Tuotantojohtaja Laura Saurama, palvelualuejohtajat Jane Marttila, Riku Laurila ja Sari Ahonen, erityisasiantuntija Ari Mäkinen, talouspäällikkö Ritva Pitkäkari, controllerit Noora Horsti, Olli Aalto, Jaakko Jokinen, Kati Saastamoinen ja Samuli Koskinen 15.8.2022: 

Kaupunginvaltuusto on vuoden 2022 talousarvion noudattamista koskevien määräysten yhteydessä päättänyt toiminnan ja talouden kehittymisen raportoinnista. Toinen osavuosikatsaus laaditaan raportointijaksolta 1.1.-30.6.2022. Osavuosikatsaus sisältää toiminnan ja talouden katsauksen sekä ennusteen toiminnallisten, taloudellisten ja henkilötyövoiman tavoitteiden toteutumisesta. 

Toisen osavuosikatsauksen yhteydessä kaupunginhallitukselle raportoidaan toimintasuunnitelmassa vahvistettujen kaupungin strategiaa ja pormestariohjelmaa toteuttavien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen sekä taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tiliryhmäkohtaisesti. Tämän lisäksi toisen osavuosikatsauksen yhteydessä palvelukokonaisuudet raportoivat lautakunnille palvelusopimusten toteutumisesta. 

Vuoden 2020 toinen osavuosikatsaus kertoo raporttien muodossa toiminnan palautumisesta Covid-19 pandemian laannuttua kohti normaalimpaa toimintaympäristöä. Vuosi 2022 on paljastanut kriittisen tilanteen henkilöstön saatavuudessa ja vuotta on leimannut ja tulee leimaamaan toimintaa haastavat työmarkkinaneuvotteluihin liittyvät toimenpiteet. Covid-19 pandemian rauhoituttua maailmanpoliittinen epävakaus on aiheuttanut huomattavaa inflaatiota, elintarvikkeiden ja energian hintojen nousua. Näyttää siltä, että toiminnan ja talouden ennustaminen Covid-19 pandemian rauhoituttua on saanut uusia haasteita toimintaympäristön muutosten komplisoituessa edelleen. Covid-19 pandemian ennustaminen syksyä ajatellen on vaikeaa. Toiminnan on varauduttava sekä pandemian muutoksiin että väestön laajamittaisiin rokotuksiin. 

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden toiminnalliset tavoitteet 

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuudelle asetetut tavoitteet tukevat ja linkittyvät vahvasti laadittuun pormestariohjelmaan (liite 5). Keskeisimpänä voidaan nähdä se, että hyvinvoinnin palvelukokonaisuus on sitoutunut vahvasti olemaan mukana hyvinvointialueen rakentamisessa tarjoamalla osaamista ja työpanosta valmisteluun. Tällä toimenpiteellä on pyritty varmistamaan ison kaupungin toiminnan järjestämiseen liittyvää osaamista perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon osalta valmisteluun. Tämän on nähty edesauttavan hallittua järjestämisvastuun siirtoa hyvinvointialueelle. 

Hyvinvointialueen valmisteluun on tuotu niin Turun kuin muiden kuntien toimintamallien hyödyntämistä mm asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallien kautta sekä perhekeskusmallin vakiinnuttamista hyvinvointialueelle. Edelleen Turussa on voimakkaasti panostettu perusterveydenhuoltoon, joka mahdollistaa tiimityömallin käytön vakiinnuttamisen tukien ajatusta omalääkärimallista, mutta tarjoaa moniammatillisesti toteutettuna paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaa ja oikea-aikaista palvelua mallin toimiessa. Vuonna 2021 perustettu mielenterveys- ja päihdeyksikön toiminta on käynnistynyt ja se tulee osaltaan vastaamaan asiakaskunnan palvelutarvetta tarjoamalla lyhytterapeuttisia interventioita. 

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuudella on kaksi strategista tavoitetta ja niihin on laadittu toimenpidesuunnitelmaa tavoitteineen. Vuoden 2022 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä on toimintaympäristön haasteista huolimatta päästy vahvistamaan perustoimintaa Covid-19 pandemian edelleen ollessa käynnissä.  

Tavoite 1. Painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön 

Perhe- ja sosiaalipalveluissa lastensuojelun avohuollon asiakasmäärän ennustetaan toteutuvan toiminnalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti eli asiakasmäärä olisi laskussa, jolloin ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä ja tehdyillä toiminnallisilla muutoksilla voidaan olettaa olleen vaikutusta. Neuvolapalveluiden osalta toiminnan analysointi on osoittanut tarpeen lisäresurssille ja asiaa on käsitelty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 23.8.2022. 

Vanhuspalveluissa kotona asuvien yli 75-vuotiaiden lukumäärä on korkeampi kuin toiminnan tavoitearvio ja hieman korkeampi kuin vuonna 2021. Väestön vanhetessa kotona asuvien suhteellinen osuus on hieman noussut vuodesta 2021, mutta selkeästi alle asetetun tavoitteen. Säännöllisen palvelujen piirissä oleva yli 75-vuotias väestö on selkeästi laskenut, jopa huomattavasti alle tavoitteen. Omaishoidon tuen osalta painopisteen siirto näyttää onnistuneen niin lasten kuin ikääntyneiden osalta. Vanhuspalveluiden osalta näyttää siltä, että ikääntyvän väestön palvelutarve ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin ikääntyvän väestön määrä. Oleellista on, että palvelutarpeen ilmetessä, pystytään edelleen tukemaan kotona asumista mahdollisimman hyvin. 

Tavoite 2. Lisätään korjaavien palveluiden vaikuttavuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta 

Toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen näyttää onnistuvan monin paikoin perhe- ja sosiaalipalveluissa eli tehdyt panostukset alkavat tuottamaan toivottua tulosta. Huostaanottojen lasten määrän kasvu näyttää taittuneen ja näistä perhehoitoon sijoitettujen lasten määrän ennustetaan kasvavan tavoitteiden mukaisesti. Myös matalankynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluihin tehdyt panostukset ovat tuottaneet tulosta ja toiminnalle asetetut tavoitteet ovat täyttymässä, mikä toteuttaa tavoitetta siitä, että asumispalvelujen tarve vähenee. 

Terveyspalveluissa Covid-19 pandemia aiheutti huomattavia haasteita avoterveydenhuollon palvelutuotannolle. Kiireettömään hoitoon pääsyyn asetettu tavoite ei vielä ole täyttynyt, mutta vuoden 2021 lopulla tehdyt lisäpanostukset hoidon saatavuuden parantamiseksi näyttäisivät parantavan tilannetta siten, että asetettuihin tavoitteisiin päästään. Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsylle asetettuihin tavoitteisiin ei olla päästy. Sairaalapalveluissa on strategian mukaisesti vähennetty hoitopaikkoja, mutta vuoden 2021 lopulla alkanut kriittinen pula henkilöstöstä edellytti edelleen paikkojen sulkemista. Osittain tästä syystä siirtoviivemaksut ovat nyt ja niiden ennustetaan olevankin poikkeuksellisen korkealla. Tämä on yksi suurimmista haasteista tulevalla hyvinvointialueella, saada asiakkaat oikea-aikaisesti oikean palvelun piiriin ja edelleen kotiin. 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen vuoden 2022 toiminta tulee ennusteiden mukaan kohenemaan vuodesta 2021, mutta toimintaa ei tulla saamaan täysin tavoitteita vastaavaksi erityisesti erittäin hankalan henkilöstöpulan vuoksi. 

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden taloudelliset tavoitteet 

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden nettomenojen ennustetaan ylittyvän 30,5 M€. Toiminnan tuottojen ennustetaan ylittyvän 9,5 M€ ja toimintakulujen 40 M€. Kulujen ylittymisen taustalla ovat palveluostot sekä Covid-19 aiheuttamat kustannukset.                      

Suhteessa vuoden 2021 tilipäätökseen toimintatuottoja ennustetaan olevan 24 M€ vähemmän ja toimintakuluja 20,2 M€ enemmän, eli toimintakatteen ennustetaan heikkenevän 44,3 M€. Toimintakulujen kasvuksi ennustetaan maltillista 2,6 % kasvua vuoden 2021 tilipäätökseen verrattuna. 

Terveyspalvelut 

Terveyspalveluiden toimintotulojen ennustetaan ylittävän talousarvion 7,0 M€ ja menojen ylittävän talousarvion 5,3 M€. Nettopoikkeaman talousarviosta ennustetaan siten olevan 1,7 M€.  

Toimintatuottojen ylittyminen johtuu covid-avustuksesta, jota arvioidaan saatavan 10,8 M€. Talousarviossa ei ole ennustettu covid-avustusta. Sen sijaan tulojen ennustetaan alittuvan maksutuotoissa avohoidon asiakasmaksujen osalta lakimuutoksen vuoksi. Vuonna 2021 voimaan tulleen asiakasmaksulain taloudellisia vaikutuksia oli hyvin vaikea arvioida talousarvion laadintavaiheessa. Asiakasmaksujen maksukatto ja maksuvapautukset ovat laajentuneet uuden asiakasmaksulain myötä ja tulevat koskemaan myös suun terveydenhuollon asiakasmaksuja vuoden 2022 alusta alkaen. Suun terveydenhuollon maksutuottojen ennustetaan alittuvan myös asiakaskäyntien vähenemisen vuoksi. Lasten ja nuorten polikliinisten palvelujen maksutuottojen oletetaan myös alittavan talousarvion vastaavat luvut johtuen alle 18-vuotiaiden poliklinikkamaksujen perinnän loppumisesta. Sairaalapalvelujen tuottojen arvioidaan jäävän selkeästi talousarviossa esitetyistä luvuista johtuen poliklinikkojen vähentämisestä sekä osastopaikkojen supistamisista.   

Toimintakulujen ennustetaan ylittyvän pääosin covid-epidemian hoitoon liittyvien kulujen vuoksi, joita ei ole huomioitu talousarviossa. Toimintakuluissa laskua sitä vastoin aiheuttavat poliklinikoiden liikkeenluovutukset VSSHP:lle, joista ei ollut päätöstä talousarvion laadintavaiheessa. Henkilöstökulujen arvioidaan ylittävän talousarvioin 0,8 M€. Nousua aiheuttavat etenkin uuden työehtosopimuksen myötä tulevat yleiskorotukset sekä vuoden lopussa maksettava kertaluontoinen sitoutumispalkkio, jonka piirissä arvioidaan terveyspalveluissa olevan 605 henkilöä. Tilapäisen työvoiman tarve nousee talousarvioon verrattuna covid-epidemian myötä tarvittavien rokottajien ja koronapuhelinta hoitavan henkilöstön vuoksi.  

Palveluiden ostojen ennustetaan ylittävän talousarvion 4,5 M€, mutta jäävän reilusti edellisvuotta vähäisemmiksi (15,4 M€). Palvelujen ostoissa asiakaspalveluiden ostot ylittävät talousarvion 0,1 M€ ja muiden palvelujen ostot 4,4 M€. Palveluiden ostoissa suurimmat yksittäiset ylitykset talousarvioon nähden ovat ICT-palvelut, laboratoriokustannukset (Covid-19 näytteenotto ja testaus), sekä työvoimanvuokraus (Covid-19 henkilöstö sekä vaikeudet rekrytoida omaa henkilöstöä). Covid- 19 pandemiaan liittyvien kustannusten arvioidaan osittain laskevan edellisvuoteen verrattuna.   

Aineiden ja tarvikkeiden hankintojen ennustetaan ylittävän talousarvion 0,8 M€. Merkittävin ylitys arvioidaan syntyvän tutkimus- ja hoitotarvikkeista (1,2 M€) Covid-19 tarvikkeiden sekä infektioiden torjunnassa kasvaneiden asiakasmäärien vuoksi, kun taas lääkekustakustannusten arvioidaan laskevan (0,2 M€) liikkeenluovutusten vaikutuksesta.   

Avustukset yhteisöille ei toteudu talousarvion (0,6 M€) mukaisesti YTHS:n rahoituksen muutoksen vuoksi. Muiden toimintakulujen arvioidaan nousevan noin 0,1 M€ talousarvion lukuihin verrattuna. Vuokrien ennustetaan pysyvän talousarvion tasolla. 

Perhe- ja sosiaalipalvelut 

Perhe- ja sosiaalipalveluiden toimintatuottojen ennustetaan ylittävän talousarvion 0,7 M€ ja toimintamenojen ylittävän talousarvion +13,7 M€. Nettomuutoksen talousarviosta ennustetaan siten olevan 13 M€. Toimintatuottojen arvioidaan nousevan hieman edellisvuodesta (0,3 M€) ja toimintakulujen kasvavan 4 M€. 

Toimintatuottojen ylitystä selittävät pääosin talousarviota suuremman ruokapalveluiden tuotot (1,3 M€). Asiakasmaksulain muutoksen myötä asumispalveluiden ruokapalveluiden asiakasmaksujen laskutus on siirtynyt palveluntuottajien vastuulta kaupungille, mitä ei ole täysin pystytty arvioimaan talousarviossa. Sen sijaan tulojen ennustetaan alittavan talousarvion muissa toimintatuotoissa. Tulkkikeskuksen liikkeen luovutusta ei ole mukana talousarviossa, koska päätös siitä tehtiin talousarvion valmistumisen jälkeen. Ennusteessa tämä on huomioitu ja siten muiden myyntituottojen ennustetta on laskettu (0,6 M€). 

Toimintakuluista henkilöstökulujen ennustetaan jäävän talousarviosta (3,1 M€), mutta ylittävän edellisen vuoden toteuman (1,8 M€). Henkilöstökulujen nousua selittävät palkkojen yleiskorotus sekä kuraattorien siirtyminen perhe- ja sosiaalipalveluihin, josta päätettiin talousarvion vahvistamisen jälkeen sekä neuvolapalveluiden toimintasuunnitelman mukaiset resurssilisäykset. Vastaavasti henkilöstökuluja ovat vähentäneet tulkkikeskuksen ulkoistus sekä henkilöstön saatavuuden haasteet. 

Palveluiden ostoissa ennustetaan ylitystä talousarvioon nähden 18 M€ ja edelliseen nähden vuoteen verrattuna nousua on 1,6 M€. Merkittävimmät ylitykset talousarvioon verrattaessa ovat asiakaspalveluiden ostojen lastensuojelun ostopalveluissa (9,8 M€) sekä mielenterveys - ja päihdepalveluiden avo- ja laitoshoidon ostopalveluissa (8,7 M€). Viime vuoteen verrattuna lastensuojelun ostopalveluiden ylitys on kuitenkin maltillisempi (+0,5 M€), ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden avo- ja laitoshoidon toteuma arvioidaan viime vuoden tasolle. 

Muiden palveluiden ostojen ennustetaan ylittävän talousarvion 1,2 M€. Tulkkikeskuksen liikkeen luovutus Monetra Oy:lle sekä työvoiman vuokrauksen lisääntynyt käyttö nostavat muiden palveluiden ostojen toteumaa, mitä ei ole talousarviossa huomioitu. Myös ruokapalveluissa ennustetaan ylitystä, koska ruokapalveluiden asiakasmaksujen laskutustapa muuttui.  

Avustusten arvioidaan toteutuvan lähes talousarvion mukaisesti, mutta ylittävän edellisen vuoden toteuman (+ 0,7 M€). Toimeentulotuen tarpeen ja käytön arvioidaan nousevan edellisestä vuodesta johtuen muun muussa yleisestä hintakehityksestä sekä palveluiden käytön palautumisesta Covid-19 pandemiaa edeltävälle tasolle.   Aineiden ja tarvikkeiden hankintojen ennustetaan alittavan talousarvion (0,7 M€), mutta pysyvän lähes samalla tasolla aiempaan tilikauteen nähden. Myös muiden toimintakulujen ennustetaan toteutuvan vastaavalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna ja alittavan talousarvion (0,3 M€). Covid-19 pandemiasta johtuvien kulujen arvioidaan laskevan edellisvuodesta ja toteuman olevan n. 0,6 M€. Mahdollisia Covid-19 pandemian hoitoon saatavia valtionavustuksia ei ole huomioitu ennusteessa. 

Vanhus- ja vammaispalvelut 

Vanhus- ja vammaispalveluissa tulojen ennustetaan ylittävän talousarvion 2 M€ (4,5 %) ja menojen ylittävän talousarvion 11,8 M€ (5,1 %). Nettomuutos on 9,8 M€ (5,2 %). 

Talousarvioon on tehty muutos, jossa vanhus- ja vammaispalvelujen avopalveluista muistikoordinaattorit siirrettiin terveydenhuoltopalveluihin.  

Tuloennusteen muutosta selittää useampi tekijä. Valtiolta odotettavat Covid-19 avustukset ylittävät talousarvion 4,5 M€. Vastaavasti tuloennustetta pienentävät sekä asiakasmaksulain tuoma muutos maksutuottoihin, mikä liittyy vammaispalveluiden ateria- ja kuljetusomavastuun maksutuottoon, joka on jäämässä alle talousarvion sekä vanhuspalvelujen rakennemuutos, jossa laitoshoidon paikkoja vähennetään hallitusti, mikä on nyt toteutunut arvioitua nopeammin ja siten asiakasmaksut ovat jäämässä alle talousarvion. Maksutuottoihin vaikuttaa myös työvoimaresurssien saatavuuden ongelmat, mikä johtaa asiakasmäärien vähenemiseen. 

Toimintakulujen ylitysennustetta selittävät vanhuspalveluissa työvoimavuokrauksen talousarviota suurempi tarve sekä vammaispalveluissa kuljetuspalveluiden talousarviota alhaisempi ennuste ja ruokapalveluiden ostojen alhaisempi tarve. Myös kustannustason nousulla on vaikutusta toimintakuluihin, asiakaspalveluissa tehostetun palveluasumisen arvioitu sopimuksen mukainen hintojen nousu ei ole ollut riittävä lisäksi vammaispalveluiden laitoshoidon ylitys liittyy kustannustason nousuun.   

Vanhuspalveluissa henkilöstön saatavuus on todellinen haaste. Tehdyistä toimenpiteistä huolimatta henkilöstökulut ovat alittumassa 1 M€, mikä kertoo rekrytointivaikeuksista, jota joudutaan kompensoimaan henkilöstövuokrauksella. 

Ennuste perustuu nykytilanteen arvioon, jossa on huomioitu sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökset sitouttamis- ja rekrytointi korvauksista, palkankorotukset, arviot ostopalveluiden hinnantarkastuksista sekä työvoimavuokrauksen tarpeesta. Ennusteen luotettavuuteen vaikuttaa vallitseva epävarmuus niin työmarkkinoilla kuin yhteiskunnassa yleensä. Covid-19 kulujen arvioidaan olevan tasaisen kulutuksen mukaisesti 4,8 M€. 

VSSHP 

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden talousarvio VSSHP:lle vuodelle 2022 on 257,7 M€ ja VSSHP:n tekemä talousarvio Turun maksuosuudesta vuodelle 2022 on 263,9 M€. Eroa talousarvioilla 6,2 M€.  

Jo ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä VSSHP:n menoennustetta korjattiin (+9,8 M€), jolloin hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden ennuste ylitti VSSHP:n talousarvion 3,6 M€. 

Toisessa osavuosikatsauksessa VSSHP:n kustannusten arvioidaan olevan 266,9 M€ (TA: 257,7 M€, OVK I: 267,5 M€). Talousarvion ylitys (9,2 M€ hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden talousarviosta ja 3,0 M€ VSSHP:n asettamasta Turun maksuosuudesta) selittyy pääasiallisesti liikkeenluovutuksesta VSSHP:lle (silmätaudit, fysiatria, lasten diabetes 1/2022 ja hematologia, nefrologia, gastroenterologia, endokrinologia 5/2022; 3,7 M€), joista ei ollut päätöstä talousarvion laadinnan yhteydessä sekä siirtoviivemaksuista (9,8 M€). 

Somaattinen erikoissairaanhoito on toteutunut kevään aikana alemmalla tasolla kuin vuonna 2021. Toimintaan on vaikuttanut alentavasti mm. hoitajalakko. Kesän aikana somaattinen erikoissairaanhoito on toteutunut vuotta 2021 korkeammalla tasolla ja hyvinvoinnin palvelukokonaisuudesta on siirtynyt liikkeen luovutuksella toimintaa VSSHP:lle. Toiminnan arvioidaan ylittävän viime vuoden kustannukset loppuvuoden aikana (2,8 M€). Psykiatrian erikoissairaanhoito on toteutunut tämän vuoden aikana alle vuoden 2021 tason ja niiden arvioidaan jäävän viime vuoden kustannustason alle (1,7 M€).  

Ensihoidon ja päivystyksen palveluista VSSHP on laskuttanut Turun kaupungilta hiukan viime vuotta suurempaa ensihoidon maksua (0,3 M€). Päivystyksen kustannuksia VSSHP on laskuttanut Turulta saman verran kuin viime vuonna, mutta koko vuoden kustannusten arvioidaan toteutuvan hieman yli viime vuoden tason (0,6 M€).  

Kalliinhoidon tasamaksun ja erityisvelvoitemaksun VSSHP laskuttaa Turulta kuukausittain tämän vuoden aikana suunnitelman mukaan (kalliinhoidon tasamaksu 9,4 M€, erityisvelvoitemaksu 10,5 M€). VSSHP on laskuttanut Turun kaupungilta myös kanta-arkisto maksuista ja hoitolaitossiirroista yhteensä 0,5 M€. 

Yhteiset toimintamenot 

Sisäiset palvelut sekä eläkemenoperusteinen eläkemaksu budjetoidaan palvelukokonaisuuksille talousarvioihin keskitetysti konsernihallinnon toimesta. Tilapalvelut on tarkastanut sisäisten vuokrien veloituksen ja tarkistus on tuottanut 0,9 M€ ylitysarvion sisäisiin menoihin. Budjettiylitys ja mahdollisesti myöhempien päätösten mukainen lisämääräraha tullaan kohdistamaan palvelualueille todellisen käytön mukaan, mutta tässä vaiheessa ylitys ja ennuste esitetään yhteisten palvelujen poikkeamana.  Lisäksi eläkemenoperusteisiin eläkemaksuihin on tulossa 0,8 M€ budjettiylitys. 

Kokonaistilanne ja korona 

Ennusteessa on lähdetty siitä, että valtio korvaa Covid-kustannukset toteuman mukaisesti. Elokuussa Covid-19 valtion korvausperusteet ovat lausuntokierroksella ja valtion päätös korvausperusteista saadaan syksyn aikana. 

Toimintatuloihin ennustetaan noin 9,5 M€ ylitystä. Toimintakulujen osalta menot tulevat ylittymään arviolta 40 M€. Nettona poikkeama talousarviosta on 30,5 M€. Vuonna 2021 Covid-19 kustannuksia tilastoitiin 26,5 M€ ja valtio korvasi rokottamista, testausta ja hoitoa laskennallisen kaavan mukaan 36 M€. Tammi-kesäkuussa 2022 on tilastoitu Covid-19 kustannuksia 9,2 M€ ja ennuste koko vuodelle sisältää 15M€ toimintamenoja, jotka ovat Covid-19 kustannuksia ja niitä vastaavia valtionavustuksia, eli loppuvuoden ennuste Covid-19 on laskevan suuntainen. Vuonna 2021 tilastoitiin 2,4 M € rajavalvonnan kustannuksia, joista osan valtio on korvannut. Hakemusta vuoden 2021 korvauksista on saapunut ja sitä ollaan laatimassa. Vuonna 2021 valtio korvasi VSSHP:lle Covid-poikkeustilanteesta aiheutuneita kustannuksia, minkä seurauksena VSSHP hyvitti Turkua. Vuoden 2022 osalta vastaavasta korvauksesta ei ole tietoa eikä ennusteessa ole huomioitu tällaisia hyvityksiä.  

Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat astuneet voimaan. Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten sopimuskausi on 1.5.2022 – 30.4.2025. 

Sopimuskauden ensimmäinen palkankorotusajankohta oli 1.6.2022.  

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden osalta on laskettu toisen osavuosikatsauksen ennusteessa huomioitavaksi palkankorotuksen keskimääräisen vaikutuksen olevan 4,0 M€. 

Ennusteessa on huomioitu palveluhankintoihin liittyviä hinnankorotuksia siltä osin, kun niistä on tähän mennessä sovittu. On kuitenkin huomioitava, että epävarma maailmanpoliittinen tilanne on heijastunut erityisesti elintarvikkeiden ja energian hintaan ja inflaatio on noussut huomattavasti. Tämä vaikuttaa ennusteeseen siltä osin, kun uusia hankintapäätöksiä tehdään kilpailutusten päätyttyä. On siis odotettavaa, että palveluhankintojen osalta kustannukset ovat nousemassa. Vaikutus hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden vuosikustannuksiin tulee jäämään pieneksi, mutta hyvinvointialuetta ajatellen vaikutukset ovat oleellisia.

Liite 1OVK2 2022 palvelualueittain 

Liite 2OVK2 2022 menot - tulot – netto 

Liite 3Toimintasuunnitelman, talousarviolausekkeiden ja sopeuttamisohjelman sekä pormestariohjelman tavoitteiden seuranta

Liite 4Palvelusuunnitelman seuranta 

Liite 5Hyvinvointipalveluiden kuukausiseuranta kesäkuu 2022

Liite 6Hyvinvointipalveluiden kuukausiseuranta heinäkuu 2022

Sosiaali- ja terveysjohtaja Riitta Liuksa 22.8.2022: 

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi toisen osavuosikatsauksen sekä toiminnan- ja talouden seurannan ajalta 1.1.-31.7.2022. 

Asiaa kokouksessa esittelivät asiantuntija Ari Mäkinen sekä palvelualuejohtajat Sari Ahonen, Riku Laurila ja Jane Marttila.

PäätösEhdotus hyväksyttiin

Asian kokouksessa esitteli tuotantojohtaja Laura Saurama.