Terveyspalvelut, palvelualuejohtaja Katariina Kauniskangas, sairaalapalvelut, ylihoitaja, projektipäällikkö Terhi Painilainen 23.12.2019:

Hyvinvointitoimialaa koskevissa sopeuttamisohjelman toimenpiteissä on useita toimenpiteitä, jotka koskevat terveyspalveluiden toimintaa suoraan tai välillisesti. Toimenpiteitä edistetään osana hyvinvointitoimialan kehittämisohjelmaa. Sopeuttamisohjelman toimenpiteiden toteutumista seurattaessa toimenpiteet on jaoteltu seuraaviin kokonaisuuksiin:

A.    Vanhuspalvelujen kehittäminen

B.    Erikoissairaanhoidon tarpeenmukainen käyttö

C.   Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako

D.   Lastensuojelumenojen hillintä sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen

E.    Palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi ja kuntoutusprosessien toimivuus

Sopeuttamisohjelman toimenpiteistä euromääräisesti merkittävimmiksi on arvioitu sairaalatoiminnan kehittämisen toimenpide nro 3 ja siirtoviiveiden vähentämisen toimenpide nro 2. Sairaalatoiminnan kehittäminen kuuluu edellä mainittuun kokonaisuuteen B (erikoissairaanhoidon tarpeenmukainen käyttö). Sairaalatoiminnan kehittämisen ja siirtoviiveen minimoimisen toimenpiteiden myötä mahdollistuu lisäksi sairaalan vuodeosastopaikkojen vähentämisen toimenpide nro 19. Sairaalatoiminnan kehittämisen projektikokonaisuuden alle sijoittuu puolestaan sairaalassa jo käynnissä olleita kehittämisprojekteja.

Taulukko 1. Sairaalatoiminnan kehittämisen projektikokonaisuus ja kytkeytyminen muihin sopeuttamisohjelman toimenpiteisiin

Sairaalatoiminnan kehittämisen projekti vastaa osaltaan sopeuttamisohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin turvaten samalla sairaalatoiminnan tarkoituksenmukaisen palvelun jatkumisen.

Sairaalapalvelujen kokonaisuuden muodostavat sairaala-apteekki, sairaalan poliklinikat, akuuttivuodeosastot, saattohoito- ja palliatiivinen osasto sekä kuntoutusosastot. Kotiin vietäviä toimintoja sairaalapalveluissa ovat kotisairaala, kotisaattohoito sekä Kaskenlinnan kuntoutuskeskus.

Raportointiportaalin mukaisesti sairaalapalvelut tuottivat vuonna 2018 yhteensä 6 990 osastohoitojaksoa (mediaani 8 päivää); yksittäisiä asiakkaita oli 4461. Lisäksi kotiin vietävää palvelua oli 274 kuntoutuskeskusjakson verran Kaskenlinnan kuntoutuskeskuksessa. Polikliinisia käyntejä oli vastaavasti yhteensä 42 722: tähystysyksikkö 4 370, sisätautipoliklinikka 23 877, kotisairaala 10 512, geriatrinen poliklinikka 3 004 ja muistipoliklinikka 959 käyntiä. Sairaalapalveluiden kulut olivat vuonna 2018 yhteensä 47 275 332 euroa, jossa oli lisäystä vuoteen 2017 verrattuna yhteensä 7 400 773 euroa. Kustannuksia aiheutuu lisäksi välillisesti mm. VSSHP:n siirtoviivemaksuista, arviolta yli 2,3 M€ vuoden 2019 osalta (SOSTERLA 11.12.2019 § 432).

Organisatorisesti sairaala toimii ylilääkärin alaisuudessa kahtena erillisenä osastoryhmänä, joissa on ajan saatossa muotoutuneita osin erialaisia toimintatapoja. Sairaalassa tuotetaan erikoisalakohtaista, pääosin geriatrista erikoissairaanhoitoa sekä perustason kuntouttavaa sairaalahoitoa. Osastojen erikoistumisesta johtuen potilaan hoito ja kuntoutus pilkkoutuvat toisinaan useammaksi peräkkäiseksi jaksoksi sen sijaan, että palvelu tuotettaisiin asiakaslähtöisemmin ”yhden luukun” periaatteella. Erilliset jaksot ja lisäävät yksittäisen asiakkaan hoidon kestoa. Toimintojen erillisyys vaikuttaa heikentävästi myös henkilöstöresurssin tarvelähtöiseen joustavaan käyttöön sairaalassa.

