Hankesuunnitelma:
Valtionavustushaku nuorten psykososiaalisen tuen kehittämiseksi
Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö hakee valtionavustusta sosiaali- ja terveysministeriöstä hankehaussa, joka on osa hallituksen nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan -kärkihanketta, minkä tavoitteena on vähentää koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää
Sisällysluettelo
5 Hankkeen käytännön toteutus 23
8 Hankkeen juurruttamis- ja levittämissuunnitelma 33
9 Suunnitelma hankkeen arvioinnista 34
10 Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma 35
11 Arvio hankkeen yritysvaikutuksista 37
12 Riskienhallintasuunnitelma 38
Hankkeen nimi: Vamos Mindset 2.0
Hankkeen toteutusaika: 1.5.2018−31.12.2019 (18 kk)
Hankkeen hallinnoija: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr
Hankkeen vastuuhenkilö: toimialajohtaja Marja Pentikäinen
Hankkeen yhteyshenkilö: kehittämispäällikkö Vesa Sarmia
Ohjausryhmä
Sirpa Kuronen, palvelualuejohtaja, Turun kaupunki
Sosiaali- ja terveysministeriön edustaja
Turun Ohjaamon edustaja
Turun opiskelijaterveydenhuollon edustaja
Turun kaupungin nuorisopalveluiden edustaja
Marja Pentikäinen, toimialajohtaja, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö
Vesa Sarmia, kehittämispäällikkö, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö
Mia Oksa, yksikön esimies, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö
Nuori, hankkeen nuorten edustaja
Nuori, hankkeen nuorten edustaja
Rahoitusta hakevat toteuttajat
Rahoitusta hakevat toteuttajat ovat Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr, sekä Turun kaupunki. Mukana toteutuksessa ovat nuorisopalvelut, oppilashuolto ja koulu/opiskeluterveydenhuolto.
Hankkeen suunnittelu
Hakuilmoitus julkaistiin 5.3.2018 ja Helsingin Diakonissalaitos aloitti välittömästi neuvottelut kumppanikuntien kanssa. Neuvotteluita käytiin useilla paikkakunnilla. Tapaamisten jälkeen päädyttiin toteuttaman hanke Turussa. Neuvotteluja on käyty laajasti eri hallintokuntien kanssa. Lisäksi hankkeessa toteutettuja digitaalisia ratkaisuja on suunniteltu Vamos Mindset toimintaan osallistuvien nuorten kanssa Vamos Espoossa.
Tiedot hankkeen organisoinnista
Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö hallinnoi nyt meneillään olevaa Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan kärkihanketta STM/4832/2016 valtakunnallisena vastuutoimijana, joka yhteistyössä yhteistyöalueiden (Helsinki, Espoo, Turku, Kuopio, Oulu, Päijät-Häme ja Rovaniemi) kanssa rakentaa räätälöityjä toimintakonsepteja kunkin alueen erityistarpeiden mukaisesti. Noin vuoden toiminnan aikana yhteistyötä on kehitetty vastaamaan suunnitellun SOTE-uudistuksen tarpeisiin.
Kärkihankkeessa on hyödynnetty Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos -työotetta, joka on saanut viime vuosina runsaasti näkyvyyttä kustannustehokkaana tapana tavoittaa ja tukea koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneitä nuoria. Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan integraatiomalleja, joissa julkinen ja kolmas sektori toteuttavat matalan kynnyksen palveluita yhdessä.
Suomessa on yli 60 000 nuorta, joilla ei ole töitä tai opiskelupaikkaa. Heistä suurinta osaa ei myöskään tavoiteta tai pystytä auttamaan tarjolla olevien palveluiden keinoin. Tämä hanke vastaa niiden työelämän ja opintojen ulkopuolella olevien nuorten tarpeisiin, jotka eivät hyödy nykyisistä palveluista, joille nykyiset palvelut eivät ole riittävät ja jotka tarvitsevat tehostettua tukea toiminta- ja työkykynsä sekä osallistumisen vahvistamiseksi.
Nyt haettava rahoitus juurruttaa, täydentää ja edelleen kehittää meneillään olevassa kärkihankkeessa kehitettyjä toimintamuotoja Turun alueella. Lisäksi hanke vastaa paikalliseen Vamos Mindset –toiminnan ilmenneeseen suureen tarpeeseen. Nykyiseen palveluun on muodostunut noin 50 kohdertyhmään kuuluvan nuoren jono maaliskuun loppuun 2018 mennessä. Lisäksi hankkeessa toteutetaan digitaalisia ratkaisuja sekä verkkopohjainen oppomisympäristö intensiivisen valmennuksen tueksi.
Juha Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite on Suomi, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. Hallituskauden tavoitteena osaamisen painopistealueella on muun muassa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentyminen sekä koulutuksen keskeyttäneiden määrän lasku. Tämän tavoitteen alla, kärkihankkeen Nuorisotakuuta yhteistakuun suuntaan tavoitteena on puolestaan vähentää koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko kutsui Me-säätiön ja Ohjaamojen kanssa sata 16-29-vuotiasta nuorta kehittämään psykososiaalisia palveluita osana nuorisotakuuta. Kehittämistyössä korostui etenkin tarve psykososiaalisen tuen palveluihin, jotka tukevat nuorten elämän perushallintaa. Jo aiemmin kärkihankkeen tavoitteita on lähdetty edistämään nuorten elämänhallintaa, opintopolkujen rakentumista ja työllistymistä, sekä syventämällä yhteistyötä nuorten tukemisessa. Nyt kokeiluhankkeissa on tarkoitus koota ja käynnistää kuntakohtaiset ja alueelliset ohjelmat osaksi Arki haltuun –tukipaketin toimeenpanemiseksi, johon on määritelty oma vaikuttavuusketju. Hankkeessa Arki haltuun tukipaketti integroidaan Vamos Mindset toimintamalliin, jossa tukipaketin keskeiset elementit ovat jo sisällytettynä.
Hankkeen lähtötilannetta voidaan mitata myös indikaattorein, kuten nuorisotyöttömyyden ja muiden työllisyyslukujen avulla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2018 helmikuussa 233 000, mikä oli 9 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 8,6 %, kun se edellisvuoden helmikuussa oli 9,2 %. Työllisiä oli 79 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työvoiman ulkopuolella olevia oli 54 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työvoiman ulkopuolella olevia oli vuoden 2018 helmikuussa 1 423 000 henkeä eli 54 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Työvoimatutkimuksessa työvoiman ulkopuolella olevilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka tutkimusviikolla eivät olleet työllisiä eivätkä työttömiä. Suomessa oli helmikuussa 623 000 15–24-vuotiasta nuorta, joiden työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta, oli 21,1 %. Nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 10,2 prosenttia (15–24-vuotiaat).
Työvoimapolitikassa viitataan myös usein rakenteelliseen työttömyyteen, jonka yksi selittäjä on suhdannetyöttömyyden taipumus muuttua pitkäaikaistyöttömyydeksi. Myös 2008 alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut pitkä taantuma ovat tehneet työttömyydestä sitkeämpää.
Työttömyyden "kova ydin" ei korjaannu pelkästään positiivisella taloussuhdanteella, vaan tarvitaan aktiivisia toimia ongelman ratkaisemiseksi. Myös työmarkkinoiden rakennemuutos on osaltaan kiihdyttänyt heikosti koulutettujen syrjäytymistä. 1990-luvulta lähtien heikosti koulutetun työvoiman kysyntä on Suomessa romahtanut, mikä osaltaan näkyy nuorisotyöttömyydessä ja yhteiskunnan rakenteiden ulkopuolella olevien nuorten määrässä.
Kuva 1. Työpaikkojen määrän kehitys koulutusasteittain 1990-2014 (Tilastokeskus 2014)
Työttömyys- sekä työllisyyslukujen lisäksi "syrjäytyminen" on yleinen käsite nuorten osallisuuden kuvaamisessa. Syrjäytyneet nuoret voidaan määritellä työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella oleviksi. Tämä joukko nuoria on heterogeeninen ja heidän polkunsa työmarkkinoille etenee eritahtisesti. Me-säätiön mittaamana Suomessa on 65 941 syrjäytynyttä 15-29-vuotiasta nuorta, kun työttömyys määritellään ja mitataan TEM:n Työnvälitystilaston mukaan (22.3.2018). Syrjäytyneiden nuorten määrä on vähentynyt 2 615 hengellä viime vuodesta. Syrjäytyneiden nuorten joukossa on kuitenkin etenkin nuoria miehiä, joiden työllistymisnäkymät ovat erittäin haastavat, eli ns. "kadonneet työmiehet", jotka eivät positiivisesta taloussuhdanteesta huolimatta työllisty tai hakeudu koulutukseen (EVA, 2017).
Kuva 2. Syrjäytyneet 15-29 –vuotiaat tilastoissa (NHG 2016)
Syrjäytyneiden nuorten palveluiden tarve vaihtelee voimakkaasti. EVA:n ja Pekka Myrskylän tilastoanalyysin (2012) pohjalta nykyiset kohderyhmälle tarjotut palvelut eivät riitä suurimmalle osalle työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien ryhmälle. Nyt käsillä oleva hanke kohdistetaan nimenomaan sille kohderyhmälle, jota nykyjärjestelmä ei tavoita.
Kuva 3. Syrjäytyneiden 15-29 –vuotiaiden luokittelu ja palvelutarve (NHG 2016)
Sosiaali- ja terveysministeriön, Me-säätiön ja Ohjaamo-palvelun toimesta toteutettu nuoria osallistava kehittämistyö nosti esille useita toiveita, jotka on myös Vamos-palveluiden piirissä huomattu. Palveluiden järjestämisen kannalta nuoret toivoivat nuorten luokse menevää ja nuorten tarpeet ja toiveet aidosti kuulevaa työotetta, sekä vastuutyöntekijää. Raportin mukaan, aina ei olekaan kyse täysin uusista palveluista vaan työotteen ja toimintakulttuurin uudistamisesta, johon myös Vamos pyrkii. Nuorten näkemykset mielen hyvinvoinnista ja elämän perushallinnasta edellytyksinä koulun ja työn mahdollistamiseksi on havaittu olennaisiksi myös Vamoksen työssä. Tarpeeseen vastaamiseksi mielenterveystyön liikkuvuus ja digitaaliset ratkaisut nousivat nuorten kehittämistyössä esiin. Tämän hankkeen avulla näitä menetelmiä hyödynnetään suoraan nuorten elämän perushallinnan saavuttamiseksi.
Vamos Mindset toiminnan kohderyhmän osalta on viimeisen vuoden aikana havaittu tarve kehittää intensiivistä valmennusta täydentäviä digitaalisia ratkaisuja rinnalla kulkevan valmennuksen tueksi. Digitaalisten apuvälineiden ja oppimisympäristön avulla valmennusta voidaan ulottaa intensiivisesti myös syrjäseuduilla asuville nuorille.
Ohjaamojen ja Vamos palveluiden yhteistyö
Vaikeassa elämäntilanteessa oleville nuorille on kehitetty yhden luukun palvelupisteitä eli Ohjaamoita. Vamos toimii tällä hetkellä tiiviissä yhteistyössä Ohjaamojen kanssa Espoossa, Helsingissä, Lahdessa ja Turussa. Byströmin talo Oulussa tarjoaa myös ohjaamotyyppistä toimintaa, jonka kanssa tullaan tekemään tiivistä yhteistyötä. Vamos-kaupungeista Kuopioon ei Ohjaamoa ole perustettu.
