Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 14.9.2017:

Taustaa

Turun kaupungin hallintokuntien, joihin Turun kaupunkiseudun joukkoliikennekin kuuluu, tulee antaa talousarvioesityksensä Turun kaupunginhallitukselle 22.9.2017 mennessä. Talousarvion laadintaa varten annetut ohjeet ovat nähtävinä kokouksessa.

Joukkoliikennetoimen tulee kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaan toimittaa seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma jäsenkunnille 30.9. mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma 15.1. mennessä.

Talousarvio sisältää Föli-alueen eli Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin, Liedon ja Ruskon joukkoliikenteen järjestämis- ja ylläpitokustannuksineen.

Nettoluku -17,29 miljoonaa euroa on Turun kaupungin nettoluku. Muiden kuntien tuloja ja menoja seurataan kuten Turun tuloja ja menoja. Talousarviossa muiden kuntien nettoluku nollaantuu Turun budjetissa, eli kunnat maksavat oman nettolukunsa verran Turulle.

Niiltä osin, kun käytetään asukaslukuperusteista tulojen tai kustannusten jakoa, jakoperusteena on kuntien asukasluku 31.7.2017. Asukasluku oli tällöin Turussa 187.717, Kaarinassa 32.991, Raisiossa 24.407, Naantalissa 19.146, Liedossa 19. 514 ja Ruskolla 6.185.

Fölissä on tehty vuoden 2017 tammi-elokuussa noin 17,2 miljoonaa matkaa. Se on 860.000 matkaa (5,3 %) enemmän kuin samana aikana vuonna 2016. Annetun nettoluvun saavuttaminen edellyttää erinomaista onnistumista matkamäärän kasvattamisessa Turussa ja kaupunkiseudulla myös ensi vuonna ja sitä, että joukkoliikenteen kustannusindeksi pysyy edelleen hyvin matalana. Matkamääräarvio perustuu kevään 2017 toteutumaan. Kuitenkaan matkamäärää ja lipputuloja ei voi parhaallakaan metodilla tietää etukäteen, ja tämä aiheuttaa aina riskin tulopuolella.

Talousarvio on laskettu vuoden 2017 toisen neljänneksen toteutuneessa hintatasossa. Linja-autoliikenteen kokonaiskustannusindeksi vaikuttaa suoraan joukkoliikenteen ostokustannuksiin eikä ole joukkoliikennetoimen päätösvallassa. Indeksin suuruuteen vaikuttavat eniten linja-autoalan työntekijöiden palkat sekä polttoaineiden hinnat.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on käynyt talousarvioperusteet ja alustavat talousarvioluvut läpi talousarvioseminaarissa 6.9.2017. Lisäksi kuntien valmisteleva työryhmä on käynyt läpi alustavan talousarvion kokouksessaan 4.9.2017.

Vuoden 2018 talous rakentuu vuoden 2017 toteutuman pohjalta. Siksi mahdollisia taloutta korjaavia toimenpiteitä tulee tarkastella viimeistään vuoden 2018 alussa, kun on käytettävissä luotettava tieto vuoden 2017 talouden toteutumasta.

Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan, Liedon ja Ruskon muodostaman joukkoliikenneviranomaisen talousarvio muun kuin liikenteen osalta

Kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomaisen talousarvio sisältää mm. lautakunnan kulut, joukkoliikennetoimiston henkilöstökulut sivukuluineen, IT-kustannukset, markkinoinnin, painatukset, palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, vuokrat sekä muut toimintakulut. Sovelluskustannukset kasvavat merkittävästi vuodesta 2017, koska maksu- ja informaatiojärjestelmä valmistuu hankinnan mukaisessa laajuudessa ja kaikki ylläpitokustannukset käynnistyvät.

Talousarvion nettoluku on noin 3.660.000 euroa. Tästä esitetään Raision, Naantalin, Kaarinan, Liedon ja Ruskon maksettaviksi yhteensä 712.000 euroa ja Turun maksettavaksi 2.948.000 euroa. Turku maksaa kustannuksista 80,5 % ja muut kunnat yhteensä 19,5 %. Luvut perustuvat kuntien väkilukuun 31.7.2017. Kuntakohtaisesti menoarvio on seuraava: Kaarina 228.000 euroa (6,2 %), Raisio 168.000 euroa (4,6 %), Naantali 134.000 euroa (3,7 %), Lieto 138.000 euroa (3,8 %) ja Rusko 44.000 euroa (1,2 %).

Henkilöstön palkat ovat teknisesti eri lautakunnan eli Turun kaupunkiympäristölautakunnan alla, mutta kaikki kustannukset ja tulot käsitellään tässä talousarviossa yhtenä kokonaisuutena.

Liikennöintiä koskevan talousarvion perusteet

Talousarvion pohjana ovat kuntakohtaiset, clearingin mukaiset toteutumatiedot tammi-kesäkuussa 2017.

