Direktör för svenskspråkig fostran och undervisning Liliane Kjellman 10.9.2015:

Nämnden för fostran och undervisning kommer att behandla bildningssektorns budgetförslag samt de operativa avtalen vid sitt möte 16.9.2015. Enligt kommunallagen skall budgeten och ekonomiplanen göras upp så att förutsättningarna för skötseln av uppgifterna tryggas. Den budgetram som föreslås för svenskspråkig fostran och undervisning inför år 2016 presenteras i tilläggsmaterialet.

Tilläggsmaterial 1:               Budgetförslag 2016 för svenskspråkig fostran och undervisning (endast på papper)

Svenskspråkig fostran och undervisning består av följande verksamhets

områden: småbarnsfostran, grundläggande utbildning, gymnasieutbildning och den fria bildningen (Arbis).

Småbarnsfostran

Det ökade servicebehovet inom förskoleundervisningen ryms inte inom de givna budgetramarna. Ökningen i antalet förskolebarn läsåret 2015-16 mot svarar 42 barn eller två grupper, betyder en ökning av 6 tjänsteår inom småbarnsfostran. I euro betyder detta kostnader för 2 barnträdgårdslärare och 4 barnskötare, sammanlagt ca 220 000 euro

Efterfrågan på kvällsdagvård (ny verksamhet 1.8.2015) i Braheskolan gör att personalstyrkan kräver 2 personer år 2016 i stället för en person. Tilläggskostnader för en barnskötare är 34 000 euro/år.

Nämnas bör att från hösten 2015 sköts all förskoleverksamhet i kommunal regi i samma utrymmen som skolorna. Ännu våren 2015 fanns det 17 barn i privata förskolor. Finansieringen för dessa togs ur ett annat resultatområdes budget. I och med att det svenska serviceområdet tog över alla barn till den kommunala förskolan kom också kostnaderna för de barn som tidigare gått i privat förskola till svenska serviceområdet. Kostnaderna för 17 förskolebarn är ca 74 450 euro/år. Detta har medfört ökade personkostnader inom det svenska serviceområdet i och med att två nya förskolegrupper bildades. Inga medel har överförts till det svenska serviceområdet för att kompensera detta.

Det ökade servicebehovet inom svenskspråkig småbarnsfostran kan inta styras till enbart privata aktörer eftersom målsättningen på 30% i privat dagvård redan är uppnådd.

För att spara in på personalkostnaderna har den barnträdgårdslärare som skötte den öppna klubbverksamheten våren 2015 flyttats till förskoleundervisningen. Detta betyder att svenskspråkig småbarnsfostran inte längre kan erbjuda öppen dagvård från hösten 2015.

Sparåtgärderna fortsätter år 2016 men ifall svenskspråkig småbarnsfostran skall kunna erbjuda kvällsdagvård, öppen dagvård och en personalstruktur enligt mätetalen inom dagvården skulle uppskattningsvis ca 100 000 euro behövas till för att täcka det verkliga servicebehovet.

Grundläggande utbildning

Svenskspråkig grundläggande utbildning erbjuds i Braheskolan/Cygnaeus skola, Sirkkala skola, Sirkkalabackens skola och i S:t Olofsskolan.

Servicebehovet ökar inom grundläggande utbildning vilket framgår ur tabellen nedan

Ökningen från 2014 till 2016 är 61 elever. Ifall ökningen inom grundläggandeutbildningen totalt sett utgör ca 300 elever så står svenskspråkig fostran och undervisning för en stor del av ökningen procentuellt sett. Detta har inte beaktats i budgetramarna för 2016. Ökningen i antalet elever sker i åk 1-2, eftersom årskullarna som kommer till skolan är större. Ökningen betyder 1 lärare till läsåret 2015-2016 och ytterligaren 1 lärare till läsåret 2016-2017. Kostnaderna för två lärartjänster är ca 106 000 euro/år.

För att hålla budgetramen har alltså planerats sammanslagningar av klasser vilka i praktiken inte går att genomföra pga fysiska utrymmen och att ökningen i elevantalet ändå förutsätter nya lärare. För att hållas inom budgetramen skulle alltså inbesparningen slå väldigt ojämlikt ut på de olika skolorna och för Cygnaeus del skulle klasstorlekarna öka i orimlig storlek på de högre årskurserna för att kompensera det ökade elevantalet i åk 1-2.

Eftersom Braheskolan kommit till som ny verksamhet och är planerad för två parallellklasser i åk 1-2 så behövs ändå lärare till dessa grupper vilket ökar Cygnaeus lärarantal, trots att klasssammanslagningar görs i de högre klasserna.

