Jätehuoltoasiamies Veli-Matti Suhonen 26.11.2014:

Jätehuoltoviranomainen hyväksyy toimialueensa jätehuoltomääräykset

Jätelain (646/2011) 91 §:n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä. Jätehuoltomääräykset ovat jätelainsäädäntöä täydentäviä ja täsmentäviä sitovia määräyksiä.

Kunnan määräysvalta koskee pääosin kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia jätteitä. Jätehuoltomääräykset voivat koskea jätehuollon operatiivista järjestämistä, toimenpiteitä syntyvän jätemäärän vähentämiseksi, jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen estämistä, jätteiden lajittelua sekä jätteiden keräyksen, kuljettamisen ja käsittelyn järjestämistä. Jätehuoltomääräykset voivat koskea myös jätehuollon järjestämiseen liittyviä teknisiä vaatimuksia, kuten esimerkiksi jäteastioiden tai jätteiden kuljetuskaluston laatua. Roskaantumisen ehkäisemiseksi jätelakia tarkentavia jätehuoltomääräyksiä voidaan antaa esimerkiksi yleisötilaisuuksien järjestämisestä.

Määräyksiä voidaan antaa tietyiltä osin myös kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuulumattomasta jätteestä, kuten elinkeinotoiminnan jätteestä. Näiltä osin kunnan määräysvalta ulottuu kuitenkin ainoastaan jätteen keräystä, vastaanottoa ja kuljetusta koskeviin käytännön järjestelyihin ja teknisiin vaatimuksiin. Lisäksi määräykset sidotaan terveyden- ja ympäristönsuojelullisiin seikkoihin, jotka johtuvat jätteen hallitsemattomasta käsittelystä.

Lisäksi jätehuoltomääräyksissä voidaan erikseen mahdollistaa tiettyjä jätteiden omatoimiseen käsittelyyn ja kuljettamiseen liittyviä toimintoja, jotka jätelain pääsäännön mukaisesti ovat kiellettyjä. Jätehuoltomääräyksissä voidaan siten sallia esimerkiksi pienimuotoinen jätteiden omatoiminen käsittely kiinteistöllä, kuten biojätteen kompostointi sekä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetettavaksi soveltumattomien kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvien jätteiden, kuten suurikokoisten jätteiden, kuljettaminen muulla tavoin kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään kuuluvaan vastaanottopaikkaan.

Jätehuoltomääräyksissä voidaan antaa myös jätelain 39 §:ssä säädettyä jätteenkuljettajan tiedonantovelvollisuutta täsmentäviä määräyksiä. Lisäksi jätehuoltomääräyksissä on tarpeen määrätä siitä viranomaisesta, joka hakemuksesta myöntää luvan poiketa jätehuoltomääräyksistä, koska laki jättää asian määräyksissä ratkaistavaksi.

Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnan tehtäviin kuuluu toimialueensa jätehuoltomääräysten hyväksyminen. Lautakunnan toimialueeseen kuuluvat Auran, Kaarinan, Liedon, Marttilan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paraisten, Pöytyän, Raision, Ruskon, Tarvasjoen ja Turun kuntien alueet.

Perustelumuistio ja määräysten yleinen osa

Määräysluonnoksen tueksi on laadittu pykäläkohtainen perustelumuistio, joka on liitteenä 2. Perustelumuistiossa annetaan pykäläkohtaisia perusteluita kullekin jätehuoltomääräykselle ja sen on tarkoitus toimia myös sitovien määräysten täsmennyksenä ja apuna määräysten käytännön soveltamisessa. Perustelumuistiossa esitetyt asiat eivät ole itsessään sitovia.

Perustelumuistion lisäksi lopulliseen määräysluonnokseen on tarkoitus valmistella vielä informatiivinen, ns. yleinen osa, jossa annetaan jätehuollon tavoitteita ja käytännön järjestämistä koskevaa opastavaa tietoa ja neuvontaa. Yleisen osan tarkoituksena on toimia lukijalle johdantona määräysten aihepiiriin ja auttaa näkemään määräykset osana jätehuollon toteuttamisen kokonaisuutta. Myöskään yleinen osa ei sisällä sellaisenaan sitovia jätehuoltomääräyksiä. 