Talousarviossa on käytetty liikennöintikustannusten nousuarviona 3,0 % verrattuna kevään 2017 hintatasoon. Kun arvioidaan syksyn 2017 indeksinousuksi 1 %, tarkoittaa tämä että vuodelle 2018 on arvioitu kahden prosentin nousuvara. Näin maltillinen indeksiarvio sisältää riskin, mutta on linjassa linja-autoliikenteen viimeaikaisen kustannuskehityksen kanssa.

Kustannusten ja tulojen jako perustuu lautakunnan 19.6.2013 § 124 hyväksymään jakoperiaatteeseen. Kunkin linjan kerta- ja arvokorttitulot vähennetään linjakohtaisista kustannuksista. Kerta- ja arvokorttitulot kirjataan sille linjalle, jolle ensimmäinen nousu tapahtuu (eli vaihdoista ei makseta korvausta). Kausikorttitulot kirjataan joukkoliikennetoimen talousarviossa kunkin kunnan kohdalle asiakkaan kuntalaisuuden mukaan. Linjakohtaiset nettokustannukset jaetaan kuntien kesken sen mukaan, minkä verran kunkin kunnan asukkaat ovat tehneet kausikorttimatkoja ko. linjalla. Kukin kunta maksaa asukkaidensa toisen kunnan sisäisessä liikenteessä tekemistä kausikorttimatkoista nousukorvausta.

Kuntien menot muodostuvat sisäisen liikenteen kustannuksista, seudullisen liikenteen kustannuksista, muille kunnille maksettavista korvauksista toisen kunnan sisäisen liikenteen matkoista, mahdollisista nousukorvauksista ja liikennöitsijäbonusten kustannuksista. Turun kaupungilla myös seutulipputuki kuuluu talousarvion alaisiin kustannuksiin, kun taas muilla kunnilla seutulippukustannukset eivät kuulu joukkoliikennelautakunnan talousarvioon.

Kuntien tulot muodostuvat kausikorttien lataustuloista, sisäisen liikenteen arvokortti- ja kertalipputuloista, sisäisen liikenteen nousukorvauksista muilta kunnilta, kunnan osuudesta seudullisen liikenteen arvokortti- ja kertalipputuloista, kunnan koululaislipputuloista, kelan koulumatkatuesta, suurten kaupunkiseutujen valtionrahasta sekä liikennöinnin sanktiotuloista.

Liikennöintiä koskeva talousarvio Turun osalta

Talousarvio on tehty tammi-kesäkuun clearing-tietojen pohjalta. Turun sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2018 on 34.497.000 euroa ja seudullisen liikenteen 5.421.000 euroa. Turku maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 77.000 euroa vuodessa. Seutulippukorvauksiin varataan 140.000 euroa ja liikennöinnin bonuksiin 315.000 euroa. Lisäksi Turku Energian ja joukkoliikenteen välisen latauspalvelun hinta linjan 1 sähköbussiliikennettä varten on noin 210.000 euroa vuodessa.

Seuraavassa on listattu muutokset, jotka vaikuttavat talousarvioon 2018 vähentämällä Turun kustannuksia. Linjojen 21, 22 jne kilpailutustulos (Tksjlk 28.9.2016 § 183) vähentää kustannuksia 390.000 euroa vuodessa. Koululaislinjan lakkauttaminen (Tksjlk 16.8.2017 § 134) vähentää kustannuksia 61.000 euroa vuodessa. Linjojen 220 ja 221 reittimuutos (Tksjlk 18.1.2017 § 14) vähentää kustannuksia 10.000 euroa.

Seuraavassa on listattu muutokset, jotka vaikuttavat talousarvioon 2018 lisäämällä Turun kustannuksia. Linjojen 42, 90 ja 99 päätepisteen siirto Pernossa telakan portille saakka (Tksjlk 30.11.2016 § 213) lisää kustannuksia 11.000 euroa. Linjan 7A liikenne Turun ja Raision välillä (Tksjlk 7.6.2017 § 99) lisää kustannuksia 196.000 euroa. Uuden palloiluhallin vaatima lisäliikenne maksaa noin 33.000 euroa.

Joukkoliikenteen palvelualue esittää varautumista seuraaviin lisäyksiin talousarviossa (lautakunta käsittelee asiat erikseen):

• Lisäauto linjalle 2 ruuhka-aikaan, sillä bussit tulevat täysinä Kaarinan puolelta (21.000 euroa).
• Linjan 13 vuorovälin parantaminen kouluvuoden aikana 15 minuuttiin ja kesällä 20 minuuttiin (134.000 euroa).
• Linjojen 32/42 vuorotarjonnan parantaminen kesällä 10 minuutin vuoroväliin (171.000 euroa).
• Linjojen 32/42 vuorojen myöhästelyn takia yksi lisäauto kouluvuoden aikana (134.000 euroa).
• Kesätapahtumien aiheuttama lisäliikennetarve 20.000 euroa.

