin voidaan luopua parakeista Sirkkalan koulun pihalla. Kohde on tarkoitus aloittaa vuonna 2013 ja sen on määrä valmistua 2014. Muu ruotsinkielisen päivähoidon lisätarve tulisi hoitaa yksityistä palvelutuotantoa kehittämällä. Kunnallisen ruotsinkielisen päivähoidon tarve tulee arvioida uudestaan, mikäli joudutaan luopumaan olemassa olevista tiloista jossain muualla.
2.Hirvensalon koulun ja päiväkodin rakentamisesta on tehty päätös vuonna 2009. Kaupunginvaltuusto linjasi joulukuussa 2012 valmistumisajankohdaksi elokuun 2016. Hanke on mitoitettu 926 lapselle, joista varhaiskasvatuksessa on 140 ja perusopetuksessa 786. Varhaiskasvatuksen osalta palveluja ei voida tarjota kaikille perheille lähipalveluna ja lisäksi mm. Moikoisissa on käytössä tiloja, joita ei ole päivähoitokäyttöön suunniteltu. Päiväkodin tarve on ilmeinen heti, ja väliaikaisia ratkaisuja (mm. parakkitilat Moikoisiin) joudutaan tekemään jatkuvasti. Hildenin työryhmä arvioi raportissaan, että vuoteen 2018 mennessä eteläisellä varhaiskasvatusalueella tarvittaisiin noin 90 hoitopaikkaa, jotka kohdistuisivat nimenomaan saarille.
Uuden päiväkodin valmistuminen mahdollistasi myös pienistä ja epätarkoituksenmukaisista tiloista luopumisen, joita saarilla on varsin paljon. Siten kohde olisi osaltaan korvaava investointi. Päiväkodin mitoitusta ei kannata pienentää, koska se johtaisi tehottomaan yksikkökokoon.
Saarten alueella on jouduttu tilojen huonon kunnon takia luopumaan Särkilahden ja Kakskerran kouluista. Uutena kouluna alueelle on saatu vuonna 2005 Haarlan koulu. Saarten alueella alakoululaisten määrä on kasvanut, mutta ei niin nopeasti kuin vielä viime vuosikymmenen alkupuolella arvioitiin. Kouluun sijoittuvat mm. noin 350-400 vuosiluokkien 7-9 oppilasta, jotka nyt pääsääntöisesti käyvät Luostarivuoden koulua.
Uuden Hirvensalon koulun rakentamisesta seuraa väistämättä, että:
•Kakskerran koulun rakentaminen siirtyy 2020-luvulle eli tarkastelukauden ulkopuolelle, koska oppilaat ovat sijoitettavissa ensi vuosikymmenen alkuun Hirvensalossa oleviin koulutiloihin (Haarlan koulu, uusi Hirvensalon koulu)
•Luostarivuoren koulussa vapautuu tilaresurssia elokuussa 2016. Tiloja voidaan hyödyntää siten, että:
a.Turun Lyseon lukio muuttaa Runosmäestä Luostarikadulle ja se yhdistetään osaksi Luostarivuoren lukiota. Samassa yhteydessä Runosmäen koulu yhdistetään Turun Lyseon kouluun. Järjestelyä puoltaa neljä seikkaa: Luostarivuoresta muodostuu noin 650 opiskelijan suurlukio, Runosmäkeen saadaan perusopetuksen yhtenäiskoulu ja että alakoululaiset pääsevät muuttamaan parempiin tiloihin ja että kaupunki voi hyödyntää Nunnavuoren laajaa koulutonttia muuhun tarkoitukseen tai
b.Vasaramäen koulun 7-9. luokkalaiset siirtyvät huonokuntoisesta ja tarpeettoman suuresta tilasta Luostarivuoreen. Järjestelyä puoltaa mahdollisuus luopua yhdestä suuresta koulusta, joka voidaan purkaa ja hyödyntää tontti muihin tarkoituksiin. Järjestelyä ei puolla se seikka, että oppilaiden koulumatka pitenee alueelta ja uusia oppilaita tulee kuljetusvelvollisuuden piiriin ja uuden Skanssin alueen tuleva tilanne jää tältä osin kokonaan huomioimatta. Jos Luostarivuoreen rakennetaan 650 opiskelijan lukio, ei taloon mahdu enää Vasaramäen koulun oppilaita, jolloin näille on saneerattava Kupittaan koulutalon tilat tai rakennettava uudet tilat.
