Tuotantojohtaja Laura Saurama, palvelualuejohtajat Jane Marttila, Riku Laurila ja Sari Ahonen, erityisasiantuntija Ari Mäkinen, talouspäällikkö Ritva Pitkäkari, controlleritOlli Aalto, Kati Saastamoinen ja Samuli Koskinen 15.10.2022:  

Kaupunginvaltuusto on vuoden 2022 talousarvion noudattamista koskevien määräysten yhteydessä päättänyt toiminnan ja talouden kehittymisen raportoinnista. Kolmas osavuosikatsaus laaditaan raportointijaksolta 1.1.-30. 9 .2022. Osavuosikatsaus sisältää toiminnan ja talouden katsauksen sekä ennusteen toiminnallisten, taloudellisten ja henkilötyövoiman tavoitteiden toteutumisesta.  

Kolmannen osavuosikatsauksen yhteydessä kaupunginhallitukselle raportoidaan toimintasuunnitelmassa vahvistettujen kaupungin strategiaa ja pormestariohjelmaa toteuttavien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen sekä taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tiliryhmäkohtaisesti.  

Vuoden 2022 kolmas osavuosikatsaus kertoo raporttien muodossa toiminnan palautumisesta Covid-19 pandemian laannuttua kohti normaalimpaa toimintaympäristöä. Vuosi 2022 on paljastanut kriittisen tilanteen henkilöstön saatavuudessa ja vuotta on leimannut ja tulee leimaamaan toimintaa haastavat työmarkkinaneuvotteluihin liittyvät toimenpiteet. Covid-19 pandemian rauhoituttua maailmanpoliittinen epävakaus on aiheuttanut huomattavaa inflaatiota, elintarvikkeiden ja energian hintojen nousua. Näyttää siltä, että toiminnan ja talouden ennustaminen Covid-19 pandemian rauhoituttua on saanut uusia haasteita toimintaympäristön muutosten komplisoituessa edelleen. Covid-19 pandemian ennustaminen syksyä ajatellen on vaikeaa. Toiminnan on varauduttava sekä pandemian muutoksiin että väestön laajamittaisiin rokotuksiin.  

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden toiminnalliset tavoitteet  

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuudelle asetetut tavoitteet tukevat ja linkittyvät vahvasti laadittuun pormestariohjelmaan (liite 5). Keskeisimpänä voidaan nähdä se, että hyvinvoinnin palvelukokonaisuus on sitoutunut vahvasti olemaan mukana hyvinvointialueen rakentamisessa tarjoamalla osaamista ja työpanosta valmisteluun. Tällä toimenpiteellä on pyritty varmistamaan ison kaupungin toiminnan järjestämiseen liittyvää osaamista perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon osalta valmisteluun. Tämän on nähty edesauttavan hallittua järjestämisvastuun siirtoa hyvinvointialueelle.  

Hyvinvointialueen valmisteluun on tuotu niin Turun kuin muiden kuntien toimintamallien hyödyntämistä mm asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallien kautta sekä perhekeskusmallin vakiinnuttamista hyvinvointialueelle. Edelleen Turussa on voimakkaasti panostettu perusterveydenhuoltoon, joka mahdollistaa tiimityömallin käytön vakiinnuttamisen tukien ajatusta omalääkärimallista, mutta tarjoaa moniammatillisesti toteutettuna paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaa ja oikea-aikaista palvelua mallin toimiessa. Vuonna 2021 perustettu mielenterveys- ja päihdeyksikön toiminta on käynnistynyt ja se tulee osaltaan vastaamaan asiakaskunnan palvelutarvetta tarjoamalla lyhytterapeuttisia interventioita.  

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuudella on kaksi strategista tavoitetta ja niihin on laadittu toimenpidesuunnitelmaa tavoitteineen. Vuoden 2022 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä on toimintaympäristön haasteista huolimatta päästy vahvistamaan perustoimintaa Covid-19 pandemian edelleen ollessa käynnissä.   