Kokemustemme mukaan paikkakunnilla, joilla Vamos ja Ohjaamo työskentelevät rinnakkain, Ohjaamot profiloituvat kevyemmällä tuella autettavien nuorten tukemiseen työ- ja opiskelupoluille. Ohjaamotoiminnan konsepti mahdollistaa suurten asiakasmäärien palvelemisen, kun taas Vamoksessa keskitytään intensiiviseen ja usein pitkäkestoiseen heikoimmassa asemassa olevien nuorten kokonaisvaltaiseen sosiaaliseen vahvistumiseen ja jatkopolkujen tukemiseen. Vamos Turun toiminnassa painottuu intensiivinen yksilövalmennus, joka voi tapahtua nuoren omassa elinympäristössä tai matalan kynnyksen toimintamallin palveluissa. Palvelut täydentävät erinomaisesti toisiaan ja rakentavat nuorille palvelukokonaisuuden, jossa myös nuorisotakuun kuntoutukselliseen osuus mahdollistuu. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Turun Ohjaamon kanssa, joka toimii samoissa tiloissa Vamos Turun toiminnan kanssa.
Maahanmuuttajille suunnattu toiminta Vamoksessa
Nuorille suunnatuissa palveluissa ja niiden yhteistyörakenteissa on entistä voimakkaammin huomioitava kasvava maahanmuuttajanuorten määrä. Tässä hankkeessa hyödynnetään Helsingin Diakonissalaitoksen Vamoksessa käynnissä olevien maahanmuuttajahankkeiden toimintamalleja.
Valtakunnallisen Osallisuuden polku maahanmuuttajanuorille –hankkeen (ESR-rahoitus) kohderyhmänä ovat Turussa 12-29 -vuotiaat maahanmuuttajataustaiset nuoret, jotka kuuluvat niihin paikallisiin maahanmuuttajaryhmiin, joiden riski joutua ja jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle on suurin.
Hankkeen tavoittamat nuoret saavat hankkeen työntekijästä vastuutyöntekijän. Toiminnassa tähdätään nuoren sosiaalisen osallisuuden ja kokonaisvaltainen hyvinvoinnin vahvistumiseen. Nuoret saavat intensiivistä yksilövalmennusta ja heidät saatetaan tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Lisäksi tavoitteena on edistää nuoren pääsyä koulutukseen ja työhön.
Toiminnassa tavoitetaan kulttuurisia portinvartijoita esimerkiksi uskonnollisten yhteisöjen, kulttuuriyhdistysten sekä maahanmuuttajien yritystoiminnan avulla. Jokainen nuori on täten myös portinavaajaroolissa, koska heidän kautta avautuu mahdollisuus löytää lisää samasta kulttuuripiiristä tulleita kohderyhmään kuuluvia nuoria. Olemassa olevista malleista kerätään ja levitetään parhaiksi arvioidut ja todetut elementit. Näin luodaan yhdenmukaisia, mutta paikallisiin tarpeisiin muokattuja tehokkaita palvelukokonaisuuksia ja ketjuja, joihin nuori voi itse vaikuttaa ja johon hän voi sitoutua. Tavoitteena on hyväksi koettujen toimintamuotojen vahvistaminen, parhaiden käytäntöjen valtakunnallistaminen sekä sellaisen järjestelmätason muutoksen aikaansaaminen, että vastuu apua tarvitsevasta nuoresta on yhdellä taholla.
Osallisuuden polku maahanmuuttajanuorille –hankkeen toiminta integroituu saumattomasti haettavan hankkeen toimintaan Turussa.
Hankkeen lähtötilanne Turussa
Turussa toimintakentän erityisongelmana ovat ammatillisten opintojen keskeyttäneiden runsas määrä, nuorten mielenterveyden ongelmat ja nuorten yksinäisyys.
Ammatillisten opintojen keskeyttäneiden nuorten runsas määrä näyttäytyy sekä Vamoksen että Ohjaamon asiakasryhmissä. Osa näistä nuorista on intensiivisen tuen ja matalan kynnyksen toiminnan tarpeessa. Nuorilla on paljon psyykkistä oireilua ja osalla myös päihteiden käyttöä. Vuorokausirytmi on sekaisin ja nuoret voivat olla hyvin yksinäisiä.
Nuorten mielenterveyden ongelmat näkyvät psykiatrian lähetteiden kasvaneena määränä, vuoden 2017 alkupuolella lähetteiden määrä kasvoi 20 % Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Samaan aikaan sairaanhoitopiirin työntekijäresursseissa on ollut puutteita ja tämä on näkynyt ohjauksena Vamoksen palveluihin; vuoden 2017 ohjauksista Vamoksen palveluihin lähes viidennes tapahtui psykiatrisilta poliklinikoilta. Entistä useammalla Vamoksen palveluissa olevilla nuorilla on mielenterveyden häiriöitä, kuten ahdistusta, masennusta, paniikkihäiriötä ja sosiaalisten tilanteiden pelkoja. Haasteeksi on muodostunut se, että osan nuorista on vaikea kiinnittyä tarvitsemiinsa mielenterveyspalveluihin ja palvelut joustavat sekä sietävät huonosti nuorten kiinnittymisen puutetta. Palvelut halutaan suunnata nuorille, jotka pystyvät tulemaan varatuille ajoille itsenäisesti. Osalla nuorista mielenterveyden häiriöihin liittyy myös päihteiden käyttöä.
Viidennes suomalaisista nuorista kokee yksinäisyyttä ja tämä näkyy merkittävänä syrjään jäämisen taustatekijänä ja seurauksena myös Turun seudulla. Osa nuorista on täysin ilman tukiverkostoja ja ystäviä. Tähän on syynä useita erilaisia taustatekijöitä, Vamoksessa nämä ovat näyttäytyneet siten, että taustalla on mm. koulukiusaamista, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, epäonnistumisen pelkoa, epävakaita perheolosuhteita ja sosiaalisten tilanteiden puuttumista arkielämästä.
Vamos Turku tukee 12-29-vuotiaita lapsia ja nuoria. 12-15 -vuotiaiden osalta työn painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä ja tavoitteena on tukea nuoria heidän omissa tavoitteissaan, aikaansaada onnistumisen kokemuksia, vähentää yksinäisyyttä, tarjota tukea koko lapsen perheelle sekä saada lapset ja nuoret kiinnittymään kantavaan opintopolkuun. Erityisesti tuetaan nivelvaiheissa olevia nuoria. 16-29 -vuotiaiden osalta päätavoite on elämänhallinnan vahvistuminen, sosiaalinen vahvistuminen, opinto- ja työelämäpolkujen rakentaminen sekä nuoren kiinnittyminen tarvitsemiinsa palveluihin. Työtä tehdään yksilö- ja ryhmävalmennuksen keinoin. Tärkeimpiä sidosryhmiä ovat Turun kaupungin hyvinvointitoimiala, sivistystoimiala, nuorisopalvelut, työllisyyspalvelut, TE-toimisto ja nuorten kanssa työskentelevät järjestöt.
Vamos Turku toimii kiinteässä yhteistyössä Ohjaamon kanssa. Molemmat toimivat saman katon alla toteuttaen yhden luukun periaatetta. Vamoksen ja Ohjaamon työntekijät tekevät saumatonta yhteistyötä mm. ohjaamalla nuorta tarpeenmukaisten palveluiden piiriin, työskentelemällä joustavasti nuoren asioissa ja suuntaamalla omaa sekä yhteistä toimintaa nuorten tarpeiden pohjalta. Vamos ja Ohjaamo toteuttavat myös yhteisiä tapahtumia. Vamoksen ja Ohjaamon palveluihin on integroitu myös terveyspalveluita, kuten psykiatrisesti suuntautunut sairaanhoitaja, seksuaaliterapeutti ja kolmannen sektorin tuottamia palveluja, kuten asumisneuvoja. Ohjaamon palvelut ovat kattavia sisältäen mm. uraohjausta ja koulutusneuvontaa ja Vamoksen palvelut täydentävät tätä palvelukokonaisuutta tuomalla palvelutarjontaan ryhmävalmennuksen sekä intensiivisen yksilövalmennuksen.
Turussa on Vamoksen palveluiden tarpeellisuus nähty konkreettisesti, sillä nuorten määrä on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta ja vuoden 2017 aikana on palveluun muodostunut jonoja. Verkostot ovat kokeneet Vamoksen palvelut ammatillisiksi nuorten asioita edistäviksi palveluiksi ja Vamokseen halutaan ohjata nuoria jonoista huolimatta. Vamoksen työote on saanut kiitosta joustavuudesta, muuntautumiskyvystä ja kyvystä vastata erilaisiin palvelutarpeisiin. Vamos tekee työtä nuorilähtöisesti työskennellen pitkäjänteisesti nuoren tavoitteiden suuntaan tukien nuorta hänen tavoitteissaan. Nuoren ympärille kootaan hänen tarvitsemansa palvelut ja häntä tuetaan näihin kiinnittymisessä. Näin pyritään vahvistamaan nuoren toimijuutta, osallisuutta, minäpystyvyyttä ja kestävällä tavalla kiinnittymistä koulutus- ja/tai työurille.
Vamos palvelut 2017
Nuoret eivät löydä palvelujärjestelmästä tarpeisiinsa vastaavia palveluja ja heidän on vaikea kiinnittyä opiskeluun tai työhön. Vamos tavoittaa ne nuoret, jotka eivät kykene hyötymään muista olemassa olevista palveluista, ja tarjoaa heille mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen. Vamos-palvelujen tavoite on kiinnittää syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat nuoret opiskeluun tai työhön. Vamos tarjoaa kokonaisvaltaista tukea opiskelussa sekä työelämässä tarvittavien valmiuksien ja taitojen rakentumiseksi, jotta jatkopolkuun kiinnittyminen on kestävää. Tuen muodot ovat yksilövalmennus, ryhmävalmennus (sosiaalinen kuntoutus) ja uravalmennus.
Vamoksen yksiköissä on lähtökohtaisesti integroitu mukaan kunnan palveluja. Lisäksi yhdessä nuoren kanssa etsitään hänen mahdollisesti tarvitsemat muut tuen muodot niin julkisista kuin järjestöjen tuottamista palveluista. Nuoret tulevat Vamokseen itsenäisesti, läheistensä ohjaamana tai muiden ammattilaisten lähettämänä. Jokainen nuori saa Vamoksesta oman työntekijän (case manager), jonka tehtävänä on yhdessä nuoren kanssa rakentaa mahdollisuus mielekkääseen ja merkitykselliseen tulevaisuuteen.
Vamos -toiminta käynnistyi Helsingissä vuonna 2008, Espoossa 2013, Kuopiossa 2014, Turussa 2015 ja Lahdessa 2016, Oulussa 2017 ja Rovaniemellä 2018. Keskeisimmät Vamoksen toiminnasta hyötyvät kunnalliset toimijat ovat sosiaali- ja terveystoimi, oppilaitokset ja työllisyyspalvelut. Eri kunnissa toteutettavat Vamos-palvelut poikkeavat toisistaan, sillä palvelut rakennetaan yhdessä kunkin kunnan kanssa vastaamaan paikallisiin erityistarpeisiin.
Tutkittaessa Vamoksen palveluita käyttäviä nuoria (Alanen ym. 2014), kävi ilmi, että monet olivat saaneet paljon erilaisia hyvinvointiyhteiskunnan palveluja, mutta eivät silti kokeneet saaneensa apua ongelmiinsa. Tutkimustulokset osoittivat, että suurelle osalle syrjällä olevista nuorista oli kehittynyt huono-osaisen nuoren identiteetti jo lapsuuden tai peruskoulun aikana. Nuoret kokivat itsensä epäonnistuneiksi, yksinäisiksi ja masentuneiksi, eivätkä he voineet luottaa ulkopuolisiin ihmisiin. Tutkimuksen mukaan on selvää, että kohderyhmän nuoret tarvitsevat työllistymis- ja opintopoluillaan intensiivistä ja rinnalla kulkevaa oikea-aikaista tukea, jonka lähtökohtana on aito kohtaaminen.
