Raitiotien yleissuunnitelman lähettäminen lausunnoille
Tiivistelmä:
Turun raitiotien yleissuunnitelman vaikutukset sekä kustannukset on selvitetty. Raitiotie vastaa kaupunginhallituksen asettamiin tavoitteisiin parhaiten kilpailukyvyn, kasvun ja vetovoiman, kaupunkirakenteen tiivistämisen, joukkoliikenteen käytön lisäämisen sekä kaupunkikuvan viihtyvyyden osalta. Sen sijaan taloudellisiin tavoitteisiin superbussi vastaa raitiotietä paremmin. Raitiotien yleissuunnitelmasta pyydetään lausuntoja ja mielipiteitä, joiden käsittelyn jälkeen kaupunginhallitus ottaa kantaa jatkotoimenpiteisiin.
Kh § 208
Liikennesuunnitteluinsinööri Juha Jokela 29.4.2015:
Aiemmat päätökset
Turun kaupunginvaltuusto teki 14.12.2009 § 278 pikaraitiotien toteuttamista koskevan periaatepäätöksen, jonka mukaan raskaimmin kuormitetuille linjoille toteutetaan pikaraitiotie, kun sille on rahoitukselliset ja kaavalliset edellytykset sekä valtion rahoitus ja muiden seudun kuntien osuus toteutuksesta on sovittu ja että pikaraitiotien toteuttaminen ja siihen liittyvä maankäytön kehittäminen ratkaistaan kaupunkiseudun rakennemallissa. Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksessa 2012-2015 todetaan mm. että Turun kaupunki ja valtio laativat tällä sopimuskaudella pikaraitiotien yleissuunnitelman. Turun kaupunginhallitus päätti 5.11.2012 § 510, että yleissuunnittelun lähtökohtana on integroituna kaupunkikehityshankkeena toteutettava raitiotieratkaisu. Raitiotien suunnittelu yhdistetään voimakkaasti muuhun kaupunkisuunnitteluun ja -kehittämiseen. Suunniteltavan raitiotieratkaisun tulee laajasti edistää kestävää kaupunkikehitystä, kasvua ja kilpailukykyä.
Turun raitiotien yleissuunnittelu alkoi tammikuussa 2013. Turun kaupunginhallitus hyväksyi 29.4.2013 § 206 raitiotien yleissuunnitelman tavoitteet otsikkotasolla seuraavasti; 1) Kaupungin kilpailukyky, kasvu ja keskustan vetovoima nousevat, 2) kestävä kaupunkirakenne, 3) sujuva liikennejärjestelmä ja houkutteleva joukkoliikenne, 4) kaupungin asukkaiden viihtyvyys ja hyvinvointi lisääntyvät sekä 5) taloudellisesti kestävä investointi.
Kaupunginhallitus päätti 14.4.2014 § 158, että Turun raitiotien yleissuunnitelma laaditaan esitettyjä reittejä pitkin kolmelle haaralle Kauppatorilta Runosmäkeen, Skanssiin ja Varissuolle. Lisäksi kaupunginhallitus päätti mm. raitiotien laajentamisen reittivertailun laatimisesta sekä suunnittelu- ja vertailuperiaatteista.
Raitiotien yleissuunnitelman vaikutukset ja kustannukset
Raitiotietä on suunniteltu integroituna kaupunkikehityshankkeena. Turku on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin noin 1600 asukkaalla vuodessa. Turun tavoitteena on kaupunkiseudun rakennemallin mukaisesti kasvun jatkaminen siten että Turussa olisi noin 210 000 asukasta vuonna 2035, mikä yhdessä seudun kasvun kanssa tarkoittaisi 25 prosentin lisäystä matkamäärissä. Raitiotie on mahdollisuus houkutella investointeja ja vastata kasvuun sekä muuttaa Turun urbaania ilmettä. Samalla raitiotie on myös mahdollisuus pitkän aikajänteen maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisessä. Suunnitellun kolmen raitiotiehaaran varrelle on arvioitu rakennettavan uusia asuntoja lähes 20 000 asukkaalle vuoteen 2035 mennessä. Merkittäviä raitiotien varren maankäytön kehittämismahdollisuuksia ovat muun muassa Itäharju, Kupittaa, Matkakeskus ja Skanssi. Raitiotien laajentamismahdollisuudet seudulliseksi järjestelmäksi on selvitetty.
Kolmihaaraisen raitiotien vaikutuksia on verrattu nykyisen kaltaiseen bussijärjestelmään sekä niin sanottuun superbussijärjestelmään, jossa raitiotiekäytäviä liikennöidään raitiotietä vastaavilla liikennejärjestelyillä esimerkiksi tuplanivelbusseilla.
