Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta3326.02.20146

1249-2014 (032, 633)

Kuusiston aluetta Kaarinassa palvelevan joukkoliikenteen nousukorvaus

Tiivistelmä:

Lautakunnalle esitetään, että Paraistentietä siirtymäajan liikennöintisopimuksilla liikennöivälle liikenteelle tarjotaan nousukorvausta, joka on 2,50 euroa (alv 0) ensimmäisten 70.000 korttimatkan osalta ja 1,00 euroa (alv 0) sen ylittävältä osalta. Korvaus maksetaan koneellisesti kirjatuista matkoista. Kertalippumatkoilla liikennöitsijä saa kertalipputulon lyhentämättömänä. Kertalippuvaihdoista ei makseta korvausta. Liikennöitsijä saa saman nousukorvauksen matkan pituudesta riippumatta Turun kaupunkiseudun viranomaisalueella.

Tksjlk § 33

Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 21.2.2014:

Taustaa

Turun paikallisliikenteen liput kelpaavat Turun ulkopuolelta tulevassa liikenteessä Turun rajojen sisällä. Kyse on ns. kuntalippusopimuksesta, jossa Turku maksaa seudulta tuleville liikennöitsijöille nousukorvausta. Nousukorvaus on tällä hetkellä 1,31 euroa (alv 0). Liikennöitsijä saa nousukorvauksen kaikista sähköisesti kirjatuista nousuista. Liikennöitsijä saa kaikki kertalippujen myynnistä saamansa tulot lyhentämättömänä, mutta toisaalta liikennöitsijä ei saa korvausta kertalipuilla tehdyistä vaihtomatkoista. Sopimus on tehty vuonna 2010 ja se on voimassa 30.6.2014 saakka.

Joukkoliikenteen viranomaisen järjestämä liikenne laajenee Raisioon, Naantaliin, Kaarinaan, Lietoon ja Ruskolle 1.7.2014. Turun omalle kuntalippusopimukselle ei ole enää tarvetta, koska suurin osa nykyisistä kuntalippusopimuslinjoista muuttuu samalla kaupunkiseudun itse järjestämäksi liikenteeksi. Sen sijaan olisi hyvä tehdä nousukorvaussopimus muutamista linjoista, jotka tulevat viranomaisalueen ulkopuolelta ja joiden avulla viranomaisen ei itse tarvitsisi järjestää liikennettä ko. alueelle. Nämä paikat ovat Piikkiö ja Empo Kaarinassa ja Petäsmäki Raisiossa. Nousukorvausratkaisu hyödyttäisi parhaimmillaan kaikkia osapuolia, sillä asiakkaan ei tarvitsisi erotella mihin bussiin hänen lippunsa kelpaa, kauempaa tuleva liikenne saisi kaupunkiseudun matkustajista tuloja ja viranomaisen ei tarvitsisi järjestää ko. alueelle uutta liikennettä. Nousukorvaussopimuksella on erityistä merkitystä Kaarinalle ja Raisiolle, mutta seutuliikenne täydentäisi sisääntuloväylillä palvelutarjontaa myös Turussa.

Nousukorvausneuvotteluja on käyty J. Vainion Liikenne Oy:n ja TLO Oy:n kanssa 24.1.2014, 29.1.2014, 11.2.2014 ja 20.2.2014.

Koska paperilippujen sähköinen tarkastus ei toteudu kesään mennessä, on nousukorvausneuvottelut käyty samalla periaatteella kuin nykyisessä kuntalippusopimuksessa: vain sähköisesti kirjattavista nousuista maksetaan nousukorvaus. Liikennöitsijä saa kertalippumyynnistä täyden hinnan ja kertalippuvaihdoista ei makseta lainkaan korvausta. Kertalipussa on siis kyse kaupunkiseudun viranomaisen kertalipusta (3 e aikuiset ja 1,50 e lapset, kahden tunnin vaihtoaika).

Kun on arvioitu viranomaisen saamaa lipputuloa, yhden matkan keskitulona on käytetty 1,00 euroa edellyttäen, että kertalipputulot tulevat viranomaiselle. Jos viranomainen ei saa kertalipputuloja vaan ne menevät liikennöitsijälle, yhden matkan keskitulona on käytetty 0,80 euroa (alv 0). Kaikki tämän esittelytekstin luvut ovat arvonlisäverottomia, vaikka sitä ei olisi erikseen mainittu.

