Turun kaupungin

päihdepalvelujen

tilinpäätös

2016

Turun kaupungin hyvinvointitoimiala

Turun kaupungin hyvinvointitoimiala

Psykososiaaliset palvelut

Ehkäisevä päihdetyö

Niina Jalo

niina.jalo@turku.fi

toukokuu 2017

Sisällys

1   Johdanto   1

2   Turun päihdetilanne 2016   1

2.1   Alkoholin käyttö Turussa 2016   2

2.2   Tupakointi ja tupakkatuotteiden käyttö Turussa 2016   5

2.3   Huumausaineiden käyttö Turussa 2016   7

2.4   Rahapelaaminen Turussa 20156   9

3   Päihteiden käytön ehkäisy Turussa   10

3.1   Pakka – Paikallinen alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisy   11

3.2   Ehkäisevä päihdetyö Turun perusopetuksessa ja lukioissa   11

3.3   Päihdekasvattaja-yhteistyö   12

3.4   Ehkäisevä päihdetyö Turun ammatti-instituutissa   13

3.5   Ehkäisevä päihdetyö nuorisopalveluissa   13

3.6   Etsivä nuorisotyö   14

3.7   Vamos Turku   15

3.8   Ehkäisevän päihdetyön yhdistykset ja järjestöt   15

3.9   Yhteistyö ja koulutukset   16

4   Turun päihdepalveluiden tilastot 2016   17

4.1   Lasten ja nuorten päihdepalvelut   17

4.1.1   Nuorten selviämisasema   17

4.1.2   Lasten ja nuorten poliklinikan nuorisopoliklinikka   18

4.1.3   Nuorisoasema   19

4.2   Työikäisten ja ikääntyneiden päihdepalvelut   21

4.2.1   Terveysasemien moniammatilliset mielenterveys- ja päihdetiimit   21

4.2.2   Terveysasemien päihdevertaisryhmä   22

4.2.3   Lastu-projekti   23

4.2.4   Turun A-klinikka   23

4.2.5   Turun selviämisasema   24

4.2.6   Turun katkaisuhoitoasema   25

4.2.7   Yhteispäivystyksen mielenterveys- ja päihdeyksikkö   26

4.2.8   Turun hyvinvointitoimialan päihdepsykiatrian yksikkö   27

4.2.9   TYKS:in Addiktiopoliklinikka   28

4.2.10   Terveysasemilla hoidettavat ylläpitopotilaat   29

4.2.11   Terveysneuvontapiste Milli   29

4.2.12   Sirkkalan päiväkeskus   30

4.2.13   Päihdeongelmaisten kuntoutumishoito   30

4.2.14   Päihdeongelmaisten asumispalvelut   31

4.3   Päihdepalvelut raskaanaoleville ja päihdeäideille   34

4.3.1   HAL (huumeet, alkoholi, lääkkeet) – poliklinikka   34

4.3.1   Ensikoti Pinja   34

4.3.3   Avopalveluyksikkö Olivia   35

5   Yhteenveto   36

Lähteet:   39

1Johdanto

Tähän Päihdepalvelujen tilinpäätökseen on koottu Turun kaupungin ja keskeisten yhteistyötahojen päihdetyötä ja päihdepalveluja päihdetyötä koskevia tilasto- ja toimintatietoja vuodelta 2016. Raportti pyrkii antamaan kokonaiskuvan Turun päihdetilanteesta, päihteidenkäytön ennaltaehkäisystä ja päihdeongelmien hoidosta.

Turku on monessa suhteessa edelläkävijä ja suunnannäyttäjä, näin myös päihdetilanteen ja päihdeasenteiden suhteen. Suurena kaupunkina, opiskelijakaupunkina ja satamakaupunkina päihteidenkäyttö ja päihdehaitat näkyvät niin tilastoissa kuin katukuvassa. Kannabiksen käyttö ja kotikasvatus ovat lisääntyneet, samoin kannabismyönteiset asenteet. Valopilkkuna on kuitenkin nuorten ikäluokkien lisääntynyt täysraittius ja alaikäisten päihteidenkäytön vähentyminen.

Vuonna 2016 Turun päihdetilanteessa huolenaiheeksi nousi erityisesti muuntohuumeiden lisääntyminen. Muita huolenaiheita turkulaisten päihteidenkäytössä ovat työikäisten liiallinen alkoholinkäyttö sekä nuorten tai nuorten aikuisten lisääntynyt kannabiksen käyttö.

Päihdepalveluissa vuosi toi mukanaan myönteistä kehitystä uudentyyppisten tiimimallien ja ryhmien muodossa: terveysasemien mielenterveys- ja päihdetiimit aloittivat toimintansa loppuvuodesta ja terveysasemalla toimiva päihteidenkäyttäjien vertaisryhmä vakiinnutti paikkansa. Lisäksi lastensuojeluperheiden vanhemmille tarkoitettu Lastu-tiimi vähensi huostaanottojen tarvetta. Päihdehuollon asumispalveluissa nousi selvästi esiin kustannusten väheneminen uuden Orikedon palvelukeskuksen sekä tuetun asumisen palveluiden myötä.

2Turun päihdetilanne 2016

Vuonna 2016 Turun päihdetilanteessa näkyi erityisesti muuntohuumeiden lisääntynyt käyttö. Käytetyin päihde Turussa on kuitenkin alkoholi, mikä näkyy sekä päihteiden käyttöä että päihdepalveluja koskevissa tilastoissa. Tupakointi on valtaosin vähenemässä, mutta tupakointia koskevissa tilastoissa näkyvät väestön sosioekonomiset erot ja terveyserojen lisääntyminen: vähiten koulutetut tupakoivat. Raskaana olevat naiset tupakoivat Suomessa useammin kuin muissa pohjoismaissa.

Nuorissa ikäluokissa tupakoinnin rinnalle on nousemassa kannabiksen poltto. Lisäksi kasvavaa huolta aiheuttavat uudet psykoaktiiviset aineet eli muuntohuumeet. Huumausaineiden ja huumaavien lääkkeiden käyttö sekä lääkkeiden, huumeiden ja alkoholin sekakäyttö näkyvät, työllistävät ja aiheuttavat kustannuksia päihdetyössä ja muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Turussa on perinteisesti käytetty valtakunnallista keskiarvoa enemmän päihteitä. Syitä tähän ovat mm. kaupungin koko ja väestörakenne. Huumausaineiden saatavuus on isoissa kaupungeissa helpompaa. Satamakaupunkina Turku toimii kauttakulkukaupunkina myös huumausaineille.

.1Alkoholin käyttö Turussa 2016

Alkoholin kokonaiskulutusta ja sen kehitystä voidaan käyttää alkoholin haitallisen kulutuksen yleisindikaattorina, koska väestön kuluttaman alkoholin kokonaismäärän ja erilaisten alkoholinkäyttöön liittyvien haittojen välillä on vahva yhteys. Suomessa alkoholin kokonaiskulutus 15 vuotta täyttänyttä kohti lisääntyi yli kolminkertaiseksi vuodesta 1960 vuoteen 2007. Vuodesta 2007 alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt tai pysynyt ennallaan, mikä selittyy alkoholiveron korotuksilla ja hitaalla tai negatiivisella tulokehityksellä (Alkoholijuomien kulutus 2016, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017).

Alkoholijuomien kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2016 oli 10,8 litraa sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti vuonna 2016. Kokonaiskulutus pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2015.

Tilastoitu kulutus väheni niin vähittäismyynnissä kuin anniskelussa. Tilastoimattoman

kulutuksen määrä kasvoi hieman. Matkustajatuonnin osuus oli noin 17 prosenttia kokonaiskulutuksesta.

Kuviossa 1 on kuvattu alkoholijuomien kokonaiskulutus, tilastoitu kulutus ja tilastoimaton kulutus 100-prosenttisena alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti vuosina 1960-2016.

Koko maassa alkoholin kokonaiskulutus 100-prosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna on 9,0 litraa per asukas vuonna 2016. Turun osalta ei ole saatavilla tietoa alkoholin kokonaiskulutuksesta.

Kuvio 1. Alkoholijuomien kulutus 100-prosenttisena alkoholina
15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 1960- 2016

Alkoholijuomien kulutus 2016. Tilastoraportti 11/2017.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Koko maassa alkoholin kokonaiskulutus 100-prosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna on 9,0 litraa per asukas vuonna 2015. Turun osalta ei ole saatavilla tietoa alkoholin kokonaiskulutuksesta.

Alkoholin myyntiä koskevia tilastoja saadaan myös Turun osalta. Turussa alkoholin myyntiluvut ovat hieman korkeammalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Kuviossa 2 on nähtävillä alkoholin myynti 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohden Turussa ja koko maassa vuosina 1990-2015. Vuonna 2015 Turussa myytiin 9,1 litraa 100-prosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohden, koko maassa 8,5 litraa.

Kuvio 2. Alkoholijuomien myynti 15 vuotta täyttänyttä asukasta
kohti 100 %:n alkoholina, litraa

Excel-taulukko

Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi ©

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) mukaan suuri osa turkulaisista käyttää alkoholia liikaa. Myös humalahakuinen käyttö on yleisempää kuin muissa isoissa kaupungeissa tai koko maassa keskimäärin. Liikaa alkoholia käyttäviä on Turussa 32,8 % ja koko maassa 29 %. Humalahakuisesti alkoholia käyttää turkulaisista 13,5 % kun vastaava luku koko maassa on 11,4 %. Miehillä alkoholin liikakäyttö on selvästi yleisempää kuin naisilla. 20–54 -vuotiaista turkulaismiehistä peräti 45 prosenttia käyttää liikaa alkoholia. Alkoholin liikakäyttö aiheuttaa terveydellisiä riskejä. Se on myös yksi keskeisimmistä elintapatekijöistä, joka voidaan nähdä sosiaaliryhmien välisten terveys- ja kuolleisuuserojen taustalla; alkoholi selittää miehillä noin neljänneksen väestöryhmien välisistä ns. sosioekonomisista eroista kuolleisuudessa. (Kaikkonen, Murto, Pentala, Koskela, Virtala, Härkänen, Koskenniemi, Ahonen, Vartiainen & Koskinen 2015.)

