Erityisasiantuntija Ari Mäkinen 16.2.2022:
Kaupunginvaltuusto on vuoden 2021 talousarvion noudattamista koskevien määräysten yhteydessä päättänyt talousarvion sitovuudesta. Tilinpäätöksessä raportoidaan valtuuston sitoviksi asettamien toiminnallisten tavoitteiden sekä henkilöstötavoitteiden toteutuminen sekä kaupunginvaltuustolle tiedoksi annettavien tunnuslukujen toteutuminen 1.1. - 31.12.2021. Tilinpäätöksessä raportoidaan myös kaupunginvaltuuston kullekin toimielimelle talousarvion yhteydessä päättämät päätöslauselmat/lausekkeet. Lisäksi tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan kaupunginhallitukselle toimialojen strategisissa sopimuksissa vahvistettujen tavoitteiden toteutuminen ja tiedoksi annettavat tunnusluvut. Toimialat raportoivat vuoden 2021 operatiiviset sopimukset lautakunnalle toiminnan ja talouden vuosiraportin 2021 yhteydessä.
Vuotta 2021 hallitsi edelleen maailmanlaajuinen Covid-19-pandemia. Pandemian hoidossa korostuivat rokotukset sekä tartuntaketjujen jäljittäminen. Hyvinvointitoimialalla oli keskeinen rooli näiden toimenpiteiden toteuttamisessa turkulaisille. Valtio korvaa kunnille pandemian hoitamisesta syntyneet kustannukset täysimääräisinä. Päätös kustannusten korvauksesta saatiin kuitenkin vasta myöhään syksyllä ja tarkat korvausperusteet määrittyivät vasta aivan loppu vuonna. Tämä vaikeutti merkittävästi taloudellisten toteumien ennustamista.
Jatkuvasti pahentunut rekrytointihaaste on ollut Pandemian ohella toinen hyvinvointitoimialan vuotta 2021 hallinnut tekijä. Tätä on paikattu mm Sarastia Rekryn hankinnoilla erityisesti vanhuspalveluissa. Lisäksi Sarastia Rekryn käyttö on kasvanut, koska heidän kauttaan on rekrytoitu rajavalvonnan tehtäviin henkilöstöä. Myös Koronarokottamisessa käytetään pääosin vuokrahenkilöstöä.
Strategiset tavoitteet
Hyvinvointitoimialalla oli vuodelle 2021 kaksi strategista tavoitetta; painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön ja lisätä korjaavien palveluiden vaikuttavuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta. Strategisille tavoitteille on asetettu useita mittareita. Niiden perusteella voidaan todeta, että tavoitteissa on osin onnistuttu, mutta osa tavoitteista on edelleen jäänyt saavuttamatta. Tähän vaikuttaa myös, että osa käytettävistä mittareista on sellaisia, joissa näkyy Covid-19-pandemian toimenpiteiden vaikutus (mm. palvelujen supistaminen) ja osa mittareista on uusia vuodelle 2022, joista ei kaikilta osin ole vertailutietoja olemassa. Mittaristoa pyritään edelleen kehittämään niin, että ne kytkeytyvät aiempaa paremmin vaikuttavuus-, tehokkuus- ja tuottavuustavoitteisiin.
Strategisiin tavoitteisiin liittyy keskeisesti sopeuttamisohjelman toimenpiteet, joiden avulla hyvinvointitoimialla pyritään rakenteellisiin muutoksiin, jotka tukevat strategisia tavoitteita. Sopeuttamisohjelman tavoitteena on kehittää palvelurakennetta, jotta väestön ikääntymisen tuomaa kustannuskehityksen nousua voidaan hillitä ja hyvinvointitoimialan asiakkaita voidaan palvella paremmin, entistä vaikuttavammilla palveluilla ja mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.
Kaikkiaan hyvinvointitoimialalle kohdentuvia sopeuttamisohjelman toimenpiteitä on 33. Toimenpiteillä haetaan vuosina 2020-2022 yhteensä 32,9M€ taloudellisia vaikutuksia. Osin vaikutuksia haetaan suorina toimintamenojen säästöinä, osin kustannusten kasvu-uran leikkaamisena.
