Sosiaalisen luototuksen myöntämisperusteet Turussa
Laki sosiaalisesta luototuksesta 1133/2002 astui voimaan 1.1.2003. Sosiaalisen luototuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoinen tehtävä ja kunta voi järjestää sosiaalista luototusta päättämässään laajuudessa. Silloin kun kunta päättää järjestää sosiaalista luototusta, tulee kunnan määritellä sosiaalisen luoton myöntämisperusteet. Ennen sosiaalisen luoton myöntämistä on luotonsaajalle annettava tiedot kunnan määrittelemistä sosiaalisen luoton myöntämisen perusteista kirjallisena (Laki sosiaalisesta luototuksesta 4 §).
Sosiaalisen luoton myöntämisestä päättää hakemuksesta sen kunnan toimielin, jossa henkilöllä on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta.
Ennen sosiaalisen luoton myöntämistä tulee selvittää hakijan oikeus saada toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista toimeentulotukea. Henkilön oikeutta saada toimeentulotukea ei voi rajata tai tuen määrää alentaa sen vuoksi, että hänellä olisi mahdollisuus saada sosiaalinen luotto.
Sosiaalisesta luotosta peritään kohtuullinen vuotuinen korko, joka kuitenkin voi olla enintään korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitettu Suomen Pankin ilmoittama viitekorko. Sosiaalisesta luotosta ei peritä muita luottokustannuksia (toimitusmaksua ja järjestelypalkkiota). Viivästyskorko on korkolain 4 §:n mukainen vuotuinen viivästyskorko.
Luoton määrä ja laina-aika
Sosiaalisen luoton lainamäärä on vähintään 200 euroa ja enintään 15.000 euroa. Laina-aika on korkeintaan viisi vuotta huomioiden myös laina-aikaa pidentävät mahdolliset maksuvapaat kuukaudet.
Sosiaalisen luoton hakeminen
Sosiaalista luottoa haetaan Turun Hyvinvointitoimialan perhe- ja sosiaalipalvelujen Asiakasneuvonta ja etuuskäsittely -yksiköstä. Pääsääntöisesti asiakkaat ohjautuvat Asiakasneuvonta ja etuuskäsittely -yksikköön talous-ja velkaneuvonnan tuen ja ohjauksen kautta.
Sosiaalinen luotto on yksi vaihtoehto ratkaista hakijan taloudellisia ongelmia ja eri ratkaisuvaihtoehdot käydään aina läpi luottoa haettaessa. Tilanteeseen voi löytyä ratkaisu myös velkajärjestelyillä, Takuusäätiön takauksella tai velkojien kanssa tehtävillä vapaaehtoisilla maksusopimuksilla. Sosiaalisen luoton saaminen edellyttää aina henkilökohtaista käyntiä vastaanotolla, jossa tehdään kokonaisarviointi hakijan tilanteesta.
Sosiaalista luottoa voidaan myöntää perustelluista syistä esimerkiksi
-talouden hallintaan saattamiseen
-velkakierteen katkaisemiseen
-kodin hankintoihin
-kuntoutumisen ja
-työllistymisen edistämiseen
-asumisen turvaamiseen tai
-sosiaalisen kriisin ylittämiseen.
Luotto on tarkoitettu pienituloisille ja vähävaraisille turkulaisille, joilla ei ole:
-mahdollisuutta saada muuta kohtuuhintaista luottoa esim. puuttuvien vakuuksien tai luottohäiriömerkinnän vuoksi
-riittävästi tuloja ja varallisuutta menojen kattamiseen käteisellä tai säästämällä kohtuuajassa
-perusteita saada avustusta tai muuta rahoitusta
-mahdollisuutta selviytyä nykyisten lainojen hoitomenoista ilman syvempää velkaantumista
Sosiaalisen luoton myöntäminen edellyttää, että luotonsaaja kykenee maksamaan luoton takaisin maksuvaransa mukaisin kuukausierin ja että hakijalla on näyttöä maksuhalukkuudesta, jonka todentamiseksi tilannetta voidaan seurata joitakin kuukausia ennen kuin luottopäätös tehdään. Luoton myöntäminen perustuu aina asiakaskohtaiseen harkintaan eikä asiakkaalla ole subjektiivista oikeutta luottoon.