Vastaavia seikkoja nousi esille myös NHG:n helmikuussa 2019 julkaisemassa raportissa, joka perustui sairaalan toiminnan tarkasteluun tilastojen valossa. Raportissa todettiin yhteenvetona sairaalan osalta, että Turussa ikäihmisten vuodeosastohoito on hyvin erikoissairaanhoitopainotteista ja että TYKS:n käyttö on yli 75-vuotiaiden osalta muita verrokkialueita vähäisempää. Useimmiten potilaat tulevat kotoa tai sairaalasta jatkohoitoon ja menevät hoidon jälkeen kotiin. Asumispalvelut on tulo- tai menopaikkana noin 10 %:ssa jaksoista, mikä on linjassa verrokkisairaaloiden kanssa. Mikäli pääsy asumispalveluihin olisi sujuvampaa, Turun kaupungin osastoilta voitaisiin vähentää arviolta 30 paikkaa.

NHG:n raportin mukaan hoitoon saapumiseen liittyen ja verrokkeihin verrattuna hoitojaksoja on Turussa paljon, ja omaan sairaalatoimintaan tullaan herkemmin kuin muualta. Turussa potilaat palaavat verrokkeja useammin myös takaisin osastohoitoon (ns. pyöröovi). Sairaalajaksoon liittyen todettiin, että kuntoutusosastolla jaksot ovat pitkiä sekä osin myös sisätautiosastojen jaksot. Kaikilla osastoilla tulisi kehittää hoidon vaikuttavuuden arviointia, kuntouttavaa työotetta samoin kuin asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta. Kotiutukseen liittyen NHG:n raportissa todettiin, että sairaalapalveluissa on paljon asumispalveluihin jonottavia potilaita, palveluverkkoa ei tunneta riittävästi, kotiuttavia hoitajia tulisi paremmin hyödyntää sairaalassa sekä kuntoutuspalveluita tulisi selkiyttää (päällekkäisyydet).       

Projektin tavoite ja toimenpiteet

Sopeuttamisohjelman sairaalatoiminnan kehittämisen toimenpide pyrkii siihen, että tulevaisuudessa sairaala toimii ns. yksi sairaala –periaatteen mukaisesti tuottaen perustason geriatrista kuntouttavaa erikoislääkärijohtoista sairaalapalvelua. Tämä tarkoittaa erikoissairaanhoidosta luopumista relevanteilta osin sekä sairaalan akuutti- ja kuntoutusosastojen toiminnallista yhdistämistä. Sairaalapalveluiden uudelleen järjestelyn ja erikoissairaanhoidon potilaista luopumisen kautta sairaalapalvelun riittävyys paranee, eikä siirtoviivemaksuja enää muodostu. Samoin yksittäisen potilaan saama hoito ja kuntoutus järjestyvät entistä sujuvammin ja oikea-aikaisemmin.

Toiseksi pyritään yksi sairaala –periaatteen mukaisesti yhdenmukaistamaan sairaalan toimintaa. Tällä tavoitellaan entistä parempaa hoidon laatua. Toiminnan yhdenmukaistaminen vähentää toiminnan vaihtelua yksiköiden välillä ja mahdollistaa lisäksi henkilöstön joustavamman ja tarpeenmukaisen kohdentamisen. Toiminnan yhdenmukaistamisella ja kehittämisellä tavoitellaan myös resurssiin riittävyyden paranemista ja kuormituksen vähenemistä, kun vaihtelusta ja päällekkäisyyksistä johtuvaa hukkaa saadaan karsittua.

Jotta tavoite sairaalatoiminnan kehittämisessä saavutetaan, tulee kehittämisprojektin sisältää prosessien tarkastelun ohella myös johtamisen ja henkilöstöresurssien tarkastelua ja kehittämistä. Osana sairaalatoiminnan kehittämisen projektia vahvistetaan edelleen sairaalan tietojohtamista. Kaikessa kehittämisessä otetaan henkilöstö mukaan tuomaan lisää lääketieteen ja hoitotieteen asiantuntemusta osastojen toiminnasta.

Tavoitteisiin pyritään seuraavilla toimenpiteillä:

1.    Palvelut järjestetään siten, että ne tuottavat geriatrista erityisosaamista ja kuntouttavaa sairaalapalvelua perustasolla, ja samalla kirkastetaan sairaalan profiili ja toiminta-ajatus