Tavoite 1. Painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön  

Perhe- ja sosiaalipalveluissa lastensuojelun avohuollon asiakasmäärän ennustetaan toteutuvan toiminnalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti eli asiakasmäärä olisi laskussa, jolloin ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä ja tehdyillä toiminnallisilla muutoksilla voidaan olettaa olleen vaikutusta. Neuvolapalveluiden osalta toiminnan analysointi on osoittanut tarpeen lisäresurssille ja asiaa on käsitelty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 23.8.2022.  

Vanhuspalveluissa kotona asuvien yli 75-vuotiaiden lukumäärä on korkeampi kuin toiminnan tavoitearvio ja hieman korkeampi kuin vuonna 2021. Väestön vanhetessa kotona asuvien suhteellinen osuus on hieman noussut vuodesta 2021, mutta selkeästi alle asetetun tavoitteen. Säännöllisen palvelujen piirissä oleva yli 75-vuotias väestö on selkeästi laskenut, jopa huomattavasti alle tavoitteen. Omaishoidon tuen osalta painopisteen siirto näyttää onnistuneen niin lasten kuin ikääntyneiden osalta. Vanhuspalveluiden osalta näyttää siltä, että ikääntyvän väestön palvelutarve ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin ikääntyvän väestön määrä. Oleellista on, että palvelutarpeen ilmetessä, pystytään edelleen tukemaan kotona asumista mahdollisimman hyvin.  

Tavoite 2. Lisätään korjaavien palveluiden vaikuttavuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta  

Toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen näyttää onnistuvan monin paikoin perhe- ja sosiaalipalveluissa eli tehdyt panostukset alkavat tuottamaan toivottua tulosta. Huostaanottojen lasten määrän kasvu näyttää taittuneen ja näistä perhehoitoon sijoitettujen lasten määrän ennustetaan kasvavan tavoitteiden mukaisesti. Myös matalankynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluihin tehdyt panostukset ovat tuottaneet tulosta ja toiminnalle asetetut tavoitteet ovat täyttymässä, mikä toteuttaa tavoitetta siitä, että asumispalvelujen tarve vähenee.  

Terveyspalveluissa Covid-19 pandemia aiheutti huomattavia haasteita avoterveydenhuollon palvelutuotannolle. Kiireettömään hoitoon pääsyyn asetettu tavoite ei vielä ole täyttynyt, mutta vuoden 2021 lopulla tehdyt lisäpanostukset hoidon saatavuuden parantamiseksi näyttäisivät parantavan tilannetta siten, että asetettuihin tavoitteisiin päästään. Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsylle asetettuihin tavoitteisiin ei olla päästy. Sairaalapalveluissa on strategian mukaisesti vähennetty hoitopaikkoja, mutta vuoden 2021 lopulla alkanut kriittinen pula henkilöstöstä edellytti edelleen paikkojen sulkemista. Osittain tästä syystä siirtoviivemaksut ovat nyt ja niiden ennustetaan olevankin poikkeuksellisen korkealla. Tämä on yksi suurimmista haasteista tulevalla hyvinvointialueella, saada asiakkaat oikea-aikaisesti oikean palvelun piiriin ja edelleen kotiin.  

Sosiaali- ja terveyspalvelujen vuoden 2022 toiminta tulee ennusteiden mukaan kohenemaan vuodesta 2021, mutta toimintaa ei tulla saamaan täysin tavoitteita vastaavaksi erityisesti erittäin hankalan henkilöstöpulan vuoksi.  

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden taloudelliset tavoitteet  

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden nettomenojen ennustetaan ylittyvän 31,6 M€. Toiminnan tuottojen ennustetaan ylittyvän 8,2 M€ ja toimintakulujen 39,8 M€. Kulujen ylittymisen taustalla ovat palveluostot sekä Covid-19 aiheuttamat kustannukset.                       