3.Yli-Maarian koulu ja päiväkoti on mitoitettu yhteensä 381 lapselle, joista varhaiskasvatuksessa on 105 ja perusopetuksessa 276 lasta. Varsinkin päivähoidon osalta kysyntä on Moision – Yli-Maarian alueella selvästi tarjontaa suurempi, vaikka uusia päivähoitopaikkoja on hiljattain saatu Moisioon ja Paattisille. Tällä hetkellä päivähoitopalveluja ei voida tarjota kaikille perheille lähipalveluna. Hildenin työryhmän tekemän selvityksen mukaan pohjoisella alueella tarvittaisiin paikkoja noin 250 lapselle vuoteen 2018 mennessä.
Oppilasmäärä pohjoisen Turun kolmessa koulussa ei ole alentunut, mutta ei ole toisaalta kasvanutkaan sillä tavoin, mitä on odotettu. Tämä on ollut selkeä pettymys.
Toisaalta jopa 2/3 Moision koulua toimii rakennuksessa, joka on tarkoitettu pitkäaikaiseen, mutta ei pysyvään käyttöön. Väestönkasvun painopiste on myös siirtynyt alueen pohjoisosiin, ja nykyinen koulu on siltä kannalta väärässä paikassa. Koulun ja päiväkodin toiminta on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2017. Samanaikaisesti tulee varautua siihen, että luovutaan mahdollisuuksien mukaan Moision koulun siirtokelpoisista tilaelementtitiloista.
Perusteltua kustannusten tasaamiseksi on, että Yli-Maarian koulu ja päiväkoti valmistuisivat vasta vuonna 2018 ja sitä ennen tulee tyytyä edelleen väliaikaisiin ratkaisuihin. Erityisesti päivähoitopalveluissa tulee lähivuosina, ennen uusien tilojen valmistumista, varautua erilaisiin tilapäisiin ratkaisuihin.
4.Kakskerran koulu on suunniteltu 156 lapselle, joista 130 on perusopetuksessa ja 26 varhaiskasvatuksessa (esiopetuksessa). Kakskerran oppilaat ovat käyneet koulua useamman vuoden Haarlassa. Koska Kakskerran ja Satavan saarten tulevasta asukaspohjasta ei ole mitään selkeää käsitystä, ja koska Hirvensalossa olevat koulutilat riittävät Kakskerran alueen viime vuosina huomattavasti pienentyneelle oppilasmäärälle vuosiksi Hirvensalon uuden koulun valmistumisen jälkeen, tulee koko hankkeesta luopua toistaiseksi tarpeettomana. Asiaan tulee palata uudestaan vasta kun on aiempaa selkeämpi käsitys Satavan ja Kakskerran saarten kaavoituksen tulevaisuudesta ja Hirvensalon koulun rakentamisen vaikutuksesta.
5.Skanssin osalta tilanne on niin selkiytymätön, että asiaan tulee palata uudestaan valtuustokaudella 2017-2020. Sama koskee myös Maarian-Ilmaristen aluetta. Kasvatus- ja opetusviraston Tilapalvelut päivittää kuitenkin vuonna 2013 yhteistyössä ympäristö- ja kaavoitusviraston kanssa osana alueen kaavoitustyön etenemistä Skanssin alueen koulu- ja päiväkotitilojen tilatarpeet kuluvan vuosikymmenen loppupuolella ja ensi vuosikymmenen alussa. Edellisen kerran tarveselvitys päivitettiin vuonna 2008.
6.Pansion koulun lisärakentaminen on ollut vuosia esillä. Tilatarve ei edellytä lisätiloja. Koulu on peruskorjattava tällä vuosikymmenellä.
7.Samppalinnan koulun tulevaisuus pitää arvioida vuosien 2013-2014 aikana. Oppilasmäärä on alentunut ripeästi.
Raunistulan ja Sofiankadun päiväkotihankkeet tulisi toteuttaa suunnitellusti, koska päivähoitopaikosta on erityisesti pulaa ao. alueilla. Päiväkotihankkeet tulisi synergiaedun saamiseksi toteuttaa Raunistulan ja Topeliuksen koulun yhteyteen ja yksikkökokoa kasvatettava paremman kustannustehokkuuden toteuttamiseksi.