Vamos -palveluissa on havaittu nuorten syrjäytymiskehityksen alkaneen jo varhain ja syventyvän entisestään nuoruusiässä. Polarisoituminen näkyy erityisesti suurissa kaupungeissa, eikä turvaverkko kykene takaamaan kaikille tasa-arvoisia lähtökohtia elämään. Lisäksi palveluverkoston hajanaisuus on tehnyt työn verkostoissa entistä haastavammaksi. Ongelmiensa kanssa yksin jäävien nuorten ja heidän perheidensä auttamiseksi tarvitaan yksilöllistä tukea, ohjausta ja valmennusta, jotta ammatilliseen koulutukseen ja työelämään hakeutumisen olisi ylipäätään mahdollista. Vamoksen malli on osoittanut toimivuutensa tämän kaltaisten ongelmien kanssa kamppailevien nuorten tukemisessa. Vamoksessa nuorten tukemiseen kehitetty työtapa painottaa välittämistä, kokonaisvaltaisuutta ja kanssakulkijuutta (Alanen & Kotkavuori 2014).
Yksilövalmennus
Yksilövalmennusta tehdään kaikissa Vamoksen yksiköissä. Jokainen nuori saa oman työntekijän, joka tukee tätä asioissa, joissa nuori kokee tukea tarvitsevansa. Vamoksessa yksilövalmennusta voi saada sekä ryhmävalmennuksen kiinteänä osana että ilman ryhmätoimintoihin osallistumista. Pelkkään yksilövalmennukseen osallistuvien kanssa työskennellään intensiivisemmin kuin niiden kanssa, jotka osallistuvat myös ryhmävalmennukseen. Käytännössä kaikki Vamoksen nuoret saavat yksilövalmennusta, mutta osalla tämä voi tarkoittaa muutamaa tapaamista ja toisilla yli vuoden intensiivistä työskentelyä. Yksilövalmennuksen tavoitteena on tukea nuorten hyvinvointia, liittää hänet tarvittaessa kuntouttavaan yhteisöön ja näiden avulla tukea kiinnittymistä opiskeluun tai työhön.
Ryhmävalmennus
Ryhmävalmennuksella parannetaan Vamos-palvelujen piirissä olevien nuorten sosiaalista toimintakykyä ja edellytyksiä kiinnittyä opiskeluun ja työelämään. Ryhmävalmennuksessa keskitytään erityisesti vuorovaikutuksen, elämänhallinnan sekä työelämä- ja opiskelutaitojen vahvistamiseen. Vamos-palvelujen piirissä on paljon mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviä nuoria. Vamoksessa on havaittu, että monen nuoren psyykkinen kunto on niin heikko, että toimiminen ryhmässä sen toimintaan kiinnittyminen on haastavaa. Ryhmätoiminnan avulla nuori saa arkeen rytmiä sekä yksilö- että vertaistukea mielenterveysongelmista kuntoutumiseen ja päihteistä irti pääsemiseen.
Intensiivinen uravalmennus
Intensiivisessä uravalmennuksessa nuorelle rakennetaan yksilöllinen ja omaan motivaatioon perustuva polku työelämään tai koulutukseen. Uravalmentajat tarjoavat tukea työllistymisprosessin kaikissa vaiheessa sekä nuorelle että työnantajalle. Uravalmentajat aloittavat nuoriin tutustumisen jo ryhmätoimintojen aikana ja tukevat heitä omien ammatillisten tavoitteidensa määrittelemisessä ja toteuttamisessa. Uravalmennukseen nuoret tulevat siinä vaiheessa kun elämän perusedellytykset, kuten toimeentulo, asuminen ja opiskelu- ja työelämään tarvittavat taidot alkavat olla riittävällä tasolla.
Integroidut palvelut
Vamoksen palvelukokonaisuuteen liittyy kunnasta riippuen erilaisia muiden toimijoiden tuottamia palveluja. Vamoksessa mukana olevat nuoret voivat käyttää integroituja palveluja Vamoksen yksiköissä. Integroidut palvelut on rakennettu kunnan paikallisiin erityispiirteisiin soveltuviksi. Espoossa tarjolla on sairaanhoitajan palvelut, talous- ja velkaneuvonta, asumisneuvonta ja TE-hallinnon palvelut; Helsingissä sosiaalityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja, konsultoiva psykiatri ja toisen asteen opintoihin valmentava Valma-koulutus; Kuopiossa sosiaalityöntekijän, ravitsemusterapeutin ja kolmannen sektorin palvelut; ja Turussa psykiatrisesti suuntautuneen sairaanhoitajan ja seksuaaliterapeutin palvelut, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, TE-hallinnon ja Turun kaupungin työllistämispalvelut sekä asumisneuvonta. Lahdessa Vamos toimii kiinteässä yhteistyörakenteessa aikuissosiaalityön ja kaupungin sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen kanssa samoissa tiloissa.
Kuva 4. Vamos työotteen kuvaus – Theory of Change
Toiminnassa rakennetaan ensin luottamusta omaan työntekijään ja Vamoksen yhteisöön, jotta toimijuuden vahvistuttua kiinnittyminen ympäröivään yhteiskuntaan olisi mahdollista. Yhteistyö järjestöjen ja muiden harraste- ja vapaa-ajantoimintaa toteuttavien tahojen kanssa on tässä keskeisessä roolissa. Yhteisöllisyyden kokemuksen vahvistuessa syrjäytymisen kokemus väistyy. Tällä prosessilla on usein tärkeä rooli rakennettaessa reittejä koulutukseen ja työelämään.
Vamos toiminnan vaikuttavuus
Nordic Heath Care Group toteutti Vamos-toiminnan ulkoisen vaikutusten arvioinnin syksyllä 2016. Siinä keskeisiksi Vamoksen vaikuttavan toiminnan avaintekijöiksi nousivat omatyöntekijyys, siiloutuneen palvelukentän koordinointi sekä nuorten yksilöllinen kohtaaminen. Jokaisella nuorella on nimetty oma valmentaja, joka tunnistaa nuoren yksilölliset tarpeet, kulkee tämän rinnalla ja ohjaa hänet tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin sekä koordinoi sirpaleista palvelukokonaisuutta ja palvelupolkuja.
Onnistuneen vuorovaikutussuhteen kehittymistä nuoren ja työntekijän välillä tukee yksilöllinen ja arvostava kohtaaminen, jossa luottamuksen rakentamisen myötä päästään paneutumaan elämän haastekohtiin ja sitä kautta tukemaan nuorta hänen poluillaan elämässä eteenpäin. Vamos toimintamalli toimii ketterästi ja kykenee reagoimaan nopeasti nuoren muuttuviin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Vamoksen palveluissa nuori voi joustavasti kiinnittyä erilaisiin Vamoksen omiin toimintoihin sekä kunnan palvelukokonaisuuteen integroimiin palveluihin. Lisäksi nuorella on käytössään moniammatillinen tiimi, joka mahdollistaa monialaisten ongelmien käsittelyn ja paljonkin tukea tarvitsevien nuorten auttamisen.
Vamos-toiminnan vaikuttavuus kategorisoidaan vaikuttavuutta edistävään toimintaan, toiminnan tuloksiin sekä loppuvaikuttavuuteen alla olevan kuvan mukaisesti. Nuorten koetussa hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia seurataan hyvinvointisosiologiseen viitekehykseen pohjautuvilla kyselyillä, jotka toteutetaan kolmen kuukauden välein palvelun aikana sekä seurantajaksolla. Sisäisessä motivaatiossa, asenteissa ja taidoissa tapahtuvia muutoksia seurataan Tulostähti-menetelmän avulla nuoren ja valmentajan dialogissa.
Loppuvaikuttavuutta arvioidaan kestävien työllistymis- ja koulutuspolkujen muodostumisen kautta, mikä ilmenee suoraan osallisuutena yhteiskunnassa sekä tulonsiirto- ja kansantulovaikutuksina. Tulo- ja työmarkkinastatuksissa tapahtuneita muutoksia peilataan nuorten taustatekijöihin, jota kautta määritellään palvelun tuomaa lisäarvoa suhteessa väestötasoisiin ennusteisiin nuorten tilanteen kehittymisestä ja kustannusvaikutuksista.
Nuorten tilanteen kehittymistä seurataan 3 kk ja 6 kk kohdalla palvelun päättymisestä. Kun edellä mainitut vaikuttavuuden tekijät yhdistetään analyysimalliksi, saadaan esille olennaista laatutietoa palveluiden järjestämisen tueksi. Vamoksen tavoitteena on edistää nuorille suunnattujen palveluiden vaikuttavuusanalytiikan yhteistä kehittämistä toimintapaikkakunnilla ja valtakunnallisesti.
Nuorten koetun hyvinvoinnin muutosta palvelun aikana mitataan hyvinvointisosiologiseen viitekehykseen pohjautuvalla kyselyllä. Vuonna 2017 palvelun päättäneistä 87 % koki elämänsä muuttuneen parempaan suuntaan, 79 % koki psyykkisen terveytensä ja 94 % kykynsä käyttää Vamoksen ulkopuolisia palveluja parantuneen. Toiminnalla havaittiin olevan myös merkittäviä tulonsiirtovaikutuksia, jotka johtuvat nuorten tulostatusten ja työmarkkinastatuksen muutoksista.
Loppuvaikuttavuutta arvioidaan kestävien työllistymis- ja koulutuspolkujen muodostumisen kautta, mikä ilmenee suoraan osallisuutena yhteiskunnassa sekä kansantulon kasvuna. Muuttunut yhteiskunnallinen asema näkyy myös tulo- ja työmarkkinastatuksien muuttumisena. Toimintakyvyn muutosta palvelun aikana arvioidaan Tulostähti-menetelmän avulla, jossa nuoren etenemistä elämän eri osa-alueilla seurataan nuoren ja työntekijän vuorovaikutuksessa.
Toiminnassa mukana olevien nuorten lähtötilanteet palvelussa aloittaessa poikkeavat suuresti toisistaan. Toiset ovat käyneet läpi massiivisen palvelupolun, mutta eivät ole hyötyneet tarjotusta tuesta. Toiset ovat kokonaan tarvitsemiensa palveluiden ulkopuolella ja ovat Vamokseen tullessaan esimerkiksi tulottomia ja asunnottomia. Vaikuttavuuden arviointi heterogeenisissa asiakassegmenteissä edellyttää myös vaikuttavuuden arvioinnin segmentointia.
Vamoksen toimintaa on rakennettu tulos- ja vaikutusperusteisesti, jolloin toimintamalleja kehitetään jatkuvasti huomioiden nuorten tilanteen ja toimintaympäristön muutokset. Toteutettavien toimintamuotojen vaikuttavuutta arvioidaan validoitavien vaikutusketjujen avulla.
Kuva 5. Segmentoitu vaikuttavuuden tarkastelu
Vamoksen toimintaa on rakennettu tulos- ja vaikutusperusteisesti, jolloin toimintamalleja kehitetään jatkuvasti huomioiden nuorten tilanteen ja toimintaympäristön muutokset. Toteutettavien toimintamuotojen vaikuttavuutta arvioidaan validoitavien vaikutusketjujen avulla.
Hankkeen välitön kohderyhmä
Hankkeen välittömänä kohderyhmänä ovat 16–29-vuotiaat Turun alueen nuoret, jotka eivät ole kiinnittyneet opiskeluun tai työelämään. Vamoksen kohderyhmän jaottelussa hankkeen piiriin ohjautuvat nuoret, joiden kyvykkyydet tai voimavarat eivät vielä mahdollista siirtymistä avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen.
Syrjäytyneellä nuorella tarkoitetaan määritelmän mukaisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria, mistä tämänkin hankkeen kohderyhmässä on kyse. Vamoksessa on havaittu, että syrjäytyneillä nuorilla on usein työttömyyden lisäksi myös muita haasteita, jotka vaikeuttavat opiskelu- ja työllistymispolulla etenemistä, kuten esimerkiksi maahanmuuttajatausta, lastensuojelutausta, puutteellinen koulutus, oppimisvaikeus, vamma, pitkäaikaissairaus tai päihde- ja mielenterveysongelmia.
Yli 16-vuotiaista nuorista suurella osalla opinnot ovat keskeytyneet tai vaarassa keskeytyä. Yleisimmin toimeentulo koostuu sosiaalietuuksista, joista keskeiset ovat toimeentulo-, kuntoutus- ja työmarkkinatuki. Mukana on myös nuoria, joilla ei ole tuloja ja osa on velkaantunut. Nuorten asumistilanteet vaihtelevat ja noin 25 % on kokenut asunnottomuuden.