Arvio Turun kausikorttituloista vuonna 2018 on 8.076.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 12.438.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 1.075.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen arvokortti- ja kertalipputulot ovat 1.833.000 euroa. Koululaislipputulot kevään 2017 clearingin pohjalta ovat 566.000 euroa (Hinta on tällä hetkellä 1,10 euroa matkaa kohti). Koulumatkatuki kelalta on 203.000 euroa. Suurten kaupunkiseutujen valtionraha on 1.088.000 euroa. Sanktiot ovat arviolta 32.000 euroa ja muut tulot arviolta 213.000 euroa. Föli-alueen ulkopuolisten kuntien maksama Matkahuolto-maksu on noin 50.000 euroa. Kaupunginhallituksen tuki sähköbussiliikenteelle (Kh 1.6.2015 § 260) on 480.000 euroa.

Matkamäärän kasvun aiheuttama tulolisäys on laskettu mukaan kaikkiin lukuihin. Laskelmissa on käytetty 3 % kasvua. Näin korkea kasvuprosentti on riski, mutta kuitenkin perusteltavissa tammi-kesäkuussa 2017 toteutuneella 4,2 % matkamääräkasvulla.

Koululaislipputulojen vähennys Turun koulutoimen koululaislippusääntöjä koskevan muutoksen takia vähentää tuloja noin 60.000 euroa. Syvälahden koulun valmistuminen lyhentää noin 400 oppilaan koulumatkoja niin paljon, että he eivät enää saa opetustoimen koululaiskorttia. Tämä vähentää joukkoliikenteen koululaislipputuloja noin 220.000 euroa.

Koululaislipun hinnankorotus 1.7.2017 alkaen (Tksjlk 17.8.2016 § 138) lisää joukkoliikennetoimen tuloja noin 50.000 euroa. Mainostulot hybridien ulkopinnoista ja palvelulinjojen sisä- ja  ulkopinnoista (Tksjlk 1.3.2017 § 44) ovat arviolta 4.000 euroa. Käsittelymaksujen käyttöönotto (Tksjlk 3.5.2017 § 86) lisää tuloja arviolta 10.000 euroa.

Lautakunnalle tullaan ehdottamaan koululaislipun hinnankorotusta 1.7.2018 alkaen kymmenellä sentillä, arvio vaikutuksesta on 24.000 euroa vuonna 2018. Kaupunginhallitukselle esitetään työsuhdematkalipun käyttöönottoa Turun kaupungin työntekijöille kesästä 2018 alkaen. Arvio lisätuloista joukkoliikenteelle on alkuvaiheessa eli vuonna 2018 noin 80.000 euroa. Arvio liikenteen lisäyksestä (uusi linja 7A, palloiluhallin liikenne sekä lisäykset linjoille 2, 13, 32/42) saatavista lisätuloista on 322.000 euroa. Nettialennuksen poistosta aiheutuvat lisätulot ovat arviolta 300.000 euroa. Lautakunta käsittelee nettipalveluja koskevia muutoksia myöhemmin syksyllä. Arvio sähköbussien ulkopinnan/mainospinnan vuokrauksesta saatavasta tulosta (vuokraus kaupungin yksiköille) on 20.000 euroa.

Liikennöintimenot ovat yhteensä noin 40,92 miljoonaa euroa ja tulot noin 26,57 miljoonaa euroa. Liikennöinnin nettokustannus on tällöin 14,35 miljoonaa euroa.

Liikennöintiä koskeva talousarvio Kaarinan osalta

Talousarvio on tehty tammi-kesäkuun 2017 clearing-tietojen pohjalta. Kaarinan sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2018 on 1.052.000 euroa ja seudullisen liikenteen 1.405.000 euroa. Kaarina maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 409.000 euroa vuodessa. Liikennöinnin bonuksiin varataan 55.000 euroa.

Kaarinalla ei ole talousarviossa kustannuksia lisääviä tai vähentäviä muutoksia kevään 2017 tilanteeseen verrattuna.

Arvio Kaarinan kausikorttituloista vuonna 2017 on 573.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 110.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 39.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen osuus arvokortti- ja kertalipputuloista on 538.000 euroa. Koululaislipputulot ovat 124.000 euroa (Hinta on tällä hetkellä 1,50 euroa matkaa kohti). Koulumatkatuet kelalta ovat 99.000 euroa. Suurten kaupunkiseutujen valtionraha on 191.000 euroa. Sanktiotulot ovat arviolta 6.000 euroa ja muut tulot arviolta 2.000 euroa.

Nettialennuksen poistuminen lisää tuloja arviolta 25.000 euroa vuonna 2018. Lautakunta käsittelee nettipalveluja koskevia muutoksia myöhemmin syksyllä.

Matkamäärän kasvun aiheuttama tulolisäys on laskettu mukaan kaikkiin lukuihin. Laskelmissa on käytetty 3 % kasvua. Näin korkea kasvuprosentti on riski, mutta kuitenkin perusteltavissa tammi-kesäkuussa 2017 toteutuneella 4,2 % matkamääräkasvulla.

