Vastaus Lounais-Suomen aluehallintoviraston selvityspyyntöön koskien Turun kotihoidon Ruusun lähipalvelualuetta

Palvelualuejohtaja Sari Ahonen ja avopalvelujen johtaja Anne Vuorinen:

Lounais-Suomen aluehallintovirastoon on saapunut 4.9.2018 epäkohtailmoitus koskien Turun kaupungin Ruusun kotihoitoa. Aluehallintovirasto on pyytänyt Turun sosiaali- ja terveyslautakunnalta 4.10.2018 selvitystä em. epäkohtailmoituksen johdosta.

Ruusun kotihoidon lähipalvelualue koostuu kahdesta osasta eli Ruusukorttelin kiinteistössä sijaitsevissa asunnoissa asuvista kotihoitoa tarvitsevista asiakkaista ja Ruusukorttelin ympäristössä tietyllä maantieteellisellä alueella asuvista asiakkaista. Asiakkaiden kokonaismäärä on 118 siten että Ruusukorttelin asunnoissa on 64 asiakasta ja ympäristössä 54. Kyseinen asiakasmäärä on varsin maltillinen vertailtaessa sitä muihin kotihoidon alueisiin.

Ruusun kotihoitoon on sijoitettu 30 vakanssia. Henkilöstörakenne on 1 esimies, 3 sairaanhoitajaa, 21 lähihoitajaa/perushoitajaa, 3 kodinhoitajaa ja 2 kotiavustajaa. Kaikki vakanssit ovat täynnä.

Selvityspyynnössä pyydettiin tietoa asiakkaille heidän hoito- ja palvelusuunnitelmaansa suunnitelluista kotihoidon palveluista tunteina viimeksi kuluneella kolmen viikon jaksolla. Jaksoksi valittiin 17.9.2018 – 7.10.2018 välinen aika. Tiedot pyydettiin eriteltynä Ruusukorttelissa asuvien osalta sekä Ruusukorttelin ulkopuolella asuvien osalta. Suunniteltuja tunteja Ruusun kotihoidossa oli yhtensä 1622 tuntia. Toteutunut asiakasaika em. jaksolta oli kuitenkin vain 1407 tuntia. Asiaa selviteltäessä on käynyt ilmi, että sijaisena yksikössä olleet eivät ole noudattaneet tilastoinnista annettua ohjeistusta, eivät ole käyttäneet mobiilista tunnistetta eivätkä ole kirjanneet tehtyä työtä myöhemmin järjestelmään vietäväksi. Näin ollen kokonaisia käyntilistoja on jäänyt tilastoimatta. Tämä valitettavasti vääristää seurantaa. Ko. ajanjaksolta on otettu myös työntekijäkohtainen asiakastyöajanseuranta. Kotihoidon työn organisoinnin ohjeistuksen mukaisesti asiakasaikaa suunnitellaan työntekijöille päivittäin enintään 4 tuntia 39 minuuttia. Seurantajaksolla ainoastaan kahden työntekijän keskimääräinen asiakastyöaika ylitti tämän ja keskimääräinen asiakastyöaika päivittäin työntekijöillä oli 3 tuntia 38 minuuttia. Epäkohtailmoituksessa mainitut raskaat asiakaslistat eivät ainakaan enää ole Ruusun kotihoidon arkea.

Selvityspyynnössä kysyttiin myös lääkehoidon toteuttamisesta Ruusun kotihoidossa. Kullakin kotihoidon yksiköllä on oma vanhustenhuollon ylilääkärin hyväksymä lääkehoidon suunnitelma. Selvitettäessä asiaa on tullut ilmi, että Ruusun kotihoidon lääkeluvissa on ollut puutteita ja lääkelupatenttejä on joidenkin hoitajien osalta jäänyt suorittamatta. Alueen sairaanhoitajat ovat kuitenkin kouluttautuneet näyttöjen vastaanottajiksi, joten henkilökunnalla on helppo suorittaa mahdollisesti puuttuva lääkelupa. Selvitystyön yhteydessä henkilökunnan lääkeluvat on kartoitettu perusteellisesti ja lääkehoidon osaamisen varmentaminen etenee yksikössä.

Selvityspyynnössä pyydettiin tarkennusta sairaanhoitajien ja muun henkilökunnan väliseen yhteistyöhön ja tiedonkulkuun. Sairaanhoitajilla on oman tiiminsä kanssa suunniteltu viikoittainen palaveriaika. Näiden toteutumisessa on kuitenkin ollut vaihtelevasti haasteita ja palaverit eivät ole toteutuneet säännöllisesti. Haasteita palavereihin osallistumiselle on ollut sekä sairaanhoitajien että tiimiläisten puolelta. Säännöllisten palaverien toteutuminen on ensisijaista tiedonvaihdon mahdollistamiseksi. Neuvottelussa käsitellään mm. uudet asiakkaat, muuttuvat tilanteet ja esim. RAI toimintakykyarvioinnit tulisi käydä yhdessä läpi. Tahtotila yhteisiin palavereihin on kuitenkin suuri.

Yksikön kotihoidon lääkäri on käynyt syksyn aikana läpi kaikkien kotihoidon lääkärin hoidossa olevien asiakkaiden lääkelistat eli kaikkien asiakkaiden lääkelistat ovat kunnossa. Selvityspyynnössä pyydettiin myös kuvaamaan asiakkaan lääketäydennyksistä huolehtiminen. Alueen lääkehoitosuunnitelmassa on ohjeistus miten tulee toimia jos lääke loppuu lääkejaossa kesken tai huomataan lääkepuutos. Lääkehoitosuunnitelman mukaisesti jokainen lääkepuutoksen huomaava on velvollinen tilaamaan lääkkeen apteekista ja lääketäydennykset tulevat avoapteekista jokaisena arkipäivänä. Ohjeistuksen mukaisesti myös dosetin päälle tulee jättää lappu lääkepuutoksesta, kunnes se on korjattu. Lääketäydennykset viedään sairaanhoitajien toimistosta asiakkaalle viimeistään lääkejakopäivinä, tarvittaessa aiemminkin. Tässä ei ole mitään normaalista prosessista poikkeavaa mikäli lääkehoitosuunnitelmaa noudatetaan. On mahdollista, että Ruusun kotihoidossa on voinut kesän aikana työskennellä henkilöitä, jotka eivät ole saaneet tarvittavaa perehdytystä lääkehoitosuunnitelmaan. Sairaanhoitajien toimistossa on kansio, jossa on ohjeistukset apteekkitilausten tekoon. Kaikki tehdyt apteekkitilaukset tulostetaan kansioon, kunnes tilaukset on toimitettu kotihoidon toimistolle ja sairaanhoitaja tarkistaa tilauksen sisällön ja kiinnittää lapun tilauksen päälle.

Henkilökunnan yhteisessä kokouksessa kukaan työntekijöistä ei muistanut epäkohtailmoituksessa ollut tilannetta/tapausta, jossa jokin sydänlääke olisi ollut asiakkaalla päiviä saamatta. Tällaisesta tilanteesta ei myöskään ole tehty Haiproa (potilasturvallisuuden raportointimenettely), johon jokaisen hoitajan tulee tehdä ilmoitus havaittuaan potilasturvallisuutta vaarantaneen tilanteen ja myös läheltä piti tilanteet.

Selvityspyynnössä on edelleen pyydetty avaamaan, miten Ruusun kotihoidossa huolehditaan se, että asiakas saa lääkkeensä oikeaan kellonaikaan. Esimerkkinä on annettu, että asiakas saa aamulääkkeensä vasta klo 11 – 12. Palvelu- ja hoitosuunnitelmalle määritellään kaikille niille asiakkaille aamukäynnit, jotka tarvitsevat apua aamulääkkeiden ottamisessa. Eli nämä asiakkaat ovat kotihoidon työntekijöillä hyvin tiedossaan. Mahdollista kuitenkin on, että jossakin akuutissa tilanteessa kesän aikana voi olla käynyt niin, että aamulääkkeiden anto on saattanut venyä asiakkaalla kohtuuttoman pitkään. Selityksenä näissä tapauksissa on ollut henkilökunnan äkilliset poissaolot, joihin ei ole saatu apua. Näistäkään tilanteista ei ole tehty Haipro – ilmoitusta, jolloin jälkikäteen pystyttäisiin käymään em asiakastilanteet läpi.

Selvityspyynnössä myös kysytään, miten varmistetaan tiedonkulku yöpartion ja kotihoidon henkilöstön välillä. Yöpartiolla ei ole Ruusun kotihoidon alueella yhtään asiakasta ja yöpartio ei ole tehnyt Ruusun kotihoitoon käyntejä. Tässä asiassa on varmaankin epäkohtailmoituksen tekijälle syntynyt väärinkäsitys. On mahdollista, että tässä tarkoitetaan turva-auttajakäyntejä, joita yksityinen turva-auttajaorganisaatio tekee silloin kun asiakas hälyttää turvapuhelimella ja tarvitsee apua. Näiden käyntien yhteydessä turva-auttaja jättää oman viestinsä asiakkaan pöydälle hoitajia ja omaisia varten. Kriittisissä tilanteissa turva-auttaja myös ottaa yhteyttä ao. kotihoidon yksikköön. Voi tietenkin olla, että asiakas tai omainen on voinut soittaa suoraan 112, jolloin ensihoito on käynyt paikalla. Valitettavasti Ensihoidon resurssit eivät riitä selvittämään kaikkien asiakkaidensa taustoja ja ottamaan yhteyttä hoitaviin tahoihin. Epäkohtailmoituksesta ei käy selville mistä tilanteesta on ollut kyse.

Ruusun kotihoidon henkilökunta on osallistunut runsaasti erilaisiin koulutuksiin, joista tiedot on saatavissa henkilöittäin. Erityisesti muistisairaiden asiakkaiden kohtaamiseen ja hoitoon liittyvää koulutusta heille ei ole kuitenkaan järjestetty. Nyt on kuitenkin sovittu, että alueen muistikoordinaattori tiivistää käyntejään henkilökunnan kokouksissa ja alueen kehittämispäivällä 26.11.2018 hän on myös mukana. Kotihoidon vuoden 2019 koulutussuunnitelmassa on tämän asiakasryhmän hoitoon liittyvää koulutusta, johon myös Ruusun kotihoidon henkilökunta voi osallistua.

Kotihoidossa kuten Ruusunkin kotihoidossa noudatetaan yleisiä ohjeita edunvalvonnan hakemisesta. Asiasta mainitaan omavalvontasuunnitelmassa ja lisäksi kotihoidon ohjeissa on yksityiskohtaiset ohjeet edunvalvonnasta ja ilmoituksen tekemisestä edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä. Kynnys tehdä ilmoitus edunvalvonnan tarpeesta Maistraatille tulee kuitenkin olla matala. On kuitenkin huomioitava, että kotihoidon hoitajien on tehtävä tätä pääasiassa yhteistyössä omaisten kanssa ja myös omaisten vastuu asiassa on merkittävä. Myös oikeudellisten asioiden kouluttaminen henkilökunnalle on tärkeää ja tämän tyyppistä koulutusta on suunnitteilla myös vuonna 2019 yleisesti kotihoidon henkilöstölle.

Yhteistyö vanhustenhuollon sosiaalityöntekijän kanssa on säännöllistä. Yhteistyöpalaverit toteutuvat kuukausittain, mutta kiireellisissä ja akuuteissa tilanteissa alueen sosiaalityöntekijään voi aina ottaa yhteyttä ja pyytää esimerkiksi konsultaatiota.

Epäkohtailmoituksen sisältö on käyty läpi yhdessä Ruusun kotihoidon henkilöstön kanssa. Henkilöstö ei tunnistanut kaikkia epäkohtailmoituksessa mainittuja asioita. On kuitenkin tiedossa, että kesän 2018 aikana Ruusun kotihoidossa on ollut henkilöstöpulaa, koska alueelle ei saatu tarpeeksi kesäsijaisia työvoimapulasta johtuen. Aluehallintovirastolle toimitetaan pyydetyt liitteet.

Sari Ahonen

palvelualuejohtaja

Anne Vuorinen

avopalvelujen johtaja