Avopalvelujen johtaja Anne Vuorinen, palvelupäällikkö Leena Rinne, palveluesimies Kaisa Viitamäki ja palveluesimies Tiina Turja:

Kotihoidon henkilöstötilanne on ollut kuormittunut jo usean vuoden ajan. Vuoden 2022 alusta alkaen henkilöstövoimavarat ovat entisestään pienentyneet. Tilanne heijastelee koko yhteiskunnassa laajalti olevaa hoitajapulaa. Turun kotihoidossa on kuitenkin tehty paljon kehittämistoimenpiteitä, joilla on voitu kehittää ja ylläpitää Turun kotihoidossa pitovoimaa työntekijöiden suhteen ja lisäksi tehostamaan työntekoa ja näin ollen vähentämään työtaakkaa. Lisäksi asiakastyön sisältöihin on kiinnitetty huomiota, jolloin on voitu vähentää asiakkaiden tarvitsemaa tuntimäärää. Sosiaali- ja terveyslautakunta vahvisti kokouksessaan 28.04.2022 koihoidon saatavuudelle uudet kriteerit. Myöntämiskriteereitä selkiytettiin ja painopiste on asiakkuuden oikea-aikaisessa alkamisessa ja palvelun kohdentumisessa palvelua eniten tarvitseville. RAI-arviointivälineistöön pohjaavat kriteerit antavat myös hyvän vertailupohjan eri kuntien väliseen kriteeristöön. Turun kotihoidon kriteerit olivat aikaisemmin melko kevyet verrattuna muiden suurten kuntien myöntämiskriteereihin. Tämä on vääristänyt kevyen palvelun saajien määrää tavoitteiden vastaisesti. Kriteerien selkiyttämisellä pyritään rajaamaan kotihoidon työmäärää, koska vähentyneet henkilöstöresurssit eivät riitä kattamaan kaikkea kysyntää.

Kotihoidon palvelujen järjestämisen lähtökohtana on asiakkaiden oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu riippumatta siitä, missä he asuvat. Kotihoidon palvelun myöntämisen perusteet tarvitaan, jotta palvelut voidaan turvata tasapuolisesti kaikille kotihoidon kriteerit täyttäville kuntalaisille.  Ikäihmisten määrän kasvaessa ja palvelutarpeiden lisääntyessä on tärkeää, että kotihoidon palvelut pystytään turvaamaan erityisesti runsaasti tukea ja palvelua tarvitseville ikäihmisille. On myös tärkeää, että palvelut kohdennetaan oikein ja että ne ovat oikea-aikaisia. Kotihoidon uusissa kriteereissä on otettu kantaa myös työturvallisuusnäkökulmaan ja henkilöstön työskentelyolosuhteisiin asiakkaiden kotona. 

Kotihoidossa on vuosittain toteutettu asiakastyytyväisyyskysely. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos on ollut myönteinen ja asiakkaiden antama arvosana kotihoidolle on ollut kahtena viime vuonna peräkkäin lähes 9 (vuonna 2020 ka 8,45 ja vuonna 2021 ka 8,43). Asiakastyytyväisyyskyselynkin perusteella kotihoidon henkilöstö tekee erittäin hyvää työtä ja kotihoidossa on tyytyväisiä asiakkaita.

Kotihoidon kehittämistyössä olennainen asia on henkilökunnan kuuleminen ja henkilökunnan mukaan otto suunnittelutyöhön. Kotihoidon kehittämishankkeessa 2019–2021 luotiin yhdessä henkilökunnan kanssa yhteiset tavoitteet ja tavoitteiden saavuttamiseksi asetetut toimenpiteet. Hankkeen yhteydessä pilotoitiin myös itseohjautuvuutta kahdella kotihoidon alueella. Hankkeessa luotiin yhdessä henkilöstön kanssa kannustinmallit – ja palkkiot.

