Terveyspalvelut, palvelualuejohtaja Katariina Kauniskangas, ylilääkäri Taru Falenius 29.5.2020:

Kaupungin sopeuttamisohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta on olennaista, että korjaavien palvelujen organisointiin liittyvien rakenteellisten muutosten lisäksi palveluiden tarvetta voidaan vähentää. Tämä tapahtuu tukemalla asukkaiden toimintakykyä niin, että pysyvää palvelutarvetta ei synny tai vaihtoehtoisesti palvelutarpeeseen voidaan vastata kevyempien palvelujen turvin.

Väestötason vaikutusten tavoittelu edellyttää vahvaa panostamista ikääntyneen henkilön toimintakykyä parantaviin kuntoutuspalveluihin. Ikääntyneille tarjottavan kuntoutuksen resurssit ja volyymit ovat olleet Turussa väestöön nähden niukkoja, mikä selittää osaltaan kaupungin raskasta palvelurakennetta. Kehittämisen tarve sekä kuntoutukseen suunnatun resurssin lisäämisen tarve on nähty pitkään; erilaisia kehittämishankkeita sekä pilotteja on vuosien aikana ollut useampia. Vaikka piloteissa on pystytty osoittamaan toiminnan vaikuttavuutta (mm. kuntouttavat arviointijaksot sekä Kaskenlinnan kuntoutuskeskuksen toiminta), väestöön nähden niukat resurssit ovat kaventaneet saadun hyödyn varsin marginaaliselle asiakasryhmälle, eikä laajempia vaikutuksia väestötasolla ole voitu edes tavoitella.

Kuntoutuspalvelujen uudistamiseen liittyen on käynnistetty valmistelu laaja-alaisen kuntoutuskeskuskonseptin käyttöönottoon (SOSTERLA 8.1.2020 § 5). Tavoitteena on tukea asiakkaiden omatoimisuutta ja vähentää kalliiden korjaavien ja erityispalvelujen käyttöä. Tämä tukee sopeuttamisohjelmalle asetettujen taloudellisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Lisäksi kuntoutuksen palvelujärjestelmässä suunniteltujen toimenpiteiden myötä mahdollistuu toimintamalli, joka pureutuu ikääntyvän väestön toimintakyvyn laskuun ja vaikuttaa siihen ennakoivasti, joten myös välillisten vaikutusten odotetaan olevan suuria.

Palvelukokonaisuus

Uuden kuntoutuskeskuskonseptin mukainen palvelukokonaisuus ja tarkempi tavoitetila on kuvattu sosiaali- ja terveyslautakunnan edellisen käsittelyn 8.1.2020 § 5 liitteessä. Tiivistetysti voidaan todeta, että kuntoutuskeskus kokoaa kaikki ikääntyneen kuntoutuspalvelut saman sateenvarjon alle. Kaikki ikääntyneen kuntoutusta toteuttavat terapeutit asumispalveluista, kotikuntoutuksesta ja ryhmistä kootaan yhteen resurssipooliin. Rinnalle rakennetaan moniammatillinen henkilöstö toteuttamaan moniammatillista kuntoutusta.

Tavoitteena on yksi lähetekanava ja yksi ketterä ja asiakkaan tarpeisiin muokkautuva palvelukokonaisuus. Uuden konseptin myötä usean ketjutetun palvelun sijaan päästään yhtenäiseen kuntoutusprosessiin. Tämä vähentää arviointia ja tähän kuluvaa resurssia sekä poistaa toistuvat jonotukset ketjutettujen palvelujen välissä. Kuntoutuksesta tulee oikea-aikaista ja nykyistä vaikuttavampaa.

Projektin eteneminen 2020 aikana

Vuoden 2020 aikana tehdään toimenpiteitä, jotka tukevat kuntoutuskeskuskonseptin toteuttamiseksi tarvittavaa toiminnallista muutosta.Palvelujen integroinnin mahdollistavana alustana toimii Kaskenlinnan kuntoutuskeskus. Vuodelle 2021 on suunniteltu toimenpiteitä, jotka edellyttävät talousarviokäsittelyä sekä mahdollista organisaatiorakenteen muutosta. Palvelukokonaisuuden uudelleenjärjestämisen lisäksi projektissa on tehty asettamispäätöksen mukaista kattavaa muuta kehittämistyötä. Tämä työ on esitelty erillisessä liitteessä.

