Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 7.9.2016:

Hallintokuntien tulee antaa talousarvioesityksensä kaupunginhallitukselle 16.9.2015 mennessä. Talousarvion laadintaa varten annetut ohjeet ovat nähtävinä kokouksessa.

Joukkoliikennetoimen tulee kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaan toimittaa seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja –suunnitelma jäsenkunnille 30.9. mennessä ja hyväksytty talousarvio ja –suunnitelma 15.1. mennessä.

Talousarvio sisältää Föli-alueen eli Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin, Liedon ja Ruskon joukkoliikenteen. Lisäksi talousarvio sisältää viranomaiskustannukset (joukkoliikennetoimisto ja kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta) kuten aiempinakin vuosina.

Nettoluku -17,61 miljoonaa euroa on Turun kaupungin nettoluku. Muiden kuntien tuloja ja menoja seurataan kuten Turun tuloja ja menoja. Talousarviossa muiden kuntien nettoluku nollaantuu Turun budjetissa, eli kunnat maksavat oman nettolukunsa verran Turulle.

Niiltä osin, kun käytetään asukaslukuperusteista tulojen tai kustannusten jakoa, jakoperusteena on kuntien asukasluku 31.7.2016. Asukasluku oli tällöin Turussa 185.836, Kaarinassa 32.657, Raisiossa 24.364, Naantalissa 19.080, Liedossa 19.347 ja Ruskolla 6.139.

Fölissä on tehty vuoden 2016 tammi-elokuussa noin 900.000 matkaa (5,8 %) enemmän kuin samana aikana vuonna 2015. Annetun nettoluvun saavuttaminen edellyttää erinomaista onnistumista matkamäärän kasvattamisessa Turussa ja kaupunkiseudulla myös ensi vuonna ja sitä, että joukkoliikenteen kustannusindeksi pysyy edellen hyvin matalana. Matkamääräarvio perustuu kevään 2016 toteutumaan. Kuitenkaan matkamäärää ja lipputuloja ei voi parhaallakaan metodilla tietää etukäteen, ja tämä aiheuttaa aina riskin tulopuolella.

Lainsäädännön muutokset (Liikennekaari) ovat tällä hetkellä riski houkuttelevan joukkoliikenteen tehokkaalle järjestämiselle. Liikenne- ja viestintäministeriö ei ole antanut esitystekstin kirjoittamiseen mennessä viranomaisille tietoa Liikennekaari-esityksen sisällöstä.

Talousarvio on laskettu vuoden 2016 toisen neljänneksen toteutuneessa hintatasossa. Linja-autoliikenteen kokonaiskustannusindeksi vaikuttaa suoraan joukkoliikenteen ostokustannuksiin eikä ole joukkoliikennetoimen päätösvallassa. Indeksin suuruuteen vaikuttavat eniten linja-autoalan työntekijöiden palkat sekä polttoaineiden hinnat. AKT:n työehtosopimuksen voimassaoloaika päättyy 31.1.2017 eikä uuden työehtosopimuksen sisällöstä ole talousarviota laadittaessa tiedossa.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on käynyt talousarvioperusteet ja talousarvioluvut läpi talousarvioseminaarissa 31.8.2016. Lisäksi kuntien valmisteleva työryhmä on käynyt läpi talousarvion kokouksessaan 29.8.2016.

Vuoden 2017 talous rakentuu vuoden 2016 toteutuman pohjalta. Siksi mahdollisia taloutta korjaavia toimenpiteitä tulee tarkastella viimeistään vuoden 2017 alussa, kun on käytettävissä luotettava tieto vuoden 2016 talouden toteutumasta.

Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan, Liedon ja Ruskon muodostaman joukkoliikenneviranomaisen talousarvio

Kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomaisen talousarvio sisältää mm. lautakunnan kulut, joukkoliikennetoimiston henkilöstökulut sivukuluineen, IT-kustannukset, markkinoinnin, painatukset, palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, vuokrat sekä muut toimintakulut.

Talousarvion nettoluku on noin 3.498.000 euroa. Tästä esitetään Raision, Naantalin, Kaarinan, Liedon ja Ruskon maksettaviksi yhteensä 626.000 euroa ja Turun maksettavaksi 2.872.000 euroa. Turku maksaa kustannuksista 82,1 % ja muut kunnat yhteensä 17,9 %. Luvut perustuvat kuntien väkilukuun 31.7.2016. Kuntakohtaisesti menoarvio on seuraava: Kaarina 200.340 euroa (5,73 %), Raisio 149.264 euroa (4,27 %), Naantali 118.002 euroa (3,37 %), Lieto 120.368 euroa (3,44 %) ja Rusko 38.196 euroa (1,09 %).