Vuosien 2013-14 aikana Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palvelut haastatteli yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston professori Juho Saaren kanssa 120 Vamoksen palveluja käyttävää helsinkiläistä ja espoolaista nuorta, jotka edustivat opiskelu- ja työelämän ulkopuolelle jääneitä, huono-osasia nuoria (Alanen et al. 2014). Tutkimuksen mukainen kohderyhmän profiili on Vamoksen kokemuksen mukaan vastaavanlainen myös muissa kaupungeissa (Turku, Lahti, Kuopio), joten ei ole syytä epäillä, etteikö profiili vastaisi huono-osaisten nuorten erityispiirteitä valtakunnallisesti.
Tutkimuksen mukaan suurin osa nuorista (N=120) koki itsensä yksinäiseksi (36 % osittain ja 20 % täysin), epäonnistuneeksi (40 osittain % ja täysin 17 %) ja masentuneeksi (31 % osittain ja 19 % täysin). Nämä subjektiiviset kokemukset lamauttavat nuoren toimintakyvyn, jolloin nuoret eivät pysty huolehtimaan itsestään. Osa nuorista oli saanut peruskoulun päättötodistuksen toisen asteen opintojen tai työelämän näkökulmasta puutteellisilla taidoilla, tai kärsinyt peruskoulussa kavereiden puutteesta, koulukiusaamisesta ja oppimisvaikeuksista, mikä vaikeuttaa etenemistä työelämään.
Tutkituista nuorista suurin osa asui vuokra-asunnossa ja neljännes vanhempiensa luona. Tuetun asumisen piirissä oli noin joka kymmenes nuori ja asunnottomana suunnilleen yhtä moni. Asunnottomuus ei tarkoita nuorten kohdalla kadulla asumista, vaan niin sanottua putkikassielämää, jolloin nuoret nukkuvat tuttavien, sukulaisten ja kavereiden luona lyhyitä tai pidempiä ajanjaksoja. Tämä hidastaa nuoren kiinnittymistä opiskelu- ja työelämään ja voi olla tuhoisaa hänen hyvinvoinnilleen, koska pitkittyessään asunnottomuus lisää monien muiden hyvinvointiriskien aktualisoitumista kuten päihde- ja mielenterveysongelmia.
Nuorten toimeentulo koostui pitkälti sosiaalitukien eri muodoista. Yli puolet nuorista sai toimeentulotukea (60 %) ja työttömyyskorvausta runsas neljännes (28 %). Moni nuori ei kuitenkaan ollut hakenut toimeentulotukea, vaikka olisi oikeutettu, koska tuntenut tukijärjestelmää tai tiennyt oikeuksistaan. Merkittävällä osalla nuorista oli taustallaan traumatisoivia lapsuuden ja varhaisnuoruuden aikaisia kokemuksia. Ne liittyivät usein vuorovaikutuksellisiin tilanteisiin, ja näistä kokemuksista johtuen moni nuori pelkää sosiaalisia tilanteita. Monen taustasta löytyi erityisesti kiusaamiseen, epäonnistumiseen ja häpeän tunteeseen liittyviä kokemuksia. Ryhmässä tai julkisella paikalla oleminen on monelle heistä vaikeaa. Epäonnistuneen ihmisen identiteetti on muodostunut monelle jo varhaisessa vaiheessa. Yli viidesosalla nuorista oli lastensuojelutausta. Rikosoikeudellisen tuomion ilmoitti saaneensa 14 % tutkituista nuorista.
Isolla osalla nuorista oli ollut elämänsä aikana monta auttajaa, ja he ovat olleet lukuisten tukitoimenpiteiden kohteena. Siksi monet nuoret suhtautuivat epäluuloisesti erilaisiin palveluihin. Nuoret kertoivat esimerkiksi kokeneensa, ettei heitä ole kuunneltu tai heidän kokemuksistaan oltu kiinnostuneita. Uskoa tulevaan luo se, että käytännössä kaikki Helsingin Diakonissalaitoksen tavoittamat ns. syrjäytyneet nuoret haluavat tulevaisuudessa löytää itselleen työpaikan ja elää tavallista elämää.
Hankkeessa keskeistä on nuorten toimijuuden vahvistaminen heitä koskevien palvelujen rakentamisessa sekä yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Vamos palveluiden piirissä olevat nuoret ovat osallistuneet hankkeen suunnitteluun sen kaikissa vaiheissa. Hankkeen käynnistyessä ohjausryhmätyöskentelyyn valitaan nuorten edustajat.
Sukupuolivaikutusten analyysi
Hankesuunnittelu sisälsi toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tarkasteli nuorten syrjäytymistä hyödyntäen sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä nuorten syrjäytymisestä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta. Vamos-palveluiden vuosittain tavoittamista noin 1100 nuoresta (iältään 12-29-vuotta) 55 % on miehiä ja 45 % naisia.
Yleensä ottaen erityisryhmissä on enemmän miehiä kuin naisia, olipa sitten kyse koulupudokkaista, päihteidenkäyttäjistä tai asunnottomista. Miesten syrjäytymiseen johtava kehitys alkaa usein jo koulussa. Koulupudokkaista valtaosa on poikia. Heillä on useammin oppimisvaikeuksia ja he keskeyttävät opintonsa tyttöjä useammin. Heistä useammalla ei ole ollut lapsena ystäviä, ja heidän muistonsa koulusta ovat huomattavasti huonommat kuin tytöillä. Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksessa lähes puolet nuorista miehistä (44 %) oli kokenut koulukiusaamista, mikä on merkittävästi enemmän kuin samanikäisillä nuorilla naisilla (22 %).
Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksen mukaan syrjäytyneillä nuorilla miehillä on nuoria naisia useammin taustallaan lastensuojelua, asunnottomuutta, päihdehoitoa ja psykiatrista hoitoa. Miesten kuva itsestään on nuoria naisia rikkinäisempi sekä fyysisellä että henkisellä tasolla. Kehollisuuteen liittyvät kysymykset nousivat tutkimuksessa hyvinvoinnin kannalta yhdeksi merkityksellisimmistä tekijöistä, sillä nuoret miehet kärsivät yllättäen merkittävästi enemmän ulkonäköön ja painoon liittyvistä ongelmista kuin nuoret naiset. Työntekijät tulkitsivat tämän tyytymättömyyden kumpuavan kokemuksesta maskuliinisuuden puutteesta.
Nuoret miehet olivat myös merkittävästi tyytymättömämpiä asumiseensa kuin samanikäiset naiset. Kokemuspohjainen tieto osoittaa, että moni nuori mies tarvitsisi tukea itsenäiseen asumiseen liittyvissä asioissa.
Naisten koulutustaso on selvästi korkeampi kuin miesten. Lähes joka viides mies jää pelkän perusasteen varaan, naisista vain joka kymmenes. Työnsaantimahdollisuuksien lisäämiseksi erityisesti miehiä tulisi kannustaa aikuiskoulutukseen. Valmistumisen jälkeen miehet saavat paremmin pidempiaikaista työtä kuin naiset, mutta jos he joutuvat työttömiksi, näyttää työttömyys pitkittyvän. Pitkäaikaistyöttömissä miesten osuus on selvästi naisia suurempi. Miesten työttömyys myös vaihtelee selvästi naisia enemmän.
Pohdittaessa nuorten mahdollisia työllistymispolkuja, pyritään työelämän tarjoamia vaihtoehtoja käsittelemään työelämän segregaatiota vähentävästi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lievennetään eri aloihin liittyviä stereotypioita miesten ja naisten töinä.
Hankkeen välilliset kohderyhmät
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat Turun kaupungin ja paikallisten järjestöjen työntekijät, oppilaitokset sekä vapaaehtoiset. Organisaatioiden työntekijät hyötyvät toimijoiden hallintokuntien rajat ylittävästä yhteistyöstä, joka avaa ammatillisesti uusia näkökulmia työhön. Keskeistä hankkeessa ei kuitenkaan ole ammattilaisten yhteistyön kehittäminen vaan riskiryhmien nuoria hyödyttävien konkreettisten yhteistoimintojen toteuttaminen sekä toimintamallien juurruttaminen osaksi palvelujärjestelmää.
Uudenlaisten toimintamallien kautta järjestötoimijat pääsevät hyödyntämään kuntasektorin asiantuntemusta ja palveluprosesseja oman toimintansa kehittämisessä. Järjestöjen toimintaan integroituvien psykiatrian ja sosiaalityön osaamisen myötä voidaan toteuttaa yhä vaikuttavampia palveluita asiakaskunnalle. Kunnan toimijat puolestaan saavat järjestöjen kautta käyttöönsä uusia kanavia tavoittaa riskiryhmiin kuuluvia nuoria ja heidän läheisiään. Vamos palvelut on osoittautunut vetovoimaiseksi myös niille nuorille, joilla on historiassaan negatiivisia kokemuksia palvelujärjestelmästä ja ovat tästä johtuen ajautuneet palveluiden ja mielekkään toiminnan ulkopuolelle.
Vapaaehtoisuus ja kansalaisaktiivisuus ovat nousevia trendejä Suomessa. Hanke antaa vapaaehtoisille mahdollisuuden osallistua merkitykselliseen työhön yhteiskunnasta syrjään ajautuneiden nuorten parissa. Vapaaehtoiset ovat heterogeeninen ja monimuotoinen joukko kansalaisia, joita yhdistää halu toimia yhdessä muiden ihmisten kanssa, halu toteuttaa aktiivista kansalaisuutta ja kantaa sosiaalista vastuuta, ja olla avuksi hyvin konkreettisella tavalla. Vapaaehtoisiksi soveltuvat myös henkilöt, joilla on itsellään taustalla vaikeita elämänkokemuksia. He tarvitsevat vain hieman enemmän rohkaisua, valmennusta, tukea, tietoa ja yhteisöllisyyttä.
Kehittämishanke edistää ”Vahvistetaan nuorten sosiaali- ja terveyspalveluita, mielenterveyspalveluita sekä taataan kuntoutuspaikat” -toimenpiteen 3. tavoitteiden saavuttamista.
Pitkän ajan kehitystavoite, jonka toteutumista hanke edistää, on suomalaisten osaamis- ja koulutustason nousu, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa.
Hankkeen välitön tavoite, joka saavutetaan hankkeen aikana, on rakentaa ja vakiinnuttaa yhteistoimintamallia koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten toiminta- ja työkyvyn sekä osallistumismahdollisuuksien vahvistamiseksi Turun alueella.
Hankkeen osatavoitteet:
Haettava hanke
1)juurruttaa HDL:n toteuttamassa Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan kärkihankkeessa STM/4832/2016 kehitettyä Vamos Mindset yhteistoimintamallia koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten toiminta- ja työkyvyn sekä osallistumisen vahvistamiseksi. Mindset toimintamalliin integroidaan Arki haltuun sisällöt suunnitelman mukaisesti. Yhteistyömallien juurruttaminen edellyttää toimintakulttuurin muutosta julkisissa palveluissa. Konkreettinen kolmannen sektorin yhteistyö julkisten palveluiden kanssa purkaa palveluiden siiloutumista, parantaa niiden asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta sekä lisää nuorten hyvinvoinnin ja toimijuuden kannalta tärkeää yhteistyötä kunnan palveluiden ja järjestöjen välillä.
2)täydentää palvelujärjestelmän aukkokohtia panostamalla mielenterveyden haasteista kärsiviin ja palvelujärjestelmän ulkopuolelle ajautuneisiin nuoriin. Hankkeessa Turun kaupungin aikuissosiaalityö ja psykiatriset palvelut jatkavat yhteistoimintaa Vamoksen kanssa ja rakentavat Vamos-työotteen mukaista toimintaa, johon yhdistetään kuntasektorin asiantuntemus riskiryhmien osalta. Lisäksi nuorten tueksi integroidaan alueen järjestöjen harrastus- ja muu vapaaehtoistoiminta, jonka tavoitteena on edistää nuorten mahdollisimman monipuolista toimijuutta yhteisöissä.
