Vastaus Kjell Wennströmin selvityspyyntöön koskien hyvinvointitoimialan selontekoa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja arviosta merkittävimmistä riskeistä vuodelta 2018.
Palvelualueet ovat antaneet seuraavat vastaukset Kjell Wennsrömin selvityspyyntöön:
Vanhus- ja vammaispalvelut, palvelualuejohtaja Sari Ahonen
johtoryhmä(t), esimiestyö: vaara- ja kuormitustekijöiden tunnistaminen, omavalvontasuunnitelmat; systemaattinen seuranta ja arviointi
Miten lainsäädäntöä seurataan? Miten varmistetaan, että lakia ja säännöstöä noudatetaan?
•Vanhus ja vammaispalveluissa kaikkiin hakemuksiin tehdään kirjalliset muutoksenhakukelpoiset päätökset. Virnahaltijapäätöksissä on aina noudatettava kyseistä asiaa koskevaa lainsäädäntöä (mm. vammaispalvelulaki, kehitysvammalaki, vanhuspalvelulaki). Valitukset käsitellään oikeusasteissa, joista tulevat päätökset ohjaavat myös vammaispalvelujen toimintaa.
•Omavalvontasuunnitelmat päivitetään vuosittain ja lisäksi tarvittaessa. Päivityksissä huomioidaan aina voimassaoleva lainsäädäntö sekä kaupungin yhteiset ohjeistukset. Omavalvontasuunnitelma on toimintayksikön kattavin toimintaa ohjaava dokumentti, joka sisältää viittaukset erillisiin, yksityiskohtaisempiin ohjeisiin. Omavalvontasuunnitelma ja siihen liittyvät ohjeistukset käydään läpi henkilökunnan kanssa.
Miten seurataan poikkeamia ja kirjataanko?
•Poikkeamat kirjataan aina hyvinvointitoimialalla käytössä olevaan Haipro -järjestelmään. Poikkeaman laatu määrittelee miten poikkeama käsitellään. Poikkeamien käsittelyt on ohjeistettu.
SAP/Hr/osaamisprofiilit/osaamiskartoitukset, tva, tsa, kehittymissuunnitelmat, kehityskeskustelut ja koulutustiedot
Milloin osaamiskartoitus on tehty ja mistä se löytyy?
•Kehityskeskustelujen yhteydessä tehdään osaamisprofiilit, joiden pohjalta nousee henkilökohtaiset osaamisen kehittämistarpeet. Henkilökohtaiset osaamisprofiilit ovat SAP HR-järjestelmässä. Osaamisprofiilit tehtiin ensimmäisen kerran SAP HR:ään vuonna 2018.
Onko olemassa kirjallista koulutussuunnitelmaa?
•Koko henkilökuntaa koskeva, kirjallinen koulutussuunnitelma tehdään vuosittain. Yhteinen koulutussuunnitelma sisältää toimintayksiköitä ja/tai ammattiryhmiä koskevia kehittämistarpeita. Vammaispalveluissa vuonna 2019 keskeisiä koulutuskokonaisuuksia ovat mm. neuropsykiatristen asiakkaiden kohtaaminen sekä autismiosaamisen vahvistaminen. Vuosittainen koulutussuunnitelma löytyy DoTkusta.
Millä perusteella koulutuksia järjestetään tai niihin mennään?
•Kaikki koulutukset nousevat aina asiakastyöhön ja työyhteisöjen toimintaan liittyvistä tarpeista. Koulutuksia järjestetään henkilöstön osaamisen lisäämiseksi. Yksittäisten henkilöiden lisä-/täydennyskoulutukset perustuvat henkilön erityiseen vastuualueeseen tai muuhun henkilökohtaiseen osaamistarpeeseen.
Miten kouluttautumista ja koulutustarpeita seurataan?
•Toteutuneet koulutukset kirjautuvat SAP HR- järjestelmään. Koulutustarpeita nousee erilaisista lähteistä, mm. henkilökohtaisista osaamisprofiileista, asiakaspalautteista, poikkeamista, lainsäädännön ja asiakaskunnan muutoksista.