Liikennöintiä koskeva talousarvio

Talousarvion pohjana ovat kuntakohtaiset, clearingin mukaiset toteutumatiedot tammi-kesäkuussa 2016.

Talousarvio on laskettu vuoden 2016 toisen neljänneksen toteutuneessa hintatasossa. Linja-autoliikenteen kokonaiskustannusindeksi vaikuttaa suoraan joukkoliikenteen ostokustannuksiin eikä ole joukkoliikennetoimen päätösvallassa. Indeksin suuruuteen vaikuttavat eniten linja-autoalan työntekijöiden palkat sekä polttoaineiden hinnat. AKT:n työehtosopimuksen voimassaoloaika päättyy 31.1.2017 eikä uuden työehtosopimuksen sisällöstä ole talousarviota laadittaessa tiedossa.

Talousarviossa on käytetty liikennöintikustannusten nousuarviona 2,0 %. Näin maltillinen indeksiarvio sisältää riskin, mutta on linjassa linja-autoliikenteen viimeaikaisen kustannuskehityksen kanssa.

Kustannusten ja tulojen jako perustuu lautakunnan 19.6.2013 § 124 hyväksymään jakoperiaatteeseen. Kunkin linjan kerta- ja arvokorttitulot vähennetään linjakohtaisista kustannuksista. Kerta- ja arvokorttitulot kirjataan sille linjalle, jolle ensimmäinen nousu tapahtuu (eli vaihdoista ei makseta korvausta). Kausikorttitulot kirjataan joukkoliikennetoimen talousarviossa kunkin kunnan kohdalle asiakkaan kuntalaisuuden mukaan. Linjakohtaiset nettokustannukset jaetaan kuntien kesken sen mukaan, minkä verran kunkin kunnan asukkaat ovat tehneet kausikorttimatkoja ko. linjalla. Kukin kunta maksaa asukkaidensa toisen kunnan sisäisessä liikenteessä tekemistä kausikorttimatkoista nousukorvausta.

Kuntien menot muodostuvat sisäisen liikenteen kustannuksista, seudullisen liikenteen kustannuksista, muille kunnille maksettavista korvauksista toisen kunnan sisäisen liikenteen matkoista, mahdollisista nousukorvauksista ja liikennöitsijäbonusten kustannuksista. Turun kaupungilla myös seutulipputuki kuuluu talousarvioon alaisiin kustannuksiin, kun taas muilla kunnilla seutulippukustannukset eivät kuulu Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan talousarvioon.

Kuntien tulot muodostuvat sisäisen liikenteen arvokortti- ja kertalipputuloista, kunnan osuudesta seudullisen liikenteen arvokortti- ja kertalipputuloista, muilta kunnilta saaduista korvauksista sisäisen liikenteen matkoista, kausikorttien lataustuloista, koululaislipputuloista, kelan koulumatkatuesta ja suurten kaupunkiseutujen valtionrahasta.

Kelan koulumatkatuki on laskettu kevään 2016 toteutuneesta koulumatkatuesta kerrottuna kahdella.

Liikennöintiä koskeva talousarvio Turun osalta

Talousarvio on tehty tammi-kesäkuun clearing-tietojen pohjalta. Turun sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2017 on 34.089.000 euroa ja seudullisen liikenteen 5.500.000 euroa. Turku maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 76.000 euroa vuodessa. Seutulippukorvauksiin varataan 150.000 euroa ja liikennöinnin bonuksiin 368.000 euroa.

Seuraavassa on listattu muutokset, jotka vaikuttavat talousarvioon 2017 vähentämällä Turun kustannuksia. Linjan 100 kilpailutustulos vähentää Turun kustannuksia noin 26.000 e vuonna 2017. Linjan 99 kilpailutustulos vähentää noin 45.000 euroa, linjan 18 noin 280.000 euroa ja linjan 2 noin 265.000 euroa verrattuna vuoteen 2016. Ruskon linjaston muutokset (tksjlk 4.5.2016 § 85) vähentävät Turun kustannuksia noin 45.000 euroa. Nousukorvausten päättyminen Paraisten linjalta vähentää Turun kustannuksia noin 73.000 euroa. Linjan 600 lakkauttamisen yhteydessä tehtävä kuntien välisen kustannuksen tarkistus vähentää Turun kustannuksia noin 10.000 euroa eikä näy kevään clearingissa. Uusien kilpailutulosten arvioidaan laskevan liikennöintikustannuksia 90.000 euroa vuonna 2017.