Kannustinmallit ja palkkiot ovat perustuneet:

-          1) palkkio 2- 3 aluetta, joilla paras tulos asiakastyytyväisyyskyselyssä ja RAI- arviointien peittävyydessä

-          2) Hieno teko palkinto: johon on pyydetty alueilta esitykset. Kotihoidon kehittämistyöryhmä on valinnut puolivuosittain esitysten joukosta parhaan ehdotuksen

-          3) lähijohtajien palkitseminen

-          4) henkilöstön palkitseminen alueen työhyvinvointia ja työntekoa edistävä teko, alueilta on pyydetty esitykset

Hankkeen tuloksena johtamisen tueksi järjestettiin lähijohtajille tietoiskuluonteisia sisäisiä koulutuksia 2021 toistuvana sarjana erilaisista lähijohtajien tärkeäksi kokemista aiheista: mm. Hr:n lakimies kertoi työsuhdeasioista, työkykykoordinaattori Turussa käytössä olevasta kokonaisvaltaisesta työkyvyn hallintamallista ja työkyvyn tuen ja hallinnan prosesseista jne. Lähijohtajille aloitettiin koronapandemian käynnistyessä viikoittainen lähijohtajien ajankohtaispalaveri johtamisen tueksi ja sitä on jatkettu edelleen 1-2 viikon välein. Lisäksi lähijohtajilla on kerran viikossa virtuaalinen vapaamuotoinen kahvituokio, tarkoituksena tukea hyvinvointia ja kuulla kuulumisia. Virtuaalisia kahvituokioita aiotaan jatkaa edelleen. Korona-aikana tapaamisia järjestettiin aina tarvittaessa ja tilanteen hellittäessä sovittiin myös suuralueiden livenä pidettävät kokoukset, kuten alueiden henkilöstönkin palaverit.

Palvelupäälliköt ovat käynnistäneet myös aluekierrokset, joiden tarkoituksena on tavata niin henkilöstöä ja lähijohtajaa heidän työpäivänsä aikana. Aluekäynnin kesto on n, 1,5–2 tuntia. Muita käyntejä ja tapaamisia sovitaan tarvittaessa. Palvelupäällikön aluekäynneillä pyritään lisäämään ja vahvistamaan sisäistä viestintää ja henkilöstön ja lähijohtajan kuuntelemista.

Kotihoidon kehittämishankkeen yhteydessä pilotoitiin myös itseohjautuvuutta kahdella kotihoidon alueella. Tavoitteena oli henkilöstökokemuksen, asiakaskokemuksen ja tuottavuuden paraneminen. Henkilöstökokemuksen osalta tavoitteena oli omahoitajaryhmän lisääntynyt vaikutusmahdollisuus omaan työhön ja työn monipuolisuus ja tätä kautta lisääntynyt työtyytyväisyys. Pilotissa itseohjautuvat tiimit muodostettiin kotihoitoalueiden nykyisten omahoitajaryhmien pohjalta.

Itseohjautuvassa tiimissä tavoitteena oli työntekijöiden yhteisvastuu toiminnan organisoinnista ja tavoitteiden saavuttamisesta. Itseohjautuva tiimi sai asettaa tiimin toimintaa koskevat tavoitteet ja seurantamittarit Turun kaupungin kotihoidon tavoitteiden ja mittareiden pohjalta. Tavoitteet määriteltiin seuraaville alueille: asiakas, henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu, tuottavuus, toiminta ja vaikuttavuus. Asiakastyön osalta tiimi vastasi myös asiakkaiden palvelujen koordinoinnista, organisoi ja aikataulutti asiakkaiden palvelu- ja hoitosuunnitelmien päivittämisen ja RAI-arviointien tekemisen. Itseohjautuvan tiimin vastuulla oli myös työvuorosuunnittelun tekeminen. Tavoitteena oli autonominen työvuorosuunnittelu omahoitajaryhmän toiminnan pohjalta.