Muutosehdotukset nykyisiin määräyksiin verrattuna 

Pääosin määräysluonnoksessa esitetyt muutokset ovat täsmennyksiä ja tarkennuksia, jotka johtuvat lähinnä lainsäädännön ja siinä käytettyjen käsitteiden muutoksista sekä siitä, että luonnoksen teossa pyrittiin noudattelemaan kuntaliiton ohjeistuksen mukaista rakennetta. Olennaisimmat sisällölliset muutokset liittyvät jätteiden kiinteistöittäiseen erilliskeräykseen, jätteiden omatoimiseen käsittelyyn sekä jätehuoltoviranomaisen uusiin tehtäviin. Seuraavassa on listattu luonnoksen keskeisimmät muutokset nykyisiin määräyksiin verrattuna:

Asuinkiinteistöillä syntyvän biojätteen erilliskeräyksen aloittaminen suurissa taloyhtiöissä Kaarinan, Liedon, Raision, Turun, kanta-Maskun, kanta-Naantalin ja kanta-Paraisten ja alueilla. (15 §)

Nykyisten määräysten mukaisesti biojätteen erilliskeräysvelvoite koskee vain julkisen toiminnan kiinteistöjä kuten esimerkiksi kouluja ja terveydenhuollon laitoksia, joilla biojätettä syntyy paljon. Turun kaupunkiseudulta erilliskerättävä biojäte käsitellään tällä hetkellä Forssassa mädättämällä, jolloin biokaasu voidaan hyödyntää sähkön- ja lämmöntuotannossa ja mädätyksen lopputuote lannoituksessa. Mikäli biojätettä ei erilliskerätä, päätyy se polttokelpoisen jätteen seassa energiana hyödynnettäväksi.

Asuinkiinteistöillä syntyvän biojätteiden erilliskeräyksen aloittamisen perusteena on ensisijaisesti jätelain 8 §:ssä säädetty yleinen velvollisuus noudattaa jätelain mukaista etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaisesti jätteen kierrätys on energiahyödyntämisen nähden ensisijainen vaihtoehto. Valtioneuvoston jätteistä antaman asetuksen (179/2012) 14 §:n mukaisesti kunnan on jätelain 8 §:ssä säädetyin edellytyksin järjestettävä mm. vastuulleen kuuluvan biojätteen erilliskeräys ja kierrätys. Toisena keskeisenä perusteena asumisessa syntyvän biojätteen erilliskeräyksen aloittamiselle on yhdyskuntajätteelle sekä edellä mainitussa asetuksessa että valtioneuvoston hyväksymässä strategisessa Suomen valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuodelle 2016 asetettu tavoite, jonka mukaan vähintään 50 painoprosenttia yhdyskuntajätteestä kierrätetään viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2016. Vuonna 2013 Turun kaupunkiseudulla syntyvästä yhdyskuntajätteestä kierrätykseen päätyi 35%, joten tavoitteen saavuttaminen Turun seudun osalta edellyttää toimia kierrätyksen lisäämiseksi. Hyvin todennäköistä on, että myös yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet tulevat jatkossa entisestään kiristymään.

Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuodelle 2016 on yhtenä keskeisenä tavoitteena jätteiden materiaalikierrätyksen ja biologisen hyödyntämisen lisääminen. Erikseen on mainittu yhdyskuntajätteen kierrätyksen lisäämistavoitteen osalta seuraavaa:

”Kuntien sekä kuntien jätelaitosten tai kuntayhtymien jätestrategioita ja jätehuoltomääräyksiä laadittaessa sekä muussa jätehuoltotoiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä on jätehierarkian periaatteet otettava huomioon. Jätestrategioiden tavoitteissa ja toimenpiteissä korostetaan lajittelun ja kierrätyksen edistämistä.”