Seuraavassa on listattu muutokset, jotka vaikuttavat talousarvioon 2017 lisäämällä Turun kustannuksia. Linjan 1 vuorotarjonnan parantaminen (tksjlk 4.5.2016 § 83) maksaa noin 300.000 euroa. Tämä katetaan Turun kaupunginhallituksen maksamalla tuella. Kohmon ja torin välille varaudutaan yhdellä vara-autolla (31.000 e). Linjan 32 A lisäliikenteeseen varaudutaan, koska Varissuon ja kauppatorin välillä on erittäin ruuhkaisaa (210.000 e). Linjan 12 lauantaipäiviin varataan lisäauto, koska autoilla on vaikeuksia pysyä aikataulussa liikenteen ruuhkautumisen vuoksi (12.000 e). Turku-Lieto-välin yöliikenteen lisäys (tksjlk 2.3.2016 § 36) aiheuttaa Turulle arviolta 1.000 euron kustannuslisäyksen. Linjojen 201 ja 206 lisävuorot (tksjlk 4.5.2016 § 83) aiheuttavat Turulle arviolta 16.000 euron lisäkustannuksen. Petäsmäen liikenteen järjestäminen (tksjlk 4.5.2016 § 84) aiheuttaa Turulle arviolta 57.000 euron lisäkustannuksen. Sisäisen liikenteen seutulippukorvauksen nostaminen (tksjlk 13.4.2016 § 75) aiheuttaa Turulle noin 2.000 euron lisäkustannuksen. Vastaava nosto vuonna 2017 lisää Turun kustannuksia noin 1.000 euroa. Turku Energian ja joukkoliikenteen välisen latauspalvelun hinta on noin 210.000 euroa vuodessa.

Arvio Turun kausikorttituloista vuonna 2017 on 7.778.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 12.121.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 1.106.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen arvokortti- ja kertalipputulot ovat 1.780.000 euroa. Sanktiot ovat arviolta 32.000 euroa ja muut tulot arviolta 302.000 euroa. Föli-alueen ulkopuolisten kuntien maksama Matkahuolto-maksu on noin 50.000 euroa.

Matkamäärän kasvun aiheuttama tulolisäys on laskettu mukaan kaikkiin lukuihin. Laskelmissa on käytetty 3 % kasvua. Näin korkea kasvuprosentti on riski, mutta kuitenkin perusteltavissa tammi-kesäkuussa 2016 toteutuneella 5,6 % matkamääräkasvulla.

Koululaislipputulojen vähennys koulutoimen koululaislippusääntöjä koskevan muutoksen takia vähentää Turun tuloja noin 20.000 euroa (huom. vähennystä verrattuna vuoteen 2014 on 80.000 euroa).

Koululaislipun hinnankorotus 1.7.2016 alkaen (tksjlk 19.8.2015 § 141) lisää joukkoliikennetoimen tuloja noin 60.000 euroa. Koululaislipun hinnankorotus 1.7.2017 alkaen (tksjlk 17.8.2016 § 138) lisää joukkoliikennetoimen tuloja noin 25.000 euroa. Sisäisen liikenteen seutulippukorvauksen nostaminen (tksjlk 13.4.2016 § 75) lisää Turun tuloja noin 31.000 euroa. Vastaava nosto vuonna 2017 lisää Turun tuloja noin 15.000 euroa. Sähköbussien ja hybridien mainostulot ovat arviolta 50.000 euroa vuonna 2017. Kaupunginhallituksen tuki sähköbussiliikenteelle (kh 1.6.2015 § 260) on 480.000 euroa.

Koululaislipputulot ovat noin 514.000 euroa.

Koulumatkatuet kelalta ovat noin 161.000 euroa.

Turun osuus suurten kaupunkiseutujen valtionrahasta on tämänhetkisen arvion mukaan 970.000 euroa.

Liikennöintimenot ovat yhteensä noin 40,28 miljoonaa euroa ja tulot noin 25,54 miljoonaa euroa. Liikennöinnin nettokustannus on tällöin 14,74 miljoonaa euroa.