Kotihoidon kehittämishankkeessa kehitettiin myös sisäistä viestintää ja perustettiin kotihoidon kehittämisryhmä, jossa jäseninä ovat kotihoidon kenttätyöntekijät. Kehittämisryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa ja aiheet ryhmälle tulee ns. Kentältä. Kokouksissa henkilöstön edustajat tuovat kotihoidon johdolle viestiä alueiltaan ja kokouksissa käsitellään myös ajankohtaisia muita aiheita ja niistä käydään yhteistä keskustelua. Kevään kokouksessa käsiteltiin mm. henkilöstön työvaatteita, mallikappaleet olivat esillä ja kehittämisryhmän edustajat ottivat kantaa työvaatteisiin. Lisäksi käsiteltiin yhteistyötä myös keskitetyn työnjärjestelyn kanssa ja työn sisältöä esiteltiin sekä muita ajankohtaisia aiheita. Ryhmä toimii edustuksellisesti eli alueen edustaja käy asioita aina ennen ja jälkeen kokousta läpi oman alueensa henkilökunnan kanssa. Sisäisen viestinnän kehittäminen on ollut tärkeässä roolissa. Sisäinen viestintä toteutuu monella tavalla, mutta yksi kiitosta saanut muoto on kotihoidon uutiskirje. Uutiskirje toimitetaan kaikille työntekijöille sähköpostitse. Henkilökunnan tulee saada tietää kehittämistoimenpiteistä ja heidän tulee saada olla mukana kehittämistyössä. Johtamisen tulee olla läpinäkyvää.

Hyvinä asioina on nähty Turun kaupungin panostus Tyhytoimintaan: Tyhyrahan ja Tykyrannekkeen arvon nosto kuluvana vuonna 2022. Johto kehottaa toistuvasti kaikkia hyödyntämään kaupungin suomia henkilöstöetuuksia.

Kotihoidon kehittämiseksi on otettu käyttöön uusia toimintatapoja, joista esimerkkinä Virtuaalisen kotihoidon ottaminen palvelumuodoksi. Virtuaalinen kotihoito on osa Turun kotihoidon palvelua, joka on suunnattu säännöllisen kotihoidon asiakkaille peruskotihoidon käyntien lisäksi. Palvelua toteutetaan kotihoidon alueella asiakkaalle laaditun palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Virtuaalisen kotihoidon avulla  osa asiakkaiden käynneistä on voitu järjestää erillisen Virtuaaliyksikön toimesta videotekniikalla toteutettuina etäkäynteinä, jolloin asiakkaille koituvien hyötyjen lisäksi tällä toimintatavalla on voitu helpottaa myös alueiden asiakaspainetta ja toimia tällä tavoin alueiden tukena. Virtuaalisen kotihoidon asiakastarpeen mukaisista käynneistä suuri osa painottuu ilta-aikaan, jolloin alueiden haasteellisia iltavuoroja on voitu helpottaa toteuttamalla osa asiakaskäynneist virtuaalisesti ja näin toimien on voitu rajata peruskotihoidon työntekijöiden käyntimäärää iltavuoroissa. Virtuaalisen kotihoidon laitemäärää onmyös pystytty jatkuvasti kasvattamaan, jolloin palvelua on voitu tarjota yhä useammille asiakkaille ja samalla helpottaa työntekijöiden työkuormaa.                       

Kotihoito on myös lähdössä mukaan ESR-rahoitteiseen Digiosaamisen ja työhyvinvoinnin vahvistaminen kotihoidossa–hankkeeseen, jolloin työhyvinvoinnin näkökulmaa voidaan edelleen korostaa omassa toiminnassa.