Suhteessa vuoden 2021 tilipäätökseen toimintatuottoja ennustetaan olevan 25 M€ vähemmän ja toimintakuluja 19,9 M€ enemmän, eli toimintakatteen ennustetaan heikkenevän 45,3 M€. Toimintakulujen kasvuksi ennustetaan maltillista 2,5% kasvua vuoden 2021 tilipäätökseen verrattuna.  Kasvua voidaan pitää erityisen maltillisena huomioiden nykyinen inflaatioympäristö, valtion tiukentunut Covid-19 kustannusten korvauspolitiikka sekä erittäin haastava työvoimatilanne.  

Terveyspalvelut  

Terveyspalveluiden toimintotulojen ennustetaan ylittävän talousarvion 4,8 M€ ja menojen ylittävän talousarvion 4,0 M€. Nettopoikkeaman talousarviosta ennustetaan siten olevan 0,8 M€.   

Toimintatuottojen ylittyminen johtuu covid-avustuksesta, jota arvioidaan saatavan 8,2 M€. Talousarviossa ei ole ennustettu covid-avustusta. Sen sijaan tulojen ennustetaan alittuvan maksutuotoissa avohoidon asiakasmaksujen osalta lakimuutoksen vuoksi. Vuonna 2021 voimaan tulleen asiakasmaksulain taloudellisia vaikutuksia oli hyvin vaikea arvioida talousarvion laadintavaiheessa. Asiakasmaksujen maksukatto ja maksuvapautukset ovat laajentuneet uuden asiakasmaksulain myötä ja tulevat koskemaan myös suun terveydenhuollon asiakasmaksuja vuoden 2022 alusta alkaen. Suun terveydenhuollon maksutuottojen ennustetaan alittuvan myös asiakaskäyntien vähenemisen vuoksi. Lasten ja nuorten polikliinisten palvelujen maksutuottojen oletetaan myös alittavan talousarvion vastaavat luvut johtuen alle 18-vuotiaiden poliklinikkamaksujen perinnän loppumisesta. Sairaalapalvelujen tuottojen arvioidaan jäävän selkeästi talousarviossa esitetyistä luvuista johtuen poliklinikkojen vähentämisestä sekä osastopaikkojen supistamisista.    

Toimintakulujen ennustetaan ylittyvän pääosin covid-epidemian hoitoon liittyvien kulujen vuoksi, joita ei ole huomioitu talousarviossa. Toimintakuluissa laskua sitä vastoin aiheuttavat poliklinikoiden liikkeenluovutukset VSSHP:lle, joista ei ollut päätöstä talousarvion laadintavaiheessa. Henkilöstökulujen arvioidaan alittavan talousarvion 1,2 M€. Rekrytointivaikeudet sekä hoitajapula johtavat henkilöstökustannusten alitukseen palkankorotuksista ja sitoutumispalkkiosta huolimatta. Tilapäisen työvoiman tarve nousee talousarvioon verrattuna covid-epidemian myötä tarvittavien rokottajien ja koronapuhelinta hoitavan henkilöstön vuoksi.   

Palveluiden ostojen ennustetaan ylittävän talousarvion 4,2 M€, mutta jäävän reilusti edellisvuotta vähäisemmiksi (15,6M€). Palvelujen ostoissa asiakaspalveluiden ostot alittavat talousarvion 0,2 M€ ja muiden palvelujen ostot ylittävät talousarvion 4,4 M€. Palveluiden ostoissa suurimmat yksittäiset ylitykset talousarvioon nähden ovat ICT-palvelut, laboratoriokustannukset (Covid-19 näytteenotto ja testaus), sekä työvoimanvuokraus (Covid-19 henkilöstö sekä vaikeudet rekrytoida omaa henkilöstöä). Covid-19 pandemiaan liittyvien kustannusten arvioidaan osittain laskevan vuoteen 2021 verrattuna.    

Aineiden ja tarvikkeiden hankintojen ennustetaan ylittävän talousarvion 1,5 M€. Merkittävin ylitys arvioidaan syntyvän tutkimus- ja hoitotarvikkeista (2,0 M€) Covid-19 tarvikkeiden sekä infektioiden torjunnassa kasvaneiden asiakasmäärien vuoksi, kun taas lääkekustakustannusten arvioidaan laskevan (0,3 M€) liikkeen luovutusten vaikutuksesta.    

