Palvelualuejohtaja Jane Marttila, ylilääkäri Paula Viikari, projektipäällikkö Terhi Painilainen 8.2.2022.

Sairaalapalveluiden osastoilla on sopeuttamisohjelman mukaisesti ja sosterlan hyväksymänä (25.11.2020 § 461) vähennetty 50 sairaansijaa, tavoite 285 sairaansijaa saavutettiin maaliskuussa 2021. Samassa yhteydessä vähennettiin hoitotyön vakansseja, mutta siten, että mitoituksia osastoilla vahvistettiin työhyvinvoinnin ja hoitojaksojen tehokkuuden parantamiseksi. Osastojen hoitotyön mitoitus nousi aikaisemmasta 0,95 hoitaja/potilas siten, että mitoitus on vakanssien mukaan nyt 1,06 hoitajaa/potilas. Vapautuneita avoimia vakansseja vastaavasti on suunnitellusti lähdetty vahvistamaan sairaalan lääkäriresurssia, kehittämistä sekä johtamista vastaamaan ison dynaamisen organisaation tarpeita. Henkilöstömuutokset toteutuvat henkilöstösuunnitelman 2022 mukaisesti. Sosterlassa (25.11.2020 § 461) linjattuja osastokohtaisia paikkamääriä saatetaan vielä optimoida, yksiköiden haavoittuvuuden vähentämiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi.

Vaikka nykyinen vakanssien määrä vastaa 285 paikkaisen sairaalan laadukasta, vaikuttavaa ja tehokasta toimintaa, on toiminta merkittävästi vaikeutunut keväästä 2021 lukien johtuen koronan aiheuttamista poissaoloista sekä valtakunnallisestikin vaikeutuneesta henkilökuntapulasta. Keväällä etenkin lääkärivajeen takia paikkoja vähennettiin määräaikaisesti kahden osaston verran 31.8.21 saakka (sosterla 7.4.2021 § 111) potilas- ja työturvallisuuden varmistamiseksi. Lääkäritilanteen parantuessa syksyllä 2021 toinen osastoista, Geriatrinen osasto 2, avattiin uudelleen 4.10.2021, mutta Geriatrista osastoa 3 ei ole ollut mahdollista avata, sillä nähtävissä oli, että keväällä 2022 lääkäritilanne jälleen huononee. Hoitajatilanne on huonontunut erityisesti loppuvuodesta 2021 ja alkuvuodesta 2022. Hoitajatilannetta haastaa mm. rekrytointihaasteet ja runsaat, infektioista johtuvat sairaslomat.

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi 24.11.21 § 433 vaikeasta henkilökuntatilanteesta johtuen Geriatrisen osasto 3:n sulun jatkamisen. Samassa yhteydessä hyväksyttiin, että sairaalan johto määrittelee joustavasti sairaansijojen määrää lääkäri- ja hoitajamäärästä riippuen siten, että turvataan potilas- ja työturvallisuus.

Tammikuussa 2022 osastojen paikkatilanne on saatu melko lailla vakiintumaan noin 210 paikkaan, mikä huomioiden yksi suljettu osasto (-24 paikkaa) on n. 50 paikkaa tavoiteltua vähemmän. Paikkojen käytössä on ollut vaihtelua johtuen mm. siitä, että saattohoitopotilaiden ja hematologian sekä kotisairaalan paikkatarve vaihtelee. Lääkäriresurssi kevään 2022 osalta on edelleen riittämätön. Syksyn aikana kilpailutettiin ostopalvelulääkärit (sosterla §472), mutta toistaiseksi ei ole saatu yhtään lääkäriä helpottamaan lääkärivajetta. Tämän vuoksi on tehty hankintaesitys, joka mahdollistaisi ostolääkäreiden hankinnan muilta toimijoilta Asia on vielä kesken. Rekrytointia on yritetty yhteistyössä viestinnän ja useiden eri kanavien kautta tehostaa, ja muutamia lyhytaikaisia sijaisia on saatukin, mutta lääkäriresurssi on edelleen riittämätön. Huhtikuun alusta erikoistuvia lääkäreitä tulee tämänhetkisen tiedon perusteella olemaan 9 kpl (joista yksi 80 % ja kaksi 50 % työpanoksella). Kaikkien nyt auki olevien osastojen auki pitämiseksi heitä tulisi olla vähintään 17 kpl. Näin vähäisellä lääkärimitoituksella lääkärien työkuorma kasvaa kohtuuttomaksi. 

Hoitohenkilökunnan suhteen tilanne on edelleen heikko. Sairauspoissaolojen lisäksi on koronatartunnoista johtuvia poissaoloja. Rekrytointi on haasteellista ja irtisanoutuville tehdyn lähtökyselyn perusteella syinä irtisanoutumiselle ovat mm. palkka, muutto toiselle paikkakunnalle, kohtuuton työmäärä, sote-uudistukseen liittyvä epävarmuus sairaalan tulevaisuudesta (pelko toiminnan muuttumisesta perustason erikoissairaanhoidosta terveyskeskusvuodeosastotasoiseksi). Osastojen toiminnassa on äkillisiä muutoksia koronatartuntojen ja niistä johtuvien altistusten myötä, mikä on kuormittanut henkilöstöä; samoin suojainten käyttö, tartunnoista seuranneet seulontatestaukset yksiköissä ja erikoisjärjestelyt taukojen järjestämiseksi. Myös rakenteilla olevan johtamisjärjestelmän ja kehittämisen keskeneräisyys ovat osaltaan vaikuttaneet henkilöstöön.

Hoitotyön osalta johtamista uusien palveluesimiesten tuella on kehitetty. Nyt olemme ottamassa käyttöön lähiesihenkilöiden aamupalaverimallin, jossa yhteisvastuullisesti tarkastellaan ja organisoidaan kunkin päivän työt hoitolinjoittain työmäärän tasaamiseksi ja resurssien mahdollisimman optimaalisen käytön varmistamiseksi. Jatkossa on myös harkittava varahenkilöstön kasvattamista, jotta äkillisiin puutoksiin pystyttäisiin reagoimaan joustavammin.

Huolimatta kaikista haasteista, hoitojaksojen pituudet ovat pysyneet ennallaan. Pyöröovipotilaiden määrä ei ole lisääntynyt, vaan kotiutuneista potilaista hoitoon palanneiden määrä 1 ja 3 kuukauden kohdalla on jopa hieman laskenut. Tämä on ilahduttava kehitys, kun tiedetään se, että kotona asuu koko ajan iäkkäämpiä ja toimintakyvyltään heikompia, runsaasti kotihoitoa tarvitsevia ikääntyneitä. Kotisairaalassa hoidettujen potilaiden määrä on tavoitteiden mukaisesti selvästi kasvanut, mikä on vapauttanut sairaansijoja. Kotisaattohoidon seurannassa on tällä hetkellä yli 150 potilasta. Sairaansijojen vähentäminen on luonnollisesti vähentänyt hoitojaksojen kokonaismäärää ja tämä näkyy siinä, että siirtoviivemaksut ovat kasvaneet, eikä sairaalapalvelut ole pystynyt TYKS:stä potilaita ottamaan riittävän nopeasti jatkohoitoon.

Tällä hetkellä infektiotilanne vaikuttaa olevan rauhoittumaan päin. Tarve sopeuttaa toimintaa pikaisesti on kuitenkin edellä kuvatun mukaisesti vielä olemassa. Jotta henkilöstöresurssi olisi tehokkaasti käytössä ja jotta potilaiden hoidon tarpeeseen voitaisiin parhaiten vastata, harkitsemme kahden osaston tilapäistä yhdistämistä sen sijaan, että molemmat jatkaisivat vajailla sairaansijoilla ja vajaalla henkilöstömäärällä.  Sydänosastolla on jo pidempään ollut vaikea hoitajapula, Geriatrisella osastolla 2 on ollut puutetta sairaanhoitajista. Osastojen yhdistäminen tehostaisi resurssinkäyttöä, mutta myös edistäisi sairaalapalveluiden kehittämistavoitteiden saavuttamista; yhdistäminen lisäisi henkilöstön osaamista sekä toimintatapojen yhtenäistämistä. Potilaan saama hoito säilyisi laadukkaana sisältäen geriatrisen ja sydänpotilaan asiantuntijuutta. Osa geriatrisen osaston henkilökunnasta voisi siirtyä ortogeriatriselle osastolle 1, jossa paikkamääriä voitaisiin jopa jonkin verran lisätä. Osastojen yhdistämisestä huolimatta sairaansijamäärä ei siis merkittävästi vähenisi.

Sairaansija- ja henkilöstömäärän sopeuttamisen rinnalla on sairaalan kehittämistä jatkettu pitkäjänteisesti koronan aiheuttamista haasteista huolimatta. Merkittävä muutos on ollut siirtyminen keskitettyyn potilasohjaukseen, jolloin potilas aiempaa paremmin ohjautuu hoidon tarpeen mukaiseen yksikköön. Näin myös sisäisiä siirtoja on voitu vähentää. Osastojen profiilit ja nimistö on tarkennettu vastaamaan keskeisimpien potilasryhmien hoidon tarvetta. Laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseksi on tarkennettu joukko yhtenäisiä toimintamalleja kliinisine mittareineen, näistä esimerkkinä deliriumin ehkäisyn toimintamalli. Kuntoutuksen linkittäminen vahvemmin osaksi kaikkea hoitoa on ollut merkittävä muutos.

Henkilöstön osaamisen kehittämisessä on keskiössä ollut osaamistarpeiden tunnistaminen potilaiden hoidontarpeen mukaisesti ja näin paremmin kohdennettu perehdytys ja täydennyskoulutus. Johtamisen ja kehittämisen rakenteita on vahvistettu, mm. työnjaolliset muutokset tämän osalta ovat vielä kesken. Tietojohtamista on kehitetty aktiivisesti, jotta tieto tukisi entistä paremmin sairaalan johdon päätöksentekoa. Kehittämisvastuuta on siirretty enemmän toimijoille edistämään toimenpiteiden aitoa juurtumista. Johtuen koronan aiheuttamista haasteista kehittäminen jatkuu edelleen.

Endokrinologian, hematologian, nefrologian ja gastroenterologian poliklinikoiden liikkeen luovutuksia selvitetään parhaillaan. Tärkeimpänä syynä liikkeen luovutusten selvittämiseen ja valmisteluun kaikkien poliklinikoiden kohdalla on pienten poliklinikoiden toiminnan haavoittuvuus ja resurssipula. Yhtenä merkittävänä haasteena sairaalapalveluiden toiminnan kannalta on joustava luovutettavien erikoisalojen konsultaatioiden saatavuuden varmistaminen, mihin täytyy miettiä uudenlainen toimintatapa.   Liikkeen luovutusten valmistelu ei valitettavasti ole edennyt aivan alkuperäisen tavoiteaikataulun mukaisesti, ja tällä hetkellä aikaisin mahdollinen luovutus ajankohta on 1.5.22. Ainakin hematologian, nefrologian ja gastroenterologian poliklinikoiden toiminnan turvaaminen kesäaikana tulee olemaan mahdotonta, mikäli toiminta edelleen jää Turun sairaalapalveluihin.

Sosiaali- ja terveysjohtaja Riitta Liuksa 8.2.2022:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee sairaalapalveluiden tilannekatsauksen tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.