Edelleen kotihoidon kehittämiseen ja toisaalta hoitajien työaikaa säästäviä toimintamalleja on lääkkeiden koneellisen annosjakelun käyttöönotto. Lääkkeiden jakelu on tehtävä, joka kuuluu kunnan lakisääteiseen järjestämisvelvollisuuteen. Kunnalla on erilaisia vaihtoehtoisia tapoja järjestää lakisääteiset tehtävänsä. Turun kaupungin kotihoidossa on 1.9.2021 siirrytty hoitajien manuaalisesti tekemästä lääkkeiden dosettijakelusta lääkkeiden koneelliseen annosjakeluun. Lääkkeiden koneellinen annosjakelu on apteekin tuottama palvelu, jossa jakeluun soveltuvat lääkkeet jaetaan koneellisesti kahden viikon annoksiin kerta-annospusseihin. Sopimusapteekit ovat tehneet Turun kaupungin kanssa sopimuksen palvelun tuottamisesta.

Lääkkeiden koneellisen annosjakelupalvelun käyttöönoton myötä hoitajat voivat tarjota turvallisempaa lääkehoitoa kotihoidon asiakkaille. Lääkitysturvallisuutta lisäävät annosjaeltujen lääkkeiden lähes 100 %:nen lääkkeenjaon oikeellisuus sekä annospussien selkeät merkinnät. Hoitajien ei näin ollen tarvitse käyttää aikaa lääkkeenjaon tai lääkelasissa olevien tablettien oikeellisuuden kaksoistarkistamiseen.

Lääkkeiden koneellinen annosjakelupalvelu vapauttaa hoitohenkilökunnalta aikaa myös lääkkeenjaon ja reseptien käsittelyn osalta. Palvelun käyttöönoton on arvioitu vapauttavan hoitajan työaikaa laskennallisesti 20 minuuttia yhden asiakkaan lääkkeenjakoprosessin osalta. Hoitohenkilökunnalle tarvitaan lisää aikaa, sillä iäkkäiden määrä ja hoitoisuus lisääntyy, ja samaan aikaan ammattitaitoisen henkilökunnan rekrytointi on vaikeutunut. 

Lääkkeiden koneellisen annosjakelun käyttöönoton myötä Turun kotihoidolle mahdollistuu myös lääkeannosautomaattien käyttöönotto. Lääkeannosautomaatti tuo lisäturvaa asiakkaan lääkkeenottovaiheeseen, kun automaatin toiminta varmistaa lääkkeiden oikea-aikaisen ottamisen. Lääkeannosautomaatin avulla voidaan vapauttaa hoitajan työaikaa rutiini lääkkeenantokäynniltä ja helpottaa työpäivän ruuhkahuippuja.

Turun kaupungin kotihoidolla on vuodessa 1,3 miljoonaa kotikäyntiä.  Nämä käynnit suunnitellaan keskitetyssä työnjärjestelyssä kaikille alueiden työntekijöille käyttäen apunaan Kotihoito Mukana- toiminnanohjausjärjestelmää ja optimointia. Keskitetty työnjärjestely on osa kotihoidon Resurssienhallintayksikköä.

Työnjärjestelyssä huomioidaan alueiden kokonaistilanne, omahoitajaryhmät, työntekijöiden osaaminen, välimatkat työntekijöiden liikkumistavan mukaisesti, tauot sekä muut alueilla suunnitellut työmääräykset vallitsevan resurssitilanteen mukaisesti. Työnjärjestelyssä huolehditaan myös Resurssipoolin työntekijöiden sijoittamisesta tasapuolisesti ja asiakastarpeen mukaisesti kotihoidon alueille helpottamaan tiukkoja resurssitilanteita alueen omien työntekijöiden tueksi, sekä arvioidaan tarvittaessa myös alueiden toisilleen antamaa apua ja työntekijäsiirtoja resurssitilanteiden niin vaatiessa. Näin toimimalla voidaan varmistaa, että tiukemmassa resurssitilanteessa olevan alueen työntekijöiden työkuorma ei kasva liiaksi esimerkiksi äkillisesti kasvaneen asiakastarpeen tai työntekijöiden poissaolojen vuoksi, vaan apua saadaan tarvittaessa alueilta, joilla työntekijämäärä on asiakastarvetta suurempi. Näin varmistetaan työntekijöiden välinen tasapuolisuus ja mahdollisuus toteuttaa asiakastyötä yhdenmukaisesti alueesta riippumatta.