Avustukset yhteisöille ei toteudu talousarvion (0,6 M€) mukaisesti YTHS:nrahoituksen muutoksen vuoksi. Muiden toimintakulujen arvioidaan nousevan noin 0,1 M€ talousarvion lukuihin verrattuna. Vuokrien ennustetaan pysyvän talousarvion tasolla.  

Perhe- ja sosiaalipalvelut  

Perhe- ja sosiaalipalveluiden toimintatuottojen ennustetaan ylittävän talousarvion 1,3 M€ ja toimintamenojen ylittävän talousarvion + 14,2 M€. Nettomuutoksen talousarviosta ennustetaan siten olevan 12,9 M€. Toimintatuottojen arvioidaan nousevan jonkin verran edellisvuodesta ( 1,0 M€) ja toimintakulujen kasvavan 4,4 M€.  

Toimintatuottojen ylitystä selittävät pääosin talousarviota suuremma t Muut yhteistoim intakorvaukset kunnilta sekä ruokapalveluiden tuotot ( 2,1 M€). Asiakasmaksulain muutoksen myötä asumispalveluiden ruokapalveluiden asiakasmaksujen laskutus on siirtynyt palveluntuottajien vastuulta kaupungille, mitä ei ole täysin pystytty arvioimaan talousarviossa. Tulkkikeskuksen liikkeen luovutusta ei ole mukana talousarviossa, koska päätös siitä tehtiin talousarvion valmistumisen jälkeen. Ennusteessa tämä on huomioitu ja siten muiden myyntituottojen ennustetta on laskettu (0,6 M€).  

Toimintakuluista henkilöstökulujen ennustetaan jäävän talousarviosta ( 2,4 M€), mutta ylittävän edellisen vuoden toteuman ( 2,6 M€). Henkilöstökulujen nousua selittävät palkkojen yleiskorotus sekä kuraattorien siirtyminen perhe- ja sosiaalipalveluihin, josta päätettiin talousarvion vahvistamisen jälkeen sekä neuvolapalveluiden toimintasuunnitelman mukaiset resurssilisäykset. Vastaavasti henkilöstökuluja ovat vähentäneet tulkkikeskuksen ulkoistus sekä henkilöstön saatavuuden haasteet.  

Palveluiden ostoissa ennustetaan ylitystä talousarvioon nähden 18,1 M€ ja edelliseen vuoteen verrattuna nousua on 1,7M€. Merkittävimmät ylitykset talousarvioon verrattaessa ovat asiakaspalvelu jen ostojen lastensuojelun ostopalveluissa ( 10,2 M€) sekä mielenterveys - ja päihdepalveluiden avo- ja laitoshoidon ostopalveluissa (9,6 M€). Viime vuoteen verrattuna lastensuojelun ostopalvelu jen ylitys on kuitenkin maltillisempi (+0,9 M€), ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden avo- ja laitoshoidon toteuma arvioidaan ylittävän viime vuoden tason 0,9 M€. 

Perhe- ja sosiaalipalvelujen ostopalvelujen käytöstä teetettiin keväällä 2022 ulkopuolisen konsulttitoimiston selvitys. Selvityksen tulosten johdosta käynnistettiin asumis- ja päihdepalveluissa itsenäisesti hoitoon hakeutuvien asiakkaiden asiakasohjauksen kehittäminen . Vuonna 2023 tullaan myös tekemään kilpailutusten, sopimuspohjien ja palvelukuvausten tarkentaminen osana hyvinvointialueen palvelujen harmonisointia . Lastensuojelussa ja sosiaalityössä parannetaan henkilöstön ostopalvelujen palvelukuvausten ja puitesopimusten tuntemusta, kehitetään omien ja ostopalvelu jen vaikuttavuuden arviointia sekä tehostetaan ostopalvelujen käytön seurantaa. Tämän lisäksi ostopalvelujen käytön kriteerejä yhdenmukaistetaan. 

