Palvelualuejohtaja Sirpa Kuronen, perhe- ja sosiaalipalvelut, palvelualuejohtaja Katariina Korkeila, terveyspalvelut 30.5.2017:

Nuorten päihdehäiriöt kuuluvat nuorten yleisimpiin mielenterveysongelmiin: niiden esiintyvyys on noin 5-10 %. Tyypillinen alkamisikä on noin 14–15 vuotta. Nuorten päihdehäiriöt ovat tyypillisesti pitkäkestoisia, vaikeahoitoisia ja toistuvia, ja usein niihin liittyy usean päihteen samanaikaista käyttöä. Suurella osalla (60–80 %) tällaisista päihdeongelmaisista nuorista on jokin muu samanaikainen mielenterveyden häiriö, jonka tunnistaminen ja hoito vaativat psykiatrista osaamista. Tavallisimpia samanaikaisia mielenterveyden häiriöitä ovat käytös- ja uhmakkuushäiriöt, masennus, ahdistuneisuushäiriöt ja tarkkaavuushäiriöt. Päihdehäiriöihin liittyy myös merkittävää itsemurhavaaraa. On selkeää näyttöä siitä, että päihdeongelmaa ei voida hoitaa menestyksellisesti, ellei muita mielenterveyden häiriöitä hoideta samanaikaisesti. Silti päihdeongelmaisten nuorten hoidossa nuorisopsykiatria on ollut mukana kovin vähän. Myöskään esimerkiksi Turun lastenkodeissa ei ollut pitkään aikaan konsultoivaa nuorisopsykiatria.

Turun kaupungin hyvinvointitoimialalla on vuosien ajan panostettu päihteitä käyttävien nuorten varhaiseen auttamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn lasten ja nuorten poliklinikan nuorisopoliklinikalla. Hoitotulokset ovat olleet hyviä, ja monen nuoren elämä on palannut oikealle raiteelle päihdekokeilujen jälkeen. Hoito on ehkäissyt järeämpien lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Tämä varhaisen tuen seulonta ei kuitenkaan tavoita kaikkia päihdeongelmaisia nuoria, jolloin heidän päihdekäyttönsä pääsee jatkumaan pidempään ja myös ongelmat komplisoitumaan.

Edellä kuvatun vuoksi Turun kaupungin hyvinvointitoimialalle perustettiin syyskuun alusta 2016 ns. yhteistyönuorisopsykiatrin määräaikainen virka. Yhteistyönuorisopsykiatrin toimenkuva on sisältänyt polikliinista vastaanottotyötä, jalkautuvaa työtä, kehittämis- ja yhteistyötoimintaa sekä konsultaatioita. Yhteistyönuorisopsykiatri on hoitanut nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa olevia nuoria, joilla on ollut päihdeongelmia ja/tai jotka ovat olleet sijoitettuina Turun kaupungin lastensuojelulaitoksiin. Lisäksi hän on toiminut lasten ja nuorten poliklinikalla toimivan nuorisopoliklinikan lääkärinä sekä konsultoinut lastenkotien henkilökuntaa ja arvioinut ajankohtaista hoitosuhdetta vailla olevien nuorten hoidon tarvetta. Lisäksi hän on jalkautunut kouluihin kouluterveydenhuollon tueksi.

Yhteistyönuorisopsykiatrin toiminnan myötä on käynyt yhä ilmeisemmäksi, että niille turkulaisille nuorille, joilla on päihde- ja mielenterveysongelma, tarjotut palvelut jäävät vajaiksi. Lastenkodeissa ja kouluissa on paljon nuoria, jotka eivät välttämättä tarvitsisi lähetettä vaativaan psykiatriseen erikoissairaanhoitoon vaan jotka voisivat tulla oikea-aikaisesti autetuiksi lasten ja nuorten poliklinikalla, lastenkodeissa ja kouluissa, mikäli lääkärillä olisi tiimissään nuorisopsykiatriatriaan ja päihdepsykiatriaan erikoistuneita jalkautuvia sairaanhoitajia, joilla olisi myös perheterapeuttista osaamista. Näin hoidolliset interventiot voitaisiin toteuttaa nuoren kasvuympäristössä ja muissa perustason yksiköissä.

Turun kaupungin lasten ja nuorten poliklinikka pystyy hoitamaan sekä nuorten somaattisia että päihdeongelmia, mutta lastensuojelun ja terveydenhuollon rajapinnalla tarpeelliset psykiatrian integroituvat välimuotoiset palvelut toimivat nykyisellään vain tämän yhden erikoislääkärin varassa. Erikoislääkäri tunnistaa ja diagnosoi päihdehäiriöitä ja mielenterveyden häiriöitä sekä antaa konsultaatiopalveluita muille ammattilaisille, mutta varsinaisia hoidollisia interventioita yhden erikoislääkärin panoksella ei pystytä toteuttamaan, jolloin hoito jää vajaaksi. Sen jälkeen kun Turun kaupungin psykiatriapalvelut yhdistyivät Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vastaavien toimintojen kanssa toukokuun alusta 2017, VSSHP:n psykiatriatoiminnot vastaavat vain erikoissairaanhoidon tasoisesta hoidosta. Tämän seurauksena matalamman kynnyksen psykiatrisen tuen tarjoamismahdollisuudet ovat entisestään kaventuneet Turun kaupungissa.