Työnjärjestely perustuu aina reaaliaikaiseen tietoon asiakas- ja työntekijätarpeesta ja tavoitteena on varmistaa toimivan työn organisoinnin toteutuminen kotihoidossa käytettävissä olevien resurssien mukaisesti, sekä kotihoidon asiakkaiden kokonaisvaltaisen selviytymisen tukeminen ja työntekijöiden työn sujuvuus. Keskitetty työnjärjestely on myös käynnistänyt omaa päivystystoimintaa alueiden työntekijöiden tueksi työnjärjestelyllisissä asioissa päivittäin klo 18.00 asti.

On tärkeä painottaa, että ilman keskitettyä työnjärjestelyä ja optimointi-instrumenttia, kotihoidon käyntien tasapuolinen jakautuminen olisi ollut viime vuosien resurssipulassa mahdotonta.

Työhyvinvointia lisäävänä elementtinä kotihoidossa on otettu käyttöön myös Titania-sähköinen asiointi, jonka avulla alueilla voidaan toteuttaa yhteisöllistä työvuorosuunnittelua.

Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu mahdollistaa työntekijöiden omien työvuorosuunnitelmaehdotuksien tekemisen yhteisesti sovittujen ohjeiden ja pelisääntöjen, sekä alueen asiakastarpeen mukaisesti. Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu parantaa työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa sekä lisää työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omiin työvuoroihinsa.

Sosiaali- ja terveyslautakunnalle on esitelty kotihoidon toimitilakartoitus lautakunnan kokouksessa 6.4.2022. Toimitilojen uudistamistyö on edennyt hyvin ja tällä hetkellä voidaan sanoa kotihoidon toimitilojen olevan keskimääräisesti kohtuulliset ja joillakin alueilla toimitilat ovat jopa erinomaiset.

Kotihoidon työntekijöiden liikkuva työ tulee järjestyä logistisesti mahdollisimman tehokkaasti. Kotihoidon autokantaa on kasvatettu vuosittain ja käytössä on bensa-autojen lisäksi myös kaasu- ja sähköautoja. Nykyinen autokanta on kuitenkin vieläkin riittämätön ja lisäystä toivotaan logistiikan parantamiseksi. Tarvetta lisäautoille tulee myös nykyisen polttoaineen hinnannousun vuoksi. Työntekijät eivät ole halukkaita käyttämään omia autojaan kilometrikorvausta vastaan. Alueilla on käytössään jonkin verran polkupyöriä, jotka ovat käteviä ruutukaava-alueilla liikuttaessa. Juuri tällä hetkellä on menossa hankinta sähköpyöristä kotihoitoon.

Tieliikennelain muutos 1.6.2021 antoi kotihoidon työntekijöille vapauksia katupysäköinnin suhteen. Tämä muutos helpotti jonkin verran kotihoidon työntekijöiden pysäköintiongelmia ja vähensi parkkipaikan hakuun käytettyä aikaa. Lisäksi kotihoitoalueille on pakattu työllistettyjä, jotta hoitajien ei tarvitse huolehtia autojen huolloista tai esim renkaiden vaihdoista. Uusimmissa autoissa on kuitenkin hankittuna huoltosopimukset kuljetuksineen.

Työhyvinvoinnin kehittämisen ohella myös työturvallisuuden kehittäminen kotihoidossa on tärkeällä sijalla. Jokaisella kotihoidon alueella on oma turvallisuusoppaansa, joka painottaa ennakoivien toimenpiteiden merkitystä.

Sosiaali- ja terveysjohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee asian tiedokseen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.