Liikennöintimenot ovat yhteensä noin 2,92 miljoonaa euroa ja tulot noin 1,71 miljoonaa euroa. Liikennöinnin nettokustannus on 1,21 miljoonaa euroa.

Liikennöintiä koskeva talousarvio Raision osalta

Talousarvio on tehty tammi-kesäkuun 2017 clearing-tietojen pohjalta. Raision sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2018 on 117.000 euroa ja seudullisen liikenteen 1.634.000 euroa. Raisio maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 296.000 euroa vuodessa. Liikennöinnin bonuksiin varataan 41.000 euroa.

Linjojen 220 ja 221 reittimuutos (Tksjlk 18.1.2017 § 14) vähentää Raision kustannuksia 10.000 euroa vuonna 2018.

Linjan 7A liikenne Turun ja Raision välillä (Tksjlk 7.6.2017 § 99) lisää kustannuksia 196.000 euroa. Pernon telakan pohjoisportin liikenne (Tksjlk 7.6.2017 § 102) lisää kustannuksia noin 16.000 euroa. Linjojen R1 ja R2 liikenne koulujen loma-aikaan talvikautena (Tksjlk 3.5.2017 § 82) lisää kustannuksia noin 5.000 euroa. Sama liikenne koulujen kesäloma-aikana lisäisi kustannuksia 26.000 euroa ja tähän varaudutaan talousarviossa.

Arvio Raision kausikorttituloista vuonna 2018 on 490.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 15.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 3.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen osuus arvokortti- ja kertalipputuloista on 560.000 euroa. Koululaislipputulot opetustoimelta ovat 76.000 euroa (Koululaismatkan hinta on tällä hetkellä 2 euroa). Koulumatkatuki kelalta on 36.000 euroa. Suurten kaupunkiseutujen valtionraha on 141.000 euroa. Sanktiotulot ovat arviolta 4.000 euroa ja muut tulot arviolta 200 euroa.

Linjan 7A lipputulot ovat Raision osalta arviolta 90.000 euroa. Nettialennuksen poistuminen lisää tuloja arviolta 20.000 euroa vuonna 2018. Lautakunta käsittelee nettipalveluja koskevia muutoksia myöhemmin syksyllä. Lipputuloarvio R-linjojen kesäliikenteestä (jos sitä hankitaan) on 5.000 euroa.

Matkamäärän kasvun aiheuttama tulolisäys on laskettu mukaan kaikkiin lukuihin. Laskelmissa on käytetty 3 % kasvua. Näin korkea kasvuprosentti on riski, mutta kuitenkin perusteltavissa tammi-kesäkuussa 2017 toteutuneella 4,2 % matkamääräkasvulla.

Liikennöintimenot ovat yhteensä noin 2,32 miljoonaa euroa ja tulot noin 1,44 miljoonaa euroa. Liikennöinnin nettokustannus on 0,88 miljoonaa euroa. 

Liikennöintiä koskeva talousarvio Naantalin osalta

Talousarvio on tehty tammi-kesäkuun 2017 clearing-tietojen pohjalta. Naantalin sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2018 on 871.000 euroa ja seudullisen liikenteen 836.000 euroa. Naantali maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 121.000 euroa vuodessa. Liikennöinnin bonuksiin varataan 32.000 euroa.

Linjojen N1 ja N2 liikenne koulujen lomapäivinä (Tksjlk 3.5.2017 § 82) lisää kustannuksia noin 8.000 euroa vuonna 2018.

Arvio Naantalin kausikorttituloista vuonna 2018 on 279.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 38.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 3.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen osuus arvokortti- ja kertalipputuloista on 312.000 euroa. Koululaislipputulot opetustoimelta ovat 376.000 euroa (Hinta on tällä hetkellä 3,00 euroa / nousu myönnettyä koulumatkaa kohti). Koulumatkatuki kelalta on 75.000 euroa. Suurten kaupunkiseutujen valtionraha on 111.000 euroa. Sanktiotulot ovat arviolta 3.000 euroa ja muut tulot arviolta 2.000 euroa.

Nettialennuksen poistuminen lisää tuloja arviolta 11.000 euroa vuonna 2018. Lautakunta käsittelee nettipalveluja koskevia muutoksia myöhemmin syksyllä.

Matkamäärän kasvun aiheuttama tulolisäys on laskettu mukaan kaikkiin lukuihin. Laskelmissa on käytetty 3 % kasvua. Näin korkea kasvuprosentti on riski, mutta kuitenkin perusteltavissa tammi-kesäkuussa 2017 toteutuneella 4,2 % matkamääräkasvulla.

Liikennöintimenot ovat yhteensä noin 1,87 miljoonaa euroa ja tulot noin 1,21 miljoonaa euroa. Liikennöinnin nettokustannus on tällöin 0,66 miljoonaa euroa. 

Liikennöintiä koskeva talousarvio Liedon osalta

Talousarvio on tehty tammi-kesäkuun 2017 clearing-tietojen pohjalta. Liedon sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2018 on 1.079.000 euroa ja seudullisen liikenteen 932.000 euroa. Lieto maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 182.000 euroa vuodessa. Liikennöinnin bonuksiin varataan 33.000 euroa.

