Vanhus- ja vammaispalvelut, palvelualuejohtaja Sari Ahonen, johtava sosiaalityöntekijä Terhi Halla-Seppälä 20.12.2019:

Yleistä:

-      Mitkä ovat tehostetun palveluasumisen myöntöperusteet? 

Tehostetun palveluasumisen myöntäminen käynnistyy SAS-prosessilla (selvitä, arvioi, sijoita), jossa selvitetään asiakkaan kokonaistilanne ja ympärivuorokautisen hoidon tarve. Vanhuspalvelulain mukaan ensisijainen hoitomuoto on aina kotihoito, mutta tilanteessa, jossa asiakas kärsii vakavasta muistisairaudestaan ja / tai hänen fyysisen toimintakykynsä pysyvä alenema vaikeuttaa kohtuuttomasti kotona asumista, on ympärivuorokautinen hoito perusteltua. Jotta kotihoidon mahdollisuus vastata palveluntarpeeseen voidaan poissulkea, pyydetään kokonaistilanteen arvioimiseksi kotihoidon sairaanhoitajan ja lääkärin arvio tilanteesta sekä tiettyjen toimintakykyä mittaavien testien (RaVa, RAI ja MMSE) tekemistä. Näillä selvitetään asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista toimintakykyä ja terveydentilaa. Myös SAS-työryhmä (lääkäri, sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä) arvioi tarpeen mukaan asiakkaan tilannetta, jotta tehostetun palveluasumisen myöntämisessä noudatettaisiin mahdollisimman yhdenmukaisia perusteita ja asiakkaiden tasa-arvoisuus toteutuu.

-      Onko olemassa kiintiö palveluseteleihin tehostettuun palveluasumiseen?

Mitään palvelusetelin käyttöä rajoittavaa kiintiötä ei ole. Täten asiakas voi valita palvelun järjestämistavaksi joko kaupungin osoittaman paikan, ostopalvelun tai palvelusetelin.  

Talousarvioprosessin yhteydessä on kuitenkin asetettu tavoitetaso asumispalvelujen kokonaismäärälle sisältäen oman palvelutuotannon, ostopalvelut ja palvelusetelillä järjestettävälle asumispalvelut. Tämä paikkamäärä suhteutuu talousarvion määrärahoihin.  

Lisäksi palveluseteliasiakkaiden määrälle on asetettu oma tavoitteensa. Tavoite on kasvava. Kuluvalle vuodelle asetettu tavoite on 150 asiakasta vuoden 2019 loppuun mennessä. Viimeisimmän kuukausitilaston mukaan marraskuussa asumispalveluiden palvelusetelin piirissä oli 136 asiakasta (toteuma vuoden 2018 marraskuussa oli 102 ja vuoden 2017 marraskuussa 61). Asiakasmäärä on siis tavoitteen mukaisesti kasvussa.

Prosessi:

-      Miten palvelusetelin hakemisen/myöntämisen prosessi sujuu ja miten sen sujumista arvioidaan?

Kaikille asiakkaille, joiden on arvioitu olevan oikeutettuja tehostettuun palveluasumiseen, kerrotaan joko vanhuspalveluiden tai sairaalan sosiaalityöntekijöiden toimesta palvelusetelin olevan vaihtoehtoinen tapa palveluasumispaikan myöntämiselle. Toinen vaihtoehto on kaupungin osoittama paikka, joka voi olla joko kaupungin omissa tai yksityisissä asumispalveluyksiköissä. Silloin, kun asiakas tai omainen toivoo ehdottomasti paikkaa jostain tietystä yksityisestä asumispalveluyksiköstä, on palveluseteli varmin tapa turvata paikan saanti juuri kyseisestä yksiköstä.  

Kaupungin osoittama paikka on ollut mahdollista myös vaihtaa palveluseteliksi, jos tätä on toivottu.  

Prosessin sujuvuutta arvioidaan seuraamalla jonojen pituutta ja jonotusaikoja kuukausittain. Nämä tiedot julkaistaan ja raportoidaan lautakunnalle kuukausittain.

Lisäksi seurataan asiakaspalautetta sekä muistutusten ja muutoksenhakujen määrää. Ympärivuorokautisen hoidon sijoituksista tai sijoitusprosesseista tehdään hyvin vähän muistutuksia tai muutoksenhakuja.

-      Miten kauan prosessi kestää siitä, kun ihminen jättää hakemuksen (jos hoitopaikka jo itse selvitetty joko vanhuksen tai omaisen toimesta) siihen, että seteli myönnetään?