Sosiaalista luottoa ei myönnetä, jos
-hakijan kokonaisvelkamäärä on yli 15.000 euroa
-hakijan maksuvara ei riitä luoton takaisinmaksuun
-hakijan tilanne ei ole riittävän vakiintunut
-hakija voi saada kohtuuhintaista luottoa normaaleilta luottomarkkinoilta
-hakija pystyy kohtuuajassa säästämään tarvitsemansa määrän tai maksamaan velkansa
-hakijalla on Takuusäätiön takaama järjestelylaina tai käräjäoikeuden vahvistama velkajärjestely
-hakijalla on realisoitavissa olevaa varallisuutta
-hakija kieltäytyy ensisijaisten vaihtoehtojen selvittämisestä
-hakija ei toimita tarpeellisia selvityksiä taloudellisesta tilanteestaan
-hakija ei sitoudu tai kieltäytyy talousneuvonnasta tai
-päätöksentekohetkellä sosiaalisella luototuksella ei ole käytettävissä pääomaa luoton myöntämiseen
Lähtökohta on, että sosiaalisen luoton myöntämisen jälkeen hakijalla ei ole muita velkoja kuin sosiaalinen luotto. Tapauskohtaisesti luotto voidaan myöntää mikäli maksukyky riittää sekä asiakkaan sosiaalisen luoton että olemassa olevan vakuudellisen lainan lyhennyksiin (esim. opintolaina). Pääsääntöisesti luottoa ei myönnetä yritystoimintaan eikä henkilölle, jolla on voimassa oleva yksityishenkilön velkajärjestelyn maksuohjelma. Yrittäjille voidaan myöntää luottoa yksityistalouttaan varten samoin edellytyksin ja kriteerein kuin muillekin yksityishenkilöille.
Taloudellinen ohjaus ja neuvonta
Taloudellista ohjausta ja neuvontaa järjestetään kaikille sosiaalisen luoton hakijoille sekä osana lainan myöntämiseen liittyvää valmistelua että lainan takaisinmaksuajan kuluessa. Joissakin tapauksissa taloudellista ohjausta ja neuvontaa voidaan edellyttää lainan myöntämisen ehtona.
Luoton tarpeen ja myöntämisen edellytysten arviointi
Luottohakemuksen yhteydessä selvitetään aina hakijan kokonaistilanne. Hakijan tulee hakemuksessa perustella, miten luotto tukee hänen itsenäistä selviytymistään. Ennen luoton myöntämistä selvitetään myös mahdolliset tiedossa olevat muutokset maksuvarassa (esim. päivähoito- tai elatusmaksujen päättyminen). Sosiaalisen luoton hakijan takaisinmaksukykyä arvioitaessa otetaan huomioon hakijan käytettävissä olevat tulot ja varat sekä hänen ansaintamahdollisuutensa. Arvioinnissa huomioidaan hakijan ikä, työkyky ja muut olosuhteet. Tämän lisäksi huomioidaan tosiasialliset menot, velat, muut hakijan taloudelliseen asemaan vaikuttavat tekijät ja tiedossa olevat tulevat muutokset, esim. perheenlisäys, mahdollinen muutto sekä parisuhdetilanteiden muutos kuten ero, avioliitto tms.
Toimeentulotuen saajalla saattaa olla edellytyksiä sosiaalisen luoton saamiseen joissakin erityistapauksissa.
Maksukyky ja maksuvaran laskeminen
Hakijan maksukyky arvioidaan hakijan toimittamien tulo- ja menotositteiden perusteella. Tarvittavat liitteet on lueteltu yksityiskohtaisesti sosiaalisen luoton hakemuslomakkeessa. Kokonaistilanteen selvittämiseksi tarvitaan tositteet hakijan ja puolison tämänhetkisistä tuloista ja tuista (palkka, eläke, työttömyyspäiväraha, sairauspäiväraha, asumistuki, elatusapu/tuki, muu tulo), menoista, varoista ja kaikista veloista, myös ulosotossa ja perinnässä olevista, sekä viimeisin verotuspäätös, pankkitiliotteet, luottotietorekisteriotteet ja muut mahdolliset taloudelliseen tilanteeseen liittyvät asiakirjat.
Ulosottovirastosta saatavasta ”Velallisen ulosottoasiat -tulosteesta” näkyy mitä velkoja on ulosotossa. Niistä veloista, jotka eivät ole ulosotossa, tarvitaan saldotodistukset kaikilta velkojilta ja perintätoimistoilta. Velkoja ovat mm. erilaiset takaisinperinnät, verovelat, yksityisvelat, pankkiluotot ja takaukset, osamaksuvelat ja kaikki maksamattomat laskut riippumatta niiden eräpäivästä.