Linjan L15 lakkautus (Tksjlk 18.1.2017 § 9) vähentää kustannuksia noin 4.000 euroa. Linjojen L4, L7, L12 ja L13 muutokset (Tksjlk 18.1.2017 § 9) vähentävät kustannuksia noin 5.000 euroa. Linjan L11 lisäykset (Tksjlk 21.12.2016 § 229) lisäävät kustannuksia noin 2.000 euroa. Liedon sisäisen liikenteen muutokset 15.8.2017 alkaen (Tksjlk 3.5.2017 § 84) lisäävät kustannuksia noin 34.000 euroa. Liikenteen parantamiseen varataan 10.000 euroa.

Arvio Liedon kausikorttituloista vuonna 2018 on 288.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 71.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 40.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen osuus arvokortti- ja kertalipputuloista on 312.000 euroa. Koululaislipputulot opetustoimelta ovat 317.000 euroa (Hinta on tällä hetkellä 2,00 euroa myönnettyä koulumatkaa kohti). Kelan koulumatkatuki on 117.000 euroa. Suurten kaupunkiseutujen valtionrahaosuus on 113.000 euroa. Sanktiotulot ovat arviolta 3.000 euroa ja muut tulot 1.000 euroa.

Nettialennuksen poistuminen lisää tuloja arviolta 15.000 euroa vuonna 2018. Lautakunta käsittelee nettipalveluja koskevia muutoksia myöhemmin syksyllä.

Matkamäärän kasvun aiheuttama tulolisäys on laskettu mukaan kaikkiin lukuihin. Laskelmissa on käytetty 3 % kasvua. Näin korkea kasvuprosentti on riski, mutta kuitenkin perusteltavissa tammi-kesäkuussa 2017 toteutuneella 4,2 % matkamääräkasvulla.

Liikennöintimenot ovat yhteensä noin 2,26 miljoonaa euroa ja tulot noin 1,28 miljoonaa euroa. Liikennöinnin nettokustannus on tällöin 0,98 miljoonaa euroa. 

Liikennöintiä koskeva talousarvio Ruskon osalta

Talousarvio on tehty tammi-kesäkuun 2017 clearing-tietojen pohjalta. Ruskon sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2018 on 197.000 euroa ja seudullisen liikenteen 374.000 euroa. Rusko maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 81.000 euroa vuodessa. Liikennöinnin bonuksiin varataan 10.000 euroa.

Ruskolla ei esitetä liikennöintimuutoksia talousarvioon.

Arvio Ruskon kausikorttituloista vuonna 2018 on 87.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 20.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 6.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen osuus arvokortti- ja kertalipputuloista on 80.000 euroa. Koululaislipputulot opetustoimelta ovat 71.000 euroa (Hinta on tällä hetkellä 2,30 euroa / nousu myönnettyä koulumatkaa kohti). Kelan koulumatkatuki on 78.000 euroa. Osuus suurten kaupunkiseutujen valtionrahasta on 36.000 euroa. Sanktiotulot ovat arviolta 1.000 euroa ja muut tulot 500 euroa.

Nettialennuksen poistuminen lisää tuloja arviolta 4.000 euroa vuonna 2018. Lautakunta käsittelee nettipalveluja koskevia muutoksia myöhemmin syksyllä.

Matkamäärän kasvun aiheuttama tulolisäys on laskettu mukaan kaikkiin lukuihin. Laskelmissa on käytetty 3 % kasvua. Näin korkea kasvuprosentti on riski, mutta kuitenkin perusteltavissa tammi-kesäkuussa 2017 toteutuneella 4,2 % matkamääräkasvulla.

Liikennöintimenot ovat yhteensä noin 663.000 euroa ja tulot noin 384.000 euroa. Liikennöinnin nettokustannus on tällöin 279.000 euroa. 

Nettokustannukset, yhteenveto

Turun nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 14,35 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 2,95 miljoonaa euroa, yhteensä noin 17,3 miljoonaa.

Kaarinan nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 1,21 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,23 miljoonaa euroa, yhteensä 1,44 miljoonaa euroa.

Raision nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,88 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,17 miljoonaa euroa, yhteensä 1,05 miljoonaa euroa.

Naantalin nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,66 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,13 miljoonaa euroa, yhteensä 0,79 miljoonaa euroa.

Liedon nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,98 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,14 miljoonaa euroa, yhteensä 1,12 miljoonaa euroa.

Ruskon nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,28 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,04 miljoonaa euroa, yhteensä 0,32 miljoonaa euroa.

