Tilivelvollisen viranhaltijan arvio talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta

Keskeiset toimintaympäristön muutostekijät

Erikoissairaanhoidon ja myös koko toimialan osalta tulevaisuuden ennakointia vaikeuttaa sote-lainsäädännön pitkittynyt käsittely eduskunnassa. Keskeisin toimintaympäristön muutos sairaanhoitopiirin käytön osalta on ollut EPLL:n käytön ennakoimaton lisäys.

Mielenterveyspalveluiden lisääntynyt tarve näkyy eri-ikäisten lisääntyneenä hoidon ja terveyspalveluiden tarpeena, mutta myös esimerkiksi kustannuspaineina lastensuojelussa. Tarpeeseen on pyritty vastaamaan lisäämällä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita vuoden 2018 aikana. Alkuvuodesta 2018 turkulaisia koetellut erityisen pitkäkestoinen influenssakausi näkyi lisääntyneenä sairaalapalveluiden tarpeena ja sairaanhoitopiirin kustannuspaineina usean kuukauden ajan, ja loppuvuodesta kustannuksia lisäsi VRE-epidemia. Sairaanhoitopiirin siirtoviivemaksujen vähentämiseksi sekä potilas- ja työturvallisuuden parantamiseksi osastojen henkilöstömäärää on vahvistettu, minkä lisäksi on käytetty erikoissairaanhoidon ostopalveluita korvaamaan sairaalahoitoa. Rekrytointiongelmat ovat lisänneet painetta työvoimavuokraukselle palvelujen turvaamiseksi, kun samanaikaisesti myös väestönkasvu on lisännyt peruspalveluiden kysyntää esimerkiksi terveysasemilla. Myös sote-uudistukseen valmistautuminen on lisännyt paineita kilpailukyvyn varmistamiseksi mahdollisessa tulevassa markkinatilanteessa suoran valinnan palveluissa.

Kaupungin työllisyystilanne on parantunut merkittävästi. Muuttoliike kaupunkiin on vaikeuttanut kaupungin aiemmin muita suuria kaupunkeja parempaa vuokra-asuntotilannetta. Palvelujen tarpeeseen suotuisa kehitys ei ole vaikuttanut, vaan mm. lapsiperheiden palveluja tarvitaan edellisvuoden tasossa, osin perheiden tilanteet ovat entisestään vaikeutuneet. Lainsäädännön muutokset lisäsivät ehkäisevän terveydenhuollon tehtäviä (uudet rokotusvelvoitteet) ja opiskeluterveydenhuollon ja toisen asteen psykologien tehtäviä (toisen asteen koulutusreformi). Sosiaalialan henkilöstön kelpoisuusehtojen tiukentuminen on vaikeuttanut merkittävästi sosiaalityöntekijöiden saatavuutta. Perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelualueella valmisteltiin vuoden 2019 käyttöön otettavaa toiminnallista ja organisaatiouudistusta. Muutoksella tähdätään vaikuttavampaan ja tuottavampaa asiakastyöhön sekä parempaan valmiuteen sote-uudistuksen mahdollisesti toteutuessa.

Toimialan talous toteutui merkittäväsi heikommin kuin mitä osattiin ennakoida kolmannessa osavuosikatsauksessa. Ennustepoikkeamat ovat olleet erityisen suuria erityisesti perhe- ja sosiaalipalveluissa sekä vanhus- ja vammaispalveluissa. Palvelualueiden toiminnalliset tavoitteet mm. palvelurakenteen muutokselle eivät toteutuneet suunnitellusti tai muutos oli riittämätön talousarvioon nähden. Lisäksi on hankittu lisäpaikkoja vanhusten asumispalveluihin ja lisätty henkilöstöä sairaalaan mm. siirtoviivetilanteen helpottamiseksi. Palveluiden ja asiakaspalveluiden ostojen seuraamiseen ja arviointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota ja järjestelmien tulee tukea kokonaistalouden hallintaa. Talousarvion toteuttaminen ja ennustettavuuden parantaminen on tärkein toiminnallinen tavoite hallinnon osalta vuonna 2019.

Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden olennaiset poikkeamat

Turkulaisten lähetemäärän kasvu sairaanhoitopiirin sairaaloihin on taittunut vuonna 2018. Kun vuoden 2017 lukuihin lisätään Turun oman psykiatrian lähetteet ennen fuusiota, oli kasvu verrattuna ed. vuoteen 0,5 %. Somaattisen erikoissairaanhoidon käytön kustannusten kasvu oli 4 % (5,9 M€) vuonna 2018 (sis. TYKS ja Turunmaa). EPLL:n käytön kustannukset ovat nousseet vuodesta 2017 13,6 % (3,5 M€). Osavuosikatsauksen yhteydessä myönnetyn 14,4 M€:n lisämäärärahan jälkeen sairaanhoitopiirin tilinpäätös ylitti talousarvion 1,4 %:lla (3,2 M€).

Terveyspalveluiden vertailukelpoisten tilinpäätöslukujen poikkeamat talousarvioon nähden ovat toimintamenojen osalta +3,1 %, tulojen osalta +0,8 % sekä nettoluvun osalta +3,6 %. Toimintakatteen euromääräinen ylitys on merkittävä, 3,3 M€. Ylitys koostuu useasta tekijästä: Sairaanhoitopiirin siirtoviivemaksujen välttämiseksi on lisätty sairaalan henkilökuntaa ja vaativan laitoskuntoutuksen ostoja. Vaikeaoireisten muistihäiriöpotilaiden kuntoutusosaston toiminta on nyt täysimittaista. Ikäihmisten toimintakykyä lisäävien kuntouttavien toimien johdosta lääkinnällisen kuntoutuksen resursseja on suunnattu mm. kotihoitoon ja asumispalveluihin. Hoitotarvikkeiden ja diabetestarvikkeiden ostot ylittävät talousarvion 0,9 M€:lla (16,2 %). Palveluiden ostojen ylityksestä (2,7 M€) merkittävin osa kohdistuu työvoiman vuokraukseen (1,3 M€). Muita merkittäviä ylityksiä oli laboratorio- (0,7 M€) ja kuvantamispalveluissa (0,7 M€), muiden terveyskeskusten käytössä (0,6 M€). Asiakaspalveluiden ostoja on kohdistunut mm. lääkinnällisen kuntoutuksen, lastenneurologian sekä saattohoidon ostopalveluihin. Suun terveydenhuollon palveluseteleiden käyttö on suurempaa kuin v. 2017. Toimintatuotoissa tulotavoitteeseen oli mahdollista päästä, koska pakolaisten ja paluumuuttajien erityiskustannuskorvauksia tuli jonkin verran edellistä vuotta ja osavuosikatsauksessa ennustettua enemmän.

Perhe- ja sosiaalipalveluiden talousarvio ylittyi tulojen osalta 2,6 M€ (+27,2 %) ja menojen osalta 8,02 M€ (+8,1 %). Vuoden 2018 tilinpäätöksen netto suhteessa talousarvioon oli -5,5 M€ (+6,0 %). Perhe- ja sosiaalipalveluiden budjettiylitys johtuu asiakaspalvelujen ostojen kustannusten kasvusta, joka tapahtui huostaan otettujen ostopalveluja lukuun ottamatta kaikkien asiakasryhmien palveluissa. Ostopalvelujen kustannukset vuodelle 2018 budjetoitiin annetun ohjeluvun ja lastensuojelun ja asumis- ja päihdepalvelujen rakennemuutostavoitteiden mukaisesti. Valtaosassa ostopalveluja budjetti alitti vuoden 2017 käytön. Tavoiteltuja palvelurakenteen painopistemuutoksia ei saavutettu, mikä johti osaltaan budjettiylitykseen. Kustannusten ja palvelujen käyttöä seurattiin palvelualueella edellisvuosia tiiviimmin, mutta kustannusten ennustamisessa epäonnistuttiin tästä huolimatta. Henkilöstökustannukset toteutuivat budjetoitua pienempänä. Palvelualueen muut toimintakustannukset pysyivät budjetoidussa. Tulot toteutuivat ennakoitua suurempina erityisesti valtionkorvauksissa.