Kuvioissa 3 ja 4 on vertailtu alkoholia liikaa käyttävien ja humalahakuisesti käyttävien osuuksia yli 50 000 asukkaan kaupungeissa. Alkoholia liikaa käyttävien osalta Turun tilanne on neljänneksi huonoin ja humalahakuisen käytön osalta toiseksi huonoin. Työikäisten riskirajat ylittävä alkoholinkäyttö ja humalahakuisuus ennustavat alkoholiriippuvuuden lisääntymistä ja alkoholiperäisten sairausten kasvua tulevina vuosina.

Kuvio 3.             Kuvio 4.

Alaikäisten osalta alkoholinkäytössä on nähtävissä paljon positiivisia trendejä. Kouluterveyskyselyn mukaan täysin raittiiden nuorten osuus on kasvanut ja humalajuominen vähentynyt niin Turussa kuin koko maassa. Kuviossa 5 on esitetty raittiiden nuorten määrän kasvu koko Suomessa vuosina 2000 – 2015. (Kouluterveyskysely, THL.)

Kuvio 5. Raittiiden nuorten määrä eri kouluasteilla vuosina 2000/2001 - 2015

Taulukossa 1 on esitetty kouluterveyskyselyn alkoholia koskevien kysymysten tuloksia Turusta vuosina 2013 ja 2011. Kaikilla kouluasteilla raittiiden nuorten määrä on kasvanut ja viikottain alkoholia käyttävien määrä vähentynyt vuosina 2011-2013. Myös kerran kuussa itsensä humalaan juovien nuorten määrä on vähentynyt. Valtakunnalliset tilastot ovat saman suuntaisia. Tuoreempia tietoja koululaisten alkoholinkäytöstä saadaan syksyllä 2017 julkaistavista raporteista.

Taulukko 1. Turkulaisten nuorten alkoholinkäyttö kouluterveystutkimuksen mukaan 2013 (suluissa 2011 tilanne).

.2Tupakointi ja tupakkatuotteiden käyttö Turussa 2016

Suomessa aikuisten ja nuorten tupakoinnin yleisyydestä on luotettavaa tutkimustietoa huomattavan pitkältä ajalta. Työikäisten tupakointitottumuksia on kartoitettu vuodesta 1978 lähtien Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimuksessa, joka toteutetaan vuosittain. Nuorten tupakointia on tutkittu vuodesta 1977 lähtien Nuorten terveystapatutkimuksessa, joka toistetaan joka toinen vuosi. Lisäksi kouluterveyskysely tuottaa tietoa tupakoinnista.

Vuoden 2014 Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimuksen mukaan työikäisistä miehistä 17 prosenttia ja naisista 14 prosenttia tupakoi päivittäin. Miesten tupakointi on 1980-luvulta lähtien vähentynyt, ja myös naisten tupakointi näyttäisi viime vuosina kääntyneen laskuun. (Helldan ja Helakorpi 2015.) ATV-tutkimuksen mukaan tupakoivien määrä olisi tätäkin vähäisempi: tutkimuksen mukaan kaikista suomalaisista 14,6 % ja turkulaisista 12,9 % tupakoi päivittäin. Päivittäin tupakoivien osuus suurissa kaupungeissa on esitetty kuviossa 6.

Kuvio 6.

Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan 16–18-vuotiaista tytöistä tupakoi 13 ja pojista 14 prosenttia. Terveys 2015 -kansanterveysohjelman tavoite, 16–18-vuotiaista tupakoi alle 15 %, on näin ollen saavutettu. Muutos on ollut suuri, sillä ohjelmaa asetettaessa vuonna 2001 vastaava osuus oli 31 prosenttia sekä tytöillä että pojilla. Nuorten tupakkakokeilut ovat siirtyneet yhä myöhemmälle iälle. Tyypillisesti kokeiluja tapahtuu 13–16-vuotiaana. Tupakkaa hankitaan yleisimmin kavereilta. (Nuorten terveystapatutkimus 2015.)

Nuuskan myynti on Suomessa kielletty, mutta sitä käytetään edelleen ulkomailta tuotuna. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimuksen mukaan Suomessa nuuskaa käyttää päivittäin 2,4 prosenttia ja satunnaisesti 3,2 prosenttia aikuisista miehistä. Vuonna 2014 päivittäinen nuuskaaminen oli yleisintä 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä, josta 5,2 % nuuskasi päivittäin. Satunnainen nuuskaaminen oli vuonna 2014 yleisintä niin ikään 25–34-vuotiaiden keskuudessa (8,1 %).

Nuorten terveystapatutkimuksen (2015) mukaan 16-vuotiaista pojista 12 % ja 18-vuotiaista 17 % nuuskaa joko päivittäin tai silloin tällöin. 18-vuotiaista pojista 47 % ja 16-vuotiaista 32 % on kokeillut nuuskaa.

Nuorten terveystapatutkimuksen perusteella vesipiipun käyttö on pysynyt suomalaisnuorilla vähäisenä, mutta kokeiluja esiintyy. Vuonna 2015 vähintään kerran vesipiippua oli käyttänyt 18-vuotiaista pojista ja tytöistä noin kolmannes (34 %), 16-vuotiaista pojista viidennes (20 %) ja 16-vuotiaista tytöistä vajaa viidennes (18 %).

Sähkösavuke on osittain tullut perinteisten savukkeiden tilalle. Valitettavasti osa lapsista ja nuorista aloittaa tupakointikokeilut sähkösavukkeella. Vuonna 2015 neljännes (25 %) 12–18-vuotiaista oli vähintään kokeillut sähkösavuketta. Vuosien 2013 ja 2015 välillä sähkösavukekokeilut yleistyivät 16-vuotiailla ja varsinkin 18-vuotiailla nuorilla. Päivittäin sähkösavuketta käytti 18-vuotiaista pojista 3,5 prosenttia ja 16-vuotiaista pojista 1,2 prosenttia. Muissa ryhmissä päivittäin käyttävien osuus oli alle yhden prosenttiyksikön. Suurin osa (61 %) sähkösavukkeita käyttäneistä nuorista ilmoitti käytön syyksi halun kokeilla jotain uutta. (Nuorten terveystapatutkimus 2015.)

.3Huumausaineiden käyttö Turussa 2016

Huumeiden käyttö on Turussa yleisempää kuin koko maassa keskimäärin, mutta samaa tasoa kuin muissa suurissa kaupungeissa

Vuonna 2014 toteutetun väestötutkimuksen mukaan 20 prosenttia 15–69-vuotiaista suomalaisista on käyttänyt ainakin kerran elämässään jotain laitonta huumetta. Vastaajista kuusi prosenttia oli käyttänyt huumeita kuluneen vuoden aikana ja kaksi prosenttia kuluneen kuukauden aikana. Tutkimuksessa arvioitiin, että liki 800 000 suomalaista on joskus kokeillut huumeita, vuoden sisällä huumeita on käyttänyt noin 250 000 suomalaista ja edellisen kuukauden aikana yli 90 000 suomalaista. (Hakkarainen, Karjalainen, Ojajärvi ja Salasuo 2015.)

ATH-tutkimuksen mukaan koko väestöstä 3,6 prosenttia on käyttänyt kannabista viimeisten 12 kuukauden aikana, turkulaisista 6 prosenttia. Eniten käyttäjiä on 20–54 -vuotiaissa miehissä, joista koko maassa 7,7 % ja Turussa jopa 11,5 % oli käyttänyt kannabista viimeisen 12 kuukauden aikana. Turku onkin kaupunkitilastossa kolmannella sijalla Helsingin ja Tampereen jälkeen. (Kaikkonen ym. 2010–2015.) Kuviossa 7 on esitetty kannabiksen käyttäjien määrä ATH-tutkimuksen mukaan.

Kuvio 7.

Nuorissa ikäluokissa sekä kannabiksen kokeilu että käyttö vielä yleisempää kuin aikuisväestössä. Myös nuorten kannabisasenteet ovat erittäin myönteisiä, vaikka omia kokeiluja ei vielä olisikaan. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan lukiolaisten asenteet näyttävät olevan tiukentumassa, mutta peruskoulun yläluokkalaiset ja ammattiin opiskelevat suhtautuivat kannabiskokeiluihin yhä myönteisemmin. Huolestuttavaa on myös, että nuoret arvioivat huumeiden hankkimisen entistä helpommaksi. (Kouluterveyskysely 2013.)

Taulukko 2. Nuorten kannabiskokeilut Turussa 2013. Vastaukset

kouluterveyskyselyn kysymykseen ”Oletko koskaan kokeillut tai

käyttänyt marihuanaa tai hasista?”

Muiden huumausaineiden, kuten amfetamiinin ja opiaattien käyttö on melko marginaalista. Amfetamiini ja opiaattien käyttäjiä arvioidaan olevan noin 0,55–0,90 prosenttia 15–64-vuotiaista suomalaisista (Varjonen 2015.). Turussa tämä tarkoittaisi noin 650 – 1000 käyttäjää. Terveysneuvontapiste Millissä käy vuosittain noin 560 - 760 turkulaista suonensisäisten huumausaineiden käyttäjää, mikä vastaa tilastoarvioita.

Huolestuttava ilmiö päihdekentällä ovat niin sanotut muuntohuumeet. Muunto- eli design huumeet ovat synteettisesti valmistettuja päihdyttäviä aineita, joiden kemiallinen rakenne on muokattu niin, että sen vaikutukset vastaavat jotain laitonta huumausainetta. Vuoden 2014 lopulla muuntohuumeiden kieltäminen siirtyy lääkelaista huumausainelakiin ja samalla kiellettiin 150 muuntohuumetta, jotka määritellään jatkossa kuluttajamarkkinoilta kielletyiksi psykoaktiivisiksi aineiksi.

Vuonna 2016 mediassa näkyi pelko metamfetamiinin käytön lisääntymisestä Suomessa. THL:n toteuttamien jätevesitutkimusten mukaan metamfetamiinia käytetään erityisesti pääkaupunkiseudulla, ja jopa enemmän kuin amfetamiinia. Huolena onkin metamfetamiinin käyttöön liittyvät erittäin suuret terveysriskit. Kuviot 8 ja 9 esittävät metamfetamiinin käyttötilastot ja muutokset Suomessa.

Kuvio 8.

Kuvio 9.

.4Rahapelaaminen Turussa 20156

Vuoden 2015 lopulla voimaan astunut ehkäisevän päihdetyön laki kattaa päihderiippuvuuksien ehkäisyn lisäksi myös rahapelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisyn. (Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä, 523/2015.)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos mittaa neljän vuoden välein rahapeliongelmien muutoksia kyselytutkimuksella. Suomalaisten rahapelaaminen -tutkimukset on julkaistu vuosina 2003, 2007, 2011 ja 2015.

