Joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte, talouspäällikkö Sari Niemi, 11.9.2023:

Turun kaupungissa kuntalain mukainen talousarvio ja -suunnitelma​ muodostuvat toiminta- ja palvelusuunnitelmasta.

Toimintasuunnitelmat laaditaan palvelukokonaisuuksittain ja palvelusuunnitelmat palvelualueittain. Suunnitelmat hyväksytään lautakunnissa. Lautakunta käsittelee ja hyväksyy omaa toimintaansa koskevan osan toiminta- ja palvelusuunnitelmasta. Joukkoliikennelautakunta hyväksyy oman osuutensa Turun kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden toimintasuunnitelmasta ja koko liikkumispalveluiden palvelusuunnitelmasta.

Suunnitteluluvut toimielinkohtaisesti on annettu kansliapäällikön päätöksellä 21.6.2023 §​ 207. Suunnitteluluvut ovat toimintasuunnitelman raamina.

Lautakuntien esitykset toiminta- ja palvelusuunnitelmista tulee olla käsiteltynä 29.9.2023 mennessä. Kaupunginhallituksen käsittelee talousarviota 6.11.2023 ja valtuusto 13.11.2023.

Seudullisen joukkoliikenteen toimintasuunnitelma vuodelle 2024

Seudullisen joukkoliikenteen toimintasuunnitelma on osa kaupunkiympäristön palvelusuunnitelmaa.​

Toimintaympäristön muutokset -osiossa kuvataan palvelualueen odotettavissa olevat ja merkittävät muutokset palvelujen tuottamiseen. Tarpeet voivat muuttua esimerkiksi lainsäädännöstä, väestöstä tai rakennetusta ympäristöstä johtuen.

Kehittämissuunnitelmaosiossa kuvataan palvelualueen toiminnan kehittämisen suunta, joka toimii kokoavana linjauksena suunnitelman yksilöidyille tavoitteille. Kehittämissuunnitelma on johdettu pormestariohjelmasta.

Toimenpiteissä on lueteltu konkreettisia pormestariohjelmasta ja palvelukokonaisuuden kehittämisen painopisteistä johdettuja tehtäviä, joiden toteutumista seurataan/ arvioidaan toiminnan toteutumisen mittareiden avulla.

Toimintasuunnitelmaan sisältyvät tiedoksi annettavat palvelun tarvetta ja toimintaa kuvaavat tunnusluvut.

Toimintasuunnitelmassa on esitetty seudullisen joukkoliikenteen määrärahat ja investoinnit.

Seudullisen joukkoliikenteen palvelusuunnitelma vuosille 2024-2027

Palvelusuunnitelmassa kuvataan toiminnan kuvaus -osioissa lyhyesti millaisista tehtävistä ja palveluista palvelualue vastaa ja miten niitä tuotetaan.

Palvelusuunnitelmassa on lisäksi esitetty erilaisia tunnuslukuja ja mittareita. Tarvetta kuvaavilla tunnusluvuilla tarkoitetaan palvelujen tarvetta kuvaavia mittariarvoja. Tavoitteellisella tunnusluvulla tarkoitetaan palvelualueen jatkuvaa toimintaa mittaavia mittareita, joille on asetettu tavoitearvo ja joista on olemassa trenditietoa tai sitä syntyy tulevina vuosina. Palvelusuunnitelmassa on tunnistettu runsaasti mittareita, joihin tiedot täydennetään talousarvion toimeenpanovaiheessa, joulukuun 2023 käsittelyn yhteydessä.

Palvelusuunnitelmassa on esitetty määrärahat palvelualueittain. Joukkoliikennelautakunta hyväksyy palvelusuunnitelman omalta osaltaan.