Lastensuojelussa avohuollon ja sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen saatavuuden parantaminen rakennemuutostavoitteiden mukaisesti on lisännyt myös näiden kustannuksia. Hieman aikaisempaa pienempi osuus turkulaisista lapsista tarvitsi lastensuojelun palveluja, mutta yksittäisten lasten, nuorten ja perheiden tilanteet voivat olla hyvin vaikeita. Perheille kotiin annettavia tukitoimia on lisätty ja perhekuntoutusta on tavoitteellisesti käytetty vaikeissa lastensuojelutilanteissa. Osin tämän seurauksena uusia huostaanottoja on n. 30 % edellisvuotta vähemmän (67 v.2017, 47 v. 2018). Lapsia oli huostassa vuonna 2018 hieman edellisvuotta vähemmän. Huostaan otettujen sijoitukset ovat palvelualueen suurin ostopalvelukustannus. Myös tässä talousarvio ylittyi 2,4 M€, mutta kustannusten kasvu pysähtyi vuoden 2017 tasolle. Kiireellisten sijoitusten tarve väheni edellisvuodesta, mutta kustannukset kasvoivat nuorten vaikeiden tilanteiden vuoksi. Lastensuojelussa kustannuksia kasvatti raskaimman palvelutarpeen ja siten myös ostopalvelujen painottuminen nuoriin; vuonna 2018 huostaan otetuista puolet oli 15-17-vuotiaita, ostopalveluihin sijoitetuista yli 60 %. Vuosi oli myös valtakunnallisesti lastensuojelussa vaikea ja vapaita sijoituspaikkoja oli ajoittain vaikea löytää. Tämä aiheutti mm. omien vastaanottokotien normaalia pitempiaikaista käyttöä ja lisäsi siten tarvetta myös kiireellisten sijoitusten ostopalveluihin. Omia vastaanotto- ja lastenkoteja käytettiin tehokkaasti ja niiden toimintaa kehitettiin mm. vahvistamalla psykiatrian osaamista. Oma perhekuntoutus käynnistyi ja korvasi osaltaan ostopalveluja.

Lapsiperheiden kotipalvelua myönnettiin tarvetta vastaavasti, järjestämistapana on palveluseteli. Kotipalvelun määrärahaa lisättiin vuodesta 2017, mutta se ylittyi tuntuvasti. Kotipalvelun kysyntä on kasvanut jatkuvasti sen käyttöönotosta vuonna 2015, mutta kasvu pysähtyi vuoden 2018 aikana.

Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ostettujen asumispalvelujen asiakasmäärä on lisääntynyt edellisvuodesta noin sadalla. Palvelurakennetavoitteiden mukaisesti tuetun asumisen osuus on lisääntynyt, palvelujen käyttö ei kuitenkaan palveluasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa ole vastaavasti vähentynyt. Talousarvio vuodelle 2018 perustui tähän painopistemuutokseen. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen ostopalvelujen kustannukset ylittivät budjetin yhteensä n. 2,9 M€. Vuoden aikana on keskitetty asumispalvelulähetteiden käsittelyä asiakkaan oikean hoitopaikan varmistamiseksi, toteutettu kahden yksikön asiakkaiden palvelutarpeen uudelleenarviointi sekä kehitetty mielenterveyskuntoutujien vahvaa asumisen tukea asuinyhteisö Orvokissa.

Työllisyystilanne parani koko vuoden 2018, mutta toimeentulotuen käyttöön sillä ei ollut vaikutusta. Täydentävän toimeentulotuen käyttö pysyi vuoden 2017 tasossa ja ehkäisevän toimeentulotuen käyttö kasvoi n. 15 % vuodesta 2017. Erityisesti lisääntyi tuen hakeminen rästivuokriin.

Vanhus- ja vammaispalvelujen palvelualueen talousarvion menot ylittyivät yhteensä 4,8 m€ (2,5 %). Myös tulot ylittyivät (1,2 miljoonaa euroa) joten nettoylitys oli 3,6 miljoonaa euroa ts. 2,2% talousarvioon nähden.

Vuoden 2018 talousarvioraamissa ei pystytty ennakoimaan väestön ikääntymisestä tai vammaisten palvelujen palveluiden lisäystarpeista johtuvaa menolisäystä. Kun keskitettyjen menoerien (esim. vuokrien) siirron vaikutus aiheuttamisperiaatteen mukaisille kustannuspaikoille eliminoidaan, voidaan nähdä, että vuoden 2018 menokehys oli täysin samalla tasolla kuin vuoden 2017 tilinpäätös.