SAS-prosessi käynnistyy useimmiten kotihoidon aloitteesta siinä vaiheessa, kun kotihoidossa havaitaan, ettei kotihoidon palveluilla ole enää mahdollista taata asiakkaalle turvallista ja hyvää hoitoa kotona. Mikäli asiakkaalla ei ole hoitosuhdetta kaupungin kotihoitoon ja hän käyttää esim. kotihoidon palveluseteliä, on useimmiten aloitteen tekijä asiakkaan omainen. Molemmissa tapauksissa päivitetään edellä kuvatut SAS-prosessin toimintakykymittaukset ja laaditaan tarvittavat kirjalliset kannanotot asian käsittelyä varten. SAS-prosessiin kuuluu myös asiakasneuvottelu, jossa ovat paikalla kotihoidon työntekijän ja sosiaalityöntekijän lisäksi asiakas ja hänen omaisensa. Asiakkaan oma tahto sijoituspaikan suhteen pyritään aina selvittämään. 

Mitään kirjallista anomusta tai hakemusta ei edellytetä, vaan päätös tehdään moniammatilliseen kokonaistilanteen arviointiin sekä asiakkaan ja omaisen kuulemiseen perustuen. 

Kun päätös palvelutarpeesta on tehty, myönnetään palveluseteli tai kaupungin osoittama paikka kolmen kuukauden sisällä asiakkaiden tarpeidenmukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä. Käytännössä odotusaika on Turussa selvästi alle lain säätämän kolmen kuukauden määräajan. Keskimääräinen jonotusaika vuonna 2018 oli 29 vuorokautta. Sijoituspäätöksiä tehtiin vuoden aikana 644. Asiakkaiden tilanteen kiireellisyyttä arvioidaan aina, kun kaupungin omasta palvelutuotannosta tai yksityisestä asumispalveluyksiköstä vapautuu paikka. Mikäli asiakasta ei voida kotiuttaa sairaalasta, on hän yleensä etusijalla vapautuneelle paikalle.

-      Jos hoitopaikka on itse hankittu, jonottaako vanhus samassa jonossa, kuin he, joille hoitopaikkaa vasta etsitään? Jos näin on, niin informoidaanko vanhusta/omaista tästä tilanteesta?

Kaupungin osoittamaa paikkaa ja palveluseteliä odottavat asiakkaat ovat samassa jonossa, jotta pystytään jakamaan paikat ja palvelusetelit kiireellisyysarvion pohjalta. Tällä pyritään mm. minimoimaan turhat sairaalapäivät. Asiakas ja omaiset eivät myöskään yleensä päätä palvelusetelivaihtoehdon valitsemista heti jonoon otettaessa, vaan he harkitsevat päätöstään ja pohtivat, kumpi vaihtoehdoista on mm. taloudellisempi ratkaisu asiakkaan kannalta.

Palvelusetelin ohjeistus ja viestintä

-      Miten vanhuksia ja omaisia informoidaan palvelusetelimahdollisuudesta, entä miten vanhuspalvelun työntekijöille on ohjeistettu kertomaan tehostetun palveluasumisen vaihtoehdoista mm. palvelusetelistä?

Vanhuspalveluiden sosiaalityöntekijöitä ja sairaalan sosiaalityöntekijöitä on ohjeistettu kertomaan kaikille tehostettuun palveluasumiseen oikeutetuille asiakkaille ja heidän omaisilleen palvelusetelivaihtoehdosta yhtenä palvelun myöntämis-/järjestämismuotona. Asiakkaalle ja omaisille kerrotaan kaupungin osoittaman paikan olevan toinen vaihtoehto. Tässä yhteydessä käydään myös läpi, miten maksut määräytyvät niin kaupungin osoittaman paikan kuin palvelusetelin kohdalla.

-      Miten Turku yleisesti tiedottaa tehostetun palveluasumisen palvelusetelien käytöstä turkulaisille? esim. Turun kotisivuilla ei mm. listaa niistä taloista, joissa seteliä voi käyttää, kuten esimerkiksi Tampereen kaupungin sivuilla.  

Turun kotisivuilta Asumis- ja hoivapalvelut ikääntyneille –kohdasta löytyy linkki Turun käyttämien yksityisten palvelutalojen ja hoitokotien listaan. Sieltä pääsee myös suoraan näiden listalla olevien talojen kotisivuille. Toinen tapa tehostettujen palvelutalojen löytämiseksi internetistä on hakea niitä Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmästä (PSOP-järjestelmä). Sosiaalityöntekijät informoivat asiakasta ja omaisia näistä sivustoista. Kaupungin kotisivujen päivittäminen vanhuspalveluiden osalta on ajankohtaista liittyen KomPAssi-toiminnan etenemiseen.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 3.1.2020:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä olevan selvityksen jäsen Piia Alvesalon selvityspyyntöön.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.