Investoinnit

Maksu- ja informaatiojärjestelmän hankinta on seudullinen yhteishankinta, johon viranomaisalueen kunnat osallistuvat väkilukujensa suhteessa. Järjestelmäinvestoinnin kustannukset vuonna 2018 ovat 500.000 euroa. Houkutteleva joukkoliikenne ja matkamäärien kasvattaminen edellyttävät jatkuvaa panostusta tuotekehitykseen esim. asiakkaiden mobiilipalveluihin, personoituihin sähköisiin palveluihin, paikkatietoon sidottuun matkustajainformaatioon jne. Tuotekehitykseen on varattu 1 % joukkoliikenteen budjetista vuoden 2016 alusta. Vuonna 2018 varaudutaan mm. EMV-maksamiseen eli luottokorttimaksamiseen busseissa, mobiilipalveluiden kehittämiseen, uusiin lipputuotteisiin ja rajapintoihin, tapahtumalippuihin sekä joihinkin lippuautomaatteihin.

Väkiluvun mukaiset osuudet ovat: Turku 323.700 euroa, Kaarina 56.900 euroa, Raisio 42.100 euroa, Naantali 33.000 euroa, Lieto 33.650 euroa ja Rusko 10.650 euroa.

Investointien rahoitustapaa on valmisteltu jo vuoden 2013 talousarviota tehtäessä yhdessä Turun kaupungin talouden vastuualueen ja valmistelevan työryhmän kanssa. Tällöin on todettu, että tarkoituksenmukaisinta on ollut toteuttaa maksu- ja informaatiojärjestelmähankinta yhteishankintana kuuden kunnan kesken. Tällöin kaikki omistavat palan järjestelmästä ja jokainen kunta tekee omat poistonsa kunkin kunnan poistosuunnitelman mukaan.

Strateginen ja operatiivinen sopimus

Turussa kuntalain mukainen talousarvio ja -suunnitelma laaditaan toimialoilla ja konsernihallinnossa osana sopimusohjausprosessia. Sopimusohjaus tarkoittaa monipuolisten tavoitteiden asettamista kahdelle tasolle, kaupunginhallituksen ja lautakunnan välille (strateginen sopimus) sekä lautakunnan ja toimialan välille (operatiivinen sopimus).

Valmistelu ja tavoitteiden asettelu perustuu laadittuun Turun kaupungin strategiakokonaisuuteen, joka koostuu kaupunkistrategiasta sekä siihen kuuluvasta kahdesta strategisesta ohjelmasta. Strategisia ohjelmia ovat Kilpailukyky ja kestävä kasvu -ohjelma sekä Hyvinvointi ja aktiivisuus -ohjelma. Lisäksi strategiakokonaisuuteen kuuluu henkilöstöohjelma Henkilöstö voimavarana. Edellä mainitut dokumentit kuvaavat, mitä keskeisiä päämääriä Turun kaupunki toiminnalleen asettaa ja mihin periaatteisiin luottamushenkilöt sekä kaupungin henkilöstö lupaavat toiminnassaan sitoutua.

(http://www.turku.fi/strategia)

Turun Kiinteistötoimiala ja Ympäristötoimiala yhdistyvät 1.1.2018 alkaen uudeksi Kaupunkiympäristötoimialaksi. Toimialan tehtävät, toimielimet ja palvelualueet on määritelty Turun kaupunginvaltuuston 29.5.2017 hyväksymässä hallintosäännössä.

Turun kaupunginhallitus hyväksyy uuden toimialan strategisen sopimuksen vuosille 2018–2021 sekä kaupunkiympäristölautakunnan ja rakennus- ja lupalautakunnan operatiiviset sopimukset vuodelle 2018. Toimivaltaiset seudulliset lautakunnat (Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta ja Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta) lähettävät esityksensä kaupunginhallitukselle 22.9.2017 mennessä. Turun kaupunginhallituksen on määrä käsitellä talousarviota ja sopimuksia lokakuussa 2017 ja Turun kaupunginvaltuuston marraskuussa 2017.

Turun kaupunkiympäristötoimialan strateginen sopimus on esitetty oheismateriaalissa 2. Erityisesti joukkoliikennettä koskee runkobussilinjaston valmistelu ja toteutus vuoden 2020 syksyyn mennessä. Kuitenkin koko kaupunkikehittäminen liittyy vahvasti joukkoliikenteeseen, eikä kumpikaan menesty ilman toistaan.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen operatiivinen sopimus on esitetty oheismateriaalissa 3. Seudullisen joukkoliikenteen matkamäärää pyritään kasvattamaan 2 % vuodessa. Lisäksi tavoitteena on ottaa Turussa käyttöön työsuhdematkaliput kaupungin työntekijöiden käyttöön kesästä 2018 lähtien sekä vakiinnuttaa vesibussiliikenne osaksi Fölin kesäliikennettä kahdella vesibussilla. Uutena projektina operatiiviseen sopimukseen on nostettu robottiliikenteen valmistelu. Robottiliikenteellä tavoitellaan kustannustehokasta liityntäliikennettä.

