Terveyspalvelut, palvelualuejohtaja Katariina Kauniskangas, ylilääkäri Kari Koskela, ylilääkäri Päivi-Leena Honkinen 18.1.2019:

Mäntymäen sairaala-alueella rakennus 1 A:ssa sijainneet kliinisen mikrobiologian laboratorion tilat ovat vapautuneet laboratoriotoiminnan siirryttyä uuteen Medisiina D rakennukseen kesällä 2018. Vapautuneet tilat ovat yhteydessä sairaalapalveluiden sisätautipoliklinikan tiloihin. Vapautuneet tilat ovat alkuperäisessä kunnossa laboratoriokalusteineen eivätkä sellaisenaan ole soveltuvia sairaalan käyttöön, vaan vaativat korjausta. Mikäli tiloja ei korjattaisi, mahdollisuudet vapautuneiden tilojen vaihtoehtoiseen käyttöön olisivat vähäiset ja maksettavalle tilavuokralle ei saataisi vastinetta.

Moni terveyspalveluiden toiminta kärsii tällä hetkellä vaikeasta tilaongelmasta, jonka taustatekijöitä voivat olla mm. nykytoiminnalle ja palveluvalikolle epätarkoituksenmukaiset tilat tai palvelutarpeeseen nähden vähäinen tilakapasiteetti. Kliinisen mikrobiologian tilojen nyt vapauduttua on mahdollista tehdä tilajärjestelyitä, jotka palvelevat sairaalapalveluiden ja terveysasematoimintojen tilatarpeita tilojen pitkällä uudelleenkäyttöketjutuksella. Tilojen ketjutusratkaisu mahdollistaa usean toiminnon toteuttamisen nykyistä asianmukaisemmissa tiloissa, mutta myös uudenlaisten toimintamallien käyttöönoton. Tilaratkaisujen toteuttamiseksi tarvitaan perusparannustöitä alkuperäisessä kunnossa olevien kliinisen mikrobiologian laboratoriotilojen saamiseksi asianmukaiseen käyttökuntoon eli nykytoiminnalta vaadittavaan kuntoon.

Tilojen suunniteltu ketjutus on kuvattu oheisessa taulukossa.

Ketjun I vaihe: Esitettävät perusparannustyöt tekevät mahdolliseksi laajan uudelleenkäyttöketjutuksen sairaalan tiloille. Tarkoituksenmukaisuus ja toiminnallinen tehokkuus on suunniteltu yhteistyössä rakennuksessa toimivien sairaalapalveluiden ja terveysasematoimintojen kesken ja sisältää myös ketjun myöhemmät osiot.

Ketjun II vaihe: Sairaalapalveluiden kotisairaala, päiväpoliklinikka ja hematologian poliklinikka ovat toimineet rakennus 1 G:n toisessa kerroksessa alkuperäisesti vuodeosastotoimintaan tarkoitetuissa tiloissa. Näiden toimintojen siirto kliinisen mikrobiologian laboratoriolta vapautuneisiin tiloihin mahdollistaisi ortopedisen kuntoutusosaston muuttamisen kuntoutumisen kannalta tarkoituksenmukaisempaan ympäristöön. Sairaalapalveluiden sydänpoliklinikan sydämen rasitusergometrian tutkimusmäärää on rajoittanut osaltaan riittämätön tutkimushuoneresurssi. Korjattaviin tiloihin on sijoitettavissa toinen rasitusergometriahuoneen varustus, mikä lisäisi sydänpotilaiden tutkimusmahdollisuuksia.

Ketjun III vaihe: Sairaalapalveluiden kuntouttavan osastoryhmän ortopedisen kuntoutusosaston yläkerta sijaitsee rakennus 1 G neljännessä kerroksessa. Osaston potilashuoneiden ja päiväsalin yhteys osaston käytävään on alaspäin viettävän lattiatason kautta, joka on liikuntarajoitteisille este omatoimiseen liikkumiseen osastolla ja on aiheuttanut potilasvahinkoja. Lattiapintojen saaminen samaan tasoon edellyttäisi mittavaa korjausta. Osaston toimintojen siirtämiseen muuhun tilaan ei ole ollut aiemmin mahdollista. Sairaalatasoinen muun kuin ortopedisen potilasryhmän vuodeosastohoito sisältäisi samat esteet potilaiden omatoimiselle liikkumiselle ja tapaturmavaaran.

Kyseiset tilat soveltuvat vuodeosastoa paremmin avohoitoasiakkaiden käynteihin. Tiloihin on suunniteltu uutena toimintona haavapoliklinikan toiminnan aloitus. Haavapoliklinikkatoiminnan tavoitteena on tehostaa osaamista ja nopeuttaa kroonisten haavojen paranemista sekä lyhentää hoitoaikoja. Toiminnalla saavutetaan sekä taloudellisia säästöjä (haavanhoitotuotteet, erikoissairaanhoidon käyttö) että henkilöstöresurssien näkökulmasta terveysasematoiminnan tehostumista. Hoidon paranemisen johdosta myös potilaan saama hyöty on suuri. Haavapoliklinikan toiminnalle ei ole ollut aiemmin tiloja.

Osaston tiloihin on myös suunniteltu siirrettäväksi rakennus 1 C 1. kerroksen huoneissa 1539–1542 sijaitsevat muistipoliklinikan vastaanottotilat. Muistipoliklinikan toimintaan on suunniteltu toiminnallisia muutoksia muistipotilaan hoidon suunnitelmalliseksi parantamiseksi ja hoidon koordinoimiseksi nykytilannetta selkeämmin.

Ketjun IV vaihe: Edellä mainittujen tilaratkaisujen johdosta myös Mäntymäen terveysaseman toiminnan laajentaminen tulisi mahdolliseksi, sisältäen yhteispäivystyksen terveysasematasoisen päiväaikaisen kiirevastaanoton sekä paljon palveluja käyttävien potilaiden hoidon siirron Mäntymäen terveysasemalle. Kustannussäästö Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen käyntien vähentymisestä olisi merkittävä, arviolta jopa 700 000 €.

Sairaalapalveluiden tilatarvetta tulevat lisäämään myös käynnistettävän ikäneuvolatoiminnan tarpeet. Tällä hetkellä toimintaan ei ole käytettävissä tiloja.  

Kustannuslaskelman perusteella (liite) kustannukset olisivat nykyisillä suunnitelmilla yhteensä 609.843,36 euroa markkinatilanteen epävarmuustekijät huomioiden. Hankkeen kustannustenjaoksi on esitetty Hyvinvointitoimialan osuudeksi 60 % ja Turun seudun sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöjen osuudeksi 40 %.

Liite 1Mäntymäen kotisairaala ja päiväpoliklinikka -hankkeen eteneminen ja kustannustenjako

Esitämme, että kliinisen mikrobiologian laboratorion muuton jälkeen vapautuneet tilat kunnostetaan soveltuviksi sairaalan polikliiniseen toimintaan ja Kotisairaalan käyttöön.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 18.1.2019:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että kliinisen mikrobiologian laboratorion muuton jälkeen vapautuneet tilat kunnostetaan soveltuviksi sairaalan polikliiniseen toimintaan ja kotisairaalan käyttöön.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.