Fölin matkamäärä palannee normaaliin vuonna 2024. Sähköbussiliikenteen osuus Fölin liikennöinnistä edelleen kasvaa EU:n puhtaiden ajoneuvojen direktiivien sekä kaupungin ilmastotavoitteiden mukaisesti. Uusi MAL-sopimuskausi alkaa 2024, mutta valtion rahoituksen suuruus ei ole talousarviota laadittaessa vielä tiedossa. Ilmastoperusteinen joukkoliikennetuki on kuitenkin lakkaamassa ja vähentää valtionapua 1,19 miljoona euroa verrattuna vuoteen 2023.

Paimion kaupunki liittyy Turun seudun joukkoliikenneviranomaisen jäseneksi 1.1.2024 ja Föli-liikenne laajenee Paimioon 1.7.2024. Runkolinjasto käynnistyy 1.7.2025. Joukkoliikenteen kuljettajapula on riski, joka tulee huomioida ja ratkaista yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma (SUMP) valmistuu vuonna 2024 ja ohjaa kaupungin palveluverkkoratkaisuja ja liikkumisympäristön rakentamista siten, että ne houkuttelevat kestävään liikkumiseen.

Kehittämissuunnitelma on johdettu pormestariohjelmasta.

Sähköbussiliikenne, kaupunkipyörät ja kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma toteuttavat hiilineutraalia Turkua. Runkolinjasto ja vesibussiliikenteen kehittäminen edistävät pormestariohjelmassa todettua kestävää kasvua ja merellistä Turkua. Joukkoliikenteen toimivuus on osa kaikkien kärkihankkeiden edistämistä ja on erityisen vaikuttava Kupittaalla, kun kehälinja runkolinjaston alun myötä käynnistyy kesällä 2025. Vahva talousraami perustuu kestäviin kulkutapoihin ohjaavaan ympäristöön, hyvään vuorotarjontaan ja kohtuuhintaisiin lippuihin, jotka myös lisäävät osallistumismahdollisuuksia edistäen sosiaalisesti kestävää kaupunkia. Digitalisaatio on osa Föliä. Föli on digitalisaatiossa Suomen ja Euroopan kärjessä. Kaupunkiliikkumisen suunnitelma, SUMP, on keskiössä, kun kehitetään liikenteen ja liikkumisen toimintaperiaatteita kaupungissa.

​Yhteisvaikuttavalla johtamisella tarkoitetaan eri palvelukokonaisuuksien ja –alueiden yhteistyötä kuntalaisten ja yritysten parhaaksi sekä yli palvelurajojen. Joukkoliikenteellä on paljon yhteistyötä niin Föli-kuntien eri toimijoiden kuin ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. Yhteistyötä vahvistetaan edelleen.

Taloudelliset tavoitteet

Käyttötalouden suunnitteluluvut toimielinkohtaisesti on annettu kansliapäällikön päätöksellä 21.6.2023 § 207. Turun kaupungin joukkoliikennelautakunnan vuoden 2024 sitova toimintakate (netto) on 26,375 euroa (käyttötalous), joka on Turun nettoluku joukkoliikenteessä ja investointiosan (netto) 0,7 milj. euroa. Luku sisältää joukkoliikennelautakunnalle Kaupunkiympäristölautakunnan talousarvion käyttötalouden suunnitteluluvusta siirrettävän 143.000 euroa.

​Joukkoliikennelautakunnan vuodelle 2024 esitettävä toimintakate on suunnitteluluvun mukainen.

Investointiohjelma sisältää seudulliset maksu- ja informaatiojärjestelmän hankinnat. Maksu- ja informaatiojärjestelmän hankinta on seudullinen yhteishankinta, johon viranomaisalueen kunnat osallistuvat väkilukujensa suhteessa. Houkutteleva joukkoliikenne ja matkamäärien kasvattaminen edellyttävät jatkuvaa panostusta tuotekehitykseen, kuten esim. asiakkaiden mobiilipalveluihin, personoituihin sähköisiin palveluihin, paikkatietoon sidottuun matkustajainformaatioon jne. Tuotekehitykseen on varattu 1 % joukkoliikenteen budjetista vuoden 2016 alusta.