Toiminnan seurann asta voidaan tehdä seuraavat myös ennusteeseen vaikuttavat huomiot: vaikka sijaishuollon tarve on hieman vähentynyt, ostopalveluihin sijoitettujen lasten määrä on lisääntynyt, arvioitu kustannusvaikutus vuositasolla noin miljoona euroa. Erityisesti on sijoitettu murrosikäisiä, jolloin perhehoito on harvoin mahdollista. 

Muiden palveluiden ostojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Tulkkikeskuksen liikkeen luovutus MonetraOy:lle sekä työvoiman vuokrauksen lisääntynyt käyttö nostavat muiden palveluiden ostojen toteumaa, mitä ei ole talousarviossa huomioitu. Myös ruokapalveluissa ennustetaan ylitystä talousarvioon nähden (0,5 M€) , koska ruokapalveluiden asiakasmaksujen laskutustapa muuttui.   

Avustusten arvioidaan jäävän talousarviosta (0,6 M€), mutta ylittävän edellisen vuoden toteuman (+ 0,3 M€). Aineiden ja tarvikkeiden hankintojen ennustetaan alittavan talousarvion (0,6 M€), mutta pysyvän lähes samalla tasolla aiempaan tilikauteen nähden. Myös muiden toimintakulujen ennustetaan toteutuvan vastaavalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna- Covid-19 pandemiasta johtuvien kulujen arvioidaan laskevan edellisvuodesta ja toteuman olevan n oin 0,4 M€. Ennusteessa on huomioitu Covid-19 pandemian hoitoon mahdollisesti saatavia valtionavustuksia +0,36 M€ .   

Vanhus- ja vammaispalvelut  

Vanhus- ja vammaispalveluissa tulojen ennustetaan ylittävän talousarvion 1,2M€ (3%) ja menojen ylittävän talousarvion 11M€ (5 %). Nettomuutos on 9,8M€ (5,2 %). 

Talousarvioon on tehty muutos, jossa vanhus- ja vammaispalvelujen avopalveluista muistikoordinaattorit siirrettiin terveydenhuoltopalveluihin.   

Tuloennusteen muutosta selittää useampi tekijä. Valtiolta odotettavat Covid-19 avustukset ylittävät talousarvion 4 M€. Vastaavasti tuloennustetta pienentävät sekä asiakasmaksulain tuoma muutos maksutuottoihin, mikä liittyy vammaispalveluiden ateria- ja kuljetusomavastuun maksutuottoon (0,5 M€) , joka on jäämässä alle talousarvion sekä vanhuspalvelujen rakennemuutos, jossa laitoshoidon paikkoja vähennetään hallitusti, mikä on nyt toteutunut arvioitua nopeammin ja siten asiakasmaksut ovat jäämässä alle talousarvion (n.1,5 M€). Maksutuottoihin (0,4 M€) vaikuttaa myös työvoimaresurssien saatavuuden ongelmat, mikä johtaa asiakasmäärien vähenemiseen.  

Toimintakulujen ylitysennustetta selittävät vanhuspalveluissa työvoimavuokrauksen talousarviota suurempi tarve n. 5 M€ sekä vammaispalveluissa kuljetuspalveluiden (0,8 M€) talousarviota alhaisempi ennuste ja ruokapalveluiden ostojen (0,5 M€) alhaisempi tarve. Myös kustannustason nousulla on vaikutusta toimintakuluihin, asiakaspalveluissa            vammaispalveluiden laitoshoidon ja asumispalveluiden talousarvion arvioitu ylitys (3,4 M€) kustannustason nousun johdosta sekä vammaispalveluiden muiden asiakaspalveluiden ostojen ylitys 1,1 M€ työ- ja päivätoiminta sekä             henkilökohtainen apu. Henkilökohtaisen apuun myönnetyt avustukset alittavat talousarvion 0,75 M€.   

Vanhuspalveluissa henkilöstön saatavuus on todellinen haaste. Tehdyistä toimenpiteistä huolimatta henkilöstökulut ovat alittumassa 1,1 M€, mikä kertoo rekrytointivaikeuksista, jota joudutaan kompensoimaan henkilöstövuokrauksella.  

