Terveyspalvelut, palvelualuejohtaja Katariina Korkeila, sisäinen tarkastus, tarkastusjohtaja Tuula Weckman 11.4.2017:

Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli kokouksessaan 8.3.2017 § 66 Turun kaupungin sisäinen tarkastuksen 16.2.2017 valmistunutta raporttia, joka käsitteli Turun vanhuspsykiatrian G1-osastoa ja Kupittaan sairaalan toimintaa. Sisäisen tarkastuksen käynnistymisen yhteydessä sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen Kjell Wennström oli nostanut esille kysymyksen ruotsinkielisten potilaiden psykiatrisen hoidon toteutumisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta hoidon yhteydessä kielilain mukaisesti. Kielellisten oikeuksien toteutumista psykiatrisessa hoidossa on tarkasteltu omana kokonaisuutenaan, erillisenä sisäisen tarkastuksen raportista, jossa tarkastelun kohteina olivat mielenterveyslain mukaisen hoidon, potilasturvallisuuden ja omavalvonnan toteutuminen sekä johtamisjärjestelmä.

Sisäisen tarkastuksen selvitysten yhteydessä haastatellun suljettujen osastojen hoitohenkilökunnan asenne kielellisiin oikeuksiin hoitotyössä oli asiallinen: potilaat hoidetaan, eikä sillä ole merkitystä onko äidinkieli suomi vai ruotsi. Potilailla on oikeus käyttää omaa äidinkieltään ja myös hoitohenkilökunnalla on velvollisuus ottaa tämä huomioon. Yksikköjohtajien vastuulla on varmistaa, että hoitohenkilökunnasta löytyy ruotsinkielentaitoisia työntekijöitä. Lähiesimiesten tulee käytännössä varmistaa, että joka työvuorossa on riittävästi ruotsin kielen osaajia ja että hoitohenkilökunnalla on riittävät taidot ruotsinkielessä pärjätäkseen äidinkieleltään ruotsinkielisten potilaiden kanssa. Lääkäreiden osalta suomalaisessa yliopistossa tutkintonsa suorittaneilla peruskoulutukseen kuuluu ruotsin kielen hallinta lääkärin työssä. Henkilökuntaa voidaan tarvittaessa kouluttaa työnantajan järjestämillä ruotsin kielen räätälöidyillä ja kohdennetuilla kursseilla sekä erilaisina kertauskursseina. Sekä Turun kaupunki että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri järjestävät kielikoulutusta.

Ruotsinkielisten potilaiden psykiatrinen hoito Turun kaupungin hyvinvointitoimialalla

Turun kaupungin psykiatrian yksiköissä hoidettiin 360 ruotsinkielistä ja 8681 suomenkielistä potilasta vuonna 2015. Kokonaispotilasmäärä oli 9666. Ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus oli 3,7 % kaikista potilaista.

Psykiatristen yksiköiden ruotsin kielen taitoa on kartoitettu viimeksi kevään 2017 aikana. Kartoituksen perusteella kaikissa yksiköissä on ruotsia osaavaa henkilökuntaa eri ammattiryhmistä. Kaikissa yksiköissä on lääkäreitä ja/tai hoitajia, jotka osaavat ruotsin kieltä hyvin. Näiden työntekijöiden osalta potilaan kokonaishoito (hoitokokoukset, omahoitajakeskustelut) voidaan toteuttaa ruotsin kielellä. Tämän lisäksi osastoilla on henkilökuntaa, joka kykenee potilaan kanssa päivittäiseen kanssakäymiseen ruotsin kielellä, mutta joiden kielitaito ei riitä toteuttamaan esimerkiksi hoitosuhdetyöskentelyä. Osastojen kolmivuorotyö vaatii hyvin paljon henkilötyöpanosta, minkä vuoksi ajoittain on esiintynyt ongelmia saada joka osastolle jokaiseen vuoroon hyvin ruotsin kieltä osaavaa henkilökuntaa. Tarvittaessa kieliapua voidaan pyytää joko muilta osastoilta tai tulkkipalveluista. Poliklinikkatoiminnassa ruotsinkieliset potilaat ohjataan pääsääntöisesti ruotsinkieltä puhuville työntekijöille. Osastojen esitteet ja opasteet ovat saatavilla molemmilla kielillä. Virallisissa asioissa käytetään tarvittaessa virallisia kielenkääntäjiä.

