Hyvinvointitoimiala, palvelualuejohtaja Katariina Kauniskangas, palvelualuejohtaja Sirpa Kuronen, asiantuntijalääkäri Petri Salo 23.12.2019:

Hyvinvointitoimialaa koskeviin sopeuttamisohjelman toimenpiteisiin on kirjattu useita toimenpiteitä, joilla kehitetään mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoitoa ja hyvinvointia. Toimenpiteitä edistetään osana hyvinvointitoimialan kehittämisohjelmaa. Sopeuttamisohjelman toimenpiteiden toteutumista seurattaessa toimenpiteet on jaoteltu seuraaviin kokonaisuuksiin:

A.    Vanhuspalvelujen kehittäminen

B.    Erikoissairaanhoidon tarpeenmukainen käyttö

C.   Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako

D.   Lastensuojelumenojen hillintä sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen

E.    Palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi ja kuntoutusprosessien toimivuus

Sopeuttamisohjelman toimenpiteistä aikuisten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluiden yksikön perustaminen kuuluu edellä mainituista kokonaisuuksista kahteen: terveyspalveluiden osalta ensisijaisesti kokonaisuuteen C (perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako) ja perhe- ja sosiaalipalveluiden osalta ensisijaisesti kokonaisuuteen D (lastensuojelumenojen hillintä sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen).

Taulukko 1. Aikuisten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluiden yksikön kehittämisen projektin kytkeytyminen muihin sopeuttamisohjelman toimenpiteisiin

Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämiselle on nähty kaupungin päätöksenteossa tarve jo pidempään. Kaupunginvaltuusto kirjasi vuoden 2019 talousarviopäätökseen (KV 12.11.2018 § 212), että hyvinvointitoimialla edistetään kynnyksettömien mielenterveyspalveluiden järjestämistä walk in –tyyppisenä ratkaisuna. Lisäksi matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluiden vahvistamiseksi tai palveluintegraation parantamiseksi on tehty vuosien 2018–2019 aikana useampia valtuustoaloitteita (KV 29.1.2018 § 15, KV 16.4.2018 § 79, KV 15.4.2019 § 60, KV 26.8.2019 § 129).

Nykyiset Turun kaupungin aikuisväestölle tarjoamat mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat hallinnollisesti ja palvelutuotannollisesti hajautuneet usealle palvelualueelle ja edelleen usealle tuotantoyksikölle. Palveluntuottajina toimivat terveysasemat ja terveysasemien mielenterveys- ja päihdetiimi, psykologiyksikkö, asumis- ja päihdepalvelut sekä A-klinikka. Suurehko osa palvelutuotannosta hankitaan ostopalveluina, minkä lisäksi omaa palvelutuotantoa varten vuokrataan henkilöstöä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä.

Nykytila on aiheuttanut vaikeuksia kokonaisuuden koordinoinnille ja on ajanut epätarkoituksenmukaisen osuuden mielenterveys- ja päihdepalveluista tuotettavaksi erikoistason palveluina. Nykyinen palvelujärjestelmä ja toimintamalli muodostuivat, kun Turun kaupungin psykiatria fuusioitui Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian kanssa toukokuussa 2017. Fuusioidun yksikön ajateltiin osin tuottavan ja laajasti tukevan mielenterveys- ja päihdepalveluiden tuotantoa perustasolla, mutta tämä ei ole toteutunut tarkoituksenmukaisella tavalla. Päihdepalveluiden osalta hoitojärjestelmä on jo perinteisesti kiinnittynyt vahvasti sosiaalihuoltoon, mikä on osaltaan vahvistanut nykyisen palvelutuotantokentän pirstaleista kokonaiskuvaa.   

Nyt perustettavaksi suunniteltu aikuisten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluiden yksikkö kokoaa Turun kaupungin aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluihin nykyisin käyttämät resurssit yhteen. Perustettavaan yksikköön suunnitellaan ohjattavaksi ko. asiakasryhmän palveluiden kysyntä ja koottavaksi yhteen palveluiden tarjonta. Yksiköstä suunnitellaan muodostuvan kokonaisvastuullinen toimija Turun kaupungin tuottamille aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluille.

Yksikössä käynnistettävät palvelut tulisivat sisältämään matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluiden tuotannon, perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden avohuollon polikliinisen tuotannon ja työnjaon jatkuvan päivittämisen erikoistason palvelutuotannon kanssa.

Yksikön käynnistämisprojektissa määritetään nykyiset perustason palvelut integroiva toimintamalli, joka tukee asiakaskohtaista hoito- ja palveluntarpeen arviointia etulinjassa ja mahdollistaa tarkoituksenmukaisimman intervention nopean käynnistymisen. Lisäksi määritetään työnjaon malli (prosessikuvaus ja kriteerit) yhteistyössä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian (tarkoituksenmukaisten) vastuualueiden sekä tarkoituksenmukaisten järjestötoimijoiden kanssa.

Suunniteltu matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluiden yksikön perustaminen on linjassa hyvinvointitoimialan strategisen sopimuksen päätavoitteen 1 kanssa (vahvistetaan ennaltaehkäiseviä ja perustason palveluita). Käynnistyessään yksikkö toteuttaa myös Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksessä vuosille 2019-2020 kirjattua toimenpidettä uudentyyppisen moniammatillisen tiimimallin pilotoinnista mielenterveys- ja päihdeasiakkaille: ”moniammatillisen, erikoislääkärijohtoisen tiimityömallin pilotointi suunnitelmakaudella, yhtenä mahdollisena pilotoinnin asiakasryhmänä mielenterveys- ja päihdeasiakkaat”.