8.Varhaiskasvatuksen osalta uusia paikkoja on tulossa, mikäli suunnitellut hankkeet toteutuvat, seuraavasti:
| uusia paikkoja |
| Hildenin työryhmän arvio tarpeesta |
”Kombi-koulu” | 75 | eteläinen alue | 90 |
Yli-Maaria | 105 | itäinen alue | 86 |
”Hirvensalo II” | 140 | läntinen alue | 172 |
Raunistulan korvaava | 76 | pohjoinen alue | 249 |
Sofiankadun korvaava | 54 | ruotsinkielinen alue | 49 |
yhteensä | 450 paikkaa |
| 646 paikkaa |
(Raunistulan ja Sofiankadun luvut tarkoittavat nettolisäystä, koska vanhoista tiloista luovutaan)
Hildenin työryhmän selvityksen mukaan uusia hoitopaikkoja tarvittaisiin vuoteen 2018 mennessä 646 kappaletta. Suunnitelmien mukaan omaan tuotantoon olisi syntymässä 450 paikkaa. Tämä tarkoittaisi, että 69,7% lisäyksestä kohdennettaisiin omaan tuotantoon ja vajaa kolmannes (196 paikkaa) pyrittäisiin hankkimaan yksityisestä tuotannosta. Tämä tarkoittaisi mm. sitä, että Martin alueen päiväkotihanke tulisi toteuttaa yksityisin voimin.
Luonnollisesti pitää muistaa, että luvut ovat ennusteita eivätkä varmaankaan tule vastaamaan todellisuutta sen enempää päivähoitotarpeen, tilojen toteutumisen kuin ennakoimattoman tilapoistuman osalta.
Lukiokoulutus:
Vuoden 2009 kouluverkkoselvityksessä lukioiden osalta tehtiin kolme päälinjausta: lukiot irrotetaan peruskouluista, lukioiden yksikkökoko kaksinkertaistetaan ja sijoitetaan uudet yksiköt keskustaan lähelle toisiaan, jotta opiskelijat voivat vaivattomammin vaihtaa yksikköä. Valtuuston linjaus toteutuu kesällä 2013 muuten paitsi yhden lukion – Turun Lyseon lukion – osalta.
Kaikissa vaihtoehtoisissa tarkastelutavoissa Lyseon lukio sijoitetaan keskustaan ja edellä kuvatulla tavalla Runosmäen koulu siirtyy lukiolta vapautuviin tiloihin.
Lukiokoulutuksen tilaratkaisut riippuvat pitkälti Ammattikorkeakoulun kampus-hankkeen toteutumisesta ja siitä vapautuvatko Sepänkadun tilat lukioiden käyttöön vain ei.
Jos kampushanke ei toteudu, siirtyy Lyseon lukio 1.8.2016 alkaen Luostarivuoren lukion yhteyteen ja lukiot yhdistetään (edellyttäen kuitenkin Hirvensalon koulun valmistumista) Luostarivuoren lukioksi eikä muita ratkaisuja lukioiden osalta toteuteta. Mikäli Kampus-hanke ei toteudu, tulee TSYKin lukion saada peruskorjatut tilat.
Jos kampushanke toteutuu, siirtyvät Turun Iltalukio, Lyseon lukio ja Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Sepänkadulle todennäköisesti 1.8. 2018. Kampushankeen totuttaminen edellyttää kuitenkin mittavia peruskorjaustarpeita Sepänkadulla.
Ammatillinen koulutus:
Turun Ammatti-instituuttia edeltäneestä oppilaitosrakenteesta johtuen rakenne on edelleen varsin hajanainen.
Amiraalistonkadulla sijaitsevat logistiikka-alan koulutuksen tilakysymys on ehkä koko toimialan ongelmallisin. Koulutus joutuu toimimaan tiloissa, jotka on todettu sekä sisä- ja ulkotiloiltaan erittäin puutteellisiksi. Logistiikka-alan tila-asiasta käydään neuvotteluja Turun aikuiskoulutussäätiön kanssa ja tiloja ollaan toteuttamassa Artukaisiin siten, että tilat olisivat valmiina 2015. Tämä seikka tulisi ratkaista erilliskysymyksenä erittäin kiireellisesti.
Ammatillisen koulutuksen tilaratkaisut riippuvat pitkälti Ammattikorkeakoulun kampus-hankkeen toteutumisesta ja siitä vapautuvatko Ruiskadun tilat ammatillisen koulutuksen käyttöön vain ei.