Föli-liikenteen seurattavia mittareita ovat vuositasolla:

• kustannukset asukasta kohti, koko kaupunkiseutu kunnittain
• kausikorttimatkat asukasta kohti, koko kaupunkiseutu kunnittain
• matkamäärä, Turku
• matkamäärä, koko kaupunkiseutu
• asiakastyytyväisyys, koko kaupunkiseutu
• korttimatkojen osuus kaikista matkoista, koko kaupunkiseutu
• nettilatausten määrä, koko kaupunkiseutu
• tiedoksi: Linja-autoliikenteen kokonaiskustannusindeksi
• tiedoksi: Ostoliikenteen kustannus euroa/ajotunti

Tärkeää huomioitavaa

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan kokouspalkkiot 60.000 euroa on kaupungin käytännön mukaisesti siirretty ko. lautakunnan alle eli kaupunkiympäristölautakunnan talousarviosta joukkoliikennelautakunnan talousarvioon. Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan nettoluku kasvaa näin 60.000 euroa ja kaupunkiympäristölautakunnan pienenee 60.000 euroa. Muutoksella ei ole vaikutusta kaupungin talouteen.

Turun kaupunginhallitukselle esitetään vakituisen vesibussiliikenteen perustamista Aurajoesta Ruissaloon (tai mahdollisesti myös Hirvensaloon). Vesibussiliikennettä kokeiltiin kesällä 2017. Vesibussi liikennöi joka päivä 22.5.-13.8.2017 kello 9.30-19.00 sekä viitenä elo-syyskuun viikonloppuna. Pysäkit olivat Martinsilta, Forum Marinum, Ruissalon telakka ja Kansanpuisto. Matkustajamäärä ylitti kaikki odotukset, matkoja tehtiin noin 30.000. Föli sai valtavasti positiivista palautetta, ja moni iloitsi siitä, että nyt pääsi pikkurahalla nauttimaan merellisestä Turusta. Vesibussi loi selvästi uutta kysyntää joukkoliikenteeseen, sillä samaan aikaan myös bussiliikenteen käyttö kasvoi selvästi Ruissalon linjalla. Moni matkusti vesibussilla Ruissaloon ja palasi bussilla keskustaan tai päinvastoin. Asiakastyytyväisyyskyselyssä 99 % toivoi palvelun jatkoa. Liikennöintiaikaa toivottiin jatkettavan erityisesti elokuulle. Reittiehdotuksia tuli lukuisia. Fölin vesibussi toi Turkua upealla tavalla esille sekä paikallisille että matkailijoille, ja vesibussin näkyvyys ”Fölillä on nyt köli” -teippauksineen oli joella erinomainen joka päivä.

Joukkoliikenteen talousarviossa ei ole varauduttu uuden liikennemuodon kustannuksiin, sillä meno- ja tuloarviot perustuvat linja-autoliikenteeseen. Turun sisäistä joukkoliikennettä ei voida karsia vesibussilinjan toteuttamiskustannusten kattamiseksi. Turun bussiliikenteen matkamäärän kasvu on jo toista vuotta noin 5 % ja liikennetarjontaa tulee päinvastoin parantaa. Seudullinen joukkoliikenne esittää kaupunginhallitukselle, että vesibussiliikenne vakinaistetaan osaksi Turun palveluja, että se kilpailutetaan, että vesibusseja liikennöi jatkossa kaksi kappaletta, ja että laitureiden esteettömyyteen kiinnitetään erityistä huomiota pysähtymispaikkoja valittaessa ja suunniteltaessa. Seudullinen joukkoliikenne esittää, että kaupunginhallitus lisää joukkoliikenteen nettolukuun 150.000 euroa jokaiselle taloussuunnitelmakauden vuodelle näkyvän ja koko kesäkauden kattavan vesibussiliikenteen toteuttamiseksi. Vesibussi tukee juuri julkaistua Turun kaupungin keskustavisiota, jossa Turun yhtenä keskeisenä vahvuutena on Turun sijainti maailman kauneimman saariston ytimessä.

Kakolan alue rakentuu nopeasti. 172 asuntoa on valmistunut jo vuosina 2013 ja 2015. Vuosina 2017-2019 Kakolaan valmistuu 628 asuntoa. Näistä suurin osa on valmistumassa talvella 2017-2018. Kakolan päärakennuksessa on pop-up-ravintola Kakolan Ruusu sekä kahvila. Lisäksi entisessä vankimielisairaalassa toimii hotelli, ja entisessä vankilanjohtajan virka-asunnossa pihapiireineen on kahvila- ja näyttelytoimintaa. Maanalaisen kylpylän rakennustyöt ovat käynnissä. Esteetön yhteys Kakolanmäelle on tarkoitus hoitaa funikulaarilla, mutta funikulaari on myöhästynyt valmistumisaikataulustaan jo selvästi. Jos Kakolaan tarvitaan korvaavaa joukkoliikennettä funikulaarin myöhästymisen vuoksi, kustannusarvio (brutto) tälle liityntäliikenteelle on 300.000 euroa vuodessa (yksi pikkubussi, liikennöinti joka päivä aamusta iltaan 20 minuutin välein). Tätä ylimääräisen liikenteen hintaa ei ole sisällytetty joukkoliikenteen talousarviolukuihin. Kaupungin tulee kuitenkin päättää, järjestetäänkö Kakolan uudelle asumisen ja palvelujen alueelle joukkoliikenne siksi aikaa kun funikulaari puuttuu.