I förslaget finns inräknat minskningen av de s.k. POP-lärarna som finansierats med statsbidrag. I och med att dessa lärare försvinner blir det i snitt 1 lärare mindre per skola trots att det inte påverkar nettobudgeten. Effekten syns dock i att klasstorleken i snitt ökar.

För att kompensera det ökade servicebehovet i de lägre klasserna skulle en resursering på 106 000 euro behövas till grundläggande utbildning.

Gymnasieundervisningen

Budgetramen för 2016 får följande konsekvenser:

- Katedralskolan avstår från undervisningen i ryska

- en del kurser (livsåskådning och filosofi) kan avläggas endast som nätkurser (NiVÅ)

- 55 % av gymnasieresursen används för kurser (= 30 kurser)

- endast 14 kurser används för studiehandledning

För att Katedralskolan skall kunna erbjuda studiehandledning och ersättningar till lärarna på samma villkor som i de finskspråkiga gymnasierna krävs en tilläggsresursering på 108 000 euro. Förklaringarna finns i tilläggsmaterialet.

Tilläggsmaterial 2:   Katedralskolans finansiering (endast på papper)

Arbis

För att budgetramarna skall nås krävs det stora nedskärningar också i Arbis verksamhet.

Sammanfattning

För att svensk-och tvåspråkiga familjer skall kunna erbjudas service på jämbördiga grunder borde volymökningen i servicebehovet beaktas. I dagsläget medför budgetramen orealistiska sparkrav som inte kan förverkligas p.g.a att det inte finns flexibilitet i ett litet servicområdes budget när volymen samtidigt ökar.

De svenskspråkiga eleverna är inte helhetsmässigt dyrare. I budgetramen för 2016 beräknas en finskspråkig elev kosta 7892 euro och en svenskspråkig elev 7802 euro. Detta kan till en del förklaras med att vissa verksamheter helt och hållet budgeteras på det finskspråkiga serviceområdet och den stora delen med främmande språk som finns i de finskspråkiga skolorna.

Beaktas bör att Åbo som tvåspråkig kommun får en höjning på 2,2% i statsandelar för att sköta servicen på båda språken. Av grunddelen i statsandelarna fick Åbo stad 5,9 miljoner euro enligt tvåspråkighetesindexet år 2015. uträkningarna är gjorde på att den hela den svenskspråkiga befolkningen (9783 personer). Ifall man beaktar att inom svenskspråkig fostran och undervisning finns ca 1000 elever inom grundläggande utbildning så borde detta index synas också i resurseringen till bildningssektorn där de svenskspråkiga skolorna upprätthålls.

Beaktas bör även att det svenska resultatområdet bidrog med en oproportionerligt stor andel då bildningssektorn sammanställde sin ansökan om POP-pengar 2014. Från det svenska resultatområdet fråntogs 400 000 euro och denna minskning har blivit permanent, vilket förklarar behovet av tilläggsmedel för det svenska serviceområdet.

För att servicenivån i daghem och skolor skall kunna ges på liknande grunder för båda språkgrupperna skulle det krävas en tilläggsresursering på 314 000 euro till svenskspråkig fostran och undervisning.

KÄÄNNÖS

Kasvatus- ja opetuslautakunta käsittelee sivistystoimen talousarvioesitystä sekä operatiivisia sopimuksia kokouksessaan 16.9.2015.

Kunnallislain mukaan on talousarvio ja taloussuunnitelma tehtävä tavalla jolla turvataan tehtävien hoitamisen edellytykset.

Ruotsinkieliselle kasvatukselle ja opetukselle ehdotettu vuoden 2016 talousarviokehys esitellään oheismateriaaleissa.

Oheismateriaali 1:               Ehdotus ruotsinkielisen kasvatuksen ja opetuksen vuoden 2016 talousarvioksi

Ruotsinkieliseen kasvatus- ja opetukseen kuuluvat seuraavat toiminta-alueet:

Varhaiskasvatus, perusopetus, lukio-opetus ja vapaa sivistystyö (ruotsinkielinen työväenopisto Arbis)

Varhaiskasvatus

Esikouluopetuksen kasvanut palvelutarve ei mahdu annetun talousarvio-

kehyksen puitteisiin. Esikouluikäisten määrän kasvu lukuvuonna 2015-2016

vastaa 42 lasta tai kahta ryhmää. Tämä merkitsee kuuden (6) virkavuoden lisäystä varhaiskasvatuksessa eli euromääräisesti kahden lastentarhaopettajan ja neljän lastenhoitajan palkkaa, yhteensä n. 220 000 euroa. Päivähoidon tarve iltaisin Braheskolanissa (uusi toimintamuoto 1.8.2015 alkaen) vaatii kahden henkilön työpanosta yhden henkilön sijaan. Yhden lastenhoitajan palkkaamisesta johtuvat lisäkustannukset ovat 34 000 €/vuosi.