Jos kampushanke ei toteudu, jatketaan toimintoja pääasiassa nykyisissä tiloissa ja joista osa on peruskorjauksen tarpeessa.
Jos kampushanke toteutuu 1.8.2018:
Ruiskadun kiinteistön vapautuminen (sosiaali- ja terveysala toimii jo siellä)
-> Kellonsoittajankadun toimipisteestä luopuminen ja mm. kaupan ja hallinnon koulutuksen siirto
-> Tommilankadun toimipisteestä luopuminen ja mm. kotitalous- ja puhdistuspalvelualan siirto
-> osittainen luopuminen Aninkaistenkadun toimipisteestä ja mm. kauneudenhoitoalan siirto
Muut kohteet
Juhana Herttuan lukiolta vapautuvia tiloja Topeliuksen koulun yhteydessä on tarkoitus käyttää eri koulujen väistötiloina mm. Katedralskolanin peruskorjauksen aikana.
Taloudelliset vaikutukset
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta esitettävät uudisrakennusten tilakustannukset ovat ilman Kakskerran koulua 46,7 miljoonaa euroa vuosille 2013-2018.
Lukio- ja ammattiopetuksen osalta tilanne on äärimmäisen suuntaa antava, koska mitään virallisia hankesuunnitelmia kustannusarvioineen ei ole käsitelty ja hyväksytty. Varsinkin Sepänkadun peruskorjauskustannus (411 €/neliö) on kovin alhainen, kun vastaavissa kohteissa kulu on ollut kolminkertainen. Toimiala pitää hankesuunnitelmien laatimista kiireellisenä tarkempien selvitysten saamiseksi.
Kupittaan koulurakennuksen peruskorjaus maksaa noin 8,3 miljoonaa euroa. Uusien korvaavien tilojen rakentaminen maksaa oppilasmitoituksesta riippuen 9,0 -10,3 miljoonaa euroa.
Päätösvalta
Hallintosäännön 23§ mukaan kasvatus- ja opetuslautakunta ”päättää tehtäväalueen palveluverkosta ja siihen tehtävistä muutoksista kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti”.
Kaupunginvaltuusto päättää oppilaitoksen perustamisesta ja lakkauttamisesta.
Aikataulu
Asia on esillä toimialan YT-ryhmässä 11.1. 2013 ja uudestaan 8.2. 2013.
Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnalle annetaan tarkempi selvitys asiasta 16.1.2013 ja lukio- ja ammattiopetuslautakunnalle 15.1.2013. Tarkoituksena on, että uusi kasvatus- ja opetuslautakunta ratkaisee asian osaltaan helmikuun aikana, jolloin on tarkoitus pitää kaksi kokousta. Asiaa voidaan tarpeen mukaan käsitellä maaliskuussakin. Lautakunnan kannan tulee olla selvä varsin varhaisessa vaiheessa, koska vuoden 2013 ja suunnitteluvuosien 2014-2017 suunnittelu alkaa jo lähiviikkoina.
YHTEENVETO
Investointiohjelmassa olisi edettävä siten, kun valtuusto joulukuussa 2012 on päättänyt kuitenkin siten, että Kakskerran hanke lykätään selkeästi 2020 luvulle.
Kampus-hankkeen osalta on todettava, että toimialan ei ole toistaiseksi mitään syytä sitoutua hankkeeseen ennen kuin selviää Ammattikorkeakoulun mahdollisuus toteuttaa oma hankkeensa ja hankesuunnitelmat ja tarkemmat kustannusarviot on laadittu eri vaihtoehdoista ja niiden tulevista kustannuksista. Hankesuunnitelmien valmistumista tulee kiirehtiä.
Toimialajohtaja Timo Jalonen:
Ehdotus Lautakunta merkitsee asian tiedokseen ja antaa asiassa mahdollisesti oman lausuntonsa.
Lautakunta kiirehtii hankesuunnitelmien laatimista erityisesti Kampus-hankkeiden osalta luotettavamman ja vertailukelpoisen aineiston saamiseksi.
Lautakunta tarjoaa mahdollisuuden antaa asiaan lausuntoja 1.2.2013 mennessä. Lausunnot osoitetaan kasvatus- ja opetuslautakunnalle.
PäätösTorppa ehdotti Nymanin kannattamana että asia laitetaan pöydälle. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Liitteet:
Vapelk § 5
Liite 1:Minna Juseliuksen johtaman työryhmän laatima Kampus-hankkeen selvitys