Kaikki edellä mainittu koskee sekä suomen- että ruotsinkielistä toimintaa.
Perhe- ja sosiaalipalvelut, palvelualuejohtaja Sirpa Kuronen:
Selvityspyyntö liittyy hyvinvointitoimialan selontekoon sisäisen valvonnan järjestämisestä ja arvioon merkittävimmistä riskeistä vuodelta 2018. Tämä perhe- ja sosiaalipalvelujen vastaus kattaa palvelualueen suomen- ja ruotsinkielisen toiminnan.
Selonteon liitteessä 2 on mainittu kohdassa 1.5.3, että ”Johto varmistaa lainsäädännön ja muiden ohjeiden mukaisen toiminnan”.
1. Miten lainsäädäntöä seurataan? Miten varmistetaan, että lakia ja säännöstöä noudatetaan?
Perhe- ja sosiaalipalvelujen toimintaa määrittää lainsäädäntö. Tärkeimmät toimintaa ohjaavat lait ovat terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki ja lastensuojelulaki. Tehdyt viranhaltijapäätökset perustuvat aina voimassaolevaan lainsäädäntöön ja päätöksen kohteena olevalla on oikeus valittaa päätöksestä. Esimiesten ja johdon tehtävänä on ohjata työntekijöitä toimimaan lakien ja säännöstön mukaisesti sekä valvoa omalta osaltaan toiminnan lainmukaisuutta. Tähän tehtävään saadaan tukea hyvinvointitoimialan lakimiehiltä. Tarkemmin lainmukaisuuden toteutumisen valvonta on kuvattu omavalvontasuunnitelmissa, jotka löytyvät ajantasaisena internetistä ( https://www.turku.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/palvelun-laatu-ja-saatavuus/palvelun-laatu-ja-palautteet/omavalvonta-ja). Omavalvontasuunnitelman laadinnassa ja päivittämisessä otetaan huomioon lainsäädäntö sekä muut voimassaolevat ohjeistukset. Omavalvontasuunnitelma ohjaa yksikköjen toimintaa. Lainsäädännön muutoksista järjestetään tarvittaessa koulutusta ja työohjeita päivitetään muutoksia vastaamaan. Toimintatapoja ja ohjeita korjataan myös valvovien viranomaisten päätösten ja esim. korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä syntyvien linjausten perusteella.
2. Seurataanko poikkeamia ja kirjataanko?
Hyvinvointitoimialalla on käytössä sähköinen Haipro-järjestelmä asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportoimiseksi. Poikkeamat käsitellään työpaikkakokouksissa ja määritellään toimenpiteet, joilla varmistetaan kyseisten poikkeamien estäminen tai vähentäminen jatkossa. Mikäli poikkeamaan liittyvää juurisyytä ei saada ratkaistua yksittäisessä työyhteisössä, on yksikön esimies velvollinen raportoimaan asiasta omalle esimiehelleen. Poikkeamat kirjataan myös tulosyksiköiden vuosittaiseen asiakas- ja potilasturvallisuusraporttiin. Yhteenvedot poikkeamista käsitellään vuosittain myös palvelualueen johtoryhmässä. Poikkeamia ennaltaehkäistään vuosittaisella riskien kartoittamisella ja analysoimisella sekä riskien hallitsemiseksi tehtävällä suunnitelmalla.
Selonteon liitteessä 2 on mainittu kohdassa 1.4.7, että ”Henkilöstön koulutus on suunnitelmallista ja osaamiskartoitukset ovat tehty”.
3. Milloin osaamiskartoitus on tehty ja mistä se löytyy?
Henkilöstön osalta osaamiskartoitukset tehdään vuosittaisten henkilökohtaisten kehityskeskustelujen yhteydessä. Osaamiskartoitukset auttavat esimiehiä suunnittelemaan vuosittaisia koulutustarpeita sekä tekemään yksilökohtaisia suunnitelmia henkilön osaamiseen kehittämiseksi. Henkilökohtaiset osaamiskartoitukset eli osaamisprofiilit löytyvät SAP HR-järjestelmästä.