​Joukkoliikenteen järjestelmäinvestointien ja palveluiden kehittämisen kustannukset vuonna 2024 ovat 700.000 euroa. Varaudutaan seuraaviin toimenpiteisiin

• Init-lippujärjestelmän päivitystöihin, 300.000 €
• Westernin taustajärjestelmien päivitystyöt, 50.000 €
• Aikataulupalvelun kehittäminen, 50.000 €
• Runkolinjaston vaatimat informaatiotason parannukset, 200.000 €
• Muihin hankintoihin 100.000 €.

Paimio liittyy Föliin vuoden 2024 alussa ja maksaa liittymismaksuna osuutensa tähän mennessä tehdyistä maksu- ja informaatiojärjestelmäinvestoinneista 214.000 euroa. Tämä vähentää ns. vanhojen Föli-kuntien kustannuksia ja arvio investointikustannuksista Paimion liittymismaksu huomioon ottaen on (€):

​

Investointien rahoitustapaa on valmisteltu jo vuoden 2013 talousarviota tehtäessä yhdessä Turun kaupungin talouden vastuualueen ja valmistelevan työryhmän kanssa. Tällöin on todettu, että tarkoituksenmukaisinta on ollut toteuttaa maksu- ja informaatiojärjestelmähankinta yhteishankintana kuuden kunnan kesken (jatkossa siis seitsemän Paimion tullessa mukaan Föliin). Tällöin kaikki omistavat palan järjestelmästä ja jokainen kunta tekee omat poistonsa kunkin kunnan poistosuunnitelman mukaan.

Henkilöstöresurssien käyttö​

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan alaisuuteen sijoittuu liikkumispalvelujen palvelualueen seudullisen joukkoliikenteen vastuualueen henkilökunta (23 htv, palkat ja palkkiot 1,413 milj. euroa vuonna 2024, sivukuluineen). Turku maksaa 63,6 % henkilöstökustannuksista ja muut Föli-kunnat 36,4 % henkilöstökustannuksista.

Toimintasuunnitelma

Nettoluku -26,375 miljoonaa euroa on Turun kaupungin nettoluku. Muiden kuntien tuloja ja menoja seurataan kuten Turun tuloja ja menoja. Talousarviossa muiden kuntien nettoluku nollaantuu Turun budjetissa, eli kunnat maksavat oman nettolukunsa verran Turulle.

Niiltä osin, kun käytetään asukaslukuperusteista tulojen tai kustannusten jakoa, jakoperusteena on kuntien asukasluku 31.7.2023:

Prosentuaalisesti kuntien asukaslukuperusteiset kustannukset ovat lähes samat kuin edellisenä vuonna. Paimion kustannukset tulevat olemaan kuuden kuukauden ajalta (1.7.-31.12.24), joten se on puolet koko vuoden osuudesta.

Fölin matkamäärä on tammi-elokuulta 16,3 miljoonaa, mikä on enää 3 % vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2019 ennen koronapandemiaa. On odotettavissa, että matkamäärä palaa normaaliksi vielä vuoden 2023 aikana ja kääntyy kasvuun vuonna 2024.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on käynyt talousarvioperusteet ja alustavat talousarvioluvut läpi talousarvioseminaarissa 7.9.2023.

Järjestämiskustannukset, muu kuin liikennöinnin osuus

Kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomaisen talousarvio sisältää mm. lautakunnan kulut, joukkoliikennetoimiston henkilöstökulut sivukuluineen, IT-kustannukset, markkinoinnin, painatukset, palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, vuokrat sekä muut toimintakulut.

Talousarviossa varaudutaan joukkoliikennesuunnittelijan rekrytointiin, joka on huomioitu jo vuoden 2023 talousarviossa syksystä 2023 alkaen. Lisäksi yksi palvelusihteerin vakanssi muutetaan palvelusuunnittelijan vakanssiksi.