Monipuolinen jätteiden syntypaikkalajittelu sekä jätteiden hyödyntäminen etusijajärjestyksen mukaisesti ensisijaisesti materiaalina ovat alueen jätehuollon suuntaviivoina kirjattu myös Turun seudun kuntien hyväksymään jätepolitiikka-asiakirjaan, joka strategisena kuntien tahdonilmaisuna ohjaa jätehuoltoa koskevaa päätöksentekoa.

Määräysluonnoksessa asuinkiinteistöjen biojätteen erilliskeräysvelvoitetta on rajattu alueellisesti siten, että keräys tapahtuisi vain suurissa asutuskeskuksissa sijaitsevissa suurissa taloyhtiöissä. Rajaus perustuu Turun Seudun biojätehuollosta tehtyyn elinkaariselvitykseen, jonka mukaisesti suuremmilla asuinkiinteistöillä toteutettuun erilliskeräykseen perustuvan jätehuoltojärjestelmän kasvihuonekaasujen päästötase on ympäristön kannalta suhteellisesti parempi kuin vaihtoehdossa, jossa biojätteen keräys ulotettaisiin myös pienempiin kiinteistöihin ja haja-asutusalueille. Elinkaarianalyysin mukaisesti erilliskeräys suurilta kiinteistöiltä aiheuttaa vain 45 % keräyksen kasvihuonepäästöistä verrattuna toiseen selvitettyyn vaihtoehtoon, jossa keräys ulotettaisiin asuinkiinteistöihin, joissa on neljä huoneistoa tai enemmän.  Mikäli biojätteen erilliskeräys järjestetään vain ehdotuksen mukaisilla tiheästi asutuilla alueilla, syntyy keräämisen seurauksena lisäksi 15 % vähemmän päästöjä kuin tilanteessa, jossa keräys ulotettaisiin koko toimialueelle. Ehdotuksen mukaiselta keräysalueelta saadaan kuitenkin kerättyä yli 90 % koko alueella kertyvästä biojätteestä.

Pienempiä asuinkiinteistöjä ja omakotitaloasukkaita voidaan ohjata biojätteen vapaaehtoiseen erilliskeräykseen ja erityisesti kiinteistökohtaiseen kompostointiin.

Kierrätyskelpoisen muovijätteen erilliskeräyksen aloittaminen muilla kuin asuinkiinteistöillä. (16 §)

Myös muovijätteen erilliskeräyksen aloittamisen perusteena on pyrkimys lisätä kierrätyskelpoisen jätteen kierrätystä jätelain etusijajärjestyksen mukaisesti. Kunnan jätehuoltovastuulle kuuluvilla kiinteistöillä syntyvä kierrätyskelpoinen muovijäte on lähinnä pakkausjätettä, jonka osalta jätehuoltovastuu siirtyy kiinteistöiltä erilliskerätyn jätteen osalta tuottajille 1.5.2015 alkaen. Tämän jälkeen määräysten mukaisesti erilliskerätyt jätteet toimitetaan veloituksetta tuottajan järjestämään jätehuoltoon. Tuottajien edustajat ovat mielipiteenään ilmoittaneet, että eivät suosittele asumisessa syntyvän sekalaisen muovijätteen erilliskeräyksen aloittamista.

Kaatopaikkajätteen erilliskeräyksen lopettaminen asuinkiinteistöillä (41 §)

Kaatopaikkajätteen erilliskeräys on perustunut Turun seudulla Orikedon jätteenpolttolaitoksen ja sen lupapäätösten asettamiin reunaehtoihin. Polttolaitoksen toiminnan loppuessa käsittelypalvelut voidaan hankkia siten, että nykyinen kaatopaikkajäte toimitetaan käsittelyyn polttokelpoisen jätteen joukossa.