Empon / Kuusiston liikenne Kaarinassa

Paraisilta tuleva bussiliikenne palvelee Kaarinassa Kuusiston aluetta. Bussit kulkevat liitteessä 1 olevan aikataulun mukaan. Linjaa liikennöidään Saaristotietä pitkin.

Liikennettä hoitaa pääasiassa J.Vainion Liikenne Oy, jonka siirtymäajan liikennöintisopimus päättyy 1.6.2016. Lisäksi reitillä ajaa Oy Skärgårdsvägen Ab, jonka sopimus päättyy 1.6.2016.

Liikennöitsijän antamien tietojen pohjalta arvioiden matkamäärä Turun viranomaisalueella Paraisten liikenteessä on noin 140.000 matkaa vuodessa. Jos arvioidaan, että tästä noin 30.000 matkaa tehdään kertalipuilla, kertalipputuloa saadaan uudessa järjestelmässä 57.000 euroa (keskimääräinen kertalipputulo on 1,89 euroa / nousu alv 0). Liikennöitsijä on ehdottanut nousukorvaukseksi 3,20-3,30 euroa nousua kohti (alv 0). Tämä tarkoittaisi 410.000-420.000 euron lipputuloa liikennöitsijälle, sillä nykyisellä matkamäärällä kertalipuista kertyisi 57.000 euroa lipputuloa ja bussikorttimatkoista noin 350.000-360.000 euroa nousukorvaustuloa (alv 0). Viranomaisen saama lipputulo olisi tällöin 88.000 euroa ja nettokustannusta viranomaisen maksettavaksi jäisi 260.000 - 270.000 euroa vuodessa nykyisellä matkamäärällä ja lippujakaumalla.  

Seudullisen joukkoliikenteen ehdottama nousukorvaus neuvotteluvaiheessa on ollut 1,85 euroa (alv 0), jolloin kertalipputuloista tulisi liikennöitsijälle arviolta 57.000 euroa ja korttimatkoista 1,85 euroa x 110.000 matkaa = 203.500 euroa, yhteensä 260.000 euroa. Viranomaisen saama lipputulo olisi 88.000 euroa ja nettokustannusta viranomaisen maksettavaksi jäisi nykyisellä matkamääräarviolla ja lippujakaumalla noin 115.000 euroa.

Seudullinen joukkoliikenne on laskenut vertailukustannukset liikenteelle, jonka se järjestäisi itse. Liikenne toteutettaisiin osana kilpailutetun seudullisen joukkoliikenteen pakettia. Seudullinen joukkoliikennesopimus sisältää mahdollisuuden liikenteen lisäämiseen. Liikenne järjestettäisiin Empoon osana linjastoa Naantali – Kaarina/Lieto. Bruttokustannusarvio itse järjestetylle liikenteelle on 250.000 euroa vuodessa (alv 0). Nettokustannusta viranomaisen maksettavaksi jäisi nykyisellä matkamääräarviolla ja lippujakaumalla noin 110.000 euroa.

Seudullinen joukkoliikenne arvioi, että Empon liikenteessä nousuista 70 % tapahtuisi Kaarinan puolella ja 30 % Turun puolella. Kaarinan talousarvioon on varattu yhteensä 150.000 euroa vuodessa Empon ja Piikkiön nousukorvausliikenteeseen. Tämä ei tule täysin riittämään nousukorvauksien tai itse järjestetyn liikenteen nettokustannusten kattamiseen. Turun talousarvioon on varattu yhteensä 200.000 euroa vuodessa Emposta, Piikkiöstä ja Petäsmäestä tulevan liikenteen nousukorvausten maksamiseen.

Kauempaa seudulta tulevan liikenteen hyödyntäminen olisi toivottavaa, jotta voitaisiin hyödyntää jo olemassa olevaa liikennettä ja asiakkaiden olisi helppo nousta lipuillaan kauempaa seudulta tulevaan linja-autoon. Joukkoliikenteen käytön helppous on keskeinen joukkoliikenneviranomaisen itselleen asettama tavoite. Huono puoli on korvausmäärän ennustamattomuus – pyrimme lisäämään joukkoliikenteen käyttöä, mutta nousukorvauslinjoilla käyttömäärän kasvu aiheuttaisi myös kustannuskasvua kunnille. Itse järjestetyssä liikenteessä matkamäärän kasvu vähentää kunnille koituvia nettokustannuksia ja liikenne on tilaajan päätettävissä ja muutettavissa. Nyt puhutaan joka tapauksessa väliaikaisesta ratkaisusta, ja olisi hyvä päästä sopimukseen kohtuullisesta nousukorvausjärjestelystä. Siirtymäajan sopimusten jälkeistä aikaa suunniteltaessa on varmistettava, ettei kaupunkiseudulla ole turhaa päällekkäistä liikennetarjontaa.