3)vakiinnuttaa yhteistoimintamallia koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten toiminta- ja työkyvyn sekä osallistumismahdollisuuksien vahvistamiseksi. Vakiinnuttaminen mahdollistuu vahvistuvien yhteistyörakenteiden avulla sekä kuntakumppanin kanssa uuteen sote -järjestelmään valmistautumalla. Turun kaupungilla on intressi vakiinnuttaa malleja, joissa kolmannen sektorin panostukset ja osaaminen otetaan yhteiseen käyttöön. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä työllisyyspalveluiden, TE-palveluiden sekä Ohjaamon kanssa ja vakiinnuttaa kohderyhmän nuorille suunnattuja matalan kynnyksen toimintamalleja.
4)edistää ja soveltaa palveluiden tulos- ja vaikuttavuusperusteisuutta yhteistoimintamallien rakentamisessa. Toimintamallien arvioinnissa ja kehittämisessä käytetään yhdessä sovittuja koetun hyvinvoinnin ja elämänlaadun indikaattoreita ja mittaristoja. Hankkeen yksi kehittämistehtävä maakuntatasoisesti onkin vaikuttavuuden arviointi ja mallintaminen Varsinais-Suomen alueella.
5)tuo Vamos Mindset valmennuksen rinnalle oppimisympäristöihin ja digitaalisiin ratkaisuihin pohjautuvia työmenetelmiä, jotka hyödyttävät erityisesti syrjäseuduilla asuvia nuoria. Digitaaliset ratkaisut tukevat intensiivisen kotiin vietävän valmennuksen onnistumista kohderyhmän nuorten osalta. Uusi kehittämiskonteksti täydentää kärkihankkeen STM/4832/2016 tavoitteita siten, että kehitetyt digitaaliset ratkaisut on sovellettavissa Turun lisäksi kuuden alueellisen Vamos Mindset toimintamallin juurruttamisessa paikalliseen palvelujärjestelmään.
6)ohjaa, tukee ja kannustaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämisen riskissä olevia tai jo ulkopuolelle jääneitä nuoria polulla kohti opintoja ja työelämää sekä niissä selviämisessä Vamos Mindset toimintamallin puitteissa
7)vastaa nuorten tuen tarpeeseen yhdeltä luukulta kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti
8)rakentaa toiminta nuorten tarpeista lähtien
9)toteuttaa kotiin vietävää valmennusta yhteiskunnan toiminnasta syrjään jääneille nuorille, konkreettisessa yhteistyörakenteessa julkisten sosiaali- ja psykiatristen palveluiden kanssa
Hanke toteuttaa Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan –kärkihanketta. Hanke on jatkaa ja täydentää valtakunnallisesti merkittävän STM/4832/2016 hankkeen toimintaa. Hankkeen päättyessä toiminta jatkuu tämänhetkisen näkemyksen mukaan poikkihallinnollisesti. Vamos-palvelut asemoituu sekä maakuntien sote-järjestämisvastuun toiminta-alueelle että kuntien tehtäväkentälle. Hanke tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kehittää ja toteuttaa innovatiivisia ja nopeasti uusiin tilanteisiin reagoivia palveluintegraatioita alati muuttuvassa toimintaympäristössä.
5 Hankkeen käytännön toteutus
Hankkeen toteuttamisessa keskeistä on Vamos palvelujen sovittaminen Turun alueen erilaisiin tarpeisiin. Toiminta muotoillaan Turun alueella siten, että se täydentää olemassa olevaa palvelujärjestelmää ja toimii sen kanssa tiiviissä yhteistyörakenteessa, erityisesti Ohjaamoiden ja julkisen sektorin sote -palveluiden kanssa.
Yhteistyökumppanien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta on käynyt ilmi, että Vamokselta toivotaan yhä vahvempaa roolia riskiryhmien palveluissa. Kärkihankkeen STM/4832/2016 kartoituksen mukaan nuoret hyötyvät intensiivisestä valmennuksesta hoidon tukena siten, että sen tavoitteita voidaan tukea käytännössä nuoren omassa elinympäristössä ja arjessa. Tähän tarpeeseen vastaamaan Vamoksessa on kehitetty Vamos Mindset -toimintamuoto, jossa Vamos -työotteen ja valmennusosaamisen lisäksi hyödynnetään julkisen palvelujärjestelmän asiantuntemusta ja kansalaistoiminnan resursseja. Keskeinen vaikuttavuustekijä kaikissa Vamoksen palveluissa on vertaisyhteisö, johon kiinnittymällä kuntoutumisen edellytykset parantuvat. Uudenlaisilla toimintamuodoilla toiminnan painopistettä viedään varhaisemman vaiheen työskentelyyn, jossa yhä joustavammat toimintamuodot nuoren lähiympäristössä otetaan käyttöön.
Kuva 6. Vamos Mindset -konsepti
Toteutuksen painopistealueet
1)Riskiryhmän parempi ja vaikuttavampi tavoittaminen tapahtuu kotona aloitettavana valmennuksena, jonka tavoitteena on arjen taitojen opastaminen sekä toimintojen piiriin saattaminen. Riskiryhmän taustalla on useimmiten mielenterveyteen liittyvää oireilua, jonka vuoksi hankkeessa tarjotaan erittäin matalan kynnyksen Vamos Mindset ryhmävalmennusta, joka tarjoaa systemaattisen strukturoidun ryhmätoiminnan, johon integroidaan kuntien parasta asiantuntijuutta tarpeenmukaisten teemojen mukaan (kuten psykiatrian ja sosiaalityön asiantuntijuus). Haettavassa hankkeessa Vamos Mindset toiminnan volyymia kasvatetaan vastaamaan alueella ilmenneeseen tarpeeseen.
Toiminta kytketään Arki haltuun –tukipakettiin ja linkitetään sen vaikutusketjussa esitettyihin ulottuvuuksiin. Konsepti on skaalattavissa valtakunnallisesti.
Kuva 7. Vamos Mindset 2.0 –konsepti linkitettynä Arki haltuun tukipaketin tematiikkaan
2)Vamos Mindset valmennuksen tehostamiseksi ja kotiin syrjään jääneiden nuorten tavoittamiseksi hankkeessa kehitetään digitaalisia ratkaisuja intensiivisen valmennyuksen tueksi. Helsingin Diakonissalaitoksen Espoon Vamos toimipisteessä toimivan Vamos Mindset-ryhmän nuorten näkemyksiä kysyttiin 29.3.2018 ryhmähaastattelumuotoisesti Vamos Mindset valmennussisältöjen ja valmennuksen digitalisointiin liittyen. Haastattelutilanteessa mukana oli kuusi nuorta, harjoittelija sekä valmentaja ja ryhmässä vieraillut ulkopuolinen henkilö. Nuorten näkemykset on huomioitu digitaalisen palvelukokonaisuuden ideoinnissa.
Digitaalinen ympäristö on nuorille luontaisa. 16-24-vuotiaista nuorista 95% käyttää internetiä useita kertoja päivässä (Tilastokeskus 2017). Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palveluiden kehittämiseen liittyvässä tutkimuksessa (Hyppönen, Hyry, Valta ja Ahlgren 2014) todetaan, että sosiaalihuoltoon liitettävien sähköisten palveluiden käyttö on kuitenkin toistaiseksi hyvin vähäistä. Mindset 2.0-hankkeen kohderyhmään tyypillisesti liitettäviin piirteisiin kuten, työelämän ulkopuolella olemiseen, huonoon terveydentilaan ja elämänlaatuun sekä terveyspalveluiden suurkulutukseen liittyvät tekijät ovat liitettävissä sosiaalihuollon palveluihin perinteisin keinoin hakeutuviin henkilöihin. Näistä piirteistä terveyspalvelujen suurkuluttaminen on liitettävissä myös sähköisten palveluiden hyödyntämiseen. Terveyspalveluiden suurkuluttajilla on jopa 10-kertainen todennäköisyys käyttää sähköistä yhteyttä asioiden hoitamiseen verrattuna vähemmän palveluja käyttäneisiin. Sähköisten palveluiden kehittämistä suositellaankin erityisesti tälle ryhmälle.
Hankkeessa otetaan käyttöön sähköinen oppimisympäristö kuten esimerkiksi Moodlerooms (hankinta kilpailutetaan), joka mahdollistaa yhteisen verkkoympäristön valmennusryhmälle. Verkkoympäristön kautta on mahdollista järjestää salattu yhteys valmentajan ja nuoren välille yksilövalmennukseen, edellyttäen että nuori suostuu verkkovälitteiseen valmennukseen kotoa tehtävän valmennuksen ohella. Ensimmäinen tapaaminen toteutetaan aina kasvotusten. Espoon Vamoksen nuorten mukaan yksilövalmennus verkkovälitteisesti voisi pitää sisällään esimerkiksi keskustelua motivaation löytämisestä ja sen ylläpidosta.
Verkkoalustaa voidaan hyödyntää myös valmennuksen kriittisessä siirtymävaiheessa, nuoren siirtyessä kotiin vietävästä yksilövalmennuksesta ryhmämuotoiseen valmennukseen. Kynnystä ryhmään siirtymiseen voidaan madaltaa mahdollistamalla nuoren osallistuminen ryhmään aluksi virtuaalisen ryhmätilan kautta. Jokainen nuori luo valmennustilaan oman profiilin, joka mahdollistaa muuhun ryhmään tutustumisen ennakkoon ennen varsinaiseen ryhmään siirtymistä. Muita konkreettisia Espoo Vamos Mindset nuorten esittämiä digitaalisia ratkaisuja kynnyksen madaltamiseksi ryhmään siirryttäessä olivat; video välitteinen kuvaus tilaista ja tilaan tulosta. Etukäteen haluttiin myös kuvausta valmentajista sekä aikatauluista ja tyypillisen valmennuspäivän kulusta ja siihen liittyvistä odotuksista. Nuoret kokivat, että kun heillä on enemmän tietoa käytettävissä palvelusta ennakkoon he voivat myös hallita omia odotuksiaan selkeämmin ja sitä kautta hallita mahdollisesti helpommin jännitystä ja ahdistusta joka liittyy uudessa ryhmässä aloittamiseen. Tiedon puute tulevasta ryhmästä koettiin myös passivoivaksi yksilön kannalta, ja digitaaliset ratkaisut nähtiin siinä mielessä motivaatiota lisäävinä tekijöinä.
Ryhmässä tapahtuvaa valmennusta ja vuorovaikutusta voi myös osittain seurata etänä (verkkovälitteiset osiot aikataulutetaan osaksi ryhmän toimintaa ja ryhmässä mukana olevilta nuorilta pyydetään suostumus yhteyden muodostamiseen). Ensisijaisesti Vamos Mindset 2.0-valmennus tähtää nuoren voimaannuttamiseen ja työskentelyn siirtämiseen kotoa ensin ryhmämuotoiseen fyysisissä tiloissa tapahtuvaan valmennukseen ja sieltä edelleen jatkopoluille kohti työ- ja koulutuspolkuja. Poikkeustilanteissa kuten nuoren kotoa liikkumisen ollessa haasteellista esim. vamman tai sairauden vuoksi ryhmämuotoista valmennusta voidaan jatkaa myös etänä. Tämä ei kuitenkaan ole ensisijainen toimintamuoto palvelussa joka tähtää nuoren sosiaaliseen vahvistamiseen ja työ – ja koulutuspoluille suuntaavin palveluihin kiinnittymiseen. Digitaalinen palvelu nähdään ennen kaikkea nykyisiä valmennusprosesseja täydentävänä palveluna nuorille, ja erityisesti niille nuorille jotka asuvat kasvukeskusten ulkopuolella. Espoon Vamos Mindset nuoret kokivat myös tärkeänä, että jatkossakaan palvelu ei kehity liikaa siihen suuntaan, että se mahdollistaa passiivisen kotiin jäämisen. Yksilövalmennuksen osalta etäyhteys nähtiin ongelmattomampana, mutta ryhmämuotoiseen toimintaan koettiin tärkeänä osallistua pääsääntöisesti paikan päällä.