Talousarvion nettoluku on muiden kuin liikennöinnin kustannusten ja tulojen osalta 4.146.041 euroa. Asukaslukujen mukaiset osuudet järjestämiskustannuksista vuonna 2024 ovat (€):

Liikennöintiä koskevan talousarvion perusteet

Vuoden 2024 liikennöintiä koskeva talousarvio perustuu menojen osalta vuoden 2023 talousarviolukuihin sekä niihin muutoksiin, joita vuoden 2023 aikana on todettu tarpeellisiksi. Pohjana on myös arvio loppuvuoden 2023 toteutumasta (ovk2), joka luonnollisesti on ennusteena karkea. Maailmantilanne tekee ennustamisesta erityisen vaikeaa.

Vuodelle 2024 on varattu 3 % indeksikasvu. Menoista on vähennetty mahdolliset karsinnat sekä kilpailutuksista saadut säästöt. Menoihin on puolestaan lisätty liikennemuutokset ja kilpailutuksissa mahdollisesti kohonneet hinnat.​

Talousarviossa arvioidaan, että vuoden 2024 lipputulot kasvavat vuoden 2023 talousarviosta 16 % ja vuoden 2023 toteutuma-arviosta 7 %. Kelan koulumatkatulojen odotetaan kasvavan vielä hieman vuonna 2024.

Suurten kaupunkiseutujen valtiontuki on 1,75 miljoonaa euroa, eli Paimion liittyminen mukaan joukkoliikenneviranomaiseen lisää osuutta 50.000 e puolelta vuodelta. Valtion ilmastotuki 1,19 miljoonaa euroa loppuu kokonaan ja vaikeuttaa tilannetta vuoteen 2023 verrattuna.

Kustannusten ja tulojen jako perustuu lautakunnan 19.6.2013 § 124 hyväksymään jakoperiaatteeseen. Kunkin linjan kerta- ja arvokorttitulot vähennetään linjakohtaisista kustannuksista. Kerta- ja arvokorttitulot kirjataan sille linjalle, jolle ensimmäinen nousu tapahtuu (eli vaihdoista ei makseta korvausta). Kausikorttitulot kirjataan joukkoliikennetoimen talousarviossa kunkin kunnan kohdalle asiakkaan kuntalaisuuden mukaan. Kukin kunta maksaa asukkaidensa toisen kunnan sisäisessä liikenteessä tekemistä kausikorttimatkoista nousukorvausta.

Lautakunta on hyväksynyt kuntarajat ylittävän liikenteen kustannusjakomallin 7.11.2018 § 189. Linjakohtaiset nettokustannukset jaetaan kuntarajat ylittävässä liikenteessä kuntien kesken. Nettokustannukset jaetaan sen mukaan, minkä verran kunkin kunnan asukkaat ovat tehneet kausikorttimatkoja ko. linjalla, mutta kokonaisen reittipituuden sijaan reitti palastellaan laskennassa osiin. Jakotavassa tarkastellaan kuhunkin pysäkkiväliin kulunutta aikaa ja ko. pysäkkivälillä matkustaneiden korttimatkustajien kuntalaisuutta. Uusi malli on otettu käyttöön 1.7.2019. Nettokustannusjako tapahtuu syksyisin edellisen syksyn matkustusjakauman perusteella ja keväisin edellisen kevään matkustusjakauman perusteella. Sen perusteella tammi-kesäkuussa 2024 käytetään tammi-kesäkuun 2023 matkustustoteutumaa ja heinä-joulukuussa 2024 heinä-joulukuun 2023 matkustustoteutumaa.

Kuntien menot muodostuvat sisäisen liikenteen kustannuksista, seudullisen liikenteen kustannuksista, muille kunnille maksettavista korvauksista toisen Föli-kunnan sisäisen liikenteen matkoista ja liikennöitsijäbonusten kustannuksista.

Winbusissa tehdyn suunnittelun ja clearingjärjestelmän välillä tehdään pitkin vuotta oikaisua, joka on vajaa euro per lähtö. Tämä johtuu siitä, että tarkat maksettavat kilometrimäärät tulevat suunnitteluohjelmasta ja ne tulee korjata clearingiin.

