Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Sosiaali- ja terveyslautakunta41420.10.20223

9816-2018 (06 00 00, 06 01 00)

Ikäneuvolan tilannekatsaus

Tiivistelmä:

75-vuotisneuvola, tilannekatsaus ja jatkosuunnitelma

Sosterla § 414

Palvelualuejohtaja Jane Marttila, Ylilääkäri Paula Viikari, ylilääkäri Taru Falenius, hyvinvoinnin palvelualue:

Tausta

Esitys ikäneuvola-toiminnan käynnistämisestä Turussa kaksivuotisena valtakunnallisena pilottiprojektina vuoden 2019 alussa hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa 12.12.2018 (§341 d:nro 9816-2018). Katsaus 75-vuotisneuvolan toiminnasta oli sosiaali- ja terveyslautakunnassa 15.12.2021 (§438 D:nro 9816-2018).

Projektin tarkoituksena on arvioida ikäneuvolatoiminnan toteutettavuutta ja sitä, että pystytäänkö ikäneuvolatoiminnan avulla vähentämään tulevaa palvelujen tarvetta ja niistä aiheutuvia kustannuksia puuttumalla oikea-aikaisesti valtimotautien riskitekijöihin, gerasteniaan, toimintakyvyn ylläpitämiseen ja yksinäisyyteen. Projektin kohderyhmänä oli vuosina 1945 ja 1946 syntyneet kotona itsenäisesti ilman kunnallista kotihoitoa asuvat turkulaiset.

Projektin tuloksista laaditaan raportti sosiaali- ja terveysministeriöön. Tulosten pohjalta on tarkoitus luoda valtakunnallinen suositus neuvolatoiminnan järjestämisestä ikääntyneille.

Eteneminen

Turun kaupungin hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden 75-vuotisneuvolatoiminta alkoi 2.1.2020. Vuonna 1945 syntyneiden neuvolatarkastukset saatiin valmiiksi vasta 17.6.2021 johtuen mm.  koronapandemian aiheuttamasta tauosta neuvolatarkastuksissa 17.3.2020-3.8.2020. Neuvolatarkastukseen osallistui 1305 (72 % kutsutuista) turkulaista, joista 1296 osallistui tutkimukseen (yhdeksän neuvolatarkastuksessa käynyttä kieltäytyi osallistumasta tutkimukseen).

Vuonna 1946 syntyneiden tarkastukset päästiin aloittamaan vuoden 2022 alussa, ja tämän vuoden loppuun mennessä tarkastuksia kertyy arviolta 900. Pilottiin osallistuu arviolta saman verran 1946 syntyneitä kuin 1945 syntyneitäkin (noin 1300). Tämän ikäryhmän tarkastuksien arvioidaan valmistuvan keväällä 2023, ja puolen vuoden seurantasoittojen vuoden 2023 loppuun mennessä. 1946 syntyneiden tarkastukset toteutetaan vuonna 1945 syntyneiden protokollan mukaisesti.

Monipuolisen terveys- ja toimintakykytarkastuksen (sairaanhoitaja ja fysioterapeutti) perusteella asiakkaille laaditaan jatkosuunnitelma ja annetaan suosituksia itsenäisen selviytymisen ja liikuntakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Lisäksi 6 kk kuluttua neuvolatarkastuksesta tehdään seurantasoitto.

Neuvolatarkastukseen kuuluvaan sairaanhoitajan vastaanottoon sisältyy:

Neuvolatarkastukseen kuuluvaan fysioterapeutin vastaanottoon sisältyy:

75-vuotisneuvolan sairaanhoitajan ja fysioterapeutin yhteistyömalli on hioutunut varsin toimivaksi. Terveysasemien lääkäreiden ja hoitajien kanssa on luotu hyvin toimiva yhteistyömalli, joka palvelee asiakkaan jatkotarpeita ja edistää hänen terveyttään ja toimintakykyään. Terveysaseman lääkäri katsoo laboratoriovastaukset ja EKG:n sekä ottaa kantaa sairaanhoitajan esittämiin kysymyksiin ja ehdotuksiin tarvittavista jatkotutkimuksista ja/tai toimenpiteistä. Lisäksi 75-vuotisneuvolasta on luotu ketterät yhteistyömallit moneen Turun kaupungin palveluun (mm. geriatrinen poliklinikka, suun terveydenhuolto, muistikoordinaattori, psykiatrinen sairaanhoitaja, ravitsemusterapeutti, palveluohjaus, hyvinvointikeskukset, liikuntapalvelukeskus, apuvälinekeskus) ja noin kymmeneen kolmannen sektorin toimijaan (mm. Turun seudun Omaishoitajat ry., Turun seudun Vanhustuki ry., Fingerroosin säätiö).

