Palvelualuejohtaja Sari Ahonen, avopalvelujen johtaja Anne Vuorinen 4.12.2019:
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) mukaan sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, jollei lailla toisin säädetä.
Valtioneuvosto on antanut asetuksen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 3 ja 33 §:n muuttamisesta. Tämä asetus nostaa asiakkaan maksuttomuuden alarajaa. Yksinäisellä henkilöllä alaraja on 588 € ja pariskunnalla 1084 €.
Samassa yhteydessä esitetään kotihoidon eri palveluluokille prosenttikorotukset. Indeksitarkistus tulorajoihin aiheuttaa laskennallisen kahden prosenttiyksikön laskun asiakasmaksutuloihin. Sopeuttamisohjelmassa on velvoite lisätä hyvinvointitoimialan tulokertymää noin 700.000 €:lla kahden vuoden aikana. Turun kotihoidon maksut ovat korotuksen jälkeenkin alemmalla tasolla kuin esimerkiksi Tampereella.
Kotihoidon uudet maksuprosentit 1.1.2020:
Esitetyllä korotuksella on arviolta 3%:n vaikutus vuotuiseen tulokertymään, mikä euromääräisesti tarkoittaa noin 150.000 € vuodessa.
Toimialajohtaja Riitta Liuksa 5.12.2019:
Ehdotus Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että kotihoidon palveluluokkien maksuprosentteja korotetaan 1.1.2020 alkaen edellä olevalla tavalla.
PäätösEhdotus hyväksyttiin.
Päätös asiassa tehtiin 7 - 5.
Päätöksesksi tulleen esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Laine, Haapala, Alvesalo, Laakso, Wennström, Lampi ja Pietari.
Eevan Hersin kannattamana tekemän asian hylkäämisen puolesta äänestivät Eeva, Anttila, Nurmio, Hersi ja Linkinen.
Asian käsittelyn aikana äänestettiin asian palauttamisesta. Päätös asiassa tehtiin 7 - 5.
Asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Laine, Haapala, Alvesalo, Laakso, Wennström, Lampi ja Pietari.
Eevan Linkisen kannattamana tekemän asian palauttamisen puolesta äänestivät Eeva, Anttila, Nurmio, Hersi ja Linkinen.
Beqiri oli poissa kokouksesta.
Raija Eeva jätti asiasta eriävän mielipiteen; päätökseksi tullut kotihoidon maksujen prosenttiosuus korotus 1.1.2020 alkaen on epäoikeudenmukainen ja syrjivä yksinasuvia kaupunkilaisia kohtaan. Yksin asuvilla menee useimmilla mittareilla keskimäärin koko väestöä huonommin. Yksin asuvien tulot ovat pienemmät, asumismenorasite on suurempi ja toimeentulo on niukempaa kuin erityisesti pareilla. (T. M. Kauppinen, T. Martelin, K. Hannikainen-Ingman ja E. Virtala, THL ,2014). Yksinasuvien elinkustannukset ovat parisuhteessa eläviä korkeammat. Yli 65-vuotiaista yksinasuvista on pienituloisia 28,5%, pariskunnista pienituloisia on 3,4% (Tulonjakotilasto 2017, Tilastokeskus 2019). Yksinasuvien kotihoidon maksujen korkeammille prosenttiosuuksille ei ole perusteita. Maksuissa tulisi huomioida yksinasuvien korkeammat elinkustannukset ja pienituloisuus suhteessa pariskuntiin. Kaupunkilaisten eriarvoisuutta lisääviä toimenpiteitä ei tulisi lisätä.
Lisäksi asian esittelytekstissä ei tulisi käyttää yksinasuvista kaupunkilaisista määritelmää yksinäiset.