Vamos Mindset 2.0-hankkeessa tarkastellaan etäältä mukaan tulevien nuorten asuinpaikkoja ja mietitään ratkaisuja voidaanko osalle ryhmästä järjestää pienempi ryhmätapaaminen esimerkiksi joihinkin julkisiin tiloihin. Pääsääntöisesti tullaan kuitenkin edellyttämään varsinaiseen ryhmään osallistumista sosiaalisen pääoman ja vuorovaikutuksen vahvistamiseksi.
Verkkoympäristö mahdollistaa myös nuorten välisen kommunikaation valvotun keskustelufoorumin kautta. Tutustuminen ja suhteiden solminen on nuorille luontaisaa verkkovälitteisesti. Keskustelufoorumeita toivottiin lisää käyttöön nuorten keskuuteen myös STM:n ja Me-säätiön nuorille teettämän kyselytutkimuksen mukaan. Keskustelufoorumille luodaan säännöt, nettietiketti ja keskustelujen sisältöjä seurataan. Espoon Vamos Mindset ryhmän edustus koki keskustelun rajaamisen ulkopuolisilta sekä salassapito velvollisuuden erittäin tärkeäksi palvelun onnistumisen kannalta. Tarvittaessa valmentaja puuttuu keskusteluiden sisältöön. Keskustelufoorumi toimii ryhmän nuorille yhteisenä sisäisenä jatkokeskustelufoorumina päivän valmennuksessa käsitellyistä aiheista. Valmentaja voi myös ohjata keskustelua tiettyyn suuntaan esimerkiksi kohti ensi viikolla käsiteltäviä teemoja.
Valitulle verkkoalustalle koostetaan keskeisten palveluiden yhteistietoja ja tietoa täydentävistä palveluista (kuten Kela ja Sekasin-chat). Alustalle kootaan myös usein kysyttyjä kysymyksiä-pankki valmentajien toimesta. Tarve kokoavalle palvelulle nousi vahvasti esiin STM:n ja Me-säätiön nuorille tehdystä haastattelututkimuksesta. Tämän kestoltaan ja resursseiltaan kohtuullisen suppean hankkeen ensisijainen tehtävä ei ole tuottaa tämän tyyppistä ratkaisua, mutta keskeisiä olemassa olevia kokoavia sivustoja sekä palveluita listataan kuitenkin verkkoalustalle ja niiden hyödyntämistä nuorten toimesta seurataan.
3)Vamos Turussa palveluintegraatiota toteutetaan jo nyt tekemällä tiiviisti yhteistyötä eri järjestöjen kanssa. Turussa on laaja järjestökenttä, jossa toimii useita järjestöjä nuorten palveluiden parissa. Vamos Turku on löytänyt paikkansa Turun palvelujärjestelmässä. Vamoksen tarjoama yksilö- ja ryhmävalmennus sekä jalkautuva toimintamalli mahdollistavat joustavan palvelupaketin, jota muilla toimijoilla ei ole tarjota. Yhteistyöllä erilaisten järjestöjen kanssa saadaan entistä kattavampia palveluja tarjottua nuorille ja erityisosaamista hyödynnettyä parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Kaikilla on yhteiset tavoitteet ja näitä kohti ollaan valmiita tekemään yhdessä työtä.
Sote-uudistuksen valmistelu sekä käyttöönotto tulevat Turussa olemaan täydessä vauhdissa vuosina 2018- 2019. Tällöin on entistä tärkeämpää panostaa saumattomaan palvelutoimintaan ja varmistaa palveluiden pysyvyys ja saanti. Riskinä on, että osasta kansalaisia tulee väliinputoajia, joiden palveluiden saati voi viivästyä tai vaikeutua sote-organisaatiomuutoksen vuoksi. Etenkin nuorten osalta tällä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia. Vamos Turku pystyy tarjoamaan palveluja sote -uudistuksen myllerryksissäkin normaaliin tapaan, sillä organisaatiorakenteen muutos ei vaikuta Vamoksen toimintaan.
Vamoksen sidosryhmätyö Turun kaupungin sivistys- ja vapaa-aikatoimialan, TE-toimiston ja Ohjaamon kanssa on jo nyt tiivistä. Sote-uudistuksessa tämä yhteistyö sekä yhden luukun periaatteen merkitys tulevat korostumaan. Nuorille täytyy taata kokemus pysyvyydestä ja saada luottamus toimintaan sekä toimijoihin, jotta kuntoutuminen mahdollistuu. Vamos pystyy tarjoamaan pysyvyyttä ja löytämään myös uudistuvasta sote-palvelurakenteesta oikeat palvelut, joita nuori tarvitsee kuntoutuakseen. Vamos tekee tiivistä yhteistyötä mm. kuntasektorin kanssa ja seuraa ajantasaisesti sote-uudistuksen valmistelua. Vamoksen toimintaa kehitetään jatkuvasti, jotta uudet haasteet ja mahdolliset riskit osataan huomioida omassa toiminnassa ja ennakoimaan sekä ennaltaehkäisemään mahdolliset väliinputoamiset nuorten kohdalla.
Sote-uudistuksen myötä Vamoksen tavoitteena on olla entistä vahvempi toimija Turun palvelujärjestelmässä täydentäen uuden sote-organisaation sekä kaupungin omien palvelujen toimintoja sekä toimia edelleen saumattomassa yhteistyössä työvoimahallinnon, Ohjaamon ja kolmannen sektorin kanssa.
5.8 Koordinaatio
Helsingin Diakonissalaitos vastaa hankkeen koordinaatiosta, jonka tehtävänä on varmistaa yhteistyössä hankkeen toimijoiden ja STM:n kanssa, että yhteistoimintamallien kehittäminen, toteutus ja juurruttaminen etenevät nuorten tarpeiden suuntaisesti sekä antavat toimijoille edellytyksiä valmistautua sote -uudistuksen myötä tapahtuvaan toimintakentän muutokseen.
Hankkeessa rakennetaan koordinoidusti julkisen sektorin ja kolmannen sektorin palveluintegraatioita, jotka palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla paikallista hankkeen kohderyhmää. Kärkihankkeessa STM/4832/2016 mallinnetut ja vaikuttavuudeltaan arvioidut toimintamallit valmentavat nuorten parissa toimivia tahoja sote -uudistukseen ja palveluiden vaikutusperusteisuuden kehittämiseen.
Vamos tuo yhteiseen käyttöön eri Vamos-paikkakunnilla testatut ja tuloksekkaiksi todetut yhteistoimintamallit, joiden pohjalta Turun alueen palveluintegraatiota voidaan kokemusperusteisesti kehittää. Alueellinen hankkeen toiminnan juurruttaminen toteutetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisen julkisen palvelujärjestelmän ja kolmannen sektorin yhteistyössä.
Vuoden 2018 ajan haettava hanke toimii rinnakkain Helsingin Diakonissalaitoksen koordinoiman STM/4832/2016 kärkihankkeen kanssa. Haettavan hankkeen käynnistys ja kehittämisen koordinaatio toteutetaan Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos palveluiden toimesta.
Hankkeen toteutusaika on 1.5.2018 - 31.12.2019 (18 kk).
Ajankohta | Toimenpiteet |
Q2/2018 | •Hankkeen koordinoinnin johtamiseen liittyvä suunnitelma on olemassa. •Rekrytointiprosessi käynnistetään heti hakepäätöksen jälkeen. Rekrytointiprosessin suunnitelma on valmistelu etukäteen, mikä jouduttaa hankkeen täysimääräistä käynnistystä. •Hanketiimi rekrytoidaan ja se käynnistää toiminnan Vamos Mindset 2.0 toiminnan laajentamisen Turun alueella kesäkuussa 2018. •Hanketiimi aloittaa digitaalisten ratkaisujen kehittämisen yhteistoiminnassa nuorten ja paikallisen palveluverkoston kanssa. |
Q3 / 2018 | •Hanke toimii rinnakkain kärkihankkeen STM/4832/2016 kanssa, juurruttaen toimintamalleja osana palvelujärjestelmää ja edistäen digitaalisten ratkaisujen kehittämistä •Vamos Mindset konseptia laajennetaan vastaamaan ilmenneeseen tarpeeseen – Vamos mindset ja Vamos Miondset 2.0 toimivat rinnakkain osana Vamos Turun ja Ohjaamon palvelukokonaisuutta •Tulostähti-koulutus toteutetaan rekrytoiduille työntekijöille •Hankkeelle laaditaan yksityiskohtaiset arviointi- ja viestintäsuunnitelmat •Ryhmätoimintaa ja kotiin vietävää valmennusta laajennetaan Vamos Turussa •Verkkoympäristö kilpailutetaan •Verkkoympäristön toteutuksen suunnittelu, henkilöstön koulutus, ohjeistuksen laadinta •Hanketiimi toteuttaa digitaalisten ratkaisujen käyttöönoton yhteistoiminnassa nuorten ja paikallisen palveluverkoston kanssa. |
Q4 / 2018 | •Hanke toimii rinnakkain kärkihankkeen STM/4832/2016 kanssa, juurruttaen toimintamalleja osana palvelujärjestelmää ja edistäen digitaalisten ratkaisujen kehittämistä •Vamos Mindset ja Vamos Miondset 2.0 toimivat rinnakkain osana Vamos Turun ja Ohjaamon palvelukokonaisuutta •Hankkeen ohjausryhmä kokoontuu •Alueelliset projektiryhmät kootaan ja niiden tehtävä ja tavoite määritellään alueellisten tarpeiden mukaisesti •Työpajatyöskentely alueellisten verkostojen kanssa •Hankkeen levittämis- ja juurruttamissuunnitelmaa tarkennetaan yhteistyössä julkisen sektorin kumppaneiden kanssa •Verkkoympäristön käyttöönotto ja jatkokehittäminen toteutetaan yhdessä nuorten kanssa •Hanketiimi toteuttaa digitaalisten ratkaisujen käyttöönoton yhteistoiminnassa nuorten ja paikallisen palveluverkoston kanssa. |
Q1 / 2019 | •Ensimmäinen väliarviointi toteutetaan •Kärkihanke STM/4832/2016 on päättynyt. Haettava hanke jatkaa toimintamallien ja palveluintegraation implementointia •Toimintamallia levitetään Varsinais-Suomen kuntien alueille tarveperusteisesti |
Q2 / 2019 | •Alueelliset projektiryhmät kokoontuvat •Työpajatyöskentely alueellisten verkostojen kanssa jatkuu •Toimintamallia levitetään Varsinais-Suomen kuntien alueille tarveperusteisesti |
Q3 / 2019
| •Hankkeen ohjausryhmä kokoontuu •Hankkeessa kehitettyjen vaikuttavuusmallien ja mittaristojen linkittäminen sote-muutokseen •Hankkeessa kehitetyn verkkoalustan ja sisältöjen linkittäminen soten digitalisaatiokehitykseen |
Q4 / 2019 | •Hankkeen ohjausryhmä kokoontuu •Hankkeen loppuraportti valmistellaan – palautus tammikuussa 2020. •Toteutetaan hyvinvointi- ja terveyspoliittinen analyysi 2.0 (ensimmäinen toteutettu kärkihankkeen STM/4832/2016 päättymisen yhteydessä) •Hankkeen tuloksista ja vaikutuksista viestitään monikanavaisesti |
Hanke tavoittaa 240 kohderyhmään kuuluvaa 16-29 –vuotiasta nuorta 7/2018 - 12/2019 välisenä aikana. Toiminnan lopputavoitteena on, että heistä 132 on kiinnittynyt kokonaisvaltaisen tuen avulla palkkatyöhön, tutkintoon johtavaan koulutukseen, palkkatukityöhön tai työllistymiseen ja koulutukseen tähtääviin toimenpiteisiin. Yksilöllisiä polkuja työelämään on kyetty rakentamaan yhteistyössä työnantajien kanssa ja sujuvia siirtymiä koulutukseen on kyetty vahvistamaan.