Ennuste perustuu nykytilanteen arvioon, jossa on huomioitu sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökset sitouttamis- ja rekrytointi korvauksista, palkankorotukset, ostopalveluiden hinnantarkastuksista sekä työvoimavuokrauksen tarpeesta. Ennusteen luotettavuuteen vaikuttaa vallitseva epävarmuus niin työmarkkinoilla kuin yhteiskunnassa yleensä. Covid-19 kulujen arvioidaan olevan tasaisen kulutuksen mukaisesti 4,4 M€.  

VSSHP  

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden talousarvio VSSHP:lle vuodelle 2022 on 257,7 M€ ja VSSHP:n tekemä alkuperäinen talousarvio Turun maksuosuudesta vuodelle 2022 oli 263,9 M€. Eroa alkuperäisillä talousarvioilla oli 6,2 M€ , joka johtui vuoden 2021 reumatologian ja kardiologian erilaisesta sisällyttämisestä vuoden 2022 talousarvioon. Vuonna 2022 tapahtuneiden liikkeenluovutusten  johdosta on VSSHP nostanut tasaerälaskutuksen talousarviotaan 267 M€:oon. 

VSSHP:n laskutus koostuu tasaerälaskuun sisältyvistä kalliin hoidon tasaus maksusta 9,4 M€, erityisvelvoitemaksusta 10,5 M€, sekä palvelujen käyttöön ja suoritteisiin perustuvasta arviosta. Lisäksi VSSHP on laskuttanut Turun kaupunkia myös kanta-arkisto maksuista ja hoitolaitossiirroista yhteensä 0,5 M€ . 

VSSHP on tehnyt loppuvuodeksi tasaerälaskutuksen tarkistuksen tammi-elokuun palvelujen käytön perusteella. Tarkistus on tässä vaiheessa tehty vain käyttöön perustuvaan laskutukseen, eli kalliin hoidon tasausmaksu sekä erityisvelvoitemaksu säilyvät alkuvuoden tasolla. Turun osalta vuositasolla tasaerälaskun palveluun perustuva osuus pienenee 247 M€:sta 242 M€:oon eli 5 M€. Koko sairaanhoitopiirin tasaerälaskutuksen on ilmoitettu pienenevän tarkistuksen yhteydessä 17,9 M€. 

Samaan aikaan kuitenkin, koska suoritemäärät pienenevät ja tätä myötä tasaerälaskutus pienenee, on VSSHP ilmoittanut, että ajalla marras-joulukuun vuodeosastohoidon ja avohoitokäyntien suoritehintoja korotetaan 12 %. Suoritehintojen korotuksella, jonka kustannusvaikutus koko sairaanhoitopiirille on 6,6 M€ pyritään vähentämään VSSHP:n alijäämäuhkaa. Suoriteperusteinen laskutus on n. 21 M€/ kk, joten hintojen korotus on n. 5 M€ marras-joulukuun ajalta. 

Tasaerälaskutuksen korjauksen ja hintojen nostamisen jälkeen VSSHP:n arvioidaan VSSHP: n Turun maksuosuudeksi n. 267,4 M€, joten Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden talousarvion arvioidaan ylit yvän 9,7 M€. 

Yhteiset toimintamenot  

Sisäiset palvelut sekä eläkemenoperusteinen eläkemaksu budjetoidaan palvelukokonaisuuksille talousarvioihin keskitetysti konsernihallinnon toimesta. Tilapalvelut on tarkastanut sisäisten vuokrien veloituksen ja tarkistus on tuottanut 1,4 M€ ylitysarvion sisäisiin menoihin. Budjettiylitys ja mahdollisesti myöhempien päätösten mukainen lisämääräraha tullaan kohdistamaan palvelualueille todellisen käytön mukaan, mutta tässä vaiheessa ylitys ja ennuste esitetään yhteisten palvelujen poikkeamana. Lisäksi eläkemenoperusteisiin eläkemaksuihin on tulossa 0,8 M€ budjettiylitys.  