Rahapeliongelmat ovat lisääntyneet Suomessa, etenkin naisilla ja nuorilla aikuisilla. Vuonna 2015 suomalaisista 3,3 prosentilla eli noin 124 000 henkilöllä oli rahapeliongelma. Vastaava osuus vuonna 2011 oli 2,7 prosenttia. Rahapeliongelma oli yleisin 18–34-vuotiailla. Tarkastelujaksolla nuorten aikuisten pelaaminen lisääntyi, mutta alaikäisten rahapelaaminen väheni. Alaikäisten peliongelman vähentymiseen on vaikuttanut etenkin arpajaislain muutos, joka on kieltänyt raha-automaattien pelaamisen alle 18-vuotiailta. (Salonen ja Raisamo 2015.)

Tyypillisin rahapelihaitta on oman pelaamisen hallinnan puute: vastaajat kertoivat pelanneensa enemmän kuin olivat alun perin aikoneet (14 prosenttia). Toiseksi tyypillisin haitta oli niin sanottu häviöiden tasaaminen: vastaajat olivat palanneet jonain toisena päivänä pelaamaan yrittääkseen voittaa hävityt rahat takaisin (8 prosenttia). (Salonen ja Raisamo 2015.)

Rahapeliongelma oli yleisintä työttömillä tai lomautetuilla, työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla tai pitkäaikaisesti sairailla. He myös pelasivat eniten, useita kertoja viikossa ja kuluttivat muita enemmän rahaa pelaamiseen. Rahapeliongelma vaikuttaa myös pelaajan läheisten elämään. Vastaajilla, joiden läheisellä oli ollut rahapeliongelma, oli itselläänkin muita useammin rahapeliongelma. Joka viidennellä vastaajalla oli ollut vähintään yksi ongelmallisesti pelaava läheinen. (Salonen ja Raisamo 2015.)

ATH-tutkimuksessa on kysytty onko vastaaja tuntenut rahapelaamisen olevan ongelma 12 viime kuukauden aikana. Sekä koko maan vastaajista että turkulaisista vastaajista 6,1 % on kokenut rahapelaamisen olevan ongelma vuosina 2013-2015. (Kaikkonen ym. 2010-2015.)

2Päihteiden käytön ehkäisy Turussa

Vuoden 2015 lopulla astui voimaan laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä. Samalla sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman, joka luo suuntaviivat erityisesti kuntien toteuttamalle käytännön ehkäisevällä päihdetyölle. Toimintaohjelmassa on kuusi tavoitekokonaisuutta:

Ehkäisevän päihdetyön valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset rakenteet ovat kunnossa:

•Kunnat ja alueet ehkäisevät alkoholin, tupakkatuotteiden, huumausaineiden ja rahapelaamisen haittoja kysyntään ja saatavuuteen vaikuttavilla keinoilla.

•Yhteistyötä tehdään paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla.

Haitoista viestitään tutkittuun tietoon perustuen yksilöiden ja yhteisöjen valintojen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan tueksi:

•Väestön tietoisuus alkoholin, tupakkatuotteiden, huumausaineiden ja rahapelaamisen haitoista ja riskeistä sekä niiden ehkäisemisen keinoista lisääntyy.

•Viestintä tukee kysyntää ja saatavuutta sääteleviä toimia sekä sosiaali- ja terveyspoliittista päätöksentekoa päihde-, tupakka- ja rahapelihaittojen vähentämiseksi.

Riskikäyttö ja haitat tunnistetaan sekä tukea tarjotaan varhaisessa vaiheessa:

•Alkoholin riskikäyttöä ja huumeiden käyttöä, tupakointia ja haitallista rahapelaamista vähennetään käyttämällä systemaattisesti lyhytneuvontaa.

•Muita varhaisen avun menetelmiä tarjotaan käyttäjille ja heidän läheisilleen.

•Etsivää työtä lisätään palvelujen ulkopuolelle jäävien löytämiseksi. Paikallista alkoholi-, tupakka- ja rahapeli politiikkaa toteutetaan suunnitellusti ja laajassa yhteistyössä

Alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisyyn kehitettyä Pakka-toimintamallia toteuttavien kuntien ja alueiden määrä lisääntyy:

•Viranomaisten, elinkeinon ja muiden toimijoiden yhteistyö laissa määriteltyjen ikärajojen ja päihtyneille anniskelun noudattamiseksi laajenee.

•Ikärajavalvottavien tuotteiden saatavuus alaikäisille vähenee ja humalajuomisesta aiheutuvat haitat vähenevät.

Haittojen ehkäisyyn panostetaan lähiyhteisöissä:

•Ehkäisevää päihdetyötä tehdään yhteistyössä, suunnitelmallisesti ja kohdennetusti eri-ikäisten ihmisten arkiympäristöissä (varhaiskasvatuspaikat, oppilaitokset, työyhteisöt, vapaa-ajan ympäristöt).

Ammattilaisilla on riittävästi ehkäisevän päihdetyön osaamista:

•Päihdehaittojen ehkäisyn menetelmät ovat osa ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutusta.

•Ammattilaiset hyödyntävät ehkäisevän päihdetyön materiaaleja ja koulutuksia osana työtään.

Turussa ehkäisevä päihdetyö on osa hyvinvointitoimialan toimintaa ja vuonna 2016 se oli osa terveyspalveluiden mielenterveys- ja päihdepalveluita. Ehkäisevässä päihdetyössä toimii kaksi toimintaa koordinoivaa työntekijää. Työtä tehdään ehkäisevän päihdetyön lain ja toimintaohjelman mukaisesti ja laajan yhteistyöverkoston tuella. Keskeisiä ehkäisevän päihdetyön toimia Turussa ovat Pakka-toiminta, päihdekasvattaja-toiminta, koulutukset sekä yhteistyö alan järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.

2.5 Pakka – Paikallinen alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisy

Pakka-toiminta on ehkäisevän päihdetyön toimintamuoto, jonka avulla pyritään vaikuttamaan paikallisesti yhteisöön päihdehaittojen vähentämiseksi. Pakka-toiminta aloitettiin Turussa lokakuussa 2014. Toiminnan aloittamisen myötä Turun ehkäisevään päihdetyöhön saatiin mukaan kysynnän ehkäisyn lisäksi saatavuuden sääntely.

Vuonna 2016 Pakka-toiminnassa kokoontui kaksi tarjontatyöryhmää, joista toinen koostuu vähittäismyynnin ja toinen anniskelun ammattilaisista sekä viranomaisista. Työryhmissä on mukana edustajat seuraavilta tahoilta: PAM, Lounais-Suomen poliisi, MaRa ry, NightClub Marilyn& Vegas, The Cow, TOK, Ravintola Laituri, LIDL, Alko, Alkoholihallinto, MLL, S-ravintolat, Turun kaupungin ehkäisevä päihdetyö, ammatillinen koulutus ja etsivä nuorisotyö. Työryhmät kokoontuivat vuoden aikana yhteensä seitsemän kertaa. Tarjontatyöryhmien toimintaa koordinoi Turun kaupungin ehkäisevä päihdetyö.

Vuoden 2016 aikana Pakka-toiminnassa toteutettiin alkoholin ostokokeet toteutettiin yhteistyössä Turun ammatillisen koulutuksen sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin kanssa. Alkoholin ostokokeissa nuoren näköiset täysi-ikäiset henkilöt yrittävät ostaa pienen määrän alkoholia ilman henkilöllisyyspapereita. Näin saadaan selville kuinka usein virallisia henkilöllisyyspapereita kysytään. Vuoden 2015 ostokokeissa 52 % koeostoista onnistui ilman henkilöllisyyspapereista, vuoden 2016 koeostoista enää 46 %. Päivittäistavarakauppiaiden liitto suosittelee henkilöllisyyspapereiden tarkastamista alle 30-vuotiaan näköisiltä henkilöiltä, Alkossa suositusikäraja on 25 vuotta. Ostokokeiden tulosten myötä saadaan tietoa vähittäismyynnin omavalvonnan tilasta ja pystytään kehittämään toimintaa tulosten mukaisesti.

2.6Ehkäisevä päihdetyö Turun perusopetuksessa ja lukioissa

Kasvatus päihteettömyyteen aloitetaan jo alakoulussa ja sitä jatketaan nuoren siirtyessä yläkouluun. Ehkäisevä päihdetyö kuuluu perusopetuksessa terveystiedon sisältöihin ja sitä käsitellään aktiivisesti nimenomaan terveystiedon tunneilla. Lisäksi koulut järjestävät oppilaille tapahtumia, joissa päihteettömyys on teemana. Kouluissa kokoontuu kuukausittain kouluyhteisön hyvinvointia käsittelevä yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, jonka tehtäviin kuuluu myös ehkäisevä päihdekasvatus.

Tärkeä työkalu koululle on Kouluterveyskysely, josta saadaan koulukohtaiset tulokset 8.-9.luokkalaisten ja lukiolaisten päihteidenkäytöstä. Kouluterveyskyselyn tulosten avulla asiat voidaan ottaa puheeksi sekä oppilaiden että huoltajien kanssa, kun on tutkittua tietoa käytettävissä.

Turun kouluissa ehkäisevää päihdetyötä tehdään monin eri tavoin: Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL) kouluttaa yläkoulujen tukioppilaita ohjaamaan päihteettömyyteen ja terveisiin elämäntapoihin. Oppilaskunta järjestää terveisiin elämäntapoihin kannustavia tapahtumia. Poliisi on myös tärkeä koulujen yhteistyötaho. Yläkoulujen vanhempainilloissa käsitellään usein nuorten päihteiden käyttöä. Joissakin tilaisuuksissa on nuorten ja huoltajien kesken keskusteleva lähestymistapa (Kasvamme yhdessä -illat). Myös oppilashuoltohenkilöstö (esim. terveydenhoitaja tai kuraattori) toimii omassa työssään nuorten tukihenkilöinä ja valistajina.

2.7Päihdekasvattaja-yhteistyö

Koulujen itsenäisesti toteuttaman ehkäisevän päihdetyön tueksi Turussa on luotu koulujen päihdekasvatuksen malli ”Päihdetietoa ja –taitoa”, joka perustuu hyvinvointitoimialan, sivistystoimialan, Turun ammattikorkeakoulun, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin väliseen yhteistyöhön.