Tulokset

Kahden vuoden pituiseksi suunniteltu pilotti on venynyt mm. koronapandemian takia. Pitkäkestoisen vaikuttavuuden arviointi on mahdollista vasta usean vuoden kuluttua. Vuonna 1945 syntyneistä asiakkaista yksin asuvia oli miehistä 20 % ja naisista 48 %. Yleisimmät sairaudet olivat verenpainetauti (54 %), kaihi (41 %), korkea kolesteroli (36 %), murtuma (33 %), syöpä (22 %), artroosi (22 %), diabetes (20 %) ja eteisvärinä (16 %). Fyysisen toimintakyvyn suhteen liikkumisen apuväline oli käytössä 8 %:lla tutkimukseen osallistuvista, toisaalta 86 % ilmoitti kävelevänsä vaikeuksitta 400 m ja 94 % suoriutuvansa vaikeuksitta kevyistä kotitöistä. Liikkuminen oli kuitenkin vähentynyt edeltävistä vuosista 23 %:lla asiakkaista.

Kertynyttä dataa on analysoitu, ja aineistosta voidaan nähdä pilotin merkitys. Sairaanhoitajan vastaanoton perusteella 9 % ohjattiin terveysasemalle, 7 % kolmannen sektorin palveluiden piiriin, 6 % suun terveydenhuoltoon, 4 % geriatrin konsultaatioon, 2 % muistikoordinaattorille, 2 % palvelutarpeen arvioon. Lisäksi 15 % ohjattiin muualle kuin edellä mainittuihin palveluihin (esim. verenpaineen jatkoseurantaan, kontrollilaboratoriokokeisiin). Fysioterapeutin vastaanoton perusteella 11 % ohjattiin liikuntapalvelukeskukseen, 8 % Voimaa vanhuuteen -hankkeeseen, 7 % terveysasemalle, 59 % sai muuta ohjausta, kuten yksilöllisiä ohjeita kotona suoritettavaan voima- ja tasapainoharjoitteluun, ohjeita tuki- ja liikuntaelinvaivojen itsehoitoon ja ortoosi- ja apuvälineohjausta- ja neuvontaa.

Tavallisimpia löydöksiä tai lääkärin konsultaatiota vaativia asioita oli lääkitykseen liittyen verenpainelääkityksen aloitus, tehostus tai seurannan parantaminen, liian korkeat lipidiarvot, huonon sokeritasapainon vuoksi aloitettava verensokerilääkitys, laboratoriokokeiden poikkeavuudet, pitkään jatkunut kiputila, traumaperäiset tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat, neurologiset oireet, erikoislääkärin konsultaatiotarve sekä tasapainon heikkeneminen ilman selvää syytä.  

Kuuden kuukauden palautekyselyn perusteella (93 % kävijöistä vastasi) 1945 syntyneistä asiakkaista 96 % oli käyntiin erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä ja 83 % koki käynnin terveyden ja toimintakyvyn kannalta erittäin tai melko hyödylliseksi.

Suunnitelma 75-vuotisneuvolan toiminnasta

Hyvinvointialueella ikäneuvolatoiminta on suunniteltu pysyväksi toiminnaksi sote-keskuksiin. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista siirtää 75-vuotisneuvolatoiminta sairaalasta geriatrisiin ja kuntouttaviin palveluihin. Pilottiprojekti on kuitenkin tarkoitus viedä loppuun sairaalapalveluiden toimintana. Vuonna 1947 syntyneiden tarkastukset tulisi päästä aloittamaan mahdollisimman nopeasti vuoden 2023 alussa, jotta pitkälti koronan aiheuttama vuoden viive tarkastuksissa päästäisiin kuromaan kiinni.

Toimintamalli

Pilotin perusteella pysyväksi ikäneuvolan toimintamalliksi on suunniteltu seuraavaa:

75-vuotisneuvolaan asiakkaat kutsutaan puhelimitse neuvolakäynnille. Puhelimessa heille ohjeistetaan esitietolomakkeen täyttäminen (mm. lääkitys, aiemmat sairaudet, terveyskäyttäytyminen) ja laboratoriossa käynti (mm. perusverenkuva, kreatiniini, alaniiniamino-transferaasi, glukoosi, tyreotropiini, B12-vitamiini, folaatti, seerumin rasva-arvot, kalsium ja D-vitamiini).

Sairaanhoitajan vastaanottoa varten varataan aikaan 90 min./asiakas (aika pitää vastaanoton lisäksi sisällään kirjaamisen ja mahdollisten jatkolähetteiden yms. teon). Fysioterapeutin vastaanotolle varataan aikaa 60 min./asiakas. Seurantasoitto 6 kuukautta neuvolavastaanoton jälkeen tehdään niille asiakkaille, joiden arvioidaan hyötyvän kevyestä jatkoseurannasta ja/tai lisämotivoinnista.