Kiinteistöllä tapahtuva kaatopaikkajätteen erilliskeräyksen on havaittu toimivan puutteellisesti. Kaatopaikkajäteastioihin sijoitetaan melko paljon sellaistakin jätettä, jonka pitäisi ohjautua polttokelpoisen jätteen joukkoon. Tämä voisi muodostus ongelmaksi erityisesti 1.1.2016 alkaen, jolloin biohajoavaa jätettä ei pitäisi enää ohjautua kaatopaikalle. Puutteellisen lajittelun vuoksi kaatopaikkajätekuormia on jouduttu jätekeskuksissa edelleen purkamaan ja lajittelemaan uudelleen käsin, jotta polttokelpoinen jäte on saatu siitä erotettua. Kaatopaikkajätteen osuus kunnan vastuulla olevan jätteen kokonaismäärästä on pieni, noin 2%.

Määräykset sako- ja umpikaivolietteiden omatoimisen käsittelyn sallimisesta ja sen edellytyksistä sekä jätteiden pienimuotoisesta yhteiskäsittelystä. (19 ja 35 §)

Jätelain 41 §:n mukaisesti jätteiden omatoiminen käsittely kiinteistöllä on kielletty, ellei sitä ole esim. kunnan jätehuoltomääräyksissä erikseen sallittu. Entuudestaan kiinteistöillä omatoimisesti käsiteltäviksi sallittujen biojätteiden rinnalla on omatoimisesti käsiteltäviksi sallittu ehdotuksen mukaisesti nyt myös tietyt asumisessa syntyvät lietteet. Tarkoituksena on lisätä jätehuollon järjestämisen vaihtoehtoja ja samalla edistää jätteiden hyödyntämistä niiden syntypaikalla ja vähentää kuljetusten tarvetta.

Jätelain muutoksen (410/2014) myötä mahdolliseksi on tullut omassa asumisessa syntyvien jätteiden käsittelyn ohella myös pienimuotoinen useamman kiinteistön yhteisesti järjestämä jätteenkäsittely. Muutoksen mukaan jätteenhaltija voi luovuttaa asumisessa syntyvää jätettä käsiteltäväksi myös naapurikiinteistöllä tai muulla lähellä sijaitsevalla kiinteistöllä, jos käsittely on pienimuotoista ja hyväksytty kunnan jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräyksissä. Lainmuutoksen ja määräysluonnoksesta annettujen lausuntojen perusteella määräysluonnokseen on lisätty mahdollisuudet sekä yhteisten kompostorien käyttämiseen (19 §) että yhteiseen lietteiden hyödyntämiseen pellolla (35 §)

Määräys kuljetusrekisteritietojen toimittamisajankohdasta ja -tavasta. (31 §)

Jätehuoltoviranomaisen velvollisuutena on ylläpitää jätelain 39 § mukaista kuljetusrekisteriä ja siirtää sinne viipymättä jätteenkuljettajilta saamansa tiedot kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta. Viranomaiselle kymmenien kuljetusyritysten toimittamat tiedot sisältävät tuhansien kiinteistöjen haltijoita, osoitteita, jäteastioita ja niiden tyhjennyksiä koskevia tietoja, joiden sähköiseen rekisterin siirtäminen on kyettävä toteuttamaan tehokkaasti ja helposti. Määräys on annettu, jotta tiedot saadaan kuljettajilta säännöllisesti ja sellaisessa muodossa, että ne ovat helposti rekisteriin siirrettävissä.

Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolisten alueiden määrittely (5 §)

Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan vastuulle kuuluvan jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä keräyspaikasta kunnan määräämään jätteen käsittelypaikkaan. Kiinteistöittäisen keräyksen ulkopuolisilla alueilla jätteiden kerääminen järjestetään kunnan järjestämien alueellisten vastaanottopaikkojen avulla.

Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluu määräysluonnoksen mukaan koko jätehuoltomääräysten soveltamisalue lukuun ottamatta sellaisia saaria, joilta jätteitä ei lähinnä tieyhteyden puutteen vuoksi voida noutaa jäteautolla. Kiinteistöittäisen jätteenkeräyksen ulkopuolisia alueita ovat lähinnä Paraisten ja Naantalin saaristoalueet, joilla jätteenkeräys nykyisinkin hoidetaan kunnan järjestämien polttokelpoisten jätteiden alueellisten keräyspisteiden avulla.