Toimintamallissa kaupungin ehkäisevän päihdetyön työntekijät kouluttavat sosiaali- ja terveysalan ja nuorisoalan opiskelijoita vetämään päihdeaiheisia oppitunteja Turun alakoulujen kuudesluokkalaisille. Tarkoituksena on sekä perehdyttää tulevia sosionomeja ja yhteisöpedagogeja ehkäisevään päihdetyöhön että tarjota Turun perusopetukseen tukea kattavan ja laadukkaan päihdekasvatuksen toteuttamiseksi. Kuudesluokkalaisten oppituntikokonaisuuden sisältönä on antaa lapsille käsitys siitä mitä päihdeaineet ovat ja miksi niitä ei kannata kokeilla tai käyttää. Oppituntien pääpaino on päihdekokeiluilta suojaavien tekijöiden kuten itsetunnon vahvistamisen ja kieltäytymistaitojen tukemisessa erilaisten toiminnallisten harjoitusten avulla.

Vuonna 2016 ehkäisevän päihdetyön työntekijät kouluttivat 28 Turun ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijaa ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiikan opiskelijaa päihdekasvattajiksi. Päihdekasvatuskurssiin sisältyi 3x 90 min päihdekasvatustunnin pitäminen alakoulujen 6. luokkalaisille. Yhteensä oppitunteja pidettiin 42:lle kuudennelle luokalle.

Syksyllä 2016 sosionomiopiskelija Maija Rosten teki selvityksen siitä, vastaako päihdekasvattajayhteistyö edelleen koulujen tarpeita. Lisäksi tietoa kerättiin siitä, mitä muuta ehkäisevää päihdetyötä kouluissa toteutetaan.

Kysely päihdekasvattaja- kurssista lähetettiin Turun alakoulujen 158 opettajalle, joista kyselyyn vastasi 32 opettajaa. Kyselyn tulosten perusteella Päihdetietoa ja -taitoa – malli on edelleen suosittu ja toivottu lisä alakoulujen päihdekasvatukseen. Opettajien kokemus yhteistyöstä on hyvä ja he toivovat sen edelleen jatkuvan. Opettajat kokevat tärkeäksi ajankohtaisen tiedon päihteistä, niin oppilaille, kuin itsellekin. Selkeät, ajantasaiset ja monipuoliset materiaalit tukevat koulujen päihdekasvatusta. Päihdetietoa ja -taitoa oppitunneilla oppilaita osallistavat toiminnalliset tehtävät sekä vuorovaikutus ovat perinteistä luentomaista opetusta tehokkaampaa.

2.8Ehkäisevä päihdetyö Turun ammatti-instituutissa

Turun ammatti-instituutin seitsemässä eri toimipisteessä on toteutettu ehkäisevää päihdetyötä sekä osana opetusta, että erillisinä tapahtumina ja teemapäivinä. Myös kotiväenilloissa on ollut esillä ehkäisevän päihdetyön teemoja.

Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ovat ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön valinnaisessa tutkinnon osassa saaneet vertaispäihdekasvattajakoulutuksen, joka on toteutettu yhteistyössä MLL:n kouluttajan kanssa. Koulutuksen jälkeen opiskelijat ovat toteuttaneet toiminnallisia päihdekasvatustunteja ensimmäisen vuoden opiskelijaryhmille. Päihdekasvatustunteja oli toteuttamassa 24 lähihoitajaopiskelijaa.

Varhaisen puuttumisen mallia (VARPU-ryhmä) toteutetaan ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan toimesta, jos herää huoli opiskelijasta tai hänen opintojensa etenemisestä. Tarvittaessa opiskelija ohjataan hakemaan apua terveydenhoitajalta, kuraattorilta, psykologilta tai koululääkäriltä. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kanssa käydään terveydenhoitajan vastaanotolla henkilökohtaista keskustelua nuoren päihteidenkäytöstä nuoren esitäyttämän lomakkeen pohjalta.

Ehkäisevään päihdetyöhön liittyviä tapahtumia ammatti-instituutissa:

•Päihdepäivä "Mä en ota, kiitos"

•Koulupoliisin luennot

•Hyvinvointimessut

•Ykkösten futisturnaus

•Elämän eväitä kolmosille

•Ystävänpäivän tempaukset

•Ryhmäytyspäivät

•Amissoudut

•Liikunta- ja toimintapäivät

2.9Ehkäisevä päihdetyö nuorisopalveluissa

Turun Nuorisopalvelut järjestää monipuolista lasten ja nuorten toimintaa erilaisissa toimintaympäristöissä. Toiminta on päihteetöntä ja terveisiin elämäntapoihin ohjaavaa.

Päihdeputki on vuosittainen seiskaluokkalaisille tarkoitettu elämyksellinen oppimistapahtuma. Sen avulla halutaan vahvistaa nuorten päihteille kielteisiä asenteita ja toisaalta edistää terveellisiä valintoja. Tapahtumassa nuorille esitellään tupakan, huumeiden ja alkoholin vaikutuksia ja vaaroja havainnollisin esimerkein. Tilaisuudessa on draama- tai elokuvaesityksiä, joihin nuoret voivat samastua. Esitykset myös pohjustavat keskustelua, joka käydään nuorten kanssa heti tapahtuman yhteydessä.

Päihdeputki 2016 toteutettiin nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa 3.-7.10.2016 Päihdeputkeen osallistui 7. luokan oppilaita. Luokkia kävi 22, ja oppilaita oli yhteensä 453 ja lisäksi mukana oli 35 opettajaa ja avustajaa. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä nuorisopalvelujen, Turun ammatti-instituutin opiskelijoiden (n. 24 oppilasta), sekä TVJ ry:n / Happy Housen kanssa.

Nuorisopalveluiden ohjaus ja tuki -yksikön työmuodot tukevat nuorten päihteettömyyttä muun muassa:

•palveluohjauksella esim. päihdepalveluihin

•toiminnallisuudella ja aktivoinnilla

•keskusteluilla

•päihteettömien tilaisuuksien järjestämisellä

•päihdeohjelmilla ja puuttumisohjeistuksilla

•työ- ja toimintakyvyn arvioinneilla

Turun kaupungin nuorisopalveluiden nuorten työpaja Fendari ja Starttivalmennus toimivat omalta osaltaan nuorten päihteettömän elämän tukemisessa. Fendarissa ja Starttivalmennuksessa ei voi olla asiakkaana, jos nuorella on akuutti hoitamaton päihdeongelma, vaan nuori ohjataan ensin päihdehoitoon ja hoitojakson jälkeen hän voi mahdollisuuksiensa mukaisesti osallistua toiminaan ja palveluihin.

2.10Etsivä nuorisotyö

Etsivän nuorisotyön tavoitteena on auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Turussa etsivää nuorisotyötä toteutetaan Turun kaupungin nuorisopalveluiden ja järjestöjen yhteistyöllä. Etsivää nuorisotyötä tekevät Turun kaupungin Komppi, Varsinais-Suomen Sininauha ry:n Polku, A-klinikkasäätiön Nuorisoasema sekä ruotsinkielinen Ungdomsverstaden Troja.

Etsivä nuorisotyö kohtasi vuonna 2016 yhteensä 347 syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta. 45 % tavoitetuista nuorista oli 21-25 –vuotiaita ja 41 % 16-20 –vuotiaita. Nuoret tulevat etsivän nuorisotyön piiriin joko itse tai läheisten kautta, sosiaali- ja terveydenhuollon tai muiden viranomaisten kautta tai esimerkiksi oppilaitosten kautta.

Etsivät nuorisotyöntekijät tukevat nuorta eri keinoin. Toiminta voi sisältää esimerkiksi ryhmätoimintaa, tulevaisuus-työskentelyä, palveluohjauksia, starttivalmennusta, viranomaisverkon luomista, asumispalveluja ja ohjausta toisille etsiville. Valtaosa etsivien kohtaamista nuorista on työttömiä tai ”ajelehtivia” nuoria.

Kuvio 10.

Etsivän nuorisotyön asiakkaat 2016

Excel-taulukko

2.11Vamos Turku

Vamos on Helsingin Diakonissalaitoksen kehittämä toimintamalli syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen. Vamos on nuorille suunnattua toimintaa, jonka tarkoituksena on vahvistaa nuoren voimavaroja ja tukea häntä kiinnittymään koulutukseen tai työhön. Vamos-toiminta on käynnistynyt Helsingissä, mutta levinnyt myös muille paikkakunnille. Vamos Turku käynnistyi 2015 Turun kaupungin ja Me-säätiön rahoittamana. Vamos Turku toimii hankkeena.

Turussa Vamos tarjoaa monipuolista tukea ja toimintaa turkulaisille 12─24-vuotiaille nuorille. Tavoite on auttaa nuorta eteenpäin erilaisissa elämäntilanteissa sekä tukea nuoren kiinnittymistä kouluun, opiskeluun, työelämään tai niihin valmentavaan toimintaan. Työskentelyssä korostuu toiminnallisuus ja ennaltaehkäisevä työote. Vamokseen ei tarvita lähetettä tai diagnoosia ja toiminta on nuorelle täysin maksutonta.

Nuoren on mahdollisuus saada yksilövalmennusta eli intensiivistä ja tarvittaessa pitkäkestoista yksilötyötä, ryhmävalmennusta eli eri aihealueiden ympärille räätälöityä vertaisryhmätoimintaa, sekä yhteisövalmennusta, jonka tarkoituksena on vaikuttaa nuoren jo olemassa oleviin sosiaalisiin toimintaympäristöihin, kuten koululuokkaan.

Ohjautuminen Vamokseen tapahtuu enimmäkseen oppilaitoksen, nuoren läheisen, Lasten ja nuorten psykiatrisen poliklinikan tai sosiaalitoimen ohjauksesta. Yhteydenoton syinä on ollut mm. nuoren yksinäisyys, koulukiusaaminen, päihteiden käyttö, koulunkäyntiin liittyvät ongelmat/motivaation puute, sosiaaliset haasteet ja vaara syrjäytyä. Yhä enenevässä määrin nuoret ovat alkaneet ottaa itse yhteyttä ja myös ystävät ovat ohjanneet heitä Vamokseen.

Taulukko 3.

Vamoksen tavoittamat nuoret 2015-2016.