Toiminnan vaikutuksesta koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten osuus on hankkeen toiminta-alueilla vähentynyt. Toiminta-alueilla koulutusten keskeytykset ovat kohderyhmän osalta vähentyneet.
Kohderyhmän nuorten tarpeisiin on rakennettu työ- ja toimintakyvyn sekä osallistumismahdollisuuksien vahvistamiseksi yhteistyömalli, jonka verkostomainen toiminta ja innovatiivinen kehittämistyö saattavat nuorten parissa toimivat tahot sote-uudistuksen kynnykselle. Yhteistyömallit ovat rakentuneet ja toimivat Turun alueen erityistarpeiden pohjalta ja reagoivat muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin ketterästi. Alueelliset yhteistyömallit ovat juurtuneet osaksi paikallista nuorilähtöistä palvelujärjestelmää, jossa riskiryhmien palveluihin panostetaan entistä voimakkaammin. Hanke on toimintakauden päättyessä osaltaan muuttanut nuorten palveluiden toimintakulttuuria alueellisesti.
Toimintamallien levittämisen ja juurruttamisen yhteydessä on mallinnettu yhteistoiminnan vaikuttavuutta. Hankkeen vaikuttavuusmallinnus on antanut relevanttia tietoa vaikuttavien ja tulosperusteisten palvelukokonaisuuksien rakentamiselle työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille Turun alueella ja valtakunnallisesti.
Palveluintegraatioissa on pystytty osoittamaan yhteisillä mittaristoilla yhteiskunnallisia taloudellisia vaikutuksia sekä pystytty osoittamaan nuorten kokonaisvaltaisessa elämänhallinnassa ja hyvinvointikokemuksessa tapahtuneita muutoksia. Tulos- ja vaikutusperusteiset rahoitusmallit ovat hankkeen vaikutuksesta vahvistaneet asemaansa Turun seudulla sekä valtakunnallisesti.
Digitalisaation myötä sosiaali- ja terveyspalveluissa toimivien henkilöiden työ muuttuu. Vamos Mindset 2.0 -hanke on osaltaan mukana tässä murroksessa. Vamos Mindset 2.0-hankkeessa käytetyt menetelmät ja tulokset dokumentoidaan ja jaetaan edelleen hyödynnettäväksi osana hankkeen kokonaistuloksia.
8 Hankkeen juurruttamis- ja levittämissuunnitelma
Levittäminen ja juurruttaminen osalksi paikallista palvelujärjestelmää toteutetaan kärkihankerahoituksen turvin ja toimet kytkeytyvät palvelujärjestelmän aukkokohtien täydentämiseen ja palveluintegraation toteuttamiseen. Tavoitteena on, että Vamos Mindset toimintamalli täydennettynä syrjäseutujen nuoria hyödyttävillä digitaalisilla ratkaisuilla integroituu alueen palvelurakenteeseen kiinteästi. Hanke toteutetaan osatoteuttaja –mallilla, jossa Turun kaupunki ja Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos palvelut toteuttavat hankkeen tasavertaisina kumppaneina. Mallilla edistetään hankkeen toimintamallien kytkeytymistä kaupungin toimintaan jatkossa.
Ennaltaehkäisevästä näkökulmasta alueen 2. asteen koulutuksen kentällä käynnistetään toimintaa, jossa pureudutaan koulutuksen sujuviin siirtymiin sekä vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien nuorten työllistymiseen. Helsingin Diakonissalaitos ja Turun kaupunki ovat 23.3.2018 osallistuneet valtakunnalliseen ESR-hakuun, jonka tarkoituksena on käynnistää toisen asteen oppilaitoksiin kytkeytyviä toimintamalleja, joissa pudokkuuden ehkäisyyn ja opintojen läpäisyyn tartutaan uudenlaisilla yhteistoimintamalleilla. Toimintamallit pohjautuvat kärkihankkeessa STM/4832/2016 kehitettyyn toimintaan ja tausta-analyyseihin.
Vamos tähtää tulosperusteisten rahoitusmallien hyödyntämiseen myös Varsinais-Suomessa. Hankkeen toiminnassa valmistaudutaan sote-uudistukseen, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakuntahallinnoille. Hankkeessa toteutettuja toimintamalleja voidaan tulevaisuudessa hyödyntää poikkihallinnollisissa palvelurakenteissa, joissa toimitaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kuntien vastuualueilla.
Hankkeella vastataan kohderyhmän kasvaneeseen palvelutarpeeseen. Toiminta toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Ohjaamon työhön ja koulutukseen ohjaavien palveluiden, psykiatristen palveluiden, nuorisotyön sekä sosiaalipalveluiden kanssa. Hanke tähtää toimintamallien leviämiseen ja juurtumiseen Turussa ja sen ympäristökunnissa, jotka ovat osoittaneet kiinnostusta Vamos-toimintamallien hyödyntämiseen.
Hankkeessa kehitetyt digitaaliset ratkaisut on sovellettavissa Turun lisäksi kuuden alueellisen Vamos Mindset toimintamallin juurruttamisessa paikalliseen palvelujärjestelmään.
9 Suunnitelma hankkeen arvioinnista
Vamos-palveluilla on pitkäaikainen kokemus eri arviointimenetelmien käytöstä. Se on tehnyt yliopistotasoisen tutkimuksen kohderyhmän profiilista (Alanen ym. 2014), kuvauksen Vamos –toimintatavasta (Alanen & Kotkavuori 2014) ja Vamos-palveluiden yhteiskunnallisten vaikutusten Sofie-analyysin (2016). Vamos seuraa ja arvioi kohderyhmän asiakastyytyväisyyttä ja hyvinvointikokemuksen muutosta valtakunnallisesti kyselyllä, joka mittaa nuorten fyysisessä terveydessä, psyykkisessä terveydessä, hyvinvoinnissa sekä sosiaalisissa suhteissa tapahtuneita muutoksia. Vamoksessa on myös totuttu käyttämään eri rahoittajien edellyttämiä arviointimenetelmiä, kuten esimerkiksi Tulostähti ja Kykyviisari.
Vamoksen yhteiskunnallisia vaikutuksia on tuotu esiin systemaattisesti arvioimalla toimintaa Sofie-menetelmällä. Sofie (social, financial, ecological impacts) on suomalainen menetelmä, jolla analysoidaan toiminnan sosiaalisia, taloudellisia ja soveltuvin osin myös ekologisia vaikutuksia. Menetelmä perustuu SROI-analyysiin ja sosiaaliseen tilinpitoon. Vamos nuorten palvelujen Sofie-arviointi kertoo vuoden aikana palveluissa tuotetuista yhteiskunnallisista vaikutuksista nuoren itsensä, kunnan ja Kansaneläkelaitoksen näkökulmasta.
Nuoren näkökulmassa korostuu sosiaalinen hyöty; sosiaalinen kuntoutuminen sekä nuoren kokemus itsestään ja tulevaisuuden mahdollisuuksistaan. Kunnan ja Kelan näkökulmissa tuodaan esiin myös taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi arvio sisältää muiden rahoittajien panostuksen toimintaan. Sofie-menetelmä voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön myös käsillä olevan hankkeen arvioinnissa.
Nuorten tilanteissa tapahtuvat muutokset
1)Nuorten koetun hyvinvoinnin muutosta palvelun aikana mitataan hyvinvointisosiologiseen viitekehykseen pohjautuvalla kyselyllä, joka on kehitetty vuonna 2013 toteutetun Vamos-nuorten hyvinvointitutkimuksen yhteydessä. Tulokset saadaan verkkopohjaisen kyselyn kautta, jonka toteuttamista hankkeen työntekijät tukevat.
Toiminnassa tähdätään seuraaviin tuloksiin koetun hyvinvoinnin osalta:
•Niiden nuorten osuus, jotka kokevat elämänsä muuttuneen parempaan suuntaan Vamos palvelun aikana on 85 %
•Niiden nuorten osuus, jotka kokevat Vamoksesta lähtiessään asioidensa olevan tulevaisuudessa paremmin on 75 %
•Niiden nuorten osuus, jotka kokevat psyykkisen terveytensä parantuneen Vamos palvelun aikana on 75 %
•Niiden nuorten osuus, jotka kokevat, että heidän kykynsä käyttää Vamoksen ulkopuolisia palveluja on parantunut Vamos palvelun aikana, on 95 %
2)Hankkeen toiminnassa mukana olevien nuorten hyvinvoinnissa ja elämänlaadussa tapahtuvia muutoksia arvioidaan Tulostähti-menetelmän (Outcome Star) avulla, jossa elämän eri osa-alueilla tapahtuvia muutoksia seurataan menetelmällisesti. Nuoren tilannetta arvioidaan dialogisesti hänen tullessaan palveluun ja siinä tapahtuvia muutoksia seurataan koko palveluprosessin ajan kolmen kuukauden välein. Jokaiselle nuorelle laaditaan yhdessä yksilölliset tavoitteet muutokselle, mikä on riippuvainen nuoren lähtötilanteesta ja taustatekijöistä. Jokaisen toiminnassa mukana olevan nuoren osalta tavoitteena on merkittävä edistyminen tarkoituksenmukaisilla osa-alueilla.
3)Loppuvaikuttavuutta arvioidaan kestävien työllistymis- ja koulutuspolkujen muodostumisen kautta, mikä ilmenee suoraan osallisuutena yhteiskunnassa, tulonsiirtovaikutuksina sekä kansantulon kasvuna. Muuttuneita tulo- ja työmarkkinastatuksia peilataan nuorten taustatekijöihin (esim. koulutustausta), jota kautta pystytään määrittelemään palvelun tuomaa lisäarvoa suhteessa väestötasoisiin ennusteisiin nuorten tilanteen kehittymisestä. Nuorten tilanteen kehittymistä seurataan 3 kk ja 6 kk kohdalla palvelun päättymisestä.
Nuoren jatkopolkuja seurataan nuoren kanssa yhteisesti sovitulla tavalla palvelun päättymisen jälkeen. Nuoreen ollaan yhteydessä sähköpostitse, puhelimella tai sosiaalisen median kautta sekä kolmen kuukauden että kuuden kuukauden päästä siitä, kun hän on siirtynyt palvelusta eteenpäin. Nuoren siirtyessä eteenpäin on nivelvaiheen tuki tiivistä, jotta voidaan varmistaa hänen kiinnittymisensä jatkopolkuun suunnitelman mukaisesti. Nuorille järjestetään yhteisiä tapaamisia säännöllisin väliajoin.
Kun edellä mainitut kolme vaikuttavuuden ulottuvuutta vedetään yhteen, saadaan datasta esille laatutietoa, kuten millaisia palveluita ja millaisella intensiteetillä niitä kannattaa millekin nuorten joukolle kohdentaa.
Vamos Mindset 2.0-hankkeen ajan kerätään aktiivisesti palautetta digitaalisen valmennusalustan käyttäjiltä niin että palvelua voidaan jatkossa tarjota ja kehittää entistä nuorilähtöisemmin. Myös verkkoalustan käyttöön liittyvää tietoa kerätään ja tilastoidaan. Vamos valmennusmenetelmien kehittäminen ja laajentaminen sähköiseen ympäristöön tukee osaltaan STM:n ja Kuntaliiton julkaisemaa sote-tieto hyötykäyttöön 2020-strategiaa (2014), jossa osatavoitteena on edistää kansalaisen mahdollisuutta asuinpaikastaan riippumatta asioida sähköisesti palvelujen antajien kanssa sekä tuottaa tietoa ammattilaisten käyttöön.
HDL vastaa yksityiskohtaisen arviointisuunnitelman laatimisesta hankkeen käynnistyessä. Hankearvioinnin painopisteenä on hankkeen tulosten ja vaikutusten arviointi sekä hankkeen toimeenpanoa edistävien tai estävien tekijöiden tarkastelu. Yhteisötasolla arviointi pureutuu nuorten elinoloihin, koulutukseen, työllisyyteen sekä toimeentuloon, yksilötasolla puolestaan sosiaalisiin suhteisiin, itsensä toteuttamiseen, onnellisuuteen ja sosiaaliseen pääomaan.