Liite 1Kuntoutuksen palvelujärjestelmän kehittäminen ja hallinta -projektin raportti, kevät 2020

Vuoden 2020 aikana tehdyt tai tehtävät toimenpiteet:

• Kotiin tuotavan kuntoutuspalvelun osalta on otettu käyttöön yksi lähetekanava sekä moniammatillinen lähetteiden käsittely.
• Kuntoutukseen ohjautumisen kriteerit on yhtenäistetty.
• Moniammatillinen henkilökunta siirtyy henkilöstösiirtoina muista yksiköistä Kaskenlinnan kuntoutuskeskukseen. Lääkinnällisen kuntoutuksen osalta palvelu tuotetaan kuntoutuskeskuksen käyttöön edelleen matriisina. Kokonaisuuteen luodaan oma tietojohtamisen kokonaisuus ja yhteistyömalli myös lääkinnällisen kuntoutuksen toiminnallisen yhdistymisen mahdollistumiseksi.
• Kaskenlinnan kuntoutuskeskuksen ja kotikuntoutuksen on tehty toiminnallisen yhdistymisen ja palveluprosessin yhtenäistämisen toimenpiteitä. Tavoitteena on varmistaa moniammatillinen osaaminen kotikuntoutuksessa, mikäli yksilöterapia ei riitä. Palvelukokonaisuudessa toimii terapeutteja, hoitajia ja geriatrian erikoislääkäri konsultoivassa roolissa.
• Vanhus- ja vammaispalveluiden palvelualueella toimiva kuntoutustiimi siirtyy osaksi Kaskenlinnan kuntoutuskeskusta, jolloin kaksi sairaanhoitajan ja viisi lähihoitajan vakanssia toteutetaan henkilöstösiirtoina. Tiimissä työskennelleet lääkinnällisen kuntoutuksen työntekijät jatkavat tiimissä toiminnallisesti osana kuntoutuskeskuksen kokonaisuutta.
• Asumispalveluiden terapiapalveluiden toiminnallisesta yhdistymisestä on tehty yksityiskohtainen suunnitelma. Asumispalvelujen fysioterapeutit perehdytetään kotikuntoutustoimintaan ja laajenevaan tehtävänkuvaan työparityöskentelyn avulla. Koska työparityöskentely vaatii myös toimistotiloja, kotikuntoutuksen terapeutit siirtyvät syksyn aikana alueensa asumispalveluyksiköihin. Tämä mahdollistaa myös perehdyttämisen.
• Vanhuskeskusten kuntoutustilojen hyödyntämisestä kotikuntoutuksen tukena on laadittu suunnitelma.
• Asumispalveluissa on laadittu suunnitelma kuntouttavan hoitotyön ja aktivoivan liikunnan tukemiseksi. Hoitotyön osaamisen vahvistaminen jatkuu kunnon hoitaja –koulutuksilla, minkä lisäksi yksiköille varmistetaan strukturoitua käyttöaikaa yksiköiden kuntosalien aikatauluihin. Mallia on jo hyödynnetty Runosmäen vanhainkodissa ja nyt toimintamallia laajennetaan Kerttulin, Liinahaan, Portsakodin, Mäntyrinteen, Vuokkokodin ja Kulkurinvalssin yksiköihin.

Ikääntyneen kuntoutuksen vaikuttavuuden turvaaminen ja resursointi

Kun kuntoutuskeskuskonseptin mukaiseen palvelukokonaisuuteen kuuluvia prosesseja sujuvoitetaan edellä kuvatusti, samalla vapautuu jo olemassa olevaa resurssia kuntoutuksen nykyistä vaikuttavampaan toteutukseen. Myös asumispalveluissa toimivien terapeuttien työpanosta voidaan painottaa osittain varhaisempaan vaiheeseen. Näillä toimenpiteillä ei kuitenkaan pystytä kattamaan huomattavaa kuntoutusvajetta kokonaisuudessaan. Tämän takia palvelukokonaisuuden toteuttamiseksi ja vaikuttavuuden aikaansaamiseksi tarvitaan myös henkilöstöresurssin lisäystä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan edellisessä käsittelyssä esitettiin, että kuntoutuskeskuksen tarvittava henkilöstö toteutetaan jollain seuraavista:

a.    uusia vakansseja luomalla

b.    henkilöstösiirroilla

c.    osittain henkilöstösiirroilla ja osittain uusilla vakansseilla.

Tehdyn valmistelutyön perusteella projektin ohjausryhmä on linjannut, että kokonaisuus toteutetaan osittain henkilöstösiirroilla ja osittain uusilla vakansseilla. Henkilöstösiirtojen valmistelun osalta edetään vuodelle 2020 suunniteltujen toimien mukaisesti. Siirtyvän henkilöstön osalta ei synny juurikaan kustannusvaikutuksia.