2.12Ehkäisevän päihdetyön yhdistykset ja järjestöt

Turussa toimii useita ehkäisevää päihdetyötä tekeviä yhdistyksiä ja järjestöjä. Turun sosiaali- ja terveyslautakunta (ent. peruspalvelulautakunta) tukee kansanterveystyötä, ehkäisevää päihdetyötä ja sosiaalista hyvinvointia tuottavien yhdistyksiä vuosittain haettavilla avustuksilla. Lautakunnan ja yhdistysten välisen yhteistyön pääpaino on Turun kaupungin omaa palveluntuotantoa täydentävien toimintojen avustamisessa.

Vuonna 2016 seuraavat yhdistykset saivat sosiaali- ja terveyskunnan avustusta:

•Ehyt ry:n Turun paikallisyhdistys ry

•Kristillinen Yhdistys Toivo ry

•Kunnon Elämä Turun Aluekeskus ry

•Lounais-Suomen Liikenneturvallisuustyön keskus ry

•Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry

•Markku Juhani Fingerroosin säätiö

•Naistenkartano ry

•Nuoriso-, perhetuki- ja tiedotusyhdistys RAIDE ry

•Raittiusyhdistys Taimi II

•Raittiusyhdistys Toivo II

•Suomen Pelastusarmeijan säätiö / Turun päiväkeskus

•Terveys ry Turun seudun alueyhdistys

•Tietu ry

•Turun A-kilta ry

•Turun Alueen Elämäntapayhdistys ry

•Turun ETRA ry

•Turun Katulähetys ry

•Turun Valkonauha ry

•Varsinais-Suomen Raittiuspiiri ry

•Varsinais-Suomen Sininauha ry

Taulukko 4. Sosiaali- ja terveyslautakunnan avustukset ehkäisevän päihdetyön
yhdistyksille vuosina 2013-2016

2.13 Yhteistyö ja koulutukset

Ehkäisevä päihdetyö perustuu viranomaisten väliseen yhteistyöhön sekä yhteistyöhön muiden toimijoiden kuten järjestöjen kanssa.

Turussa toimii päihdehoidon ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijoista koottu nuorten päihdemyrkytysten ehkäisytyöryhmä (Myky-ryhmä), jonka tehtävänä on reagoida kentältä tuleviin tarpeisiin nuorten päihteidenkäytön ehkäisemiseksi. Ryhmään kuuluvat Lounais-Suomen poliisi, Turun vapaa-aikatoimialan Nuorten palvelut, Turun hyvinvointitoimialan terveyden edistämisen yksikkö ja lasten ja nuorten poliklinikan nuorisopoliklinikka, A-klinikkasäätiön Turun nuorisoasema, Varsinais-Suomen Sininauhan Polku – etsivä nuorisotyö ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri.

Myky-ryhmä organisoi muun muassa alkoholin välittämisen ehkäisyyn painottuvan Älä välitä –kampanjan. Kampanja järjestettiin keväällä 2016 keskusta-alueella. Kampanjassa yläkoulujen tukioppilaat jakoivat aikuisille esitteitä ja muistuttivat, ettei alaikäisille tulisi välittää alkoholia. Lisäksi Myky-ryhmä järjesti koulutuksen muuntohuumeista.

Viikolla 45 vietettiin valtakunnallista ehkäisevän päihdetyön viikkoa teemalla ”Kenet sinä teet onnelliseksi”. Yhteistyössä järjestöjen ja yhdistysten kanssa järjestettiin kansalaistapahtuma Hansa-torilla. Järjestäjinä olivat Turun hyvinvointitoimiala / ehkäisevä päihdetyö, Turun A-kilta, SPR ja Ehyt ry.

Päihdealan koulutuksia järjestettäessä Turun kaupungin tärkein on Varsinais-Suomen päihdekoulutustyöryhmä eli Halko-ryhmä. Halko on alun perin A-klinikkasäätiön Huugo-projektissa koottu ryhmä, jonka tehtävänä on kartoittaa Varsinais-Suomessa päihdekoulutuksen tarvetta, järjestää alueellisesti tarkoituksenmukaisia koulutuksia sekä tiedottaa päihdekoulutuksista. Koulutuksia järjestetään ryhmän toimesta sekä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Halko-ryhmän jäsenet ovat alueen päihdehoitoyksiköiden edustajia ja muita asiantuntijoita. Halko järjesti vuonna 2016

Päihdetyön ja ehkäisevän päihdetyön koulutuksia Turussa järjestettiin 9 kappaletta vuonna 2016. Koulutusten tarkemmat tiedot löytyvät taulukosta 5. Koulutuksissa painottui erityisesti peliriippuvuuden hoito ja ehkäisy, joka nousi ajankohtaiseksi

Taulukko 5. Vuonna 2016 järjestetyt päihdekoulutukset

Halko-ryhmä toteutti vuonna 2016 Turun ja lähikuntien alueen koulutustarvekyselyn. Selkeimmät koulutustarpeet liittyvät päihteiden puheeksiottoon, päihteidenkäyttäjien kohtaamiseen ja päihdehoitotyön menetelmiin. Motivoivan haastattelun ja motivoivan kohtaamisen menetelmät kiinnostivat kautta linjan vastaajia. Asiakkaan palveluohjaus ja päihdepalvelujen tuntemus nousivat myös esiin kyselyn tuloksissa.

3Turun päihdepalveluiden tilastot 2016

3.1Lasten ja nuorten päihdepalvelut

Alaikäisille ja nuorille tarkoitettuja päihdepalveluita ovat Turussa nuorten selviämisasema, lasten ja nuorten poliklinikan nuorisopoliklinikka ja Turun nuorisoasema. Lisäksi päihteitä käyttäviä nuoria kohdataan ja hoidetaan sosiaalipalveluissa lastensuojelun ja sijaishuollon palveluissa.

3.1.1Nuorten selviämisasema

Nuorten selviämisaseman toiminnan tarkoituksena on auttaa nuorta tilanteessa, jossa hän on päihteiden vaikutuksesta menettänyt käyttäytymisensä kontrollin ja vaarassa vahingoittaa itseään tai toista ihmistä. Nuorten selviämisasema toimii poliisilaitoksen putkatiloissa ja on auki kouluvuoden aikana perjantai- ja lauantai -iltaisin klo 20.30 – 02.00.

Jokaisesta asiakkaana olleesta nuoresta tehdään lastensuojeluilmoitus. Turkulaiset nuoret ohjataan arviointikäynnille Lasten ja nuorten poliklinikan nuorisopoliklinikalle. Ulkokuntalaisista asiakkaista ilmoitus tehdään kotikunnan sosiaalitoimistoon, joka määrittää nuorelle tehtävät jatkotoimenpiteet. Suurin osa ulkokuntalaisista nuorista on kotoisin Turun lähikunnista.

Taulukko 6. Nuorten selviämisaseman asiakastilastot

*Summa sisältää Millin erikoissairaanhoitajan palkan eikä se sisällä kuntalaskutuksen tuloja.

3.1.2Lasten ja nuorten poliklinikan nuorisopoliklinikka

Lasten ja nuorten poliklinikan yhteydessä toimiva nuorisopoliklinikka on Turun kaupungin hyvinvointitoimialan erikoissairaanhoidon yksikkö. Poliklinikalla hoidetaan turkulaisia alle 18-vuotiaita nuoria, joilla on varhaisen vaiheen päihteiden käyttöä. Nuorisopoliklinikan tavoitteena on ehkäistä päihteiden käytöstä aiheutuvia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja, päihderiippuvuuden syntymistä sekä nuorten syrjäytymistä.

Poliklinikalla on kehitetty alle 18-vuotiaille tarkoitettu varhaisen puuttumisen interventiomalli, joka perustuu motivoivaan haastatteluun ja kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Hoito-ohjelma pohjautuu yhdysvaltalaiseen Cannabis Youth Treatment -ohjelmaan, joka on muokattu Suomen oloihin soveltuvaksi. Hoito-ohjelmaan sisältyy lääkärin ja hoitajan arviokäynti perheelle, nuorelle yhdeksän yksilökäyntiä, vanhemmille/huoltajille oma käynti sekä perheen yhteinen päätöskäynti hoitajan vastaanotolla. Lisäksi intervention jälkeen on neljä seurantakäyntiä vuoden aikana. Interventiokäynteihin sisältyy tarvittaessa huumeseulanäytteiden ottaminen. Osa nuorista käy läpi lyhennetyn interventio-ohjelman.

Taulukko 7. Nuorisopoliklinikan asiakkaat

Taulukko 8. Nuorisopoliklinikan menot (brutto)

Nuorisopoliklinikalle tuli vuonna 2015 lähetteitä kaikkiaan 116 kpl. Eniten lähetteitä tuli Nuorten
selviämisasemalta (61 kpl) ja toiseksi eniten poliisilta (26 kpl). Lähettämisen syynä oli 65 %:lla
(75 kpl) alkoholin käyttö. Kannabis tai sen käytön epäily oli lähettämisen aiheena 35 %:lla
tapauksista (41 kpl).

Kuvio 11. Nuorisopoliklinikalle saapuneet lähetteet lähettäjän mukaan 2016

Excel-taulukko

Nuorisopoliklinikan tyypillinen asiakas oli iältään 15–17-vuotias. Nuorin asiakas vuonna 2016 oli
12-vuotias.

Kuvio 12. Nuorisopoliklinikan asiakkaitten ikäjakauma

Excel-taulukko

3.1.3Nuorisoasema

Turun kaupunki ostaa päihdehuollon polikliiniset palvelut ostopalvelusopimuksella A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualueelta. Avohoitopalveluja tuottavat Turun A-klinikka ja nuorisoasema sekä Salon A-klinikka. Turun nuorisoasema on alle 25-vuotiaille tarkoitettu päihde- ja riippuvuusongelmien avohoitopoliklinikka. Asiakkaina ovat alkoholi-, lääke-, huume- ja sekakäyttöriippuvaiset sekä peli- ja nettiriippuvaiset nuoret ja heidän läheisensä. Turkulaiset voivat asioida maksutta nuorisoasemalla.

Taulukossa 8 on esitetty Nuorisoaseman turkulaisten asiakkaiden määrät ja käyntimäärät vuosina 2012–2015. Taulukossa 9 on Nuorisoaseman kaikkien asiakkaiden tilastotietoja vuosilta 2012–2015

Taulukko 9. Nuorisoaseman turkulaiset asiakkaat yhteensä

.

Vuonna 2016 Turun A-klinikka –ja Nuorisoasema joutui muuttamaan uusiin tiloihin sisäilmaongelmien takia. Sisäilmaongelmat aiheuttivat useita pitkiä sairauslomia.