Hakijan maksukykyä arvioitaessa nettotuloista vähennetään välttämättömät menot, kuten asumis-, työmatka-, päivähoito- ja terveydenhoitokulut, elatusmaksut sekä välttämättömät elinkustannukset. Välttämättömänä elinkustannuksena käytetään velkajärjestelynormia, jonka oikeusministeriö vahvistaa vuosittain antamallaan asetuksella (Oikeusministeriön asetus velallisen maksukyvyn arvioinnin perusteista yksityishenkilön velkajärjestelyssä 30.3.2001/322 4 §).
Välttämättömiin elinkustannuksiin varatuilla rahamäärillä on tarkoitus kattaa ravintomenot, vaatemenot, tavanomaiset terveydenhuoltomenot (käsikauppalääkkeet, hoitotarvikkeet sekä muuhun kuin sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet) sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen ja internetin käytöstä, harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Näitä menoja ei huomioida erikseen laskelmassa.
Näiden vähennysten jälkeen hakijan käyttöön tulee jäädä sosiaalisen luoton lyhennykseen ja korkokuluihin tarvittava summa. Jos tuloissa on tapahtumassa muutoksia, otetaan maksukykyä arvioitaessa huomioon muuttuva tilanne.
Vuodelle 2018 vahvistetut velkajärjestelynormit ovat
Yksinasuva 532,00 e
Yhteistalous 448,00 e
samassa taloudessa asuva 17 vuotta täyttänyt lapsi 377,00 e
2 vanhinta samassa taloudessa asuvaa alle 17-vuotiasta lasta 341,00 e
seuraavat lapset 318,00 e
Poikkeuksellisesti voidaan käyttää toimeentulotuen normia (yksinasuva 491,21 e/kk vuonna 2018) mikäli laina-aika on enintään 2 vuotta. Toimeentulotuen mukaisesti laskettaessa maksuvaraa jää myös pienemmistäkin tuloista.
Maksuhäiriömerkintä
Sosiaalisen luoton saajalle voidaan tehdä maksuhäiriömerkintä koko luoton takaisinmaksun ajaksi. Mikäli sosiaalista luottoa myönnetään velkojen järjestelyyn, ilmoitetaan luoton myöntämisestä aina maksuhäiriöilmoituksella luottotietoja Suomessa ylläpitäviin rekistereihin. Maksuhäiriömerkintä tehdään koko laina-ajalle. Ilmoitukseen tarvitaan hakijan suostumus, joka kirjataan sopimukseen.
Luoton takaisinmaksuehdot
Maksuohjelma sovitaan hakijan luotonmaksukyvyn mukaiseksi
-laina-aika on korkeintaan viisi vuotta
-lainan takaisinmaksuaika alkaa luottosopimuksen allekirjoittamispäivästä
-kuukausierä on vähintään 20 euroa kuukaudessa sisältäen lyhennyksen ja koron
-kuukausierän maksupäivä on kuukauden viimeinen päivä
-ensimmäinen takaisinmaksupäivä on lainan myöntämistä seuraavan kuukauden viimeinen päivä
-luotonsaaja voi perustellusta syystä saada maksuvapaita kuukausia muiden välttämättömien menojen rahoittamiseen
-luotonsaajalla on oikeus maksaa luoton pääoma ja kertyneet korot takaisin ennen luoton erääntymistä ilman lisäkustannuksia.
Sosiaalisen luototuksen päätöksentekijä voi myöntää riittävin sosiaalisin perustein maksuvapaakuukausia. Tällaisia riittävän päteviä syitä voivat olla esim. sairastuminen (hakija tai hänen perheenjäsen), muutto, kuolemantapaukset, äkillinen ja yllättävä maksukyvyn muutos kuten esim. lomautus työstä pidemmäksi aikaa tai palkkatyön loppuminen. Maksuvapaakuukausia ei voida myöntää siinä tapauksessa, jos sosiaalisen luototuksen takaisinmaksuaika on täysimääräinen lainan takaisinmaksuaika (5 vuotta).