Mainittakoon tässä yhteydessä myös, että syksystä 2015 alkaen on kunnallinen sektori vastannut esikoulutoiminnasta kokonaisuudessaan. Esikoulut toimivat koulujen tiloissa. Vielä keväällä 2015 17 lasta kävi yksityisten toimijoiden ylläpitämissä esikouluissa. Kustannukset kohdistettiin toisen tulosalueen budjettiin.

Kaikkien ruotsinkielisten esikoululaisten siirtyessä ruotsinkielisen kasvatus- ja opetustoimen alaisuuteen, siirtyivät myös kustannukset niistä esikoululaisista, jotka olivat aiemmin käyneet yksityisiä päiväkoteja, ruotsinkielisen palvelualueen vastuulle.

Seitsemäntoista esikoululaisen muodostamat kustannukset ovat noin 74 450 euroa vuodessa. Kahden uuden esikouluryhmän perustaminen on myös lisännyt palkkakustannuksia ruotsinkielisellä palvelualueella.

Ruotsinkieliselle palvelualueelle ei ole osoitettu lisävaroja tämän kompensoimiseksi.

Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen lisääntynyttä palvelutarvetta ei voida ohjata yksityisille toimijoille sillä 30 prosentin tavoite yksityisen päivähoidon osuudesta on jo saavutettu.

Palkkakustannusten säästämiseksi lastentarhanopettaja, jonka vastuulla oli avoimen kerhotoiminnan hoitaminen, on keväällä 2015 siirretty esikouluopetukseen. Tämän vuoksi ruotsinkielinen varhaiskasvatus ei enää syksystä 2015 alkaen voi tarjota avointa päivähoitoa.

Säästötoimenpiteet jatkuvat vuonna 2016, mutta jotta ruotsinkielinen varhaiskasvatus voi tarjota sekä päivähoitoa iltaisin, avointa päivähoitoa että mittalukujen mukaista henkilöstöstruktuuria päivähoidossa, tarvitaan arviolta 100 000 euroa todellisen palvelutarpeen kustannusten kattamiseksi.

Perusopetus

Ruotsinkielistä perusopetusta tarjotaan seuraavissa kouluissa: Braheskolan/Cygnaeus skola, Sirkkala skola, Sirkkalabackens skola ja S:t Olofsskolan.

Perusopetuksen palvelun tarpeen lisääntyminen käy ilmi alla olevasta taulukosta.

Arvioitu oppilasmäärä lisääntyy 61:llä oppilaalla vuodesta 2014 vuoteen 2016 mennessä. Mikäli kasvu perusopetuksessa on kokonaisuudessaan noin 300 oppilasta, on ruotsinkielisten osuus siitä prosentuaalisesti huomattava.

Tätä ei ole huomioitu vuoden 2016 talousarviokehyksessä. Oppilasmäärän lisäys kohdistuu vuosikursseihin 1-2, koska koulunsa aloittavat vuosiluokat ovat suurempia. Lisäys merkitsee yhden opettajan tarvetta lukuvuodeksi 2015-2016 ja edelleen yhtä opettajaa lukuvuodeksi 2016-2017. Kahden opettajaviran palkkakulut ovat n. 106 000 euroa vuodessa.

Talousarviokehyksessä pysymiseksi on suunniteltu luokkien yhdistämistä. Tätä ei kuitenkaan voida toteuttaa fyysisten tilojen puuttuessa. Oppilasmäärän lisäys edellyttää kuitenkin uusien opettajien palkkaamista.

Talousarviokehyksessä pysyminen kohdistuisi myös hyvin epätasaisesti eri

kouluihin ja esim. Cygnaeuksen koulussa luokat kasvaisivat ylemmillä luokilla suhteettoman suuriksi 1-2 vuosiluokkien kasvavien oppilasmäärien johdosta.

Braheskolan on tullut lisäksi mukaan uutena toimintana. Koulu on suunniteltu kahdelle rinnakkaisluokalle vuosiluokilla 1-2. Näille ryhmille tarvitaan luonnollisesti opettajat, jotka omalta osaltaan lisäävät Cygnaeuksen koulun opettajamäärää huolimatta siitä, että ylempiä luokkia yhdistetään.

Talousarvioehdotuksessa on laskettu mukaan valtion avustusten, nk. POP-rahojen pienentyminen. Avustuksella on voitu palkata opettajia.