Kokonaistilanne ja korona  

Covid-19 valtion korvausperusteet on päätetty ja koko vuoden 2022 valtion koronokorvaukset ovat haussa lokakuun aikana siten, että loppuvuoden korvaukset ovat arvioperusteiset. Koska valtio on alentanut merkittävästi korvaustasoa , arvioidaan tämän hetken tilanteen perusteella, että korvaukset tulevat jäämään n.1,3 M€ alle kirjapitoon tilastoitujen menojen. Tämä tarkoittaa, että korvaukset jäisivät noin 90 prosenttiin kustannuksiin nähden.  

Toimintatuloihin ennustetaan noin 8,4 M€ ylitystä. Toimintakulujen osalta menot tulevat ylittymään arviolta 40 M€. Nettona poikkeama talousarviosta on 31,5 M€. Vuonna 2021 Covid-19 kustannuksia tilastoitiin 26,5 M€ ja valtio korvasi rokottamista, testausta ja hoitoa laskennallisen kaavan mukaan 36 M€. Tammi- syyskuussa 2022 on tilastoitu Covid-19 kustannuksia 10,3 M€ ja ennuste koko vuodelle sisältää 15M€ toimintamenoja, jotka ovat Covid-19 kustannuksia ja niitä vastaavia valtionavustuksia, eli loppuvuoden ennuste Covid-19 on laskevan suuntainen.  

Vuonna 2021 tilastoitiin 2,4 M € rajavalvonnan kustannuksia, joista osan valtio on korvannut. Hakemus loppuvuoden 2021 ja vuoden 2022 korvauksista on STM:n käsittelyssä ja siihen sisältyy 0,55 M€ vuodelle 2022 odotettavia korvauksia. Vuonna 2021 valtio korvasi VSSHP:lle Covid-poikkeustilanteesta aiheutuneita kustannuksia, minkä seurauksena VSSHP hyvitti Turkua. Vuoden 2022 osalta vastaavaa korvausta ei ole tulossa, koska korvaukset kohdistetaan ainoastaan kunnille.    

Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat astuneet voimaan. Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten sopimuskausi on 1.5.2022 – 30.4.2025.  

Sopimuskauden ensimmäinen palkankorotusajankohta oli 1.6.2022.   

Palkankorotusten ja erikseen päätettyjen rekrytointilisien sekä sitouttamispalkkioiden vaikutus vuodelle 2022 on yhteensä n. 5,5 M€. Tätä ei ole huomioitu talousarviota laadittaessa.   

Ennusteessa on huomioitu palveluhankintoihin liittyviä hinnankorotuksia siltä osin, kun niistä on tähän mennessä sovittu. On kuitenkin huomioitava, että epävarma maailmanpoliittinen tilanne on heijastunut erityisesti elintarvikkeiden ja energian hintaan ja inflaatio on noussut huomattavasti. Tämä vaikuttaa ennusteeseen siltä osin, kun uusia hankintapäätöksiä tehdään kilpailutusten päätyttyä. On siis odotettavaa, että palveluhankintojen osalta kustannukset ovat nousemassa. Vaikutus hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden vuosikustannuksiin tulee jäämään pieneksi, mutta hyvinvointialuetta ajatellen vaikutukset ovat oleellisia. 

Liite 1OVK 3 2022 palvelualueittain                                     

Liite 2OVK 3 2022 menot - tulot – netto                                       

Liite 3Talousarviolausekkeiden ja sopeuttamisohjelman sekä pormestariohjelman tavoitteiden seuranta 

Liite 4Hyvinvointipalveluiden kuukausiseuranta elokuu 2022 

Sosiaali- ja terveysjohtaja Riitta Liuksa 17.10 .2022:  

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi kolmannen osavuosikatsauksen sekä toiminnan- ja talouden seurannan ajalta 1.1.-30 . 9 .2022.  

Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle , että palvelukokonaisuuden tuloerää korotetaan 8,176 M € ja menoerää kasvatetaan 39,809 M €, eli nettomääräisesti 31,633 M €    

PäätösEhdotus hyväksyttiin.