Vuoden 2021 aikana toimenpiteistä 13 on edennyt aikataulussa ja niiden ennustettu sopeuttamispotentiaali on 4,8 M€. Lähes aikataulun mukaan toteutuu 13 sopeuttamisohjelman toimenpidettä ja niiden sopeuttamispotentiaaliksi on arvioitu 18,5 M€. Suurin palveluranteellinen muutos liittyy vanhuspalvelujen rakennemuutokseen, jossa yksistään on arvioitu olevan noin 15M€ potentiaali hillitä kustannuskehitystä pidemmällä aikavälillä väestön ikääntyessä. Covid-19-pandemialla on ollut vaikutusta osaan sopeuttamisohjelman toimenpiteistä, mutta suurin osa toimenpiteistä, joilla arvioidaan olevaan kustannuskehitykseen vaikutusta, on käynnistynyt.
Terveyspalveluissa sopeuttamisohjelman toimenpiteenä käynnistettiin geriatrinen ja kuntouttava yksikkö. Geriatristen ja kuntouttavien palveluiden tulosyksikön palveluihin kuuluvat ikääntyneiden moniammatillinen geriatrinen kuntoutus kuntoutuskeskuksissa (3 keskusta), aikuisten avoterapiapalvelut, sairaalan terapiapalvelut, apuvälineyksikkö sekä yksikössä toimiva asiantuntijapalveluiden kokonaisuus, joka tukee eri ammattiryhmien asiantuntijuuden ja osaamisen johtamista. Yksikkö aloitti toimintansa vuoden 2021 alussa.
Myös mielenterveys- ja päihdeyksikön perustaminen on yksi sopeuttamisohjelman toimenpiteistä. Vuoden 2021 valtuuston talousarviokäsittelyssä yksikkö sai 1,1M€ lisämäärärahan. Aikuisten mielenterveys- ja päihdeyksikön toiminnan tavoitteena on parantaa turkulaisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuutta ja laatua sekä kehittää organisaatioiden välisiä hoitoprosesseja ja yhteistyötä. Keskeistä on puuttua nopeasti tilanteisiin, jotka pitkittyessään voivat merkittävästi vaikeutua ja aiheuttaa laaja-alaista ja pitkäkestoista haittaa. Yksikkö aloitti toimintansa lokakuussa 2021.
Vanhuspalveluissa sopeuttamisohjelmaan sisältyvän välimuotoisen asumispalvelun tarjonnan lisäämisen toimenpiteinä avattiin välimuotoisen asumisen mahdollisuus Karinarantaan osana vanhuspalvelujen avopalveluja sekä laadittiin ja hyväksyttiin Yhteisöllisen palveluasumisen sääntökirja. Vuoden 2021 alusta asumispalveluiden organisaatiojärjestelyjen myötä lisättiin tehostetun palveluasumisen paikkoja ja lyhytaikaisia intervallipaikkoja (arviointiyksiköt ja tilapäishoito). Kotihoidossa on edelleen nostettu virtuaalisen kotihoidon osuutta sekä vahvistettu keskitettyä työnjärjestelyä.
Perhe- ja sosiaalipalveluiden sopeuttamisohjemassa edettiin. Perhekeskusohjausryhmä sai työnsä päätökseen v. 2021. Toimintamallin käyttöönotossa tehdään yhteistyötä aluetyön ja tulevan hyvinvointialueen toimijoiden kanssa. Perhekeskuksen matalan kynnyksen sähköisten palvelujen laajentaminen etenee: Pyydä apua-nappi käynnistyi, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon chat-palvelut käynnistyvät alkuvuonna 2022.
Lastensuojelun palveluiden uusi puitesopimuskausi on alkanut 1.1.2021.Ympärivuorokautisissa palveluissa on mukana aiempaa vähemmän erityistason laitoshoidon palveluntuottajia, koulukodit ovat valtakunnallisesti jättäytyneet kuntien kilpailutusten ulkopuolelle. Palvelujen kustannukset nousivat uudella sopimuskaudella keskimäärin 10 %, mikä vaikeuttaa sopeuttamisohjelman tavoitteiden saavuttamista.
Systeemisen työotteen käyttö laajenee, osin resurssi-, osin poikkeustilannesyistä suunniteltua hitaammin. Kustannusvaikutuksia vielä vaikea todentaa. Perheterapiaresurssin jatkuva kilpailuttaminen hidastaa tiimien toiminnan kehittämistä. Tiimien työntekijöiden vaihtuvuus on suurta, mikä vaikeuttaa toiminnan vakiintumista.