Henkilöstö

75-vuotisneuvola on sairaanhoitajan ja fysioterapeutin yhdessä toteuttamaa toimintaa. Sairaanhoitajalta vaaditaan gerontologista/geriatrista erikoisosaamista, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja varhaisen puuttumisen osaamista ja edelleen myönteistä asennetta toiminnan tutkimukselliseen kehittämiseen. Fysioterapeutilta vaaditaan myös gerontologista/geriatrista erikoisosaamista, ennaltaehkäisevän fysioterapian osaamista, ikääntyneiden kaatumisten ehkäisyn sekä voima- ja tasapainoharjoittelun osaamista. Erillistä lääkäriresurssia ei tarvita, vaan pilotin aikana kehittynyttä sujuvaa yhteistyötä terveysasemien lääkäreiden kanssa on tarkoituksenmukaista jatkaa.

Pilotti viedään loppuun v. 46 syntyneiden osalta vuoden 2023 aikana. Pilotissa työskentelevä henkilökunta ei voi aloittaa vuoden 2023 aikana seuraavan ikäluokan tarkastuksia. Mikäli uusia resursseja vakiintuneeseen toimintaan ei esitetä, vaan vakiintuneeseen toimintaan siirrytään pilotin henkilöstöresurssin vakinaistamisella, voidaan seuraavan ikäluokan tarkastuksia aloittaa vasta vuoden 2024 alusta. Tällöin yksi ikäluokka joudutaan jättämään välistä ja toiminnan jatkokehittäminen ei onnistu. Nykyisellä toimintamallilla vakinaisen toiminnan tuottaminen pilottiin varatulla resurssilla (3 sairaanhoitajaa ja 1 fysioterapeutti) ei myöskään ole realistista.

Jotta toiminta olisi jatkuvaa ja jokainen ikäluokka (n. 2000 vuosittain) saadaan tarkastettua vuoden aikana, on laskettu, että vakinainen resurssitarve ikäneuvolassa on 3-5 sairaanhoitajaa sekä kaksi fysioterapeutin vakanssia (eli n. 45 asiakasta/viikko). Laskennallisesti tarve nykyisellä toimintamallilla on 5 sairaanhoitajaa ja 2 fysioterapeuttia. On kuitenkin toivottavaa, että vuoden 2023 aikana toimintaa saadaan kehitettyä tiiviimmäksi siihen suuntaan, että vakinaisten sairaanhoitajien tarve pidemmällä tähtäimellä on 3. Toiminnan kehittämisen myötä pysyvän resurssin tarve tarkentuu. Tämän vuoksi esitetään vuoden 2023 alusta vakituiseen ikäneuvolatoimintaan 5 tilapäistä sairaanhoitajaa sekä 2 tilapäistä fysioterapeutin vakanssia.  Tarkoituksena on esittää v. 2023 vakinaistamisia tarvittavalla resurssilla toiminnan kehittämisen myötä. Lisäksi toiminnan johtamisen tueksi tarvitaan apulaisosastonhoitajan vakanssi.

Henkilöstökustannukset apulaisosastonhoitajan, 5 sairaanhoitajan ja kahden fysioterapeutin osalta ovat vuositasolla yhteensä noin 340.000 euroa tehtäväkohtaisesta palkasta riippuen.

Tilat

Nykyiset ikäneuvolan tilat eivät ole riittävät esitetylle pysyvälle toiminnalle ja sen vaatimalle resurssille. Tilaselvitys tullaan käynnistämään, kun toiminnan vakiinnuttamiseksi on suunnitelma ja päätökset. Tilojen tulisi olla yhtenäiset, jotta voidaan varmistaa yhtenäiset toimintamallit, ammatillinen yhteistyö sekä tuki- ja konsultointimahdollisuudet.

Talous

Pilotin aikaiset kustannukset pois lukien henkilöstökulut ovat tähän saakka olleet noin 35 000 euroa/283 asiakasta/ vuosi (lähinnä laboratoriokuluja). Ennustetun asiakasmäärän perusteella arvioiden kuluja tulisi jatkossa vuosittain noin 120 000 euroa pois lukien henkilöstökulut. Yhteensä 75-vuotisneuvolan kustannukset olisivat 460 000 euroa vuosittain.

Esitetään Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi etenemisen suunnitelma 75-vuotisneuvotoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

Sosiaali- ja terveysjohtaja Riitta Liuksa 10.10.2022:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee Ikäneuvolan tilannekatsauksen tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.