Turun palvelutoimiston vuokrasopimus päättyy vuoden 2018 lopussa. On välttämätöntä, että palvelutoimisto sijaitsee kauppatorilla tai sen reunalla. Kaupungin tulee ratkaista palvelutoimiston sijainti kevään 2018 aikana, sillä mahdollisen uuden paikan varustamiseen ja tietoliikenneyhteyksien toteuttamiseen tulee varata riittävästi aikaa.

Kauppatorin rakentaminen saattaa alkaa jo vuonna 2018. Rakennustyöt kestävät arviolta 1,5 vuotta ja tällöin joukkoliikenne ei pääse kauppatorille. Tässä talousarviossa ei ole varauduttu rakennustöiden aiheuttamiin lyhytaikaisiin tai pitkäaikaisiin vaikutuksiin joukkoliikenteen kustannuksiin, tuloihin ja matkamäärään.

Turun kaupungin keskustavisio vaikuttaa jo meneillään olevaan runkolinjaston suunnitteluun ja saattaa viivästyttää runkolinjaston valmistumista (runkolinjaston tavoitevuosi on 2020).

Lautakunnan omat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2018

Lautakunta voi halutessaan lisätä itselleen tavoitteita lautakuntavuodelle tai lautakuntakaudelle.

Oheismateriaali 1Joukkoliikenteen talousarvio- ja suunnitelmaehdotus 2018-2021 liitteineen

Oheismateriaali 2Strateginen sopimus, kaupunkiympäristötoimiala. Lautakunta käsittelee tästä joukkoliikennettä koskevan osion.

Oheismateriaali 3Operatiivinen sopimus, Turun kaupunkiseudun joukkoliikenne.

Oheismateriaali 4Kaupunkiympäristötoimialan strateginen sopimus vuosille 2018-2021 ja Kaupunkiympäristölautakunnan operatiivinen sopimus vuodelle 2018; va. toimialajohtaja Christina Hovin esitys kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (Ksylk 19.9.2017)

Oheismateriaali 5Joukkoliikenteen talousarvion esittelyaineisto 20.9.2017

EhdotusTurun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää esittää Turun kaupunginhallitukselle ja Kaarinan, Raision, Naantalin, Liedon ja Ruskon kunnille, että talousarvioesitys ja taloussuunnitelma sekä investointiosa hyväksytään hallintokunnan esityksen mukaisina.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää hyväksyä kaupunkiympäristötoimialan strategisen sopimuksen 2018–2021 siltä osin kuin se koskee joukkoliikennettä, sekä Turun seudullisen joukkoliikenteen operatiivisen sopimuksen 2018 ja lähettää ne Turun kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi.

Lautakunta päättää esittää Turun kaupunginhallitukselle, että tämä lisää 150.000 euroa Turun joukkoliikenteen nettolukuun kullekin vuodelle taloussuunnitelmakaudella Turun vesibussiliikenteen toteuttamiseksi. Vesibussi tukee juuri julkaistua Turun kaupungin keskustavisiota, jossa Turun yhtenä keskeisenä vahvuutena on Turun sijainti maailman kauneimman saariston ytimessä.

Lisäksi lautakunta toteaa, että jos Kakolaan tarvitaan korvaavaa joukkoliikennettä funikulaarin myöhästymisen vuoksi, kustannusarvio tälle liityntäliikenteelle on 300.000 euroa vuonna 2018. Tätä ylimääräisen liikenteen hintaa ei ole sisällytetty joukkoliikenteen talousarviolukuihin.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan kokouspalkkiot 60.000 euroa on kaupungin käytännön mukaisesti siirretty ko. lautakunnan alle eli kaupunkiympäristölautakunnan talousarviosta joukkoliikennelautakunnan talousarvioon. Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan nettoluku kasvaa näin 60.000 euroa ja kaupunkiympäristölautakunnan pienenee 60.000 euroa. Muutoksella ei ole vaikutusta kaupungin talouteen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Lisäksi lautakunta päätti Perhon Suomisen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti asettaa lautakunnan toiminnalle seuraavanlaiset tavoitteet:

1. Tehdään joukkoliikenteestä Turun seudun halutuin väline työmatkailuun
2. Joukkoliikenteellä pääsee luontoon, harrastuksiin sekä vapaa-ajan ja kulttuuripalveluiden pariin
3. Joukkoliikenne otetaan huomioon kaikessa Turun kaupungin ja Turun seudun kehittämisessä

Lautakunta päätti Rannikko-Laineen Tommolan kannattamana tekemästä ehdotuksesta lisäksi, että pikaisesti selvitetään mahdollisuutta järjestää Föli-liikennettä Kurjenrahkan alueelle.