Jätehuoltomääräyksistä poikkeamista koskevien asioiden käsittely (39 §)

Kuntien nykyisten jätehuoltomääräysten mukaisesti määräyksistä poikkeamista koskevat asiat käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joka toimii myös jätelain mukaisena yleisenä valvontaviranomaisena. Uuden jätelain mukaisesti kunnan jätehuoltomääräyksissä määrätty viranomainen voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen jätehuoltomääräyksen noudattamisesta siinä mainituin perustein. Ehdotuksen mukaisesti poikkeamisista päättäisi jatkossa jätehuoltoviranomainen. Muutoksen tavoitteena on se, että toimialueella olisi poikkeamisten käsittelyssä mahdollisimman yhtenäinen käytäntö.

Kaikkien lautakunnan toimialueen kuntien nykyiset jätehuoltomääräykset ovat nähtävissä Turun Seudun Jätehuolto Oy:n internet-sivuilla osoitteessahttp://www.tsj.fi/fi/jatehuolto/kunnan-jarjestama-jatteenkuljetus/jatehuoltomaaraykset/

Pakkausjätteiden kerääminen kiinteistöillä

Lautakunnan toimialueen kunnissa on lajiteltu ja kerätty erilleen hyötyjätteitä kiinteistöillä 90-luvun alkupuolelta lähtien. Koska suurin osa kiinteistöillä nykyisin erilliskerättävästä jätteestä koostuu pakkausjätteistä, ei pakkausjätteiden erilliskeräyksen jatkaminen ehdotuksen mukaisesti merkitse suurta muutosta keräyksen käytännön järjestämiseen.

Jätelaki velvoittaa pakkausjätteiden tuottajia järjestämään pakkausjätteiden erilliskeräyksen ja jätehuollon sekä vastaamaan sen kustannuksista vaiheittain vuoden 2015 toukokuusta lähtien. Pakkausjäteasetuksen (518/2014) mukaan tuottajan tulee järjestää asumisessa syntyvälle lasi-, metalli- ja kuitupakkausjätteelle vähintään 1850 alueellista vastaanottopaikkaa Suomeen. Toistaiseksi tuottajalla on vain osittainen vastuu pakkausjätteen jätehuollosta ja käytännössä kunnat ovatkin tähän saakka järjestäneet lähes kokonaan asumisessa syntyneen pakkausjätteen erilliskeräyksen ja hyödyntämisen. Vertailun vuoksi todettakoon, että kiinteistöittäisessä keräyksessä mukana olevien keräyspisteiden lisäksi TSJ:llä on toimialueella noin 450 alueellista hyötyjätteille tarkoitettua kierrätyspistettä, joista kaikissa kerätään paperin lisäksi lasia ja metallia ja 170 pisteessä lisäksi kartonkia. Vastuun siirtyessä tuottajille eivät kunnat kuitenkaan ole enää velvollisia järjestämään pakkausjätteiden keräystä eikä muutakaan jätehuoltoa.

Jätelain 35 §:n mukaan kunta voi kuitenkin jatkossakin täydentää tuottajan järjestämää pakkausjätteiden alueellista keräystä. Kunnat voivat järjestää kunnan jätehuoltovastuulle kuuluvilla kiinteistöillä syntyvän erilliskerätyn pakkausjätteen kiinteistöittäisen kuljetuksen tuottajan järjestämään jätehuoltoon elleivät tuottajat sitä järjestä. Keräyksen järjestämisessä on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jotta kunta voisi järjestää keräyksen ja kuljetuksen määräysten mukaisesti, on jätehuoltomääräyksissä lain 91 §:n mukaisesti mahdollista antaa määräyksiä myös mm. tuottajavastuun piiriin kuuluvan käytöstä poistetun tuotteen keräyksestä, lajittelusta, säilyttämisestä ja kuljetuksesta.