Menoylityksestä vanhuspalveluihin kohdistui 1,45 miljoonaa euroa (1 % vanhuspalveluiden talousarviosta). Vanhuspalveluissa suurin talousarvioylitys kohdentui kotihoidon henkilöstömenoihin. Kotihoitoon lisättiin henkilöstöä kesällä johtuen aluehallintoviranomaisen tekemästä työsuojelutarkastuksesta, jossa ilmeni henkilöstön merkittävää psykososiaalista kuormittuneisuutta. Lisäksi kotihoidon kotiuttamistoimintaan lisättiin henkilöstöä. Tällä toimenpiteellä haluttiin lisätä erityisesti sairaanhoitopiiristä tapahtuvia suoria kotiutuksia ja näin vähentää siirtoviivemaksuja.

Vanhusten asumispalveluiden oman tuotannon menot jäivät selvästi talousarvion alle. Säästöä syntyi ennen kaikkea palvelujen ostoista.

Vanhusten asumispalvelujen palvelusetelit ylittivät talousarvion 0,6M€, kasvua edellisvuoteen oli 1,1 miljoonaa euroa. Yksityisiltä palveluntuottajilta hankittuja asumispalveluja lisättiin vuoden 2018 aikana useampaan otteeseen. Kasvua asumispalvelujen ostopalveluissa ja palveluseteleissä oli yhteensä 1,45 miljoonaa euroa edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna. Tavoitteena myös tällä toimenpiteellä oli vaikuttaa vähentävästi siirtoviivemaksuihin.

Koska kysymys on pitkäaikaishoidon laajennuksesta, tulevat hoitopaikat olemaan käytössä useamman vuoden. Tämä aiheuttaa merkittäviä ylityspaineita myös vuoden 2019 talousarvioon.

Vammaispalveluiden talousarvion menoylitys oli 3,4 miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoden tilinpäätökseen nähden oli 3,2 miljoonaa, palvelutarpeen kasvuun ei siis oltu talousarviossa juurikaan pystytty varautumaan. Tästä huolimatta kehitysvammaisten asumispalveluiden asiakasmäärä kuitenkin lisääntyi noin 20 henkilöllä, lisäksi henkilökohtaisen avun asiakkaiden määrä ja myönnetyn palvelun määrä / asiakas lisääntyivät.

Väestön ikääntymisestä johtuvia asiakaspalvelujen kasvupaineita pyritään helpottamaan ikääntyneiden palveluohjausta kehittämällä, ottamalla uusia digitaalisia työmenetelmiä käyttöön, keventämällä palvelurakennetta sekä panostamalla asiakastyön optimaaliseen suunnitteluun ja sähköisen asioinnin käyttöönottoon työvuorojärjestelyssä. On kuitenkin ennakoitavissa, että yksin nämä tehostamistoimenpiteet eivät tule palvelutarpeen lisäystä kattamaan.   

Lausekkeet

Toimenpideselvitys

Selvitetään hyvinvointitoimialalla maksuttoman ehkäisyn tarjoamista alle 25-vuotialle turkulaisille.

Selvitys tehtiin sosiaali- ja terveyslautakunnalle, käsittelyssä 19.9.2018 § 251. Valtuusto velvoitti TA2019 käsittelyssä ottamaan alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn käyttöön syksyllä 2019

Valmistellaan kattava toimialojen rajat ylittävä syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ehkäisyn toimenpideohjelma, jolla parannetaan kaupungin asuinalueiden välisen tasa-arvon toteutumista. Toimenpideohjelman ohella kartoitetaan Turun alueen asunnottomien tilanne ja laaditaan samassa yhteydessä suunnitelma asunnottomuuden vähentämiseksi.

Syrjäytymisen ehkäisyn ja asunnottomuuden vähentämisen toimenpideohjelmat taustaselvityksineen on valmisteltu syksyllä 2018 ja tuotu kaupunginvaltuuston käsittelyyn 28.1.2019.