Liikennöintiä koskeva talousarvio Kaarinan osalta

Talousarvio on tehty tammi-kesäkuun clearing-tietojen pohjalta. Kaarinan sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2017 on 964.000 euroa ja seudullisen liikenteen 1.503.000 euroa. Kaarina maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 415.000 euroa vuodessa. Liikennöinnin bonuksiin varataan 65.000 euroa.

Seuraavassa on listattu muutokset, jotka vaikuttavat talousarvioon 2017 vähentämällä Kaarinan kustannuksia. Nousukorvausten poistuminen Paraisten linjalta vähentää Kaarinan kustannuksia noin 100.000 euroa. Linjan K3 lakkauttaminen ja linjan K5 lauantaipäivien liikenteen lakkauttaminen vähentävät Kaarinan kustannuksia noin 30.000 euroa vuonna 2017.

Seuraavassa on listattu muutokset, jotka vaikuttavat talousarvioon 2017 lisäämällä Kaarinan kustannuksia. Linjan 600 lakkautus ja linjan 2 jatkaminen Palomäkeen lisäävät Kaarinan kustannuksia noin 41.000 euroa vuonna 2017 (tksjlk 18.5.2016 § 102). Sisäisen liikenteen seutulippukorvauksen nostaminen (tksjlk 13.4.2016 § 75) aiheuttaa Kaarinalle noin 12.000 euron lisäkustannuksen. Vastaava nosto vuonna 2017 lisää Kaarinan kustannuksia noin 6.000 euroa. Linjan 600 lakkauttamisen yhteydessä tehtävä kuntien välisen kustannuksen tarkistus lisää Kaarinan kustannuksia noin 40.000 euroa, mikä ei näy kevään clearingissa.

Arvio Kaarinan kausikorttituloista vuonna 2017 on 548.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 87.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 43.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen osuus arvokortti- ja kertalipputuloista on 472.000 euroa. Sanktiotulot ovat arviolta 6.000 euroa ja muut tulot arviolta 2.200 euroa.

Seuraavassa on listattu muutokset, jotka vaikuttavat talousarvioon 2017 lisäämällä Kaarinan tuloja. Sisäisen liikenteen seutulippukorvauksen nostaminen (tksjlk 13.4.2016 § 75) lisää Kaarinan tuloja noin 1.000 euroa. Vastaava nosto vuonna 2017 lisää Kaarinan tuloja alle 1.000 euroa.

Matkamäärän kasvun aiheuttama tulolisäys on laskettu mukaan kaikkiin lukuihin. Laskelmissa on käytetty 3 % kasvua. Näin korkea kasvuprosentti on riski, mutta kuitenkin perusteltavissa tammi-kesäkuussa 2016 toteutuneella 5,6 % matkamääräkasvulla.

Koululaislipputulot ovat noin 117.000 euroa. Kaarina päättää itsenäisesti koulutoimelta perimästään koululaiskorttihinnasta. Hinta on tällä hetkellä 1,50 euroa matkaa kohti.

Koulumatkatuet kelalta ovat noin 91.000 euroa.

Kaarinan osuus suurten kaupunkiseutujen valtionrahasta on mukaan 170.000 euroa.

Liikennöintimenot ovat yhteensä noin 2,92 miljoonaa euroa ja tulot noin 1,54 miljoonaa euroa. Liikennöinnin nettokustannus on tällöin 1,38 miljoonaa euroa.

Liikennöintiä koskeva talousarvio Raision osalta

Talousarvio on tehty tammi-kesäkuun clearing-tietojen pohjalta. Raision sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2017 on 121.000 euroa ja seudullisen liikenteen 1.603.000 euroa. Raisio maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 305.000 euroa vuodessa. Liikennöinnin bonuksiin varataan 48.000 euroa.

Seuraavassa on listattu muutokset, jotka vaikuttavat talousarvioon 2017 lisäämällä Raision kustannuksia. Linjojen 201 ja 206 lisävuorot (tksjlk 4.5.2016 § 83) aiheuttavat Raisiolle arviolta 16.000 euron lisäkustannuksen. Petäsmäen liikenteen järjestäminen (tksjlk 4.5.2016 § 84) aiheuttaa Raisiolle arviolta 16.000 euron lisäkustannuksen. Sisäisen liikenteen seutulippukorvauksen nostaminen (tksjlk 13.4.2016 § 75) aiheuttaa Raisiolle noin 8.000 euron lisäkustannuksen. Vastaava nosto vuonna 2017 lisää Raision kustannuksia noin 4.000 euroa.