Ehdotuksen mukaisesti kunta järjestäisi lain suomin oikeuksin pakkausjätteiden kiinteistökohtaista keräyksen myös jatkossa ja toimittaisi kerätyn jätteen 1.5.2015 alkaen tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Vaikka pakkausjätteiden kerääminen ja kuljetus ei olekaan enää jatkossa kunnan vastuulla, on niiden jatkamista pidetty tarpeellisena, jotta voidaan ylläpitää kierrätyskelpoisten jätteiden korkeatasoista syntypaikkalajittelua ja taata kuntalaisille hyvä jätehuollon palvelutaso mahdollisimman helposti saavutettavissa olevine jätteenkeräyspaikkoineen. Kunnan järjestäessä pakkausjätteiden kiinteistöittäisen keräyksen määräysten mukaisesti, katettaisiin pakkausjätteiden keräyksen ja kuljetuksen kustannukset jatkossakin kunnan jätemaksuista saatavilla tuloilla. Jätteen käsittelyn järjestämisestä aiheutuvat kustannukset jäisivät kuitenkin 1.5.2015 alkaen tältä osin tuottajan maksettaviksi.

Asian käsittely

Lausuntopyynnöt ja asian vireilläolosta tiedottaminen

Lautakunta on pyytänyt määräysluonnoksesta ja sen perustelumuistioista lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, toimialueen kunnilta, toimialueen kuntien ympäristönsuojelu- ja terveysvalvontaviranomaisilta sekä Turun Seudun Jätehuolto Oy:ltä. Lisäksi asian vireilläolosta on tiedotettu erikseen alueella toimivia jätteenkuljetusyrityksiä, pakkausalan tuottajayhteisöjä, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomea, Varsinais-Suomen omakotiyhdistystä sekä Suomen Omakotiliiton Varsinais-Suomen piiriä, Varsinais-Suomen yrittäjiä, Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiriä ja Turun kauppakamaria.

Asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettu hallintolain 41 §:n mukaisesti pitämällä asian vireilläoloa koskevat kuulutukset nähtävillä kuntien ilmoitustauluilla sekä julkaisemalla vireilläoloa koskevat ilmoitukset lehdistössä. Määräysluonnos perustelumuistioineen on ollut nähtävillä myös Turun kaupungin internet-sivuilla. Kuuluttamisen yhteydessä asianosaisille varattiin hallintolain mukaisesti mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta ennen sen ratkaisemista.

Lausunnon tai muun mielipiteen asiassa ovat esittäneet seuraavat tahot:

• Kaarinan ympäristönsuojelulautakunta
• Kaarinan kaupunki
• Koski TL ympäristönsuojelulautakunta
• Marttilan kunta
• Maskun rakennus- ja ympäristölautakunta
• Mynämäen tekninen lautakunta
• Naantalin kaavoitus- ja ympäristölautakunta
• Nousiaisten kunta
• Nousiaisten ympäristölautakunta
• Paraisten ympäristölautakunta
• Pöytyän tekninen lautakunta
• Raision ympäristölautakunta
• Raision terveysvalvontajaosto
• Ruskon kaavoitus- ja rakennuslautakunta
• Turun kaupunki
• Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta
• Akseli Kiinteistöpalvelut Oy
• Lassila & Tikanoja Oyj
• Lotta Salminen
• Pakkausalan ympäristörekisteri PYR Oy
• Runosmäen Lämpö Oy
• Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry
• Turun Seudun Jätehuolto Oy
• Varsinais-Suomen ELY –Keskus
• Varsinais-Suomen isännöitsijät ry
• Ympäristöteollisuus ja –palvelut YTP ry

Kaikki asian käsittelyn yhteydessä lautakunnalle esitetyt lausunnot ja mielipiteet ovat oheismateriaalina. Oheismateriaalina on esitetty myös yhteenveto lausunnoissa ja mielipiteissä esitetyistä asioista, niiden perusteella määräysluonnokseen sekä perustelumuistioluonnokseen tehdyistä muutoksista sekä ympäristötoimialan kommentit lausunnoissa ja mielipiteissä esitettyihin asioihin siltä osin, kuin ne eivät ole tulleet esille tässä esitteytekstissä tai perustelumuistioluonnoksessa.