Panostus varhaisen vaiheen apuun nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmissa vähentää erityisesti raskaimman lastensuojelun tarvetta. Psyykkiset ongelmat ja kuluneena keväänä aikaisempaa useammin myös päihdeongelmat ovat syynä nuoren sijoitukseen, joko kiireelliseen sijoitukseen tai huostaanottoon. Sijoitustarpeeseen päädytään joko psykiatrisen hoidon puutteen vuoksi tai siksi, että nuoren kanssa työskentelevät tahot oppilashuollossa ja lastensuojelussa eivät saa riittävää psykiatrian asiantuntijatukea. Kouluihin jalkautuvasta psykiatrisen sairaanhoitajan työstä on erittäin hyvät kokemukset Hyvinvoiva lapsi ja nuori –hankkeesta, jonka Jave-toiminnan jatkamisesta on myös valtuutettu Päivi Pietarin valtuustoaloite (Dnro 6233-2015).

Vuonna 2016 sijaishuollon keskimääräinen vuosikustannus sijoitettua lasta kohden oli 56 600 euroa (Kuusikkovertailu, lastensuojelu). Psyykkisten ongelmien vuoksi sijoitettujen nuorten kohdalla sijoitusten kustannukset ovat tuntuvasti keskimääräistä suuremmat. Pääasiassa näiden nuorten kohdalla päädytään ostopalvelulaitoksiin, koska omissa lastenkodeissa ei ole riittävän vahvaa psykiatrian osaamista. Turun omista lastenkodeista vain Lakkatie on erityislastenkoti.

Matalan kynnyksen psykiatrinen yksikkö pystyy hyödyntämään merkittävällä tavalla mysö kolmannen sektorin osaamista. Turun Vamos tekee jo nyt paljon yhteistyötä nuorisopsykiatrian kanssa. Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöjen Linkki-toiminta on hyvin jalkautunut Turun yläkouluihin ja osin myös toiselle asteelle. Myös monilla muilla järjestöillä on tukevaa osaamista.

Esitämme, että Turun kaupungin hyvinvointitoimialalle perustetaan nuorten matalan kynnyksen psykiatrinen tukiyksikkö. Yksikköön esitetään perustettavaksi nuorisopsykiatrin virka (yhteistyönuorisopsykiatri) sekä kaksi jalkautuvan perheterapeuttisen (psykiatrisen) hoitotyön sairaanhoitajan toimea. Matalan kynnyksen psykiatrinen tukiyksikkö toimii lasten ja nuorten poliklinikan alaisuudessa, jossa jalkautuvat perheterapeuttisen työn sairaanhoitajat työskentelevät tiiminä yhteistyönuorisopsykiatrin kanssa ja hänen ohjauksessaan. Perheterapeuttisen työn jalkautuvien sairaanhoitajien päätehtävänä on psykiatrisen varhaisen avun tarjoaminen nuorelle ja hänen perheelleen, kouluterveydenhuollon ja lastensuojelulaitosten konsultaatiot, jalkautuva psykiatrinen hoitotyö kouluissa ja lastensuojelulaitoksissa sekä perheterapian antaminen tukemaan nuoren ja perheen vuorovaikutusta. Työnkuva on edellä kuvatusta johtuen tavanomaista psykiatrisen sairaanhoitajan työtä laajempi ja vaativampi, edellyttäen vankkaa osaamista ja kokemusta (perheterapeuttinen osaaminen, päihdepsykiatrinen osaaminen, vankka työkokemus psykiatrisesta hoitotyöstä nuorten parissa, näkemyksellinen kehittämistyö).

Kustannusvaikutukset ovat noin 200 000 euroa vuodessa. Toimenpiteellä voidaan kuitenkin todennäköisesti saada aikaan merkittävää kustannusten säästöä nuorten kiireellisissä sijoituksissa, joihin Turun kaupunki joutuu jatkuvasti ostamaan paikkoja. Kaikki sellaiset toimenpiteet, jotka vähentävät niiden tarvetta, ovat myös taloudellisesti kannattavia. Henkilöstövaikutukset otetaan huomioon vuoden 2018 henkilöstösuunnitelmassa.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 1.6.2017:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että Turun kaupungin hyvinvointitoimialalle perustetaan nuorten matalan kynnyksen psykiatrinen tukiyksikkö. Yksikköön esitetään perustettavaksi nuorisopsykiatrin virka (yhteistyönuorisopsykiatri) sekä kaksi jalkautuvan perheterapeuttisen (psykiatrisen) hoitotyön sairaanhoitajan toimea.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.