Arvio Raision kausikorttituloista vuonna 2017 on 463.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 16.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 5.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen osuus arvokortti- ja kertalipputuloista on 513.000 euroa. Sanktiotulot ovat arviolta 4.000 euroa ja muut tulot arviolta 500 euroa.

Sisäisen liikenteen nousukorvausten nostamisella on Raision tulojen kannalta vain vähäinen merkitys (yhteensäkin vain pari sataa).

Matkamäärän kasvun aiheuttama tulolisäys on laskettu mukaan kaikkiin lukuihin. Laskelmissa on käytetty 3 % kasvua. Näin korkea kasvuprosentti on riski, mutta kuitenkin perusteltavissa tammi-kesäkuussa 2016 toteutuneella 5,6 % matkamääräkasvulla.

Koululaislipputulot ovat noin 94.000 euroa. Raisio päättää itsenäisesti koulutoimelta perimästään koululaiskorttihinnasta. Koululaismatkan hinta on tällä hetkellä 2 euroa.

Koulumatkatuet kelalta ovat noin 30.000 euroa.

Raision osuus suurten kaupunkiseutujen valtionrahasta on 127.000 euroa.

Liikennöintimenot ovat yhteensä noin 2,12 miljoonaa euroa ja tulot noin 1,25 miljoonaa euroa. Liikennöinnin nettokustannus on 0,87 miljoonaa euroa. 

Liikennöintiä koskeva talousarvio Naantalin osalta

Talousarvio on tehty tammi-kesäkuun clearing-tietojen pohjalta. Naantalin sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2017 on 883.000 euroa ja seudullisen liikenteen 808.000 euroa. Naantali maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 134.000 euroa vuodessa. Liikennöinnin bonuksiin varataan 38.000 euroa.

Seuraavassa on listattu muutokset, jotka vaikuttavat talousarvioon 2017 lisäämällä Naantalin kustannuksia. Naantalin sisäisten linjojen lomapäivälisäykset aiheuttavat Naantalille noin 1.000 euron kustannuksen. Linjojen 201 ja 206 lisävuorot (tksjlk 4.5.2016 § 83) aiheuttavat Naantalille arviolta 16.000 euron lisäkustannuksen. Sisäisen liikenteen seutulippukorvauksen nostaminen (tksjlk 13.4.2016 § 75) aiheuttaa Naantalille noin 4.000 euron lisäkustannuksen. Vastaava nosto vuonna 2017 lisää Naantalin kustannuksia noin 2.000 euroa.

Arvio Naantalin kausikorttituloista vuonna 2017 on 281.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 40.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 5.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen osuus arvokortti- ja kertalipputuloista on 301.000 euroa. Sanktiotulot ovat arviolta 3.000 euroa ja muut tulot arviolta 2.000 euroa.

Sisäisen liikenteen nousukorvausten nostamisella on Naantalin tulojen kannalta vain vähäinen merkitys (yhteensäkin vain pari sataa).

Matkamäärän kasvun aiheuttama tulolisäys on laskettu mukaan kaikkiin lukuihin. Laskelmissa on käytetty 3 % kasvua. Näin korkea kasvuprosentti on riski, mutta kuitenkin perusteltavissa tammi-kesäkuussa 2016 toteutuneella 5,6 % matkamääräkasvulla.

Koululaislipputulot ovat noin 371.000 euroa. Naantali päättää itsenäisesti koulutoimelta perimästään koululaiskorttihinnasta. Hinta on tällä hetkellä 3,00 euroa / nousu myönnettyä koulumatkaa kohti.

Koulumatkatuet kelalta ovat noin 73.000 euroa.

Naantalin osuus suurten kaupunkiseutujen valtionrahasta on tämänhetkisen arvion mukaan 100.000 euroa.

Liikennöintimenot ovat yhteensä noin 1,88 miljoonaa euroa ja tulot noin 1,17 miljoonaa euroa. Liikennöinnin nettokustannus on tällöin 0,71 miljoonaa euroa. 

Liikennöintiä koskeva talousarvio Liedon osalta

Talousarvio on tehty tammi-kesäkuun clearing-tietojen pohjalta. Liedon sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2017 on 1.023.000 euroa ja seudullisen liikenteen 882.000 euroa. Lieto maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 182.000 euroa vuodessa. Liikennöinnin bonuksiin varataan 38.000 euroa.