Taulukko 10. Turun Nuorisoaseman tilastot

(koskee myös muita kuin turkulaisia asiakkaita)

*Tiedot koskevat kolmen kuukauden ajanjaksoa

Vuonna 2015 Nuorisoaseman ensisijainen käyntisyy asiakkailla oli alkoholi 18,2 %, huumeet 23,7%, lääkkeet 1,7 %, monipäihteisyys 6,7 % ja peliriippuvuus tms 7,5 %.

Nuorisoasemalla työskentelee 1 palvelupäällikkö (yhteinen A-klinikkasäätiön palvelualueen avopalveluiden kanssa), 1 palveluesimies, ½ lääkäriä, 2 sosiaaliterapeuttia, 1 sairaanhoitaja ja 1 ohjaaja.

3.2Työikäisten ja ikääntyneiden päihdepalvelut

Yli 25-vuotiaat turkulaiset päihdeongelmaiset voivat hakea apua useasta eri paikasta. Päihdeongelmainen turkulainen voi hakeutua hoitoon ilman lähetettä omalle terveysasemalle, Turun A-klinikalle, katkaisuhoitoasemalle tai päihdepsykiatrian poliklinikalle. Lisäksi sosiaalityöntekijät ohjaavat ja tukevat asiakkaita päihteiden käytön vähentämiseen ja päihdehoitoon. Vahvasti päihtyneet ohjautuvat useimmiten ensin joko Turun selviämisasemalle tai yhteispäivystyksen mielenterveys- ja päihdeyksikköön. Kaupungin päihdepalveluihin kuuluvat myös päihdeongelmaisten päivätoimintakeskus eli Sirkkalan päiväkeskus sekä ruiskuhuumeiden käyttäjille tarkoitettu terveysneuvontapiste Milli.

Päihdekuntoutusta Turku hankkii ostopalveluna usealta eri palveluntuottajalta. Maksusitoumuksen saaminen päihdekuntoutukseen edellyttää pääsääntöisesti asian käsittelemistä moniammatillisessa päihdetiimissä. Asiakkaan oma sosiaalityöntekijä esittelee asiakkaan hoitoon hakeutumisen päihdetiimille, joka arvioi asiakkaalle soveltuvaa hoitomuotoa ja -paikkaa hänen kokonaistilanteensa pohjalta ja antaa suosituksen hoidolle. Kuntoutushoitoa koskevan viranhaltijapäätöksen valmistelee aina asiakkaan oma sosiaalityöntekijä.

Päihderiippuvaiset odottavat äidit hoidetaan Tyksin äitiyspoliklinikan yhteydessä toimivalla HAL- poliklinikalla ja Turun ensi- ja turvakodin Pinjassa ja Oliviassa. Raskaanaolevien päihteidenkäyttäjienkuntouttavaan laitoshoitoonhakeutuminen käsitellään aina kiireellisesti.

Opiaattiriippuvaisten korvaushoito järjestetään kaupungin korvaushoitopoliklinikan, Tyksin addiktiopoliklinikan ja terveysasemien yhteistyönä.

Päihdekuntoutujien asumispalveluita on tarjolla sekä kaupungin omissa että ostopalveluyksiköissä. Varsinaisen päihdehoidon lisäksi päihderiippuvaisille tai päihdekuntoutujille on tarjolla useita erilaisia tukipalveluita. Järjestöt ja yhdistykset kuten Turun A-kilta, Varsinais-Suomen Sininauha ja Tietu järjestävät tukihenkilötoimintaa, itseapuryhmiä, vertaisryhmiä, päiväkeskustoimintaa, ohjausta ja neuvontaa. Turussa kokoontuu päivittäin myös AA- ja NA-ryhmiä eri puolilla kaupunkia.

Toiminnallisia riippuvuuksia kuten peli- ja nettiriippuvuutta hoidetaan pääasiallisesti Turun A-klinikalla ja nuorisoasemalla. Oman terveysaseman kautta vaikeasti peliriippuvainen henkilö pääsee psykiatriseen hoitoon.

3.2.1Terveysasemien moniammatilliset mielenterveys- ja päihdetiimit

Turun terveysasemilla Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille -hankkeen vuosina 2014-2015 mielenterveys- ja päihdeasiakkaille pilotoima toimintamalli vakiintui osaksi terveyspalveluiden toimintaa vuoden 2016 lopussa. Mielenterveys- ja päihdetiimi tarjoaa moniammatillisia mielenterveys- ja päihdepalveluita yli 18-vuotiaille asiakkaille, joilla mielenterveys-ja/tai päihdeongelma aiheuttaa vaikeuksia selvitä omassa arjessaan ja vaikeuksia saada tai hakea tarvitsemiaan palveluita.

Moniammatillisessa mielenterveys- ja päihdetiimissä toimii kolme terveydenhoitajan ja sosiaaliohjaajan muodostamaa työparia. Lisäksi tiimin kautta on mahdollista saada sosiaalityöntekijän, psykiatrisen sairaanhoitajan, päihdetyöntekijän tai lääkärin apua. Toiminta on tavoitteellista ja asiakkaan tarpeista lähtevää. Palvelun piiriin voi tulla ammattilaisen ohjaamana tai oma-aloitteisesti, lähetettä ei tarvita. Tiimin palveluihin kuuluu muun muassa: moniammatilliset työpari- ja verkostovastaanotot, hoitotyö ja terveyttä edistävä työ, sosiaaliohjaus ja arjen tuki, muutoksen tukeminen, päihdetyö, psyykkisen hyvinvoinnin vahvistaminen, kotikäynnit, palveluohjaus sekä verkostotyö.

Taulukko 11. Terveysasemien moniammatillisten mielenterveys-
ja päihdetiimien asiakasmäärä 2014-2016

3.2.2Terveysasemien päihdevertaisryhmä

Runosmäen terveysasemalla on kokoontunut syksystä 2014 päihteidenkäyttäjien vertaisryhmä eli ”Runosmäen ryhmä”. Ryhmä on ammatillisesti ohjattu vertaisten keskusteluryhmä, jossa pohditaan päihderiippuvuutta ohjaajan, kokemusasiantuntijan ja samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien vertaisten kanssa.

Runosmäen terveysasemalla on kokoontunut syksystä 2014 päihteidenkäyttäjien vertaisryhmä eli ”Runosmäen ryhmä”. Ryhmä on ammatillisesti ohjattu vertaisten keskusteluryhmä, jossa pohditaan päihderiippuvuutta ohjaajan, kokemusasiantuntijan ja samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien vertaisten kanssa.

Ryhmätoiminta hankitaan ostopalveluna A-klinikkasäätiöltä. Ryhmä käynnistettiin hankerahoituksella Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille -hankkeessa ja keväästä 2015 lähtien ryhmä siirtyi osaksi terveysaseman normaalia palvelua. Ryhmä kokoontuu viikoittain Runosmäessä, mutta se on avoin myös muilla alueilla asuville.

Vuonna 2015 Runosmäen ryhmä kokoontui 42 kertaa. Asiakaskäyntejä ryhmässä oli 184. Keskimäärin yhdessä tapaamiskerrassa oli 4,7 osallistujaa.

Vuonna 2016 Runosmäen ryhmä kokoontui 42 kertaa. Pegasos-järjestelmään kirjattuja potilaskäyntejä ryhmässä oli 181 ja ryhmässä kävi 17 eri potilasta. Lisäksi ryhmätapaamisiin on osallistunut kokemusasiantuntija sekä asumispalveluiden ohjaajia. Kaikkiaan kävijöitä oli vuoden aikana 200. Keskimäärin yhdessä tapaamiskerrassa oli 4,3 osallistujaa.

Runosmäen ryhmästä aiheutuvat kustannukset ovat noin 7 000 euroa vuodessa.

3.2.3Lastu-projekti

Lastu-projektin tavoitteena on selkeän, vastuutetun palveluketjun luominen avohuollon lastensuojeluperheiden vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmien arviointiin, konsultaatioihin, hoitoon ohjaukseen ja perhekohtaisen palvelu- ja hoitosuunnitelman toteuttamiseen.

Lastun perhetiimi käynnistyi elokuussa 2015. Tiimissä työskentelevät sosiaali/päihdeterapeutti, lastensuojelun perheohjaaja ja perhetyöntekijä sekä konsultoiva psykiatrinen sairaanhoitaja. Työmallia pilotoitiin Läntisessä sosiaalitoimistossa ja Pernon sosiaalitoimistossa. Perhetiimin kotipesä perustettiin sosiaalitoimistojen välittömään läheisyyteen.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden arvion perusteella lastensuojelullinen huoli väheni yli puolessa perheitä (N=10). Kahden lapsen sijoitusta olisi lähdetty hyvin todennäköisesti valmistelemaan lähitulevaisuudessa ilman Lastu-perhetiimin väliintuloa. Alustavat tulokset projektista ovat lupaavia ja näyttävät säästävän lastensuojelun kustannuksia.

Lastu-perhetiimin työskentelyssä on ollut mukana projektin toiminta-aikana 32 perhettä. Lastu-projekti jatkuu vuonna 2017.

Taulukko 12.

Lastu-tiimin asiakasperheet 2015-2016

Lastu-tiimin kustannukset ovat noin 90.000 euroa vuodessa.

3.2.4Turun A-klinikka

Turun kaupunki ostaa päihdehuollon polikliiniset palvelut ostopalvelusopimuksella A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualueelta. Avohoitopalveluja tuottavat Turun A-klinikka ja nuorisoasema sekä Salon A-klinikka.

Turun A-klinikka ja nuorisoasema sekä Salon A-klinikka ovat avohoitopoliklinikoita, joka palvelevat Turun ja Salon sekä ympäristökuntien asukkaita alkoholi-, lääke-, huume- ja sekakäyttöongelmissa sekä peli- ja nettiriippuvuusongelmissa. A-klinikoiden asiakkaina ovat riippuvuusongelmaiset sekä heidän läheisensä, joille tarjotaan tuki- ja neuvontapalveluja. Nuorisoaseman palvelut ovat suunnattu Turun ja ympäristökuntien alle 25-vuotiaille riippuvuusongelmaisille nuorille ja heidän läheisilleen.

Taulukko 13. A-klinikan turkulaiset asiakkaat yhteensä

Salon A-klinikalla kävi kahdeksan turkulaista (ei ole mukana ylläolevassa tilastossa). Vuonna 2016 Turun A-klinikka – ja Nuorisoasema joutui muuttamaan uusiin tiloihin sisäilmaongelmien takia. Sisäilmaongelmat aiheuttivat useita pitkiä sairauslomia.