Kun näitä opettajia ei enää voida palkata, vähenee opettajien määrä keskimäärin yhdellä opettajalla/koulu ilman vaikutusta nettobudjettiin. Vaikutus näkyy kuitenkin keskimääräisen luokkakoon kasvuna.

Alaluokkien kasvusta johtuvan palvelutarpeen lisäyksen kompensoiminen edellyttäisi 106 000 euron kohdentamista ruotsinkieliseen perusopetukseen.

Lukio-opetus

Vuoden 2016 talousarviokehys tuo mukanaan seuraavaa:

-Katedralskolan luopuu venäjän kielen opetuksesta

-osa kursseista (elämänkatsomustieto ja filosofia) voidaan toteuttaa ainoastaan verkkokursseina (NiVÅ)

-55 % lukion resursseista käytetään kursseihin (= 30 kurssia)

-opinto-ohjaukseen käytetään ainoastaan 14 kurssia

Voidakseen tarjota opinto-ohjausta ja korvausta opettajille samoilla ehdoilla

kuin suomenkieliset lukiot tarvitaan 108 000 euron lisäresurssia. Selvitykset oheismateriaalina.

Oheismateriaali 2:                Katedralskolanin rahoitus

Ruotsinkielinen työväenopisto Arbis

Talousarviokehyksen saavuttamiseksi vaaditaan suuria leikkauksia myös

ruotsinkielisen työväenopiston Arbiksen toiminnassa.

Yhteenveto

Jotta ruotsin- ja kaksikielisille perheille voidaan tarjota palveluja samanar-

voisin perustein, pitää palvelualueen palvelutarpeiden kasvu huomioida. Tällä hetkellä talousarviokehys tuo mukanaan epärealistisia säästövaatimuksia, joita ei pystytä toteuttamaan, koska pienen palvelualueen budjetissa ei ole käytettävissä joustoa palvelutarpeen samanaikaisesti lisääntyessä.

Ruotsinkieliset oppilaat eivät ole kokonaiskustannuksiltaan kalliimpia kuin suomenkieliset oppilaat. Vuoden 2016 talousarviokehyksessä on laskettu suomenkielisen oppilaan kustannuksiksi 7892 euroa ja ruotsinkielisen oppilaan 7802 euroa. Ero selittyy osittain sillä, että tietyt toiminnat budjetoidaan kokonaan suomenkieliselle palvelualueelle sekä suomenkielisissä kouluissa opetettavien vieraiden kielten suurella osuudella.

On myös huomioitava, että Turku kaksikielisenä kuntana saa 2,2 %:n koro-

tuksen valtion osuuksiin voidakseen hoitaa kuntalaisille tarjottavat palvelut molemmilla kielillä. Vuonna 2015 Turku sai 5,9 miljoonaa euroa valtionosuuksien perusosasta kaksikielisyysindeksin mukaan. Laskelmat on tehty Turun koko ruotsinkielisen väestön määrän perusteella (9783 henkilöä).

Jos huomioidaan, että ruotsinkielisen kasvatuksen ja opetuksen alueella on noin 1000 oppilasta perusopetuksessa, pitäisi tämän indeksin näkyä myös ruotsinkielisen sivistystoimen resursoinnissa. Ruotsinkielinen sivistystoimi ylläpitää ruotsinkielisiä kouluja.

Tämän lisäksi pitää mainita, että ruotsinkielisen tulosalueen osuudesta tuli suhteettoman suuri sivistystoimen anoessa POP-rahoja vuonna 2014. Ruotsinkieliseltä tulosalueelta otettiin pois 400 000 euroa ja tästä vähennyksestä on tullut pysyvä, mikä omalta osalta selittää lisävarojen tarpeen ruotsinkielisellä palvelualueella.

Jotta palvelutaso päiväkodeissa ja kouluissa voidaan taata samoin

perustein kummallekin kieliryhmälle pitää ruotsinkieliseen kasvatukseen ja opetukseen kohdentaa 314 000 euron lisävarat.   

Förslag          Svenska sektionen beslutar att till nämnden för fostran och undervisning konstatera följande: Till det budgetförslag som presenteras vid nämndens möte borde ett tillägg på 314 000 resurseras till det svenska serviceområdet för att kunna upprätthålla servicen med den volymökning som sker inom svenskspråkig fostran och undervisning. Protokollet för detta ärende justeras omedelbart under mötet.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto päättää esittää Kasvatus- ja opetuslautakunnalle seuraavaa:

Lautakunnalle kokouksessa esitettävään talousarvioehdotukseen lisätään ruotsinkieliselle palvelualueelle 314 000 €:n lisävarat palvelujen ylläpitämiseksi, johtuen palvelualueen palvelutarpeiden määrän lisääntymisestä. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan kokouksessa.