4. Onko olemassa kirjallista koulutussuunnitelmaa?
Palvelualueella tehdään vuosittain oma kirjallinen koulutussuunnitelma, joka liitetään osaksi hyvinvointitoimialan koulutussuunnitelmaa. Kirjallinen koulutussuunnitelma auttaa toiminnan suunnittelussa ja mahdollistaa isompien koulutuskokonaisuuksien järjestämisen kustannustehokkaasti.
5. Millä perusteilla koulutuksia järjestetään tai niihin mennään?
Koulutuksia järjestetään ja niihin mennään tarpeisiin perustuen. Nämä tarpeet syntyvät usein lainsäädännön tai toimintaympäristön muutosten johdosta. Esimerkiksi sosiaalityön systeemisen työotteen koulutukset ovat olleet tärkeä muutoksen tuki. Myös asiakastyön tai työyhteisöjen toiminnan kehittämiseen liittyen nousee ajoittain koulutustarpeita. Koulutusten järjestäminen on tärkeää osaamisen lisäämiseksi sekä henkilöstön motivoimiseksi ja jaksamisen tukemiseksi. Ilmaisia koulutuksia, joita esim. hankkeet järjestävät, hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Etä- ja verkkokoulutukset ovat koko ajan lisääntyneet.
6. Miten kouluttautumista ja koulutustarpeita seurataan?
SAP HR järjestelmän kautta anotaan kaikki koulutukset ja samaan järjestelmään myös kirjautuu kaikki yksittäisen henkilön käymät koulutukset. Järjestelmä mahdollistaa myös raporttien saamisen käydyistä koulutuksista. Koulutustarpeita seurataan toimintaympäristön ja lainsäädännön muutosten kautta. Asiakaspalautteet ja asiakastyytyväisyysmittaukset kertovat myös koulutustarpeista. Myös yksittäisten työntekijöiden sekä esimiesten näkemykset tarpeista ovat tärkeässä osassa harkittaessa koulutusten järjestämistä. Koulutustarpeet liittyvät läheisesti myös yleiseen toiminnan suunnitteluun.
Terveyspalvelut, palvelualuejohtaja Katariina Kauniskangas:
Selvityspyyntö liittyy hyvinvointitoimialan selontekoon sisäisen valvonnan järjestämisestä ja arvi-oon merkittävimmistä riskeistä vuodelta 2018. Terveyspalveluiden vastaus kattaa palvelualueen suomen- ja ruotsinkielisen toiminnan.
Tämä terveyspalveluiden vastaus kattaa toiminnan niiltä osin kuin mainitut asiat omalla palvelualueella toteutuvat. Kysymyksiin on vastattu hyvinvointitoimialan johtoryhmän kokouksessa yhdessä, ja ne perustuvat toimialalle yhteisiin, osin koko kaupunkiorganisaatiolle yhteisiin päätöksiin ja so-vittuun toimintamalleihin.
Selonteon liite 2, kohta 1.5.3: Johto varmistaa lainsäädännön ja muiden ohjeiden mukaisen toiminnan
•Miten lainsäädäntöä seurataan?
•Miten varmistetaan, että lakia ja säännöstöä noudatetaan?
•Seurataanko ja kirjataanko poikkeamia?
Toimialan, palvelualueen ja tulosyksiköiden johtoryhmät sekä esimiehet seuraavat palveluntuottajana palveluiden lakisääteistä toteutumista ja potilasturvallisuutta, työnantajana työntekijöiden työturvallisuutta. Lain ja säännösten toteutumista seurataan esimerkiksi määrävälein tuotettavien hoitoonpääsyraporttien, työ- ja potilasturvallisuusraportoinnin sekä toiminnan ja talouden lautakunta-raporttien ja osavuosikatsausten avulla. Lisäksi käytännön seurantaa toteutetaan kaikilla työpaikoilla esim. työpaikkakokouksissa ja vastaavissa. Potilasturvallisuuden seurannassa tärkeä työväline on Haipro-järjestelmä, joka on ollut käytössä jo vuosien ajan. Vastaava sähköinen työkalu työturvallisuuden raportointiin on otettu käyttöön vuoden 2019 aikana, kun tähän asti työturvallisuusraportit on tehty paperisten ilmoitusten pohjalta.