Seuraavassa on listattu muutokset, jotka vaikuttavat talousarvioon 2017 vähentämällä Liedon kustannuksia. L11-vuoroparin vähennyksestä koituu noin 3.000 euron säästö (tksjlk 2.3.2016 § 36). Linjan 600 lakkauttaminen ja linjan 2 jatkaminen Palomäkeen (tksjlk 18.5.2016 § 102) vähentää Liedon kustannuksia noin 40.000 euroa. Linjan 600 lakkauttamisen yhteydessä tehtävä kuntien välisen kustannuksen tarkistus vähentää Liedon kustannuksia noin 20.000 euroa, mikä ei näy kevään clearingissa.

Seuraavassa on listattu muutokset, jotka vaikuttavat talousarvioon 2017 lisäämällä Liedon kustannuksia. Turku-Lieto-välin yöliikenteen lisäys (tksjlk 2.3.2016 § 36) aiheuttaa Liedolle noin 1.500 euron kustannuslisäyksen. L5 jatkaminen Tarvasjoelle (tksjlk 2.3.2016 § 36) lisää kustannuksia noin 4.500 euroa. Linjan L3 muutos (tksjlk 2.3.2016 § 36) lisää kustannuksia noin 3.500 euroa. Linjan L11 liikenteen lisäys (tksjlk 2.3.2016 § 36) maksaa noin 3.500 euroa. Linjan L6 uusi vuoro (tksjlk 18.5.2016 § 104) lisää Liedon kustannuksia noin 10.000 euroa. Sisäisen liikenteen seutulippukorvauksen nostaminen (tksjlk 13.4.2016 § 75) aiheuttaa Liedolle noin 5.000 euron lisäkustannuksen. Vastaava nosto vuonna 2017 lisää Liedon kustannuksia noin 2.500 euroa.

Arvio Liedon kausikorttituloista vuonna 2017 on 268.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 51.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 28.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen osuus arvokortti- ja kertalipputuloista on 274.000 euroa. Sanktiotulot ovat arviolta 3.000 euroa ja muut tulot ovat arviolta 2.000 euroa.

Sisäisen liikenteen nousukorvausten nostaminen lisää Liedon tuloja noin 1.000 euroa vuonna 2017.

Matkamäärän kasvun aiheuttama tulolisäys on laskettu mukaan kaikkiin lukuihin. Laskelmissa on käytetty 3 % kasvua. Näin korkea kasvuprosentti on riski, mutta kuitenkin perusteltavissa tammi-kesäkuussa 2016 toteutuneella 5,6 % matkamääräkasvulla.

Koululaislipputulot ovat noin 289.000 euroa. Lieto päättää itsenäisesti koulutoimelta perimästään koululaiskorttihinnasta. Hinta on tällä hetkellä 2,00 euroa / nousu myönnettyä koulu-matkaa kohti.

Koulumatkatuet kelalta ovat noin 105.000 euroa.

Liedon osuus suurten kaupunkiseutujen valtionrahasta on tämänhetkisen arvion mukaan 101.000 euroa.

Liikennöintimenot ovat yhteensä noin 2,09 miljoonaa euroa ja tulot noin 1,12 miljoonaa euroa. Liikennöinnin nettokustannus on tällöin 0,97 miljoonaa euroa. 

Liikennöintiä koskeva talousarvio Ruskon osalta

Ruskon sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2017 on 259.000 euroa ja seudullisen liikenteen 361.000 euroa. Rusko maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 84.000 euroa vuodessa. Liikennöinnin bonuksiin varataan 12.000 euroa.

Ruskon linjastomuutokset (tksjlk 4.5.2016 § 85) vähentävät Ruskon kustannuksia arviolta 50.000 euroa vuonna 2017.

Sisäisen liikenteen seutulippukorvauksen nostaminen (tksjlk 13.4.2016 § 75) aiheuttaa Ruskolle noin 2.500 euron lisäkustannuksen. Vastaava nosto vuonna 2017 lisää Ruskon kustannuksia noin 1.000 euroa.

Arvio Ruskon kausikorttituloista vuonna 2017 on 96.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 21.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 8.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen osuus arvokortti- ja kertalipputuloista on 84.000 euroa. Sanktiotulot ovat arviolta 1.000 euroa.