Määräysasian käsittely Yläneen osalta

Pöytyän kunta on tehnyt päätöksen, jonka mukaan Yläneen kunnanosan jätehuolto siirtyy 1.1.2015 alkaen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:ltä Turun Seudun Jätehuolto Oy:n järjestettäväksi. Samassa yhteydessä siirtyvät myös aluetta koskevat jätehuollon viranomaistehtävät Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnalle.

Jätehuoltomääräyksiä valmisteltaessa ei asia ole ollut vielä tiedossa, joten Yläneen alue ei ole kuulunut nähtävillä olleen määräysluonnoksen mukaisesti määräysten soveltamisalueeseen. Näin ollen ei esimeriksi Yläneen alueen asukkailla ole ollut mahdollisuutta arvioida luonnosta ja sen vaikutuksia Yläneen alueen jätehuoltoon siten, että tässä yhteydessä voitaisiin päättää määräyksistä myös Yläneen osalta. Päätösehdotuksen mukaan määräyksiä koskeva asia ratkaistaankin Yläneen osalta erikseen sen jälkeen kun asiasta tiedottaminen ja vaikutusmahdollisuuksien varaaminen on järjestetty lain edellyttämällä tavalla.

Määräysten voimaantulo

Ehdotuksen mukaisesti lautakunta määräisi, että jätehuoltomääräykset tulisivat voimaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Määräysten nopeaa voimaansaattamista on pidetty tarpeellisena, jotta varmistettaisiin, että seudullinen jätehuolto saadaan vastaamaan uuden jätelain periaatteita mahdollisimman nopeasti. Nykyisin alueen kunnissa on voimassa vanhan jätelain nojalla hyväksyttyjä ja osittain toisistaan poikkeavia määräyksiä, jotka voivat vaikeuttaa yhtenäistä menettelyä. Lisäksi esimerkiksi Paraisten saaristossa on alueita, joilla ei ole lainkaan voimassaolevia määräyksiä.

Liite 1Ehdotus uusiksi jätehuoltomääräyksiksi

Liite 2Ehdotus jätehuoltomääräysten perustelumuistoksi

Oheismateriaali 1Asiassa annetut lausunnot ja esitetyt mielipiteet

Oheismateriaali 2Yhteenveto lausunnoissa ja mielipiteissä esitetyistä asioista ja ympäristötoimialan niistä esittämät vastineet

Vt. ympäristönsuojelujohtaja Olli-Pekka Mäki:

EhdotusTurun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta päättää hyväksyä liitteen 1 mukaiset jätehuoltomääräykset tulemaan voimaan 1.3.2015 alkaen lukuun ottamatta Pöytyän Yläneen kunnanosaa, jonka osalta jätehuoltomääräykset ratkaistaan erikseen. Samalla lautakunta päättää, että määräykset tulevat voimaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Lisäksi lautakunta päättää, että jätehuoltomääräyksistä ja perustelumuistosta tehdään ruotsinkieliset käännökset ja että ympäristötoimiala ryhtyy valmistelemaan määräyksiin ns. yleistä osaa, joka hyväksytään erikseen. 

PäätösEhdotus hyväksyttiin. Päätös asiassa tehtiin äänin 6-6 puheenjohtaja Aholan äänen ratkaistessa.

Ennen päätöksentekoa Ollikala teki ehdotuksen, että keräyskartongin ja biojätteen erilliskeräys on järjestettävä asuinkiinteistöillä, joilla huoneistojen lukumäärä on 4 tai enemmän (15 §). Ehdotus raukesi kannattamattomana.

Vähä-Rahka teki Tammisen kannattamana ehdotuksen, jonka mukaan § 29 poistetaan. Asiasta äänestettiin.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä päätökseksi tulleen esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Ahola, Fossi, Heinonen, Ollikkala, Roos ja Timonen.

Vähä-Rahka Tammisen kannattamana tekemän ehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Kinnunen, Kiukainen, Koskivaara ja Tuimala.

Paatero ja Karlsson olivat poissa kokouksesta.