Selonteon liite 2, kohta 1.4.7: Henkilöstön koulutus on suunnitelmallista ja osaamiskartoitukset on tehty
•Milloin osaamiskartoitus on tehty ja mistä se löytyy?
•Onko olemassa kirjallista koulutussuunnitelmaa?
•Millä perusteilla koulutuksia järjestetään tai niihin mennään?
•Miten kouluttautumista ja koulutustarpeita seurataan?
Osaamiskartoitus on osa tavanomaista esimiestyötä, jota päivitetään vuosittaisten kehityskeskusteluiden yhteydessä. Osaamiskartoitus löytyy kaupungin SAP HR –järjestelmästä. Kirjallinen koulutussuunnitelma tehdään vuosittain (Henkilöstöpalvelut kerää). Koulutuksia järjestetään koulutussuunnitelmiin pohjautuen tai työntekijät voivat hakeutua koulutuksiin henkilökohtaisen koulutustarpeen perusteella (joko itse todettu tai työnantajan toteama tarve). Koulutuksia seurataan esimiestyönä ja kehityskeskusteluissa. Kielitaito on osaamiskartoituksen yksi osa.
Talous- ja hallintojohtaja Max Lönnqvist ja kaupunginsihteeri Antti Perälä:
Selvityspyynnössä on erityisesti kiinnitetty huomiota kielilain velvoitteisiin. Lainsäädäntötasolla perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskielet. Jokaisella on viranomaisen kanssa asioidessaan oikeus käyttää omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada tarvittavat asiakirjat tällä kielellä.
Kielilaissa on täsmälliset säännökset oikeudesta käyttää suomea ja ruotsia valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, tuomioistuimissa sekä julkisia hallintotehtäviä muutoinkin hoidettaessa (esimerkiksi kun viran omainen ostaa yksityiseltä palveluita). Viranomaisella ei ole velvollisuutta itse
käyttää muita kieliä kuin suomea ja ruotsia. Viranomainen voi kuitenkin aina antaa parempaa kielellistä palvelua kuin mitä laissa edellytetään. Palvelu omalla kielellä tarkoittaa sitä, että palveleva viranomainen käyttää henkilön kieltä, suomea tai ruotsia, ja molemmat kielet ovat näkyvillä viranomaisen toiminnassa.
Potilaan asemaa ja oikeuksia koskevan lain mukaan potilaan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä hänen oikeudestaan tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä säädetään kielilain 10, 18 ja 20 §:ssä. Kuntien ja kuntayhtymien velvollisuudesta järjestää terveyden- ja sairaanhoitopalveluja suomen ja ruotsin kielellä säädetään terveydenhuoltolain 6 §:ssä.
Kaksikielisessä kunnassa tai kuntayhtymässä tämä tarkoittaa, että potilaalla on oikeus saada hoitoa valitsemallaan suomen tai ruotsin kielellä ja kunnalla tai kuntayhtymällä on velvollisuus huolehtia siitä, että nämä yksityishenkilön kielelliset oikeudet toteutuvat myös käytännössä.
Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan sosiaalihuollon asiakkaan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä hänen oikeudestaan tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä säädetään kielilain 10, 18 ja 20 §:ssä. Kuntien ja kuntayhtymien velvollisuudesta järjestää sosiaalihuoltoa suomen ja ruotsin kielellä säädetään sosiaalihuoltolaissa.
Kaksikielisellä kunnalla tai kuntayhtymällä on siis velvollisuus järjestää sosiaalihuolto siten että asiakas saa palvelua valitsemallaan kielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi. Asiakkaalla on siis tähän oikeus.
Kuten yllä olevissa palvelualueiden vastauksissa todetaan asiakkaiden, potilaiden ja myös henkilöstön kielelliset oikeudet ja velvollisuudet on otettu huomioon siten kuin hyvinvointitoimialan selonteossa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja arviossa merkittävimmistä riskeistä vuodelta 2018 on todettu.
Kielellisten oikeuksien toteutumista ei ole arvioitu erityiseksi riskiksi, mutta palvelutasoa voidaan toki parantaa.