Sisäisen liikenteen nousukorvausten nostamisella on Ruskon tulojen kannalta vain vähäinen merkitys (yhteensä noin 300 euroa).

Matkamäärän kasvun aiheuttama tulolisäys on laskettu mukaan kaikkiin lukuihin. Laskelmissa on käytetty 3 % kasvua. Näin korkea kasvuprosentti on riski, mutta kuitenkin perusteltavissa tammi-kesäkuussa 2016 toteutuneella 5,6 % matkamääräkasvulla.

Koululaislipputulot ovat noin 72.000 euroa. Rusko päättää itsenäisesti koulutoimelta perimästään koululaiskorttihinnasta. Hinta on tällä hetkellä 2,30 euroa / nousu myönnettyä koulumatkaa kohti.

Koulumatkatuet kelalta ovat noin 73.000 euroa.

Ruskon osuus suurten kaupunkiseutujen valtionrahasta on tämänhetkisen arvion mukaan 32.000 euroa.

Liikennöintimenot ovat yhteensä noin 670.000 euroa ja tulot noin 388.000 euroa. Liikennöinnin nettokustannus on tällöin 282.000 euroa. 

Nettokustannukset, yhteenveto

Turun nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 14,74 miljoonaa euroa ja lautakunnan ja toimiston osalta 2,87 miljoonaa euroa.

Kaarinan nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 1,38 miljoonaa euroa ja lautakunnan ja toimiston osalta 0,20 miljoonaa euroa, yhteensä 1,58 miljoonaa euroa.

Raision nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,87 miljoonaa euroa ja lautakunnan ja toimiston osalta 0,15 miljoonaa euroa, yhteensä 1,02 miljoonaa euroa.

Naantalin nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,71 miljoonaa euroa ja lautakunnan ja toimiston osalta 0,12 miljoonaa euroa, yhteensä 0,83 miljoonaa euroa.

Liedon nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,97 miljoonaa euroa ja lautakunnan ja toimiston osalta 0,12 miljoonaa euroa, yhteensä 1,09 miljoonaa euroa.

Ruskon nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,28 miljoonaa euroa ja lautakunnan ja toimiston osalta 0,04 miljoonaa euroa, yhteensä 0,32 miljoonaa euroa.

Investoinnit

Maksu- ja informaatiojärjestelmän hankinta on seudullinen yhteishankinta, johon viranomaisalueen kunnat osallistuvat väkilukujensa suhteessa. Vuonna 2017 maksetaan koko maksujärjestelmähankinnan loppusuoritus. Järjestelmäinvestoinnin kustannukset vuonna 2017 ovat 500.000 euroa. Houkutteleva joukkoliikenne ja matkamäärien kasvattaminen edellyttävät jatkuvaa panostusta tuotekehitykseen esim. asiakkaiden mobiilipalveluihin, personoituihin sähköisiin palveluihin, paikkatietoon sidottuun matkustajainformaatioon jne. Tuotekehitykseen on varattu 1 % joukkoliikenteen budjetista vuoden 2016 alusta. Tuotekehitysraha sisältää vuonna 2017 myös runkobussilinjastoon liittyviä parannuksia (ei liikennöinti).

Väkiluvun mukaiset osuudet ovat: Turku 323.280 euroa, Kaarina 56.810 euroa, Raisio 42.384 euroa, Naantali 33.191 euroa, Lieto 33.656 euroa ja Rusko 10.679 euroa.

Investointien rahoitustapaa on valmisteltu jo vuoden 2013 talousarviota tehtäessä yhdessä Turun kaupungin talouden vastuualueen ja valmistelevan työryhmän kanssa. Tällöin on todettu, että tarkoituksenmukaisinta on ollut toteuttaa maksu- ja informaatiojärjestelmähankinta yhteishankintana kuuden kunnan kesken. Tällöin kaikki omistavat palan järjestelmästä ja jokainen kunta tekee omat poistonsa kunkin kunnan poistosuunnitelman mukaan.

Muuta huomioitavaa

Strateginen sopimus Turun kaupunginhallituksen ja ympäristötoimialan välille sekä joukkoliikenteen henkilöstösuunnitelma on esitetty oheismateriaalina 2. Operatiivinen sopimus Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan ja seudullisen joukkoliikennetoimiston välille on esitetty oheismateriaalina 3.