Taulukko 14. Turun A-klinikan tilastot (koskee myös muita kuin turkulaisia asiakkaita)

*Tiedot koskevat kolmen kuukauden ajanjaksoa

Vuonna 2015 A-klinikan asiakkaiden ensisijainen käyntisyy oli alkoholi 55,5,%, huumeet 6,1%, lääkkeet 1,8%, sekakäyttö 7,0%, peliriippuvuus tms. 4,5% ja läheisen päihdekäyttö 1,6%.

A-klinikalla työskentelee 1 palvelupäällikkö (yhteinen palvelualueen avopalveluiden kanssa), 1 palveluesimies, 1½ lääkäriä, 3 sairaanhoitajaa, 6 sosiaaliterapeuttia, 3 toimistosihteeriä (työskentelevät koko palvelualueen tehtävissä).

3.2.5Turun selviämisasema

Turku ostaa katkaisu- ja selviämisaseman palvelut A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualueelta. Turun selviämisasema toimii Katkaisuhoitoaseman (Katkon) yhteydessä. Turun katkaisuhoitoasema on 21 paikkainen yli 18-vuotiaille tarkoitettu hoitolaitos. Selviämisasemalla on 5 paikkaa.

Selviämisasemalle asiakas voi tulla oma-aloitteisesti, omaisen saattamana tai yhteistyötahojen ohjaamana. Lähetettä ei tarvita ja selviämisasemalle voi tulla mihin vuorokauden aikaan tahansa. Selviämisasemalla ei lääkitä, mutta taataan turvallinen paikka päihtymystilasta selviämiseen. Selviämisasemalta asiakas voi siirtyä kotiin tai jatkaa hoitoaan katkaisuhoitoasemalla paikkatilanteen niin salliessa. Tarvittaessa asiakas voidaan myös siirtää vointinsa vuoksi hoitoon esim. sairaalaan.

Taulukossa 14 on esitetty turkulaisten asiakkaiden asiakasmäärät ja hoitovuorokausien määrä Turun selviämisasemalla. Selviämisasema on aloittanut toimintansa vuonna 2013. Taulukossa 14 on esitetty selviämisaseman turkulaisten asiakkaiden määrät vuosina 2013–2015 ja taulukossa 15 kaikkien asiakkaiden tilastotiedot vuodelta 2015.

Taulukko 15. Turkulaiset asiakkaat Turun selviämisasemalla 2013-2015

*Kustannukset ja asiakasmäärät koskevat vain osaa vuotta 2013.

Hoitovuorokaudet pitävät sisällään myös saman vuorokauden siirtyneet asiakkaat katkaisuhoitoasemalle (laskutus vain yhdestä hoitovuorokaudesta)

Lisäksi Salon selviämisasemalla kävi 17 turkulaista ,yhteensä 21 hoitovuokautta ( ei ole ylläolevassa tilastossa)

Taulukko 16. Selviämisaseman asiakastilastoja 2014-2015

3.2.6Turun katkaisuhoitoasema

Katkaisuhoitoasema on päihdekierteen katkaisuun tarkoitettu hoitolaitos. Hoidon tavoitteena on päihdekierteen katkaisu, vieroitusoireiden hoitaminen ja jatkohoidon suunnittelu. Jokaiselle asiakkaalle tehdään jatkohoitosuunnitelma, jossa asetetaan hoidolliset tavoitteet yhdessä asiakkaan kanssa.

Hoitojakson pituus on yksilöllinen. Alkoholivieroituksen kesto on 3 - 9 vuorokautta. Lääke- ja huumevieroituksessa hoitoaika on 14 vuorokautta. Myös korvaushoitoasiakkaat voivat tulla vieroittautumaan oheiskäytöstä 14 vuorokauden ajaksi. Lähetettä ei tarvita. Hoitoon hakeudutaan varaamalla paikka puhelimitse.

Taulukko 17. Turkulaiset asiakkaat Turun katkaisuhoitoasemalla

Lisäksi Salon katkaisuhoitoasemalla kävi 59 turkulaista ,yhteensä 469 hoitovuokautta ( ei ole ylläolevassa tilastossa)

Taulukko 18. Katkaisuhoitoaseman tilastot

(koskevat myös muita kuin turkulaisia asiakkaita)

3.2.7Yhteispäivystyksen mielenterveys- ja päihdeyksikkö

Tyksin T-sairaalassa sijaitsevassa Turun alueen yhteispäivystyksessä hoidetaan äkillisesti sairastuneita ja loukkaantuneita erikoissairaanhoitoa vaativia potilaita. Yhteispäivystyksen yhteydessä käynnistyi maaliskuussa 2015 Mielenterveys- ja päihdeyksikkö, johon ohjaudutaan yhteispäivystyksen kautta. Mielenterveys- ja päihdeyksikkö palvelee potilaita, joilla on äkillinen mielenterveyden kriisi, muu psyykkisesti erityisen kuormittava tilanne tai päihteiden käyttöön liittyvä kriisitilanne.

Mielenterveys- ja päihdeyksikössä työskentelee psykiatrian erikoisalan lääkäri ja sairaanhoitajia. Yksikkö on avoinna kaikkina vuorokauden aikoina. Yksikössä arvioidaan psykiatrisen avun tarve ja annetaan ensiapu vaikeisiin psyykkisiin oireisiin sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon.

Psykiatrian poliklinikoiden ja päihdeyksiköiden asiakkaiden muut kuin päivystykselliset asiat hoidetaan omassa hoitopaikassa. Vierailuaikoja ei varsinaisesti ole, mutta lähiomaisten lyhyet vierailut ovat mahdollisia. Omaisia pyydetään tarvittaessa mukaan tilanteen selvittelyyn.

Yhteispäivystyksen mielenterveys- ja päihdeyksikkö palvelee Turun, Liedon, Kaarinan, Piikkiön, Raision, Naantalin, Ruskon, Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten asukkaita. Vuonna 2015 mielenterveys- ja päihdeyksikön potilaista 67 % oli turkulaisia. Käyntimäärät on esitetty taulukossa 18.

Taulukko 19. EPLL:n Mielenterveys- ja päihdeyksikön asiakastilastot 2015-2016

3.2.8Turun hyvinvointitoimialan päihdepsykiatrian yksikkö

Päihdepsykiatrian yksikkö kuuluu Turun kaupungin Mielenterveys- ja päihdepalveluyksikön, psykoosin hoidon palveluihin. Yksikön muodostavat päihdepsykiatrian poliklinikka, päihdepsykiatrian osasto A3 sekä korvaushoitopoliklinikka. Hyvinvointitoimialan omien yksiköiden lisäksi päihdepsykiatrian yksikkö tuottaa palveluita kaupungin muille organisaatioille sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kunnille sopimuksen mukaan.

Päihdepsykiatrian poliklinikalla tehdään päihteiden käyttäjien hoidon tarpeen arviointia, suunnittelua ja toteutusta sekä verkostotyötä alueen muiden päihdetoimijoiden ja lastensuojelun kanssa. Hoito painottuu huumeidenkäyttäjien vieroitushoitoihin, joihin sisältyy lääkehoidon lisäksi supportiivista terapiaa ja perhetyötä.

Osasto A3 on 12-paikkainen suljettu psykiatrinen vuodeosasto, jonka tehtävänä on tutkia ja hoitaa vakavista mielenterveys- ja päihderiippuvuusongelmista kärsiviä potilaita (18-64v). Se vastaa ensisijaisesti turkulaisten ympärivuorokautisista päihdepsykiatrisista osastopalveluista.

Korvaushoitopoliklinikka toteuttaa opioidiriippuvaisten korvaushoitoa, joka perustuu asetukseen (33/2008). Korvaushoito perustuu hoitosuunnitelmaan, jossa potilaslähtöisesti määritellään hoidon tavoitteet ja sisältö. Korvaushoito on joko kuntouttavaa, päihteettömyyteen tähtäävää hoitoa tai potilaan elämänlaadun parantamiseen ja terveyshaittojen vähentämiseen tähtäävää, haittoja vähentävää hoitoa. Hoito on integroitua hoitoa, jossa yhdistyy opioidiriippuvuuden hoidon lisäksi psykososiaalinen hoito. Hoidoissa käytetään korvaushoitolääkkeenä joko metadonia tai buprenorfiinia/naloksonia sisältäviä lääkeaineita Hoitotakuu on toteutunut kaikkien potilaiden kohdalla ja he ovat saaneet hoitotakuun puitteissa ensimmäisen käyntiajan. Osa korvaushoitoon suunnitelluista potilasta eivät kuitenkaan ole aloittaneet hoitoa potilaasta johtuvista syistä.

Taulukko 20. Päihdepsykiatrisen yksikön asiakasmäärät

* Käynnit ovat jälkipoliklinikkakäyntejä (lääkärin ja/tai hoitajan tapaaminen), ja ns. poliklinikan töitä (seulojen otto, lääkkeiden jako, puhallutus jne.), joita osasto hoitaa virka-ajan ulkopuolella.

Taulukko 21. Päihdepsykiatrisen yksikön menot (netto)

3.2.9TYKS:in Addiktiopoliklinikka

Tyksin addiktiopoliklinikalla tehdään turkulaisten opiaattiriippuvaisten potilaiden vieroitus- ja korvaushoidon arviot sekä hoidetaan raskaana olevien ja jo synnyttäneiden opiaattiriippuvaisten korvaushoidot. Lisäksi hoidetaan ne turkulaiset korvauspotilaat, joilla on somaattisia hoitojaksoja kesken VSSHP:ssä. Addiktiopoliklinikka tarjoaa myös 4 -5 käynnin interventiojaksoa somaattisessa hoidossa alkoholiperäisistä syistä oleville potilaille. Sairaanhoitaja tekee konsultaatioita somaattisille osastoille ja jatkokäynnit toteutetaan addiktiopoliklinikalla. Jatkokäyntien yhteydessä tarjotaan myös mahdollisuutta tavata lääkäri, psykologi ja sosiaalityöntekijä.

Turun kaupunki maksaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen palveluhinnaston mukaan addiktiopoliklinikan palveluista 80 – 350 € / käynti palvelusta riippuen. Hoitotakuu toteutuu, esim. korvaushoitoarviot aloitetaan alle 3 viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Turkulaisten korvaushoitopäätöksen saaneiden potilaiden jatkohoito tapahtuu Turun psykiatrian korvaushoitopoliklinikalla.