Kuntien tulot muodostuvat kausikorttien lataustuloista, sisäisen liikenteen arvokortti- ja kertalipputuloista, sisäisen liikenteen nousukorvauksista muilta kunnilta, kunnan osuudesta seudullisen liikenteen arvokortti- ja kertalipputuloista, kunnan koululaislipputuloista, kelan koulumatkatuesta, suurten kaupunkiseutujen valtionrahasta ja liikennöinnin sanktiotuloista.

Talousarvion toteutuminen edellyttää sitä, että joukkoliikenteen käyttö kasvaa selvästi yli vuoden 2019 eli koronaa edeltävän tason. Joukkoliikenteen matkustus on kasvanut vuoden 2023 aikana kohti normaalia ja vaikka lipputuloarvio on melko optimistinen, se on kuitenkin mahdollinen. Seudullinen joukkoliikenne varautuu siihen, että jos matkustus ei kasvakaan toivotusti, ratkaisua taloustilanteeseen pohditaan erikseen.

Turun kaupunkipyöräjärjestelmän käytöstä aiheutuvat kustannukset ovat niin pienet, että niitä ei ole huomioitu tässä talousarviossa. Turun osalta kyse on muutamista tuhansista ja muiden kuntien osalta muutamista sadoista euroista vuodessa.

Turun talousarvio liikennöinnin osalta

Turun liikennöintimenot vuonna 2024 ovat arviolta 49,45 miljoonaa euroa. Menoarvioon sisältyvät kilpailutustulosten vaikutukset liikenteen kustannuksiin. Mukana ovat myös lentokentän aamuliikenteen parannukset, joulupäivän liikenne ja muut pienet muutokset liikennöintiin. Menoluku sisältää varauksen kolmannen vesibussin käyttöönottoon sekä vesibussikauden aloittamiseen pari viikkoa nykyistä aiemmin keväällä. Lautakunta päättää näistä kuitenkin erikseen.

Turun liikennöintitulot vuonna 2024 ovat arviolta 26,14 miljoonaa euroa. Arvio ulkoisista lipputuloista on 23,58 miljoonaa euroa eli lähes 6 % enemmän kuin vuoden 2023 toteutumaennusteessa. Ilmastoperusteisen valtiontuen päättyminen vähentää tuloja 0,94 miljoonaa euroa. Muut liikennöintitulot ovat nykyisenkaltaiset.

Turun liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2024 on -23.309.000 euroa (+0 %).

Kaarinan talousarvio liikennöinnin osalta

Kaarinan liikennöintimenot vuonna 2024 ovat arviolta 3,46 miljoonaa euroa. Menoarvioon sisältyvät kilpailutustulosten vaikutukset liikenteen kustannuksiin. Kaarinan sisäisen liikenteen hoitamiseen on varattu 120.000 euroa syyskaudelle 2024. Sisäisen liikenteen muutoksista ei ole vielä sovittu, mutta Kaarinan kaupungin kanssa on sovittu, että niihin varaudutaan talousarviossa.

Kaarinan liikennöintitulot vuonna 2024 ovat arviolta 2,13 miljoonaa euroa. Arvio ulkoisista lipputuloista on 1,37 miljoonaa euroa eli 10 % enemmän kuin vuoden 2023 toteutumaennusteessa. Ilmastoperusteisen valtiontuen päättyminen vähentää tuloja 0,05 miljoonaa euroa. Muut liikennöintitulot ovat nykyisenkaltaiset.

Kaarinan liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2024 on -1.326.000 euroa (+2 %).

Raision talousarvio liikennöinnin osalta

Raision liikennöintimenot vuonna 2024 ovat arviolta 2,43 miljoonaa euroa. Menoarvioon sisältyvät kilpailutustulosten vaikutukset liikenteen kustannuksiin ja pienet muutokset sisäisillä linjoilla.