Raitiotie vastaa kaupunginhallituksen asettamiin tavoitteisiin parhaiten kilpailukyvyn, kasvun ja vetovoiman, kaupunkirakenteen tiivistämisen, joukkoliikenteen käytön lisäämisen sekä kaupunkikuvan viihtyvyyden osalta. Sen sijaan taloudellisiin tavoitteisiin superbussi vastaa raitiotietä paremmin. Superbussi voisi toimia esivaiheena raitiotielle. Superbussin lisäksi kaksihaarainen Varissuo-Runosmäki raitiotie on yhteiskuntataloudellisesti kannattava.
Turun raitiotien kustannusarvio on eurooppalaista keskitasoa sekä investointi- että liikennöintikustannusten osalta joskin hankkeiden vertailu on vaikeaa hankkeiden sisällön, paikallisten olosuhteiden sekä lainsäädännön eroista johtuen. Kolmihaaraisen raitiotien infrastruktuuri-investoinnin kustannusarvio on 303 miljoonaa euroa, mikä sisältää noin 37 miljoonan euron riskivarauksen. Varikkoinvestointi ja kalustohankinta kuoletetaan raitiotien liikennöintikustannusten yhteydessä.
Lausuntopyynnöt ja mielipiteet
Päätöksenteon pohjaksi Turun raitiotien yleissuunnitelmasta pyydetään lausuntoja sidosryhmiltä sekä mielipiteitä kansalaisilta 8.6.2015 mennessä. Lausuntopyynnöissä pyydetään erityisesti ottamaan kantaa seuraaviin seikkoihin:
· Miten Turun raitiotie vaikuttaisin toimintaanne?
· Millaisia vaikutuksia näette raitiotiellä olevan koko Turun tai Turun keskustan kehitykseen? Entä Turun seudun kehitykseen?
· Miten kuntanne / organisaationne suhtautuu raitiotien laajentamiseen seudulliseksi Turun naapurikuntiin? Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot Turun seudun joukkoliikenteen kehittämiseen seuraavan kymmenen vuoden aikana ja pidemmällä aikavälillä?
· Mitä näette raitiotien ja superbussin eroiksi?
Liite 1 Tahot, joilta pyydetään lausuntoa
Oheismateriaali 1 Linkki yleissuunnitelmaraporttiin:
http://www.turunraitiotie.info/raportti_Turku_lowres.pdf
Oheismateriaali 2 Linkki yleissuunnittelumateriaaliin:
http://www.turunraitiotie.info/raportit.html
Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:
Ehdotus Kaupunginhallitus päättää, että Turun raitiotien yleissuunnitelmasta pyydetään lausunnot liitteessä 1 mainituilta sidosryhmiltä siten, että lausunnot tulee antaa viimeistään 8.6.2015.
Päätös Ehdotus hyväksyttiin.
Asian esitteli apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen.
Jakelu
laup Eviva-hanke
laup Finavia Turku Airport
laup Helsingin kaupungin liikennelaitos, raitiotieliikenne
laup Helsingin seudun liikenne
laup Kaarinan kaupunki
laup Liedon kunta
laup Liikenne- ja viestintäministeriö
laup Liikenneturva, Turun aluetoimisto
laup Liikennevirasto
laup Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
laup Linja-autoliitto Lounais-Suomen osasto
laup Lounais-Suomen poliisilaitos
laup Lounais-Suomen Taksiyrittäjät ry
laup Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät ry
laup Museovirasto
laup Naantalin kaupunki
laup Oy Turku Energia-Åbo Energi Ab
laup Raision kaupunki
laup Suomen Lasten Parlamentti
laup Suomen Paikallisliikenneliitto ry
laup Tampereen kaupunki
laup Turku Touring Oy
laup Turkuseura - Åbosamfundet ry
laup Turun ammattikorkeakoulu Oy
laup Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta - TUO
laup Turun Autoilijat ry
laup Turun kauppakamari
laup Turun luonnonsuojeluyhdistys ry
laup Turun Satama Oy
laup Turun Taksit ry
laup Turun Ydinkeskustayhdistys ry
laup Turun yliopisto
laup Turun yliopiston ylioppilaskunta
laup Turun Yrittäjät ry
laup Työ- ja elinkeinoministeriö
laup Valtiovarainministeriö
laup Varsinais-Suomen ELY-keskus
laup Varsinais-Suomen liitto
laup Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry
laup Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
laup Varsinais-Suomen Yrittäjät
laup VR-Yhtymä Oy
laup Ympäristöministeriö
laup Åbo Akademi
laup Åbo Akademis Studentkår
laup Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta
laup Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta
laup Kiinteistöliikelaitos
laup Monikulttuurisuusneuvosto
laup Museokeskus
laup Nuorisovaltuusto
laup Turun kaupungin vanhusneuvosto
laup Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta
laup Turun Seudun Kehittämiskeskus
laup Vammaisneuvosto
laup Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos
laup Vesiliikelaitoksen johtokunta
tied Jokela Juha