Nykyinen Paraisilta tuleva liikenne Saaristotiellä on palvelutarjonnaltaan itse järjestettyä liikennettä parempi.

Nousukorvausten perimiseen liittyvistä rahastuslaitteista on keskustelu liikennöitsijöiden kanssa. Rahastukseen pyritään löytämään jonkinlainen kevyt ratkaisu. Viranomainen hankkisi kortinlukulaitteet ja vuokraisi ne liikennöitsijälle. Kertalipun myynti tulisi kunkin liikennöitsijän toteuttaa itse samoin kuin laitteiden asennus.

Jos nousukorvauksista ei päästä yhteisymmärrykseen, voivat ko. siirtymäajan liikennöintisopimusten mukaiset bussit edelleen liikennöidä viranomaisalueella. Niillä vain eivät kelpaa Turun viranomaisen liput vaan vain Matkahuollon tai ko. liikennöitsijän liput. Kaikki seudun liikennöitsijät eivät ole saaneet Turun kuntalippusopimuksen mukaista nousukorvausta tähänkään saakka.

Vaihtoehto 1

Ehdotetaan siirtymäajan liikennöintisopimusta hoitaville, Saaristotien kautta kulkeville yrittäjille, että nousukorvaus on 2,50 euroa (alv 0) ensimmäisiltä 70.000 korttimatkalta ja 1,00 euroa (alv 0) edellä mainitun korttimatkamäärän ylittävältä osalta. Liikennöitsijän lipputulo on tällöin nykyisellä matkamäärällä ja lippujakaumalla 1,89 euroa x 30.000 matkaa + 2,50 euroa x 70.000 matkaa + 1,00 euroa x 40.000 matkaa = 272.000 euroa vuodessa. Viranomainen maksaa nousukorvausta 215.000 euroa ja lipputulot ovat korttimatkoilta noin 88.000 euroa. Nettokustannus on noin 127.000 euroa (alv 0) vuodessa eikä juurikaan kasva, vaikka matkamäärä lisääntyisi. Liikennöitsijä saa kuitenkin tietyn varman tulon, vaikka bussikorteilla tehtyjen matkojen määrä jäisi alle arvioidun määrän.

Vaihtoehto 2

Turun kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomainen järjestää itse Empon alueen joukkoliikenteen osana kilpailutettua seutuliikennettä. Liikenteen bruttokustannus on 250.000 euroa (alv 0) vuodessa ja kaikki lipputulot tulevat viranomaiselle. Jos matkamäärä on nykyinen 140.000 matkaa, nettokustannusarvio on 110.000 euroa vuodessa. Jos matkamäärä on arvioitua suurempi, nettokustannus pienenee. Liikenteen kustannukset ja tulot jaetaan kuten muussakin seudullisessa liikenteessä käytön mukaisesti. Liikenne palvelee erityisesti Empon asuinaluetta.

Liite 1Paraisten liikenteen aikataulu

Liite 2Aikataululuonnos Empo-Turku-Empo viranomaisen järjestämänä

Oheismateriaali 1Nousukorvausneuvottelun muistio 11.2.2014

Oheismateriaali 2Nousukorvausneuvottelun muistio 20.2.2014

EhdotusTurun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää esittää Saaristotiellä siirtymäajan liikennöintisopimuksilla liikennöiville liikennöitsijöille, että nousukorvaus on kunkin 12 kk:n ensimmäisten 70.000 matkan osalta 2,50 euroa (alv 0) koneellisesti kirjattua nousua kohden ja 1,00 euroa (alv 0) koneellisesti kirjattua nousua kohden tämän matkamäärän ylittävältä osalta. Kertalippukustannukset menevät lyhentämättömänä liikennöitsijälle ja kertalippuvaihtoja ei korvata.

Lisäksi lautakunta päättää ehdottaa ko. liikennöitsijöille, että autolaitekustannus on 30 euroa kuukaudessa (alv 0) ensimmäisten 10 laitteen osalta ja tämän ylittävältä osalta 100 euroa kuukaudessa (alv 0).

Lautakunta päättää antaa liikennöitsijöille vastausaikaa 11.3.2014 saakka.

Tämä asiakohta tarkastetaan kokouksessa.

PäätösAsia palautettiin Alanderin Miikkolan kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi.

Jakelu

palKorte Sirpa