Palvelun tarkempi kuvaus

Perustettava yksikkö tarjoaa aikuisikäisille kuntalaisille helposti saavutettavat ja hoidollisesti tehokkaat ja vaikuttavat mielenterveys- ja päihdepalvelut. Toiminnallisesti yksikkö koostuu kahdesta toiminnosta, perustason mielenterveys- ja päihdeyksiköstä, sekä päivätoimintakeskuksesta.

Mielenterveys- ja päihdeyksikköön kootaan moniammatillinen osaaminen. Toiminta perustuu tiimimalliseen työskentelyyn. Yksikön toiminta perustuu prosessiomaiseen palvelutuotantoon, joka koostuu kolmesta osasta: hoidon- ja palveluntarpeen arviointi, ennalta määritellyt palvelukanavat sekä kliininen arvio ja hoito. Hoidon- ja palveluntarpeen arvioinnissa hyödynnetään strukturoituja esitietokyselyjä sekä moniammatillista arviota. Ennalta määritellyt palvelukanat rakentuvat hoitointerventioiden portaittaiseen tarjontaan ja moniammatilliseen hoitoon. Kliininen arvio ja hoito toteutetaan yksikön moniammatillista osaamista hyödyntäen. Palvelutuotanto perustuu standardoituihin hoitokäytäntöihin ja vaikuttavuuden seurantaan.

Päivätoimintakeskus tuottaa pääsääntöisesti ryhmämuotoisia kuntoutus- ja supportiokontakteja pitkäaikaisen hoitosuhteen tarvitseville asiakkaille ja toimii asiakkaidensa ensisijaisena yhteydenottotahona. Kuntoutus painottuu toiminnallisiin ryhmiin. Asiakasryhmittäin on mahdollista tuottaa myös erillisiä ryhmätoimintoja, esim. lääkehoidon tai kognitiivisen kuntoutuksen tarpeisiin. Ryhmien toiminnallisen sisällön suunnittelussa hyödynnetään asiakaskunnan näkemyksiä. Päivätoimintakeskus on osa mielenterveys- ja päihdeyksikön toiminnallista kokonaisuutta.

Toimintakokonaisuuden seurantamittaristo kootaan seuraaviin raameihin: hoitointerventioiden vaikuttavuus, asiakaskokemus, henkilöstön työhyvinvointi ja palvelutuotannon kustannustehokkuus.

Perustettavaan yksikköön on suunniteltu siirrettäväksi nykyinen mielenterveys- ja päihdepalvelutuotannon resurssi sekä perustettavaksi nykyisiä ostopalveluita korvaava resurssi. Asiantuntijaosaamista suunnitellaan vahvistettavaksi matriisimaisella yhteistyöllä perhe- ja sosiaalipalveluiden psykologiyksikön henkilöstön kanssa sekä päihde- ja asumispalveluiden sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajien kanssa.

Yksikön henkilöstön suunnitellaan koostuvan seuraavasti: yksikön esimies, psykiatri (lääketieteellinen johtaja), lääkäri (5 htv, tarvittava erityisosaaminen huomioiden), psykologi (1-2 htv, toteutetaan yhteistyössä psykologiyksikön kanssa), sosiaalityöntekijä (1 htv; toteutetaan yhteistyössä asumis- ja päihdepalveluiden kanssa), tiimiesimies, sairaanhoitaja/terveydenhoitaja/lähihoitaja/sosionomi (20-22 htv). Tarkennettu henkilöstösuunnitelma rakennetaan projektin käynnistyessä ja tarvittavan osaamisen tarkentuessa.

Päivätoimintakeskuksen käynnistämistä varten tarvitaan erillinen resursointi. Tämä tarkentuu projektin käynnistyessä.

Perustettavan yksikön esitetään aloittavan toimintansa Varissuon entisen sosiaaliaseman tiloissa (370 m2, 12 työhuonetta). Ko. tilat ovat tällä hetkellä osittain tyhjillään ja osittain sosiaalityön, lastensuojelun ja kotihoidon tiimin käytössä. Yksikön toiminnan luonteesta johtuen palvelutuotantoa pyritään laajentamaan verkostomaisesti myös muille alueille, esimerkiksi toimien satelliittiasemina muissa tiloissa tai käyttämällä muita tiloja ilta-aikaan. Palvelutuotantoa pyritään laajentamaan myös sähköisiin palveluihin.

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden avohoidosta ei peritä asiakasmaksuja (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 5 §), joten perustettavan yksikön käynneistä ei määritellä asiakasmaksuja.

Aikuisten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluiden yksikön suunnitellaan käynnistävän toimintansa 1.9.2020. Jotta tähän aikatauluun päästään, tulisi käynnistysprojektin avainhenkilöiden (yksikön esimies, psykiatri, tiimiesimies) rekrytointi aloittaa mahdollisimman pian alkuvuodesta. Mikäli rekrytoinnissa onnistutaan suunnitellusti, yksikön toiminnan pilotointi on mahdollista aloittaa jo keväällä 2020. Pilotoinnissa on suunniteltu toteutettavan aikuisten mielialahäiriöiden prosesseja sekä aikuisten ADHD:n diagnostiikan ja hoidon suunnittelun prosesseja. Pilotoinnit rakentuvat yhteistyössä VSSHP Psykiatrian vastuualueiden kanssa.

Perustettavaan yksikköön siirrettäviksi suunnitellut vakanssit ja ostopalveluiden resurssit toteutetaan käynnistysprojektin etenemisen ja palvelutuotannon käynnistymisen tarpeiden mukaisesti. Tilannekatsaus projektin etenemisestä tarvittavine päätösesityksineen esitellään kevään 2020 aikana lautakunnalle.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 30.12.2019:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee aikuisten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluiden yksikön perustamisen kehittämisprojektin tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.