Taulukossa 21 on esitetty kaikkien addiktiopoliklinikalla hoidettujen turkulaisten potilaiden asiakastilastot vuosina 2012-2016.

Taulukko 22. Addiktiopoliklinikan asiakastilastot (turkulaiset asiakkaat) 2012–2016

3.2.10Terveysasemilla hoidettavat ylläpitopotilaat

Terveysasemilla perusterveydenhuollossa toteutetaan kuntouttavan korvaushoidon jälkeen tapahtuva opioidiriippuvaisten potilaiden jatkohoito, joka painottuu lääkehoidon toteuttamiseen. Terveysasemilla hoidettuja korvaushoitopotilaita oli vuonna 2015 yhteensä 59.

Taulukko 23. Perusterveydenhuollossa hoidettavat ylläpitopotilaat

*Ylläpitopotilaiden hoidon kustannukset koostuvat useasta eri tekijästä: Kustannuksia tulee mm. lääkehoidosta, hoitajien ja (lääkärien) työajan käytöstä, laboratoriotutkimuksista.

3.2.11Terveysneuvontapiste Milli

Terveysneuvontapiste Milli toimii suonensisäisesti huumeita käyttävien matalan kynnyksen neuvontapisteenä. Toiminnassa noudatetaan suomalaisen terveysneuvontapisteen periaatteita, joita ovat 1) mahdollisuus asioida nimettömänä, 2) ruiskujen ja neulojen vaihtotoiminta sekä 3) mahdollisuus osallistua tukikeskusteluihin. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä veriteitse tarttuvien tautien leviämistä, parantaa huumeidenkäyttäjien elämänlaatua sekä tavoittaa heitä tarjoamalla heille mahdollisimman helposti lähestyttävä paikka palveluineen ja näin madaltaa myös kynnystä hoitoon hakeutumiselle.

Millin toiminta on osa Turun kaupungin hyvinvointitoimialaa. Millissä työskentelee yhden terveydenhoitajan lisäksi terveydenhuollon eri toimipisteiden työntekijöitä. Näiden henkilöiden palkkakustannukset eivät sisälly Millin budjettiin. 

Asiakaskäynnit lähtivät nousuun vuonna 2015, samoin asiakkaiden käyntimäärät. Myös ruiskuja ja neuloja vaihdettiin enemmän kuin edellisenä vuonna. Asiakkaille on tarjottu A- ja B-hepatiittirokotuksia edellisten vuosien tapaan. Rokotuskattavuus on vanhojen asiakkaiden keskuudessa ollut erinomainen ja myös uusia asiakkaita on saatu hyvin rokotettua. Verinäytteitä otetaan säännöllisesti.

Millissä jaetaan kondomeja ja liukuvoidetta. Lisäksi lääkäri on tavoitettavissa 1,5 tuntia viikossa keskittyen pääasiassa raskaudenehkäisyasioihin. Tämä on mahdollistanut myös ehkäisykapseleiden asentamisen sitä haluaville.

Taulukossa 23 on esitetty Millin asiakastilastot vuosilta 2012–2016.

   Taulukko 24. Millin asiakastilastot 2012–2015.

3.2.12 Sirkkalan päiväkeskus

Sirkkalan päiväkeskus Turun hyvinvointitoimialan alainen päihdeongelmaisten päivätoimintakeskus. Palvelu on suunnattu turkulaisille päihdeongelmaisille ja asunnottomille henkilöille. Sirkkalan päiväkeskuksen palveluihin kuuluu päivätoiminnan lisäksi päihdehuollon tukiasunto-ohjaustoimintaa

Päiväkeskuksessa voi käydä suihkussa ja pesettää pienen määrän vaatepyykkiä. Lisäksi aikaa voi viettää lehtien, tv:n tai pelien parissa. Asiakkailla on mahdollisuus myös maksuttomaan ruokaluun arkisin klo 11 - 12. Henkilökunta auttaa viranomaisasioiden hoitamisessa, asumiseen liittyvissä kysymyksissä ja on mukana tukemassa ja motivoimassa asiakkaita päihteiden käytön vähentämispyrkimyksissä. Asiakas voi asioida päihtyneenä, mutta päiväkeskus edellyttää asiallista ja muita kävijöitä kunnioittavaa käyttäytymistä.

Taulukko 25. Sirkkalan päiväkeskuksen tilastot 2012-2016.

3.2.13Päihdeongelmaisten kuntoutumishoito

Kuntoutumishoito on tarkoitettu avohoitoa tukevaksi hoitojaksoksi päihdeongelmaisille, joille avohuollon palvelut eivät ole riittäviä tai tarkoituksenmukaisia. Turun hyvinvointitoimiala hankkii kaikki päihdeongelmaisten kuntoutumishoidot ostopalveluna kilpailutetuilta palveluntuottajilta.

Taulukossa 25 on esitetty Kuntoutumishoitopaikkojen asiakkaat, hoitopäivät ja ostopalvelun kustannukset vuosina 2010-2016.

Taulukko 26. Kuntoutumishoitopaikkojen asiakkaat ja hoitopäivät

3.2.14 Päihdeongelmaisten asumispalvelut

Turun hyvinvointitoimialan asumis- ja päihdepalveluiden sosiaalityön yksikkö tarjoaa asunnottomille ohjausta ja neuvontaa asunnottomuuteen liittyvissä ongelmissa. Yksikössä arvioidaan asiakkaalle soveltuvia asumispalveluja ja annetaan toimeentulotukeen ja päihdehuoltoon liittyviä palveluita. Asunnottomille päihdeongelmaisille turkulaisille on tarjolla tilapäisasumista, tuettua asumista ja palveluasumissa kaupungin omissa ja ostopalveluyksiköissä.

Sillankorva

Sillankorva on asuntoa vaille oleville turkulaisille päihdeongelmaisille tarkoitettu väliaikainen majoituspaikka. Sillankorva tarjoaa asunnottomalle turkulaiselle akuutin majoituksen ja ruoan, kun sitä ei ole muualta mahdollista saada. Sillankorvaan voi tulla myös päihtyneenä. Päihtyneiden osasto on avoinna iltapäivästä klo 13 seuraavaan aamuun klo 10. Paikkaa voi tiedustella suoraan Sillankorvasta.

Sillankorvan palvelun tavoitteena on antaa päihdekuntoutujalle hänen tarvitsemaansa perushoitoa. Asumiskokeilujen tavoitteena on selvittää yhdessä asiakkaan kanssa hänen tarvitsemansa asumispalvelut ja ohjata tarvittaessa muuhun hoitoon.

Taulukossa 27 on esitetty Sillankorvan asiakastilastot vuosina 2012–2015.

Taulukko 27. Sillankorvan tilastot vuosina 2012–2016

Tuettu asuminen

Turun päihdehuollon asumispalvelujen rakennetta on kehitetty itsenäistä asumista painottavaan suuntaan valtakunnallista linjausta noudattaen. Asumispalvelujen painopistettä on siirretty palveluasumista tuetun asumisen suuntaan ja ympärivuorokautisen palveluasumisen tarve on vähentynyt. Tuetun asumisen palveluita on kehitetty TALK-hankkeessa ja tämän jälkeen vuoden 2012 alusta toiminta vakiinnutettiin osaksi hyvinvointitoimialan omaa toimintaa.

Tuetussa asumisessa päihdeongelmainen asuu ns. tukiasunnossa, johon hän saa oman sosiaalityöntekijänsä ja ohjaajan tuen. Tukiasunnossa asuminen edellyttää asiakkaalta lähes itsenäistä selviytymistä arjessa. Tuen tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa säännöllisin väliajoin ja tuen määrä voi vaihdella eri asiakkaiden kohdalla. Tukiasunnot ovat kaupungin vuokra-asuntoja, joihin hyvinvointitoimiala osoittaa asukkaat. Vuokrasopimukset tehdään kiinteistöyhtiön ja asukkaan välillä määräajaksi.

Tuetun asumisen palveluja on Turussa tarjolla useamman asunnon tukiasuntoyksiköissä ja erillisissä yksittäisissä tukiasunnoissa (hajautetuissa tukiasunnoissa). Tukiasumisessa sovelletaan pääsääntöisesti määräaikaista huoneenvuokralain mukaista vuokrasopimusta.

Päihdehuollon tukiasuntoyksilöt sijaitsevat kolmessa erillisessä tukiasuntoyksikössä eli Liekakadulla (28 asuntoa), Paavinkadulla (23 asuntoa) ja Vähä-Heikkiläntiellä (11 asuntoa). Yhteensä asuntoja on 62. Liekakadun tukiasuntojen asukkaiden tukeminen ja ohjaus on kytketty Orikedon palvelukeskuksen toimintaan. Paavinkadun tukiasuntoyksikön asukkaiden ohjaamisesta vastaa Sillankorvan ensisuoja Vähä-Heikkiläntiellä asuvien päihdeongelmaisten tukemisesta vastaa Sirkkalan päiväkeskus. Asumispäiviä tukiasunnoissa oli vuonna 2014 20411.

Tukiasuntoyksiköiden lisäksi Turussa on ns. hajautettuja tukiasuntoja, eli yksittäisiä vuokra-asuntoja, jotka on varattu päihdeongelmaisten tukiasunnoiksi. Yksittäisten tukiasuntojen määrällinen kiintiö on 60. Asunnot on irrotettu tukiasuntotoiminnan käyttöön TVT Asunnot Oy:n normaalista vuokra-asuntokannasta. Kun tukiasuminen päättyy joko onnistuneesti, eli asuminen muuttuu normaaliksi vuokra-asumiseksi tai asumista ei voida jatkaa häiriöiden tms. syiden vuoksi, TVT Asunnot Oy tarjoaa tukiasuntokäyttöön korvaavan asunnon aiemman tilalle. Näin asuntojen määrä säilyy ennallaan.

Ohjaajien palkkamenot sekä päihdehuollon tukiasuntoyksiköissä että hajautetuissa, yksittäisissä tukiasunnoissa sisältyvät päihdehuollon omien toimintayksiköiden palkkamenoihin.

Taulukossa 28 on esitetty Turun omien tukiasuntojen asiakasmäärät, asumisvuorokausien määrä ja kustannukset vuosina 2012–2016.

Taulukko 28. Turun omien tukiasuntojen tilastot 2012–2016