Ruotsinkielisten potilaiden psykiatrinen hoito psykiatriatoimintojen liikkeenluovutuksen jälkeen

Vuonna 2016 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Turunmaan sairaala tuotti Paraisilla sijaitsevan psykiatrisen yksikön kaksikieliset palvelut. Kyseisen palvelun yhdistyminen vuoden 2017 alusta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin tarjoaa mahdollisuuden parantaa koko alueen kielellisiä palveluita. Ruotsinkielisten palveluiden toteutumisesta on psykiatrian yhdistymiseen liittyen laadittu erillinen selvitys 4.8.2016 (”Kielellisten vaikutusten arviointi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen, Turun kaupungin mielenterveyspalveluiden ja Turunmaan liikelaitoksen psykiatrian yhdistymistä koskien”). Selvitys on käsitelty psykiatrian liikkeenluovutuksen hyväksymisen yhteydessä Turun kaupunginhallituksessa 23.1.2017.

Psykiatristen organisaatioiden yhdistyminen ei kielellisten vaikutusten arvioinnin nojalla tule heikentämään kielellisiä palveluita. Organisaatioiden yhdistäminen tekee mahdolliseksi koko maakunnan ruotsinkielisen väestön palveluiden tarkastelun kokonaisuutena, mikä laajentaa väestöpohjaa ja helpottaa ruotsinkielisten, nykyistä paremmin erikoistuneiden ja kohdennettavien psykiatristen palveluiden järjestämisen. Lisäksi yhdistyminen tulee lisäämään potilaiden käytännön mahdollisuutta valita hoitopaikkansa, kun koko maakunnan palvelujärjestelmä yhdistyy.

Myöhemmin, mahdollisesti vuonna 2021, on tarkoitus yhdistää kaikki psykiatrinen osastohoito maakunnassa yhteen, Turussa sijaitsevaan sairaalaan. Tämä ei vaikuta heikentävästi ruotsinkielisten palveluiden saatavuuteen. Suurin osa Varsinais-Suomen ruotsinkielisestä väestöstä asuu Turussa tai Turun välittömässä läheisyydessä, joten osastohoidon sijoittaminen Turkuun lyhentää potilaiden keskimääräistä matkaa hoitoon. Ruotsinkielisten osastopalveluiden turvaaminen suunnitellaan erikseen sairaalasuunnittelun yhteydessä.

Varsinais-Suomen uudessa strategiassa korostetaan ruotsinkielisen palveluvalikoiman laajentamista. Sairaanhoitopiirillä on prosessi jatkuvan potilaspalautteen keräämiseksi, jossa yhtenä seurattavana mittarina on kielellisen palvelun laatu (”Sain palvelun äidinkielelläni”). Mittaria arvioidaan asteikolla 1 (täysin eri mieltä) – 5 (täysin samaa mieltä). Kielellisen palvelun laatua ja kielellisten oikeuksien toteutumista tullaan myös jatkossa seuraamaan potilaspalautteiden kautta. Potilailla on lisäksi mahdollisuus tehdä potilaslain tarkoittama muistutus, mikäli heillä on huomautettavaa saamansa potilaspalvelun suhteen (kielellinen palvelu mukaan lukien). Ruotsin kielellä toteutettavan kielellisen palvelun toteutumista valvoo sairaanhoitopiirissä toimiva ja valtuuston valitsema vähemmistökielinen lautakunta, jonka toiminta perustuu erikoissairaanhoitolakiin.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 12.4.2017:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä selvityksen tiedokseen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.