Operatiivinen toiminta
Operatiivisesti vuotta 2021 voidaan pitää sekä onnistuneena että epäonnistuneena. Toiminnalliset haasteet olivat poikkeukselliset vuoden aikana. Tämä vaikutti oleellisesti palvelualueiden toimintaan ja asiakkaisiin. Covid-19 pandemian lisäksi rekrytointivaikeudet haastoivat koko toimialaa.
Terveyspalveluissa vuoden 2021 haasteina olivat mm. covid-pandemian mukanaan tuomat toiminnan muutokset, henkilöstön rekrytointihaasteet ja henkilöstövaje. Pandemian hoito on sitonut resursseja, mikä on heijastunut muuhun toimintaan ja mm. käyntiaikoja ja paikkamääriä on jouduttu supistamaan.
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi kokouksessaan 29.9.2021 § 346 terveysasemien hoitoon pääsyn parantamisen toimenpidesuunnitelman. Kaupunginhallitus hyväksyi toimenpidesuunnitelmasta syntyvät lisäkustannukset vuosille 2021-2022 siten, että toimenpidesuunnitelman kokonaiskustannus on 4,84M€, josta vuonna 2021 lisämäärärahatarve on noin 0,84 M€ ja vuoden 2022 talousarvioesitykseen lisättiin toimenpidesuunnitelman mukaisesti käytettäväksi 4 M€ (KH 5.10.2021 § 455). Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2022 talousarvioesityksen ja toimenpideohjelman rahoituksen 15.11.2021 § 258. Tilikaudella 2021 rahaa käytettiin yhteensä 0,1 M€ ja tällä summalla ostettiin lääkärivastaanottoja, puhelinpalvelua, reseptipoliklinikkapalvelua ja jononpurkua.
Perhe- ja sosiaalipalveluissa Covid-19-pandemia on vaikuttanut erityisesti lasten ja nuorten palveluihin. Valmiuslain ajalta syntyi huomattavaa tarkastusvelkaa niin neuvolaan kuin kouluterveydenhuoltoon. On todennäköistä, että vaikka osin on havaittu huomattavaa palvelutarpeen kasvua, niin piilevää palvelutarvetta tullee vielä ilmenemään. Perhe- ja sosiaalipalveluissa koronakustannukset ilmenevät osin viiveellä. Vuoden 2021 keväällä sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi laajan lasten ja nuorten mielenterveyden tukipaketin, jolla lisättiin ehkäisevän ja perustason mielenterveystyön resurssia.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöille on tulossa sitova asiakasmitoitus ja jälkihuollossa asiakaskunta kasvaa yhdellä ikäluokalla vuosittain vuoteen 2023 saakka. Päihdehuollon laitoksiin vaikuttaa laista tuleva hoitajamitoitus.
Vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaisiin, mutta myös palvelujen piiriin kuulumattomien ikääntyneiden hyvinvointiin, pandemialla oli huomattava vaikutus. Vanhuspalveluiden yksiköt eivät säästyneet koronatartunnoilta. Laki iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksesta astui voimaan 1.10.2020. Toimintaa on haastanut henkilöstövaje ja -rekrytoinnin haasteet.
VSSHP:n somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksojen ja poliklinikkakäyntien määrä on noussut vuodesta 2020. Sen sijaan psykiatrisen erikoissairaanhoidon hoitojaksojen määrät ovat laskeneet edellisestä vuodesta, mutta vastaavasti poliklinikkakäynnit ovat lisääntyneet. Ensihoidon ja päivystyskäyntien määrissä on huomattava kasvu verrattuna edelliseen vuoteen, jolloin päivystyskäyntien määrä laski koronaepidemian alkuvaiheen seurauksena. Turkulaisten siirtoviivepäivät ovat nousseet huomattavasti vuoteen 2020 verrattuna, mikä johtuu kaupunginsairaalan paikkamäärien vähentämisestä. Paikkamääriä on jouduttu supistamaan sekä haastavan rekrytointitilanteen että infektiopaikkojen vuoksi, koska covid-potilaiden hoito sitoo enemmän henkilöstöresurssia.
Keskeiset talouteen vaikuttaneet tekijät ja poikkeamat talousarviosta
Hyvinvointitoimialalla Covid-19-pandemian hoidosta on kirjattu 28,9 M€ kulut ja arviolta 2,1M€ tulomenetykset. Covid-19 pandemian kuluista n. 2,4 M€ aiheutui rajavalvonnan kustannuksista. Valtio korvasi 1,2 M€ vuoden 2020 ja alkuvuoden 2021 rajavalvonnan kustannuksia, mutta loppuvuoden kustannusten korvauksisen maksamisesta, korvausperusteista tai ajankohdasta, ei valtio ole vielä antanut tietoja.