Hankkeessa tehdään väliarviointi maaliskuussa 2019 ja loppuarviointi joulukuussa 2019. Se tuottaa tarvittaessa aineistoa myös kaikkien kärkihankkeiden loppuarviointia varten.
10 Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma
Vamos Turun yksikön esimies vastaa hankkeen yksityiskohtaisen viestintä- ja vaikuttamissuunnitelman laatimisesta hankkeen käynnistyessä, yhteistyössä Vamos palveluiden johtoryhmän kanssa. Viestinnän suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat työntekijät, nuoret ja yhteistyökumppanit. Viestinnässä korostetaan onnistumisia, hyviä käytäntöjä sekä nuorten ja yhteistyökumppaneiden kokemuksia toiminnan vaikutuksista.
Helsingin Diakonissalaitos viestii toiminnasta sisäisesti intrassa, uutiskirjeessä ja Yammer-verkossa. Yhteistyökumppaneita kannustetaan viestimään vastaavasti omissa sisäisissä viestintäkanavissaan, verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassa.
Ulkoisesti toiminnasta viestitään aktiivisesti vamosnuoret.fi -verkkosivuilla sekä sosiaalisessa mediassa (Facebook, Instagram, Twitter). Vamoksen oma uutiskirje Vamos Terveisiä julkaistaan neljä kertaa vuodessa ja se on suunnattu Vamoksen yhteistyökumppaneille, nuorille ja muille toiminnasta kiinnostuneille henkilöille. Toiminnasta viestitään säännöllisesti Vamoksen nuorten ryhmissä, kunta-, yritys- ja järjestövierailuilla ja erilaisissa tapahtumissa. Toiminta on myös esillä aina kun Helsingin Diakonissalaitos viestii Vamos –palvelukokonaisuudesta. Työntekijät osallistuvat Vamoksen esittelytilaisuuksiin ja erilaisiin seminaareihin ja tapahtumiin, joissa voidaan kertoa toiminnasta sekä onnistuneista käytännöistä.
Maakunnallisella tasolla yhteistyökumppaneita rohkaistaan tuottamaan hankkeesta aktiivisesti uutisaiheita kuntien verkkosivuille ja sosiaaliseen mediaan sekä tiedotuslehtiin, kuin myös paikallislehtiin, seurakuntalehtiin, sekä järjestöjen jäsenlehtiin. Kaikessa viestinnässä pyritään nostamaan esille nuorista itsestään kumpuavia ideoita ja osaamista. Hankkeessa vahvistetaan kohderyhmän vertaisviestintää, joka tarkoittaa sitä, että nuoret itse viestivät toiminnasta omissa viestintäkanavissaan, joista tehokkain on ns. puskaradio, mutta myös nuorten suosimat sosiaalisen median eri kanavat.
Valtakunnallisesti viestinnässä painotetaan alueellisten palveluintegraatioiden osoitettuja vaikuttavuustekijöitä sekä alueellisten sovellusten löydöksiä. Toimintakentän muutos sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa huomioidaan viestinnässä. Tältä osin viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma laaditaan joustavaksi ja ketteräksi. Hanketta esitellään valtakunnallisissa tapahtumissa Helsingin Diakonissalaitoksen toimesta.
Viestinnän toteutusaika on 1.5.2018 - 31.12.2019. Toimenpiteiden aikataulu tarkentuu hankkeen alussa täsmennettävässä viestintä- ja vaikuttamissuunnitelmassa.
Kanava | Toimenpide | Vastuu |
Internet ja intranet | Laaditaan viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma yhteistyössä nuorten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Helsingin Diakonissalaitoksen viestintä tukee suunnitelman laatimista ja toimeenpanoa.
Helsingin Diakonissalaitoksen intranetin ja Yammerin kautta viestitään sisäisesti hankkeesta. | Vamos Turun yksikön esimies ja Vamos palveluiden johtoryhmä projektin työntekijät
|
Sosiaalinen media | Facebook, Twitter, muu sosiaalinen media ovat aktiiviikäytössä. | projektin työntekijät |
Tapahtumat ja esittelyt
| Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelman mukaisesti pidetään hanketta näkyvästi esillä sekä valtakunnallisissa että aluellisissa tapahtumissa. Suunnitelma täsmentyy hankkeen edetessä.
| Vamos Turun yksikön esimies ja Vamos palveluiden johtoryhmä |
Uutiset, tiedotteet, blogikirjoitukset
| Hankkeen toiminnasta ja onnistumisista uutisoidaan säännöllisesti sekä valtakunnallisissa että alueellisissa lehdissä, radiossa ja sosiaalisen median kanavissa. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan hankkeen nettisivuilla ja varmistetaan tiedon kulku kuntien ja maakuntien johdolle ja medialle. Hankkeessa kirjoitetaan ajankohtaisista asioista blogia vamosnuoret.fi ja hdl.fi -sivuille. Kirjoituksia pyydetään alueellisilta toimijoilta ja yhteistyötahoilta. Näitä linkitetään alueellisten yhteistyötahojen omiin kanaviin jaettavaksi. Vamos-palveluiden uutiskirje ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tavoitteena on uutisoida hankkeen onnistumisista myös näissä uutiskirjeissä. | Vamos Turun yksikön esimies ja Vamos palveluiden johtoryhmä, asiantuntijat, työntekijät ja yhteistyökumppanit |
Raportointi
| Hankkeessa laaditaan väliraportti ja loppuraportti sekä STM:n edellyttämät muut raportit, kuten kärkihankkeiden loppuarviointi sekä kaavailtu hyvinvointi- ja terveyspoliittinen analyysi, jossa tarkastellaan yhteiskunnallisten päätösten (ml. hallituksen kärkihankkeet) vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja terveyteen. | Vamos Turun yksikön esimies ja Vamos palveluiden johtoryhmä |
11 Arvio hankkeen yritysvaikutuksista
Hankkeeseen ei osallistu toimijoita, jotka saisivat hankkeesta rahoitusta taloudelliseen toimintaan.
Riski 1: Vaikeassa elämäntilanteessa elävät nuoret eivät sitoudu toimintaan.
Varautuminen 1: Vamoksen toimintaideologian mukaista on, että jokaiselle toiminnassa mukana olevalle nuorelle etsitään hänen elämäntilanteeseensa sopivat ja häntä parhaalla tavalla tukevat palvelut. Jos nuori syystä tai toisesta ei halua tai pysty sitoutumaan toimintaan, nuorelle korostetaan, että Vamokseen on aina mahdollista palata silloin kun se on nuorelle oikea-aikaista ja tarpeen mukaista.
Riski 2: Pitkään toimettomina olleiden nuorten kuntoutuminen vie paljon aikaa eikä nuorten kierto palvelun läpi ole riittävän nopeaa.
Varautuminen 2: Toiminnan intensiteettiin panostetaan yhdistämällä kuntoutus vertaisryhmässä ja jalkautuva yksilötyö sekä julkisen sektorin asiantuntemus. Näin nuoren ympärille on mahdollista koota tarvittava tuki kynnyksettömästi.
Riski 3: Nuorille ei löydy tavoitteen mukaisesti sopivia opiskelu- ja työpaikkoja.
Varautuminen 3: Vamos tuo toimintaan vuosien aikana eri hankkeissa kehitetyn yritysyhteistyön osaamisensa, jonka avulla paikallisiin yrityksiin luodaan kontakteja nuorten yksilöllisten työllistymispolkujen rakentamiseksi. Yrityksiä tuetaan nuorten työllistämisessä. Hankkeen työntekijät luovat myös tiiviin yhteistyön paikallisiin toisen asteen oppilaitoksiin yksilöllisten koulutuspolkujen rakentamiseksi. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Ohjaamon työelämäpalveluiden ja yritysyhteistyörakenteiden kanssa.
Riski 4: Nuorten palvelujen integrointi kunnan palveluihin ei onnistu
Varautuminen 4: Kunnan eri palveluiden sekä järjestöjen työntekijät perehdytetään uuteen toimintamalliin ja pyritään sitouttamaan, esim. koulutusten kautta yhteistyöhön. Yhteistyötä rakentaa nuorten paikallinen ohjaus- ja palveluverkoston monialainen työryhmä, jonka tehtävänä on mm. varmistaa nuorille suunnattujen palvelujen riittävyys, laatu ja palveluun siirtymisen sujuvuus. Työryhmässä on edustettuna asiakkuusjohtajien kautta kaupungin keskeiset nuorten palvelujen tuottajat ja valtion ja kuntayhtymien nuorisotakuuseen liittyvät toimijat. Toiminnassa tuetaan nuorten kiinnittymistä tarvitsemiinsa palveluihin rinnalla kulkevalla valmennuksella.
Riski 5: Toiminta ei juurru kunnan palvelujärjestelmään
Varautuminen 5: Hankkeen yhteistyökumppanit ovat sitoutuneet juurruttamaan uutta toimintamallia. Tämä tapahtuu kouluttamalla ja perehdyttämällä henkilöstöä, rakentamalla kumppanuutta järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa sekä edistämällä tarvittavia organisaatiouudistuksia.
Riski 6: Nuoret eivät kiinnity heille tarjottuun digitaaliseen palveluun
Varautuminen 6: Vamos valmentajat ja yhteistyötahot perehdytetään uuden ympäristön käyttöön ja toiminnallisuuksiin. Nuoret, työntekijät sekä yhteistyötahot sitoutetaan alustan kehittämistyöhön ja heidän näkemystään tarjotun palvelun toimivuudesta tiedustellaan ja seurataan aktiivisesti.
Hankkeen kokonaisbudjetti on 467 750 euroa, jotka kaikki ovat valtionavustuskelpoisia menoja. Avustusta haetaan yhteensä 428 300 euroa. Turun kaupunki on sitoutunut 20 % omarahoitusosuuteen osuudestaan hankkeessa ja Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö hakee 0 % omarahoitusosuutta. Perusteena on kärkihankkeessa STM/4832/2016 toteuteutuva mittava omarahoitusosuus vuosina 2017-2018.
Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö toimittaa mielellään lisätietoja hakemukseen liittyen hakemuksen jättämisen jälkeen. Mahdolliset neuvottelut STM:n kanssa käy Helsingin Diakonissalaitos. Se on halukas neuvottelemaan STM:n kanssa kaikista hankkeen osioista ja hankebudjetista vastatakseen mahdollisimman hyvin hallituksen kärkihankkeen tavoitteisiin.
Lähteet
Alanen, Olli; Kainulainen, Sakari; Saari, Juho (2014) Vamos tekee vaikutuksen – Vamos-nuorten hyvinvointikokemukset ja tulevaisuuden odotukset, Helsingin Diakonissalaitoksen julkaisuja 1/2014.
Alanen, Olli & Kotkavuori, Aapo (2014) Välittämisen ammattilaiset – Vamoksen käsikirja etsivään nuorisotyöhön, Helsingin Diakonissalaitos.
Espoon Vamos Mindset-ryhmä, ryhmähaastattelu 29.3.2018.
EVA (2018) Kadonneet työmiehet, julkaisu no. 54.
Hyppönen, Hannele; Hyry, Jaakko; Valta, Kati; Ahlgren, Saija (2014) Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti no. 33.
ME-säätiö (2018) 100 nuorta kehittäjää – Nuorten terveiset psykososiaalisen tuen palvelupakettiin.
Nordic Healthcare Group (2016) Julkaisematon raportti Vamoksen vaikuttavuudesta.
STM (2014). Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena - Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020.
Tilastokeskus (2017). Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö (verkkojulkaisu). http://www.stat.fi/til/sutivi/2017/13/sutivi_2017_13_2017-11-22_tie_001_fi.html
Vamos nuorten palvelut - Yhteiskunnallisen vaikutuksen arviointi Sofie-menetelmällä (2.6.2016), julkaisematon selvitys, Helsingin Diakonissalaitos.