• määritellään, milloin potilas hyötyy erityisesti geriatrian erikoisalan osaamisesta, ja milloin taas hyöty on suurempi muiden erikoisalojen osaamisesta
• muuta erikoissairaanhoitoa kuin ensisijaisesti geriatriaa sisältävät toiminnot siirrettäisiin edellisen määrittelyn mukaisesti sairaanhoitopiirin tuotettavaksi
• määritellään erikoissairaanhoitoon tarvittava geriatrian osaaminen ja konsultaatiot, joilla voidaan vahvistaa geriatrisen potilaan tarpeet siitä riippumatta, minkä erikoisalan erikoissairaanhoitoa hän saa
• aloitetaan geriatrian konsultaatiot TYKS:n erikoissairaanhoidossa edellisen määrittelyn mukaisesti
• tehdään toimenpiteitä, jotka tukevat siirtoviiveen minimoimisen projektin tavoitteita:
• kartoitetaan sairaalan potilasvirtojen nykytila ja tarkastellaan kriittisesti mahdollisuutta toteuttaa osa palveluista kevyemmin kuin ympärivuorokautisena sairaalahoitona, kuitenkin potilasturvallisuudesta huolehtien
• siirretään hoidon painopistettä nykyistä enemmän kotiin
• järjestetään palvelut siten, että potilaiden ei pääsääntöisesti tarvitse siirtyä sairaalan sisällä osastolta toiselle, jolloin hoitoajat sairaalan sisällä lyhenevät
• tunnistetaan merkittävimmät potilasryhmät ja kehitetään heidän hoitoprosessejaan yhdessä muiden kehittämisprojektien kanssa (ikäihmisten kuntoutuksen palveluprosessi, kotiin vietävien akuuttipalveluiden kehittäminen, palveluohjauksen uudistaminen)
• tarkastellaan sekä EPLL päivystyksen että oman geriatrisen poliklinikan kautta kotihoidosta sairaalaan tulevia potilasvirtoja siten, että potilaiden palveluntarpeeseen pystytään vastaamaan oikea-aikaisesti ja hallitusti, vähemmällä sairaalahoidon tarpeella näissä asiakasryhmissä
• varmistetaan palvelun riittävyys erikoissairaanhoidosta jonottaville jatkohoitopotilaille esimerkiksi osastopaikkakiintiön keinoin
• sijoitellaan toiminnot sairaalassa optimaalisesti
• kehitetään sairaalasta, päivystyksestä ja erikoissairaanhoidon yksiköistä kotiuttamisen prosesseja
• kehitetään yhteistyötä rajapinnoilla (kotihoito, kotiutustiimi jne.)

2.    Toimintakäytännöt ja ohjeistukset sairaalassa yhtenäistetään relevanteilta osin

• laadun valvonta ja varmistaminen
• näyttöön perustuvien toimintatapojen yhtenäistäminen ja kehittäminen linjassa potilasturvallisuuden sisältöalueiden kanssa
• toimintatavat tukemaan asiakkaan / potilaan osallisuutta

3.    Henkilöstöresurssiin liittyvä kehittäminen

• henkilöstöresurssin kohdentumisen ja riittävyyden tarkastelu ja kehittäminen
• henkilöstörakenteen tarkastelu ja kehittäminen
• henkilöstön osaamisen kehittäminen; vaadittavan osaamisen määrittäminen ja tarpeen mukainen täydennyskoulutus
• laaditaan toimintatapa, joka mahdollista henkilöstöresurssin toiminnan joustavasti siirtyvänä yhtenä ”poolina”

4.    Johtamisen kehittäminen

• johtamisjärjestelmän tarkastelu ja mahdolliset muutokset
• kokouskäytänteiden kehittäminen
• päätöksentekoprosessin kehittäminen
• osallistavan ja valmentavan johtamistavan kehittäminen
• viestinnän kehittäminen

Projektin eteneminen, aikataulu ja kustannukset

Projektin etenemistä seurataan lautakunnassa osavuosikatsausten yhteydessä sekä hyvinvointitoimialalla kahden kuukauden välein. Seurattavia mittareita ovat mm. siirtoviivepäivien määrä, sairaalan hoitojakson pituus, päättyneiden hoitojaksojen määrä, TYKS:stä sairaalaan jonottavien potilaiden määrä, sairaalasta vanhuspalveluihin jonottavien määrä, sairaalan vuodeosastopaikkojen määrä, sairaalan osastojen täyttöaste, muista kunnista hankittujen vuodeosastopaikkojen määrä. Muut mittarit tarkentuvat projektin myötä.

Sopeuttamisohjelman mukaisesti toimenpiteiden aikataulu sijoittuu vuosille 2020–2023 ja tarkentuu myöhemmin. Kustannukset sisältyvät talousarvioon. Projektin tavoitteena on leikata nykyistä kustannuskehitystä sopeuttamisohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 30.12.2019:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee sairaalatoiminnan kehittämisen projektin tiedoksi. Tilannekatsaus projektin etenemisestä tarvittavine päätösesityksineen esitellään syksyn 2020 aikana lautakunnalle.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.