Yhteiset kustannukset kuten varhaiseläkemaksut ja ympäristötoimialan virastorakennuksessa sijaitsevien tilojen vuokrat (joukkoliikennetoimisto) ovat kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan talousarviossa ja ne maksaa Turun kaupunki.

Turun kaupungin sähköbussihankkeen rahoitus tulee Turun kaupunginhallitukselta 1.6.2015 § 260 päätöksen mukaisesti.

Turun kaupunginhallitus päätti 8.8.2016 § 298, että joukkoliikenteen runkolinjaston edellyttämien etuuksien toteuttamissuunnitelma laaditaan vuoden 2016 loppuun mennessä ja toteuttamissuunnitelman perusteella joukkoliikennekatu- ja etuusjärjestelyt sekä liikennevaloetuudet toteutetaan taloussuunnitelmakaudella 2017 – 2020 talousarvion raameissa. Lisäksi Turun kaupunginhallitus päätti, että linjastouudistus toteutetaan yhdellä kertaa vuonna 2020, että linjastouudistus perustuu Kauppatorin kautta kulkeviin runkolinjoihin sekä keskustan ulkopuolelle toteutettavaan kehärunkolinjaan, että täydentävän linjaston roolia selkeytetään perustuvaksi entistä enemmän syöttöyhteyksiin ja että laskelma liikennöinnin lisäämisestä aiheutuvista kustannuksista tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn vuoden 2018 loppuun mennessä. Kaupunginhallitus päätti myös esittää Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle, että investointeja lukuun ottamatta hankkeen kustannukset jaetaan koko viranomaisaluetta palvelevina yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.

Runkolinjastoprojektiin tarvitaan lisäresursseja linjaston suunnitteluun sekä liikennevaloetuuksien toteutukseen ja vaikutusten arviointiin. Runkolinjaston suunnittelu tulee välttämättä edellyttämään yhden määräaikaisen suunnittelijan palkkaamista joukkoliikennetoimistoon vuodesta 2017 alkaen. Tämä resurssi hyödyttää koko kaupunkiseutua ja on edellytys uudistuksen toteutumiselle. Runkolinjastosuunnittelijan palkka ei sisälly joukkoliikenteen talousarvioraamiin vaan palkkauslupaa ja -rahaa anotaan toteuttamissuunnitelman yhteydessä.

Lautakunnan omat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017

Monet joukkoliikenteen tehtävät ovat yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa eivätkä yksin joukkoliikenteen käsissä. Joukkoliikenteen runkolinjastoon ja etuisuuksiin tulee panostaa. Vaihtojen ja matkaketjujen sujuvuutta sekä asiakaspalvelua tulee kehittää entisestään.

Maksu- ja informaatiojärjestelmän rakentaminen samoin kuin matkustajainformaation parantaminen ovat joukkoliikenteen suuret haasteet myös vuonna 2017. Maksujärjestelmän uudistusvaiheen jälkeen tulee vuonna 2017 käyttää aikaa uuden järjestelmän toimivuuden varmistamiseen.

Föli-liikenteen seurattavia mittareita ovat vuositasolla:

• kustannukset asukasta kohti, koko kaupunkiseutu kunnittain
• kausikorttimatkat asukasta kohti, koko kaupunkiseutu kunnittain
• matkamäärä, Turku
• matkamäärä, koko kaupunkiseutu
• asiakastyytyväisyys, koko kaupunkiseutu
• korttimatkojen osuus kaikista matkoista, koko kaupunkiseutu
• nettilatausten määrä, koko kaupunkiseutu
• tiedoksi: Linja-autoliikenteen kokonaiskustannusindeksi
• tiedoksi: Ostoliikenteen kustannus euroa/ajotunti

Oheismateriaali 1Joukkoliikenteen talousarvio- ja suunnitelmaehdotus 2017-2020 liitteineen (investointiosa)

Oheismateriaali 2Strateginen sopimus, ympäristötoimiala. Lautakunta tarkastaa tästä joukkoliikennettä koskevan osion.

Oheismateriaali 3Operatiivinen sopimus, Turun kaupunkiseudun joukkoliikenne.

Oheismateriaali 4Esittelyaineisto 14.9.2016

EhdotusTurun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää esittää Turun kaupunginhallitukselle ja Kaarinan, Raision, Naantalin, Liedon ja Ruskon kunnille, että talousarvioesitys ja taloussuunnitelma sekä investointiosa hyväksytään hallintokunnan esityksen mukaisina.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.