Raision liikennöintitulot vuonna 2024 ovat arviolta 1,46 miljoonaa euroa. Arvio ulkoisista lipputuloista on 1,11 miljoonaa euroa eli 10 % enemmän kuin vuoden 2023 toteutumaennusteessa. Ilmastoperusteisen valtiontuen päättyminen vähentää tuloja 0,06 miljoonaa euroa. Muut liikennöintitulot ovat nykyisenkaltaiset.

Raision liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2024 on -965.000 euroa (-3 %).

Liedon talousarvio liikennöinnin osalta

Liedon liikennöintimenot vuonna 2024 ovat arviolta 2,79 miljoonaa euroa. Menoarvioon sisältyvät linjan 402 aikaisen aamun ja myöhäisillan vuorot, jotka laskutetaan Liedon kaupungilta (tksjlk 20.2.2023 § x).

Liedon liikennöintitulot vuonna 2024 ovat arviolta 1,76 miljoonaa euroa. Arvio ulkoisista lipputuloista on 0,86 miljoonaa euroa eli 10 % enemmän kuin vuoden 2023 toteutumaennusteessa. Ilmastoperusteisen valtiontuen päättyminen vähentää tuloja 0,07 miljoonaa euroa. Kelan tuki noussee edelleen. Muut liikennöintitulot ovat nykyisenkaltaiset.

Liedon liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2024 on -1.024.000 euroa (+7 %). Jos ilmastoperusteinen tuki ei päättyisi vuodelle 2024, nettoluku olisi ollut hieman vuoden 2023 nettolukua pienempi.

Naantalin talousarvio liikennöinnin osalta

Naantalin liikennöintimenot vuonna 2024 ovat arviolta 2,65 miljoonaa euroa. Menoarvioon sisältyvät sisäisen liikenteen lisäykset mm. Naantalin satamaan sekä kilpailutusten vaikutukset kustannuksiin.

Naantalin liikennöintitulot vuonna 2024 ovat arviolta 1,61 miljoonaa euroa. Arvio ulkoisista lipputuloista on 0,79 miljoonaa euroa eli 10 % enemmän kuin vuoden 2023 toteutumaennusteessa. Ilmastoperusteisen valtiontuen päättyminen vähentää tuloja 0,05 miljoonaa euroa. Kelan tuki noussee edelleen. Muut liikennöintitulot ovat nykyisenkaltaiset.

Naantalin liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2024 on -1.034.000 euroa (+10 %). Jos ilmastoperusteinen tuki ei päättyisi vuodelle 2024, nettoluku olisi ollut 4 % vuoden 2023 nettolukua suurempi.

Paimion talousarvio liikennöinnin osalta

Paimion Föli-liikenne alkaa 1.7.2024 ja liikennöinnin talousarvio koskee puolta vuotta.​

Paimion liikennöintimenot vuonna 2024 ovat arviolta 0,44 miljoonaa euroa. Menoarvio perustuu Paimion liikenteen kilpailutustulokseen ja Fölin laajenemisselvityksessä arvioituihin kustannusjakaumiin. Sisäistä liikennettä ei käsitelty Fölin laajenemisselvityksessä, sen osuus on noin 0,12 miljoonaa euroa.

Paimion liikennöintitulot vuonna 2024 ovat arviolta 0,30 miljoonaa euroa. Arvio ulkoisista lipputuloista on 0,09 miljoonaa euroa Fölin laajenemisselvityksen mukaisesti.

Paimion liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2024 on -133.000 euroa.

Ruskon talousarvio liikennöinnin osalta

Ruskon liikennöintimenot vuonna 2024 ovat arviolta 1,32 miljoonaa euroa. Menoarvioon sisältyvät Ruskon kunnan aiemmin päättämät muutokset sisäiseen liikenteeseen.

Ruskon liikennöintitulot vuonna 2024 ovat arviolta 0,55 miljoonaa euroa. Arvio ulkoisista lipputuloista on 0,19 miljoonaa euroa eli 10 % enemmän kuin vuoden 2023 toteutumaennusteessa. Ilmastoperusteisen valtiontuen päättyminen vähentää tuloja 0,03 miljoonaa euroa. Kelan tuki ja koululaislipputulot noussevat jonkin verran siitä, mitä vuoden 2023 talousarvioon on arvioitu. Muut liikennöintitulot ovat nykyisenkaltaiset.

Ruskon liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2024 on -775.000 euroa (+5 %). Jos ilmastoperusteinen tuki ei päättyisi vuodelle 2024, nettoluku olisi ollut suurin piirtein sama kuin vuonna 2023.

Talousarvion kustannusarviot, tuloarviot ja nettokustannusarviot kunnittain

Turun liikennöintimenot ovat 49,453 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 26,144 miljoonaa euroa. Turun nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 23,309 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 3,065 miljoonaa euroa, yhteensä 26,375 miljoonaa euroa (+1 %).​

Kaarinan liikennöintimenot 3,459 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 2,134 miljoonaa euroa. Kaarinan nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 1,326 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,344 miljoonaa euroa, yhteensä 1,669 miljoonaa euroa (+3,2 %).

Raision liikennöintimenot ovat 2,428 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 1,463 miljoonaa euroa. Raision nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,965 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,239 miljoonaa euroa, yhteensä 1,205 miljoonaa euroa (- 1,39 %).

Liedon liikennöintimenot ovat 2,785 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 1,761 miljoonaa euroa. Liedon nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 1,024 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,195 miljoonaa euroa, yhteensä 1,219 miljoonaa euroa (+6,8 %).

Naantalin liikennöintimenot ovat 2,645 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 1,612 miljoonaa euroa. Naantalin nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 1,033 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,189 miljoonaa euroa, yhteensä 1,223 miljoonaa euroa (+9,4 %).

Paimion liikennöintimenot ovat 0,435 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 0,302 miljoonaa euroa. Paimion nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,133 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,052 miljoonaa euroa, yhteensä 0,185 miljoonaa euroa.

Ruskon liikennöintimenot ovat 1,321 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 0,546 miljoonaa euroa. Ruskon nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,775 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,061 miljoonaa euroa, yhteensä 0,836 miljoonaa euroa (-9,9 %).

Seudullisen joukkoliikenteen tulee kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaan toimittaa talousarvio jäsenkunnille 30.9.2023 mennessä sekä hyväksytty talousarvio- ja suunnitelma 15.1.2024 mennessä.

Liite 1​Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden toimintasuunnitelma 2024-2027

Liite 2​Liikkumispalveluiden palvelusuunnitelma 2024

Oheismateriaali 1​Käyttötaloussuunnitelma

Oheismateriaali 2​Tuloslaskelma

Oheismateriaali 3​Talousarvioehdotuserittely

Oheismateriaali 4​Kuntien järjestämiskustannukset ja maksuosuudet

Oheismateriaali 5​Toimielinkohtaiset käyttötalouden suunnitteluluvut (Kansliapäällikkö 21.6.2023 § 207)

Oheismateriaali 6​Suunnitelmavuodet 2024-2027

Oheismateriaali 7​Joukkoliikenteen talousarvion esittelyaineisto 7.9.2023​

Ehdotus​Joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte 13.9.2023:

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta

• päättää osaltaan hyväksyä kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden toimintasuunnitelman vuosille 2024–2027 ja palvelusuunnitelman vuodelle 2024 joukkoliikennelautakunnan osalta sekä päättää lähettää toimintasuunnitelman edelleen Turun kaupunginhallitukselle, Kaarinan, Raision, Naantalin, Liedon ja Paimion kaupungeille sekä Ruskon kunnalle.
• merkitsee tiedoksi, että kaupunkiympäristölautakunta tulee esittämään, että sen talousarvion käyttötalouden suunnitteluluvusta siirretään joukkoliikennelautakunnalle 143 000 euroa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.