Luoton takaisinmaksun laiminlyönti, muiden velvoitteiden hoitamatta jättäminen tai muu sopimusrikkomus voi johtaa luoton irtisanomiseen ja perimistoimiin luottosopimuksessa mainituin ehdoin ja edellytyksin.
Päätös sosiaalisesta luotosta
Päätös luoton myöntämisestä muutoksenhakuohjeineen annetaan kirjallisena. Mikäli luotto myönnetään, on päätöksessä mainittava luoton käyttötarkoitus, luoton suuruus ja luotosta perittävä korko. Lisäksi päätökseen kirjataan myös toimeenpanoa koskeva selvitys eli miten hakijalle myönnetty luotto maksetaan. Luotto maksetaan velkojen järjestelyyn liittyvässä luototuksessa suoraan velkojille, hankintoihin liittyvässä luototuksessa hakijalle. Päätöksen mukana annetaan sosiaalisen luototuksen lainojen yleiset ehdot, jotka käydään vielä hakijan kanssa lävitse ennen luottosopimuksen allekirjoitusta. Luottohakemuksen hylkäävässä päätöksessä on esitettävä hylkäämisen perustelut.
Viranhaltijapäätöksen sosiaalisesta luotosta tekee Asiakasneuvonta ja etuuskäsittely -yksikön johtava sosiaalityöntekijä yksikön sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan valmistelusta.
Päätös tehdään kunnan määrärahojen puitteissa. Luotosta laaditaan päätöksen lisäksi luotonsaajan ja kaupungin välinen luottosopimus. Vasta luottosopimuksen allekirjoitukset tekevät luottopäätöksestä toimeenpanokelpoisen.
Sopimus sosiaalisesta luotosta
Luotosta on laadittava päätöksen lisäksi luotonsaajan ja kaupungin välinen kirjallinen luottosopimus, josta annetaan kappale luotonsaajalle. Sosiaalista luottoa koskevassa sopimuksessa on määriteltävä luoton käyttötarkoitus, luoton määrä ja korko, luoton takaisinmaksuerien suuruus ja eräpäivät sekä muut lyhennysehdot ja takaisinmaksuun liittyvät erityisehdot.
Luoton eräännyttäminen
Sosiaalinen luotto voidaan eräännyttää ennenaikaisesti sosiaalisesta luototuksesta annetun lain 8 §:ssä mainituilla perusteilla:
Jos kunnalla on sopimuksen mukaan oikeus luotonsaajan maksuviivästyksen tai muun sopimusrikkomuksen johdosta vaatia maksuerää, joka muuten ei ole erääntynyt, saa kunta vedota sanottuun oikeuteen, jos:
1)maksu on viivästynyt vähintään kuukauden ja on edelleen suorittamatta ja viivästynyt määrä on vähintään kymmenen prosenttia luotosta tai, jos siihen sisältyy useampi kuin yksi maksuerä, vähintään viisi prosenttia luoton alkuperäisestä määrästä taikka käsittää luotonantajan koko jäännössaatavan; tai
2)luotonsaajan muu sopimusrikkomus on olennainen.
Kunnalla ei ole kuitenkaan oikeutta saattaa voimaan sosiaalisesta luototuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua seuraamusta, jos kysymys on maksun viivästymisestä ja viivästyminen johtuu luotonsaajan sairaudesta, työttömyydestä tai muusta siihen verrattavasta hänestä riippumattomasta seikasta, paitsi milloin tämä viivästyksen kesto ja muut olosuhteet huomioon ottaen olisi kunnalle luotonantajana ilmeisen kohtuutonta.
Erääntyminen saa tulla voimaan aikaisintaan neljän viikon tai, jos luotonsaajalle on aiemmin huomautettu viivästyksestä tai muusta sopimusrikkomuksesta, aikaisintaan kahden viikon kuluttua siitä, kun erääntymistä koskeva ilmoitus on jätetty tai lähetetty luotonsaajalle. Jos luotonsaaja tämän ajan kuluessa maksaa viivästyneen määrän tai oikaisee muun sopimusrikkomuksen, erääntyminen raukeaa
Pääoma
Turun kaupunki varaa sosiaaliseen luottoon luottopääomaa, joka ei ole sidottu vuotuiseen budjetointiin. Uusia luottoja voidaan myöntää vapaan luottopääoman puitteissa. Jos kaikki luottopääoma on sidottu myönnettyihin sosiaalisiin luottoihin, voidaan uusia luottoja myöntää vasta pääoman vapauduttua.