Kuntoutuskeskuskokonaisuuteen siirtyy olemassa olevasta henkilöstöresurssista seuraavat (lääkinnällisen kuntoutuksen henkilöstö matriisina):

• 29 fysioterapeuttia asumispalveluista, kotihoidosta ja Kaskenlinnan kuntoutuskeskuksesta
• 8 toimintaterapeuttia kotihoidosta ja Kaskenlinnan kuntoutuskeskuksesta
• 14 hoitotyön ammattilaista kotikuntoutustiimistä ja Kaskenlinnan kuntoutuskeskuksesta (sairaanhoitajat 6, lähihoitajat 8)
• 1 geriatrian erikoislääkäri Kaskenlinnan kuntoutuskeskuksesta
• 1 osastosihteeri Kaskenlinnan kuntoutuskeskuksesta
• 1 osastonhoitaja Kaskenlinnan kuntoutuskeskuksesta

Uusien vakanssien osalta nyt esitetään portaittaista etenemistä sosiaali- ja terveyslautakunnan edellisessä käsittelyssä esitettyyn henkilöstökokonaisuuteen. Vuoden 2021 henkilöstösuunnitelmaan esitetään seuraavia uusia tehtäviä:

• 3 geriatrian erikoislääkäri
• 2 sihteeriä
• 6 sairaanhoitajaa
• 10 lähihoitajaa
• 3 geronomia/ sosiaalityöntekijää
• 1 toimintaterapeutti

Uuden henkilöstön arvioidut vuositason palkkakustannukset ovat noin 1,1 M€. Palvelukokonaisuus tuottaa kotiin vietävän kuntoutuksen lisäksi edelleen asumispalvelujen kuntoutuksen sekä ikääntyneille järjestettävän ryhmäkuntoutuksen. Uusien vakanssien työpanos suuntautuu kotikuntoutukseen ja varhaisen vaiheen kuntoutukseen. Syntyneet kustannukset katetaan pitkällä tähtäimellä ennen kaikkea vaikuttamalla ikääntyneen väestön toimintakykyä parantavasti, mitä kautta päästään edellä kuvattuihin tavoitteisiin. Seuraavassa on esitetty konkreettisempia esimerkkejä vaihtoehtoiskustannuksista. On kuitenkin huomattava, että kustannussäästö tai hoidon tarpeen leikkautuminen tapahtuu viiveellä kuntoutuksen vaikuttavuuden lisääntymisen myötä, joten kuntoutuksen vaikuttavuuteen panostaminen on investointi.

• Mikäli kuntouttavan sairaalahoidon kuntoutusjaksojen pituus lyhenisi nykyisestä keskimäärin kahdella vuorokaudella, 3400 hoitopäivää vähemmän vastaisi kustannuksissa noin 1 M€. (Sairaalapalveluiden nettohoitopäivien keskimääräinen hinta 315 €, kuntouttavan sairaalahoidon hoitojaksojen määrä 1716 kpl v. 2019.)
• Kuntoutuksen ja liikunnan lukemattomien terveysvaikutusten kokonaisuus on niin monitahoinen, että hintalappua näille vaikutuksille on vaikea määritellä. Laskennallisena esimerkkinä voidaan kuitenkin esittää lonkkamurtumien ehkäisyä: suomalaisessa Perfect -hankkeessa murtumasta johtuneiden, ensimmäisen vuoden aikaisten potilaskohtaisten kokonaiskustannusten arvioitiin olevan vuonna 2013 keskimäärin 30 900 euroa. Mikäli turkulaisessa väestössä ehkäistäisiin 20 lonkkamurtumaa vuodessa (< 10% murtumista), se tarkoittaisi 618 000 € kustannussäästöä lonkkamurtumien hoidossa vuodessa. Tämän lisäksi kuntoutuksella ja liikunnalla on merkittäviä vaikutuksia sydämen, keuhkojen ja verisuonten terveyteen, veren rasva- ja sokeritasapainoon, fyysiseen tasapainoon, lihasvoimaan, unen laatuun ja mielialaan, joilla kullakin on oma vaikuttavuuteen liittyvä hintalappunsa.
• Geriatrinen arviointi sekä ikääntyneen toimintakyvyn parantaminen ja itsenäisen selviytymisen tukeminen siirtää laitoshoitoon joutumista, mutta myös ehkäisee kotiin vietävien hoidollisten ja tukipalvelujen tarvetta. Mikäli kuntoutustoimenpiteillä estetään esimerkiksi 200 asiakkaan siirtyminen seuraavaan palveluluokkaan (100 asiakasta vähemmän II>III palveluluokkaan + 100 asiakasta vähemmän III>IV palveluluokkaan), säästöä syntyisi yli 1,4 M€ vuodessa.

Esitämme, että sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee projektin tilannekatsauksen, vuonna 2020 tehtävät toimenpiteet sekä vuodelle 2021 suunniteltujen toimenpiteiden viemisen osaksi vuoden 2021 talousarviovalmistelua tiedokseen.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 3.6.2020:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä projektin tilannekatsauksen, vuonna 2020 tehtävät toimenpiteet sekä vuodelle 2021 suunniteltujen toimenpiteiden viemisen osaksi vuoden 2021 talousarviovalmistelua tiedokseen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.