Covid-19 suurimpana menoeränä olivat palvelujen ostot (21,9M€), mikä pitää sisällään mm. Covid-19 laboratoriotestauksen, työvoimavuokrauksen, korotetun siivouksen tason ja tehostetun palveluasumisen lisäpaikkojen oston. Henkilöstökustannuksista syntyi n. 4,7 M€ ja suojatarvikehankinnoista syntyi n. 1,3 M€ kustannukset. Suojaintarvikkeiden menot laskivat alle puoleen verrattuna vuoteen 2020. Lisäksi kaupungin edellytettiin korvaavan yksityisten toimijoiden suojaintarvikkeiden kustannuksia, joista kaupungille tuli noin 0,2 M€ laskut.
Hyvinvointitoimiala sai kompensaationa yhteensä 38 M€ korvaukset. Osa korvauksista on saatu ja osa on kirjattu tehtyjen hakemusten perusteella.
Ensimmäisen ja toisen vuosikatsauksen yhteydessä tehdyissä ennusteissa on ollut vielä vaikeaa ennustaa koko vuoden toteumaa; sekä Covid-19 aikaansaamaa menojen lisäystä, että niistä saatavia korvauksia. Ensimmäinen Valtioneuvoston asetus vuoden 2021 korvauksista julkaistiin lokakuussa 2021 ja koski kustannuksia 31.8.2021 saakka.
Talousarvion 2021 yhteydessä kaupunginhallituksen talousarvioon budjetoitiin palkankorotuksia varten keskitettyä palkkavarausmäärärahaa. Varaus jaettiin toisen osavuosikatsauksen yhteydessä toimialoille ennustettujen henkilöstökulujen suhteessa. Hyvinvoinnin palvelukokonaisuus sai tässä yhteydessä 3,8 M€ lisäyksen menomäärärahoihin.
Kolmannessa osavuosikatsauksessa lokakuussa todettiin jo huomattava poikkeama talousarviosta, jolloin esitettiin lautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle hyvinvointitoimialan käyttötalouden tuloerän korotusta 22,4 M€, menoerän korottamista 48,7 M€, eli nettomääräisesti 26,2 M€, jonka Kv hyväksyi kokouksessaan 15.11.2021.
Vuoden 2021 tilinpäätös nettona ylittää alkuperäisen talousarvion 18,4 M€ (2,8 %) ja alittaa määrärahamuutoksin huomioidun talousarvion nettomääräisesti 16,3 M€ (2,3 %). Alkuperäiseen talousarvioon nähden bruttomenot ylittyivät 54,7 M€, mistä 28,9 M€ liittyi pandemian hoitoon. Covid-menoilla ja tuloilla oikaistu tilinpäätös (toimintakate) osoittaa kasvua vuoden 2020 tilinpäätökseen 29,4 M€ eli 4,5 %
Tilinpäätöksen yhteydessä tehtiin 13 M€ siirtosaamiskirjaus tulevista vuonna 2022 valtionavustusten Covid-19 korvausten hakemuksista, joka näkyy talousarvion ja toteuman toimintatuottojen poikkeamana.
Bruttomenojen 2021 toteuman poikkeama on 2021 talousarvioon 0,4 %.
Investointimenot
Investointimenoihin oli varattu vuodelle 2021 0,5 M€, mutta investointiprojekteja ei vuonna 2021 aloitettu.
Liite 1 Talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen
Liite 2 Terveyspalveluiden operatiivisen sopimuksen toteuma
Liite 3 Perhe- ja sosiaalipalveluiden operatiivisen sopimuksen toteuma
Liite 4 Vanhus- ja vammaispalveluiden operatiivisen sopimuksen toteuma
Liite 5 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin operatiivisen sopimuksen toteuma
Liite 6 Talouden toteuma 2021 palvelualueittain
Liite 7 Käyttötalouden toteuma tiliryhmittäin
Liite 8 Toimialaraportti 2021
Liite 9 Sopeuttamisohjelman tilannekuva
Toimialajohtaja Riitta Liuksa 16.2.2022:
Ehdotus Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